VARSINAIS-SUOMI / LIETO – Tunnelma on täydellinen. Liedon Vanhalinnan kartano ja sen idyllinen ympäristö tarjoavat hienon retkikohteen. Jo paikan sijainti on erityinen. Matka Turun keskustasta kestää kymmenkunta minuuttia. Ohikulkutien jälkeen Liedon suuntaan tullaan tienhaaraan, josta päästään perille.
Sorapintainen tie johdattaa Vanhalinnan kartanolle. Sen vieressä kohoaa korkeuksiin Vanhalinnan linnavuori, rautakauden aikainen mäkilinna.
Vanhalinnan viimeiset omistajat, Mauno ja Ester Wanhalinna, lahjoittivat perintökartanonsa Turun yliopistolle vuonna 1956. Lahjoituksen ehtona oli kartanon päärakennuksen museoesineiden säilyttäminen yhtenä kokonaisuutena. Lisäksi Wanhalinnojen toivomuksena oli, että tilan tuottoa käytettäisiin alueen arkeologisiin tutkimuksiin. Myös kartanon peltojen viljely ja tilakokonaisuuden säilyttäminen kuului ehtoihin.
Turun yliopiston valtiollistamisen jälkeen Vanhalinnan omistus siirtyi Turun yliopistosäätiölle. Wanhalinnat muuttivat asumaan Liedon keskustaan kerrostaloon, mutta Maunosta tuli kotimuseonsa ensimmäinen intendentti. Pariskunta kävi innokkaasti seuraamassa kartanon mailla tehtyjä arkeologisia kaivauksia.
Vanhalinnan kartanon uusklassistinen päärakennus valmistui vuonna 1930, lähes saman aikaisesti kun Mauno Wanhalinnasta tuli nuori isäntä. Päärakennuksen ensimmäisen kerroksen huoneet on säilytetty sellaisina kuin ne olivat Wanhalinnojen aikana.
Kotimuseon sisustus kertoo pariskunnan elämäntyöstä ja harrastuksista. Suurimman huomion vie ehkä Maunon laaja asekokoelma. Kiinnostus erilaisiin aseisiin syntyi jo pikkupoikana. Piilukkoja, miekkoja, tikareita, musketteja, kiväärejä, musketteja, haulikoita, pistooleja, ruutisarvia…
Osa huonekaluista on hankittu Turun Kauppatorin ylälaidan vanhasta puretusta yliopistosta. Alun perin kalusteet olivat peräisin hotelli Phoenixista, mistä niitä oli siirretty hotellin lopettamisen jälkeen muun muassa yliopiston opettajien huoneeseen. Kerrotaan, että Mauno olisi itse hankkinut niitä Phoenixin huutokaupastakin.
Wäinö Aaltonen oli Wanhalinnojen hyvä ystävä. Hänen veistoksiaan on jätetty myös näytille. Isännän ja emännän muotokuvat on tehnyt Paula Salonen, joka toimi museon ainoana palkattuna työntekijänä lähinnä talonmiehen roolissa.
Eräs mielenkiintoinen yksityiskohta on Alfred Kordelinin aikanaan kesäasuntoonsa Naantalin Kesärantaan tilaama jugend-tyylinen kalusto, joka siirtyi tänne yliopistolta.
Eräs Vanhalinnan mielenkiintoisimmista huoneista on kartanon 1940-luvun keittiö, joka oli valmistuessaan moderni. Sodan jälkeen oli pulaa kaikesta, mutta keittiön varustus sinkkipöytineen ja emalialtaineen oli silti hieno. Keittiön tyylikkäät kaapit tehtiin tilaustyönä. Kotimaisessa Högforsin hellassa oli kuumavesikierukka. Tupaan tuli myös lämmin vesi.
Maunon ja Esterin aikana oli tapana, että koko talonväki palvelijoineen söi keittiössä saman pöydän äärellä. Kartanon emäntä piti kaikki tasavertaisina sosiaalisesta asemasta riippumatta.
Isännän oma huone on kartanon yksi tärkeimmistä. Työhuoneessaan Mauno hoiti talon asioita, maksoi palkat ja säilytti rahat sekä arvopaperit huoneessa olevassa jämerässä kassakaapissa. Osa tämänkin huoneen huonekaluista on alun perin peräisin hotelli Phoenixista. Esillä on myös pariskunnan intohimoisen keräilyn tuloksia, kuten vanhoja sotilaskypäriä ja turkulaisten kulta- ja hopeaseppien valmistamia lusikoita sekä taskukelloja.
Pihapiirin entisiin talousrakennuksiin on sijoitettu erikoisnäyttelyt. Härkätallissa on esillä Elämänlanka -näyttely, joka havainnollistaa ihmiselämää kehdosta hautaan. Toinen pysyvä on arkeologinen näyttely, jota nyt uudistetaan. Kesäisin on vaihtuvia näyttelyitä.
VANHALINNAN KARTANO
Osoite: Vanha Härkätie 111, Vanhalinna, Lieto.
LUE MYÖS: Hämeen Härkätien alkuperäinen reitti vielä hyvin löydettävissä
LUE MYÖS: Vanhalinnan linnavuori on muinainen vartiopaikka
LUE MYÖS: Nautelankoski on Aurajoen komeimpia koskialueita
LUE MYÖS: Vilkkimäen Kahvimuseo tarjoaa nostalgisia muistoja
