Kovia kokenut Suomen Joutsen on huippukohde entisaikojen purjehdusromantiikkaa etsiville

VARSINAIS-SUOMI / TURKU – On purjelaivoja ja purjelaivoja. Ja sitten on Suomen Joutsen.

Aluksella oli iso symbolinen merkitys nuorelle tasavallalle. Aurajoen laituriin ankkuroitu alus on perin tuttu näky monelle Turussa vierailevalle. Hilkulla kuitenkin oli, että arvokas alus ei uponnut tai päätynyt romuraudaksi. ”Ankan” pelasti Merimies-Unionin Niilo Wällärin jääräpäisyys.

Suomen Joutsen teki yhteensä 40 pitkää merimatkaa, niistä monet jo ennen Suomen laivaston aluksena. Merimaileja kertyi suuri määrä. Voidaankin pitää onnekkaana, että laiva on nyt Turussa kaikkien ihailtavana.

Suomen Joutsenen vaiherikas taival alkoi Ranskasta. Se laskettiin vesille Laennec-nimisenä vuonna 1902. Jo neitsytmatkallaan Cardifiin se vaurioitui pahoin. Vuonna 1911 alus törmäsi laituriin ja kolme vuotta myöhemmin se oli upota Pohjois-Atlantilla.

Vuonna 1922 alus myytiin Saksaan ja sen nimi vaihtui Oldenburgiksi. Epäonni jatkui, sillä alus joutui kahdesti merihätään. Kovia kokenutta alusta pidettiin kuitenkin varsin merikelpoisena, joten Suomen valtio kiinnostui sen ostamisesta laivaston koululaivaksi.

Oldenburgin takila köysineen oli juuri kunnostettu ja hintakin oli sopiva. Kaupat tehtiin vuonna 1930 ja alus hinattiin Uuteenkaupunkiin kunnostettavaksi. Rahtialus muuttui koululaivaksi, jonka uumeniin rakennettiin majoitustilat 180 miehelle. Tilaa tarvittiin myös keittiölle, kouluhuoneille ja pesutiloille.

Alukseen asennettiin kaksi 200 hevosvoiman moottoria. Lopulta vuonna 1931 koitti päivä, kun nimi Oldenburg poistettiin ja tilalle hohtavan valkeaan runkoon maalattiin nimi Suomen Joutsen.

Suomen Joutsenen hankinta laivaston koululaivaksi ei ollut ainoa syy sen ostamiseen. Nuori tasavalta tarvitsi symbolin. Mikä olisikaan ollut parempi kuin valkokylkinen kolmimastoinen kaunis fregatti. 1930-luvulla konevoimalla toimivat laivat olivat jo syrjäyttämässä perinteisiä purjelaivoja, joten komea Suomen Joutsen herätti huomiota eri puolilla maailmaa aina satamaan saapuessaan.

Alusta käytettiin menestyksellisesti myös suomalaisten vientituotteiden tunnetuksi tekemiseen. Vientinäyttelyiden aikana Suomen Joutsenella on vieraillut useita tärkeitä henkilöitä. Eräs heistä oli Italian kruununprinssi Umberto ja Brasilian presidentti Getúlio Vargas.

Nyt, vuosikymmeniä myöhemmin, voi ehkä ihmetellä, miksi Suomen laivasto halusi ostaa purjelaivan koululaivaksi, vaikka konealukset olivat jo silloin nykyaikaa. Syynä oli se, että purjealus tarjosi aidomman tuntuman luonnonvoimiin ja harjaannutti miehistä parempia merimiehiä. Tiimityöskentelyn opettaminen onnistui purjelaivalla erinomaisesti.

Vapaa-ehtoisista koulutukseen hamuavista ei ollut pulaa. Pula-aikana hakemuksia tuli reippaasti yli tarpeen. Ja olihan Suomen Joutsenella tehdyt pitkät avomeripurjehdukset siihen aikaan monelle miehistön jäsenelle ainut mahdollisuus päästä ulkomaille. Kannattaa kuitenkin muistaa, että avomeriosuudet olivat pitkiä. Kuri oli kova. Maissa viivyttiin suhteellisen lyhyitä aikoja, mutta sekin oli 1930-luvulla harvinaista herkkua.

Suomen Joutsen teki kaikkiaan kahdeksan pitkää avomerimatkaa. Reissulla oltiin useita kuukausia. Suomesta lähdettiin ennen jäiden tuloa ja kotiin palattiin seuraavaksi kesäksi. Matkat suuntautuivat lähinnä Atlantille aina Etelä-Amerikkaa asti. Myös monet Välimeren ja Afrikan rannikon kohteet tulivat tutuiksi. Pisimmällä matkalla kuljettiin Panaman kanavaa pitkin Tyynen valtameren puolelle ja purjehdittiin kotiin Etelä-Amerikan kärki Kap Horn kiertäen. Joutsen on ainoa Suomen laivaston alus, joka on purjehtinut Tyynellä valtamerellä.

Ensimmäisen laivamatkan kipparina toimi komentajakapteeni Arvo Lieto. Hänen tilalle kesken matkaa tullut komentajakapteeni Johnny Kontola oli sitten mukana kaikilla Suomen Joutsenen matkoilla. Kahdeksan matkan miehiä oli yhteensä neljä.

