VARSINAIS-SUOMI / TURKU – On purjelaivoja ja purjelaivoja. Ja sitten on Suomen Joutsen.
Aluksella oli iso symbolinen merkitys nuorelle tasavallalle. Aurajoen laituriin ankkuroitu alus on perin tuttu näky monelle Turussa vierailevalle. Hilkulla kuitenkin oli, että arvokas alus ei uponnut tai päätynyt romuraudaksi. ”Ankan” pelasti Merimies-Unionin Niilo Wällärin jääräpäisyys.
Suomen Joutsen teki yhteensä 40 pitkää merimatkaa, niistä monet jo ennen Suomen laivaston aluksena. Merimaileja kertyi suuri määrä. Voidaankin pitää onnekkaana, että laiva on nyt Turussa kaikkien ihailtavana.
Suomen Joutsenen vaiherikas taival alkoi Ranskasta. Se laskettiin vesille Laennec-nimisenä vuonna 1902. Jo neitsytmatkallaan Cardifiin se vaurioitui pahoin. Vuonna 1911 alus törmäsi laituriin ja kolme vuotta myöhemmin se oli upota Pohjois-Atlantilla.
Vuonna 1922 alus myytiin Saksaan ja sen nimi vaihtui Oldenburgiksi. Epäonni jatkui, sillä alus joutui kahdesti merihätään. Kovia kokenutta alusta pidettiin kuitenkin varsin merikelpoisena, joten Suomen valtio kiinnostui sen ostamisesta laivaston koululaivaksi.
Oldenburgin takila köysineen oli juuri kunnostettu ja hintakin oli sopiva. Kaupat tehtiin vuonna 1930 ja alus hinattiin Uuteenkaupunkiin kunnostettavaksi. Rahtialus muuttui koululaivaksi, jonka uumeniin rakennettiin majoitustilat 180 miehelle. Tilaa tarvittiin myös keittiölle, kouluhuoneille ja pesutiloille.
Alukseen asennettiin kaksi 200 hevosvoiman moottoria. Lopulta vuonna 1931 koitti päivä, kun nimi Oldenburg poistettiin ja tilalle hohtavan valkeaan runkoon maalattiin nimi Suomen Joutsen.
Suomen Joutsenen hankinta laivaston koululaivaksi ei ollut ainoa syy sen ostamiseen. Nuori tasavalta tarvitsi symbolin. Mikä olisikaan ollut parempi kuin valkokylkinen kolmimastoinen kaunis fregatti. 1930-luvulla konevoimalla toimivat laivat olivat jo syrjäyttämässä perinteisiä purjelaivoja, joten komea Suomen Joutsen herätti huomiota eri puolilla maailmaa aina satamaan saapuessaan.
Alusta käytettiin menestyksellisesti myös suomalaisten vientituotteiden tunnetuksi tekemiseen. Vientinäyttelyiden aikana Suomen Joutsenella on vieraillut useita tärkeitä henkilöitä. Eräs heistä oli Italian kruununprinssi Umberto ja Brasilian presidentti Getúlio Vargas.
Nyt, vuosikymmeniä myöhemmin, voi ehkä ihmetellä, miksi Suomen laivasto halusi ostaa purjelaivan koululaivaksi, vaikka konealukset olivat jo silloin nykyaikaa. Syynä oli se, että purjealus tarjosi aidomman tuntuman luonnonvoimiin ja harjaannutti miehistä parempia merimiehiä. Tiimityöskentelyn opettaminen onnistui purjelaivalla erinomaisesti.
Vapaa-ehtoisista koulutukseen hamuavista ei ollut pulaa. Pula-aikana hakemuksia tuli reippaasti yli tarpeen. Ja olihan Suomen Joutsenella tehdyt pitkät avomeripurjehdukset siihen aikaan monelle miehistön jäsenelle ainut mahdollisuus päästä ulkomaille. Kannattaa kuitenkin muistaa, että avomeriosuudet olivat pitkiä. Kuri oli kova. Maissa viivyttiin suhteellisen lyhyitä aikoja, mutta sekin oli 1930-luvulla harvinaista herkkua.
Suomen Joutsen teki kaikkiaan kahdeksan pitkää avomerimatkaa. Reissulla oltiin useita kuukausia. Suomesta lähdettiin ennen jäiden tuloa ja kotiin palattiin seuraavaksi kesäksi. Matkat suuntautuivat lähinnä Atlantille aina Etelä-Amerikkaa asti. Myös monet Välimeren ja Afrikan rannikon kohteet tulivat tutuiksi. Pisimmällä matkalla kuljettiin Panaman kanavaa pitkin Tyynen valtameren puolelle ja purjehdittiin kotiin Etelä-Amerikan kärki Kap Horn kiertäen. Joutsen on ainoa Suomen laivaston alus, joka on purjehtinut Tyynellä valtamerellä.
Ensimmäisen laivamatkan kipparina toimi komentajakapteeni Arvo Lieto. Hänen tilalle kesken matkaa tullut komentajakapteeni Johnny Kontola oli sitten mukana kaikilla Suomen Joutsenen matkoilla. Kahdeksan matkan miehiä oli yhteensä neljä.
Kun Suomen Joutsen saapui kotiin viimeiseltä matkaltaan vuonna 1939 oli sodan uhka Euroopassa jo konkreettinen. Yhdeksäs matka oli suunnitteilla, mutta se peruttiin. Sotavuosina Joutsen toimi saaristossa sukellus- ja torpedoveneiden tukialuksena. Mastot oli lyhennetty ja kylki oli saanut harmaan naamiovärin. Sodan jälkeen välirauhanehdoissa Suomen Joutsen velvoitettiin puhdistamaan Suomenlahti miinoista. Alus toimi raivaajalaivaston emäaluksena.
Sodan jälkeen Suomen Joutsen kunnostettiin vielä kerran purjehduskuntoon. Pitkistä avomerimatkoista luovuttiin, mutta alus teki Itämerellä muutaman koulutus- ja edustuspurjehduksen. Porkkalan luovutuksen jälkeen Suomen Joutsen sijoitettiin Upinniemeen asunto- ja varastoalukseksi. Kun aluksen kunnostukseen ei herunut enää varoja, suunniteltiin sen myymistä romuraudaksi. Tässä vaiheessa Merimies-Unionin vahva johtaja Niilo Wälläri puuttui aluksen tulevaan kohtaloon.
Unioni ehdotti Suomen Joutsenen muuttamiseksi merimiesammattikouluksi. Valtio ei kuitenkaan innostunut ehdotuksesta, vaan laiva päätettiin romuttaa monien muiden purjelaivojen tapaan. Wälläri uhkasi lakolla, joka olisi pysäyttänyt Suomen kauppamerenkulun.
Ukaasi tehosi ja Suomen Joutsen hinattiin Turkuun. Alus toimi vuodesta 1956 merimiesten ammattikouluna 1980-luvun lopulle. Vuonna 1991 alus siirtyi Turun kaupungin omistukseen. Nykyisin Suomen kuuluisin purjealus on osa merimuseo Forum Marinumin kokoelmia.
Suomen Joutsenta ei ole kuitenkaan palautettu alkuperäiseen asuunsa, vaan se kertoo läpileikkauksen laivan koko historiasta. Aluksella on yhä yksityiskohtia Ranskan ja Saksan rahtilaiva-ajasta, koululaiva-ajasta sekä ammattikouluajasta. Purjehduskelpoinen se ei kuitenkaan enää ole.
SUOMEN JOUTSEN
Osoite: Linnankatu 72, Turku, Forum Marinum.
LUE MYÖS: Rettigin palatsin kiehtova tarina – Aboa Vetus & Ars Nova on keskellä Turkua
LUE MYÖS: Turun Apteekkimuseo on idyllinen keidas keskellä kaupunkia
LUE MYÖS: Betel-kirkko eli Jumalan talo on Turun parhaiten varjeltu salaisuus
LUE MYÖS: Turun biologinen museo on ainutlaatuinen – vastaavanlaista ei ole edes koko Euroopassa
LUE MYÖS: Kakskerran Brinkhallin kartano on maamme kartanomuseoiden parhaimmistoa
LUE MYÖS: Funikulaarilla lisäjännitystä Turku-reissuun – rinnehissistä on tullut suosittu nähtävyys
LUE MYÖS: Förillä pääsee ilmaiseksi Turusta Åboon – jokilautta on luokkaretkeläisten suosiossa
LUE MYÖS: Ett Hem kertoo, miten kaupungin porvaristo aikoinaan asui
LUE MYÖS: Suomen mielikuvituksellisin museo, Huudi-museo, laittaa vierailijan pään pyörälle
LUE MYÖS: Maailmanmestari Jarno Saariselle omistettu kotimuseo on katseilta piilossa
LUE MYÖS: Nauti Aurajokimaisemista perinteisen sightseeing-aluksen miellyttävässä kyydissä
LUE MYÖS: Jouko Kurrin ainutlaatuinen perämoottorikokoelma on yksi Forum Marinumin helmistä
LUE MYÖS: Kakolanmäen museo kertoo kiehtovia tarinoita vankien kohtaloista
LUE MYÖS: Koroistenniemi Turussa on historiallisesti arvokasta Aurajokilaakson kulttuurimaisemaa
LUE MYÖS: Kaiken kokenut Kupittaa on turkulaisten rakas urheilukeskus
LUE MYÖS: Kesällä on vilkkainta, mutta myös joulun odotus on Kuralan Kylämäessä kiireistä aikaa
LUE MYÖS: Turun Lasarettimuseo on tärkeä osa Kiinamyllymäen sairaalahistoriaa
LUE MYÖS: Luostarinmäen käsityöläismuseo on eräs Suomen tärkeimmistä matkailukohteista
LUE MYÖS: Maarian kirkon tunnelma on ainutlaatuinen – täällä voit tehdä aikamatkan keskiajalle
LUE MYÖS: Martinkirkko – kuin pala Italiaa keskellä Turkua
LUE MYÖS: Forum Marinum kertoo ajasta, kun miehet olivat rautaa ja laivat puuta
LUE MYÖS: Satulinnaa muistuttava Mikaelinkirkko on Turun suosituimpia nähtävyyksiä
LUE MYÖS: Harvinaista herkkua – Paavo Nurmen kotitalo Turussa avoinna suurjuoksijan syntymäpäivänä
LUE MYÖS: Turun paloaseman kätköissä on Museotila Kellari, palolaitoksen oma museo
LUE MYÖS: Ruissalon kasvitieteellisessä puutarhassa on nyt rakkautta ilmassa
LUE MYÖS: Sibeliusmuseo – talo täynnä musiikkia
LUE MYÖS: Boren lippulaiva Nolla-Bore tarjoaa nostalgiasta tunnelmaa Aurajoen laiturissa
LUE MYÖS: Ukkopekka on wanhan hyvän ajan höyrylaiwa
LUE MYÖS: Suomen Partiomuseolla on ikää jo yli 60 vuotta
LUE MYÖS: Turun Automuseo on Reinon tärkeä harrastus – yhden miehen kokoelma on komea
LUE MYÖS: Turun linnan suosio säilyy nähtävyytenä vuodesta toiseen
LUE MYÖS: Turun taidemuseo tarjoaa laadukkaan taide- tai kahvilaelämyksen
LUE MYÖS: Turun Terveydenhuoltomuseossa, entisessä Kuppalassa, voi nykyään vierailla hyvillä mielin
LUE MYÖS: Turun tuomiokirkkomuseon kokoelma on Suomen mittakaavassa ainutlaatuinen
LUE MYÖS: Turun tuomiokirkko on kaupungin suosituin nähtävyys
LUE MYÖS: Vepsä on mainio päiväretkikohde, mutta voi siellä yöpyäkin