Kun Suomen Joutsen saapui kotiin viimeiseltä matkaltaan vuonna 1939 oli sodan uhka Euroopassa jo konkreettinen. Yhdeksäs matka oli suunnitteilla, mutta se peruttiin. Sotavuosina Joutsen toimi saaristossa sukellus- ja torpedoveneiden tukialuksena. Mastot oli lyhennetty ja kylki oli saanut harmaan naamiovärin. Sodan jälkeen välirauhanehdoissa Suomen Joutsen velvoitettiin puhdistamaan Suomenlahti miinoista. Alus toimi raivaajalaivaston emäaluksena.

Sodan jälkeen Suomen Joutsen kunnostettiin vielä kerran purjehduskuntoon. Pitkistä avomerimatkoista luovuttiin, mutta alus teki Itämerellä muutaman koulutus- ja edustuspurjehduksen. Porkkalan luovutuksen jälkeen Suomen Joutsen sijoitettiin Upinniemeen asunto- ja varastoalukseksi. Kun aluksen kunnostukseen ei herunut enää varoja, suunniteltiin sen myymistä romuraudaksi. Tässä vaiheessa Merimies-Unionin vahva johtaja Niilo Wälläri puuttui aluksen tulevaan kohtaloon.

Unioni ehdotti Suomen Joutsenen muuttamiseksi merimiesammattikouluksi. Valtio ei kuitenkaan innostunut ehdotuksesta, vaan laiva päätettiin romuttaa monien muiden purjelaivojen tapaan. Wälläri uhkasi lakolla, joka olisi pysäyttänyt Suomen kauppamerenkulun.

Ukaasi tehosi ja Suomen Joutsen hinattiin Turkuun. Alus toimi vuodesta 1956 merimiesten ammattikouluna 1980-luvun lopulle. Vuonna 1991 alus siirtyi Turun kaupungin omistukseen. Nykyisin Suomen kuuluisin purjealus on osa merimuseo Forum Marinumin kokoelmia.

Suomen Joutsenta ei ole kuitenkaan palautettu alkuperäiseen asuunsa, vaan se kertoo läpileikkauksen laivan koko historiasta. Aluksella on yhä yksityiskohtia Ranskan ja Saksan rahtilaiva-ajasta, koululaiva-ajasta sekä ammattikouluajasta. Purjehduskelpoinen se ei kuitenkaan enää ole.

SUOMEN JOUTSEN

Osoite: Linnankatu 72, Turku, Forum Marinum.

KARTTA

Lue lisää

ETUSIVU

SISÄLLYSLUETTELO

LUE MYÖS: Rettigin palatsin kiehtova tarina – Aboa Vetus & Ars Nova on keskellä Turkua

LUE MYÖS: Turun Apteekkimuseo on idyllinen keidas keskellä kaupunkia

LUE MYÖS: Betel-kirkko eli Jumalan talo on Turun parhaiten varjeltu salaisuus

LUE MYÖS: Turun biologinen museo on ainutlaatuinen – vastaavanlaista ei ole edes koko Euroopassa

LUE MYÖS: Kakskerran Brinkhallin kartano on maamme kartanomuseoiden parhaimmistoa

LUE MYÖS: Funikulaarilla lisäjännitystä Turku-reissuun – rinnehissistä on tullut suosittu nähtävyys

LUE MYÖS: Förillä pääsee ilmaiseksi Turusta Åboon – jokilautta on luokkaretkeläisten suosiossa

LUE MYÖS: Ett Hem kertoo, miten kaupungin porvaristo aikoinaan asui

LUE MYÖS: Suomen mielikuvituksellisin museo, Huudi-museo, laittaa vierailijan pään pyörälle

LUE MYÖS: Maailmanmestari Jarno Saariselle omistettu kotimuseo on katseilta piilossa

LUE MYÖS: Nauti Aurajokimaisemista perinteisen sightseeing-aluksen miellyttävässä kyydissä

LUE MYÖS: Jouko Kurrin ainutlaatuinen perämoottorikokoelma on yksi Forum Marinumin helmistä

LUE MYÖS: Kakolanmäen museo kertoo kiehtovia tarinoita vankien kohtaloista

LUE MYÖS: Koroistenniemi Turussa on historiallisesti arvokasta Aurajokilaakson kulttuurimaisemaa

LUE MYÖS: Kaiken kokenut Kupittaa on turkulaisten rakas urheilukeskus

LUE MYÖS: Kesällä on vilkkainta, mutta myös joulun odotus on Kuralan Kylämäessä kiireistä aikaa

LUE MYÖS: Turun Lasarettimuseo on tärkeä osa Kiinamyllymäen sairaalahistoriaa

LUE MYÖS: Luostarinmäen käsityöläismuseo on eräs Suomen tärkeimmistä matkailukohteista

LUE MYÖS: Maarian kirkon tunnelma on ainutlaatuinen – täällä voit tehdä aikamatkan keskiajalle

LUE MYÖS: Martinkirkko – kuin pala Italiaa keskellä Turkua

LUE MYÖS: Forum Marinum kertoo ajasta, kun miehet olivat rautaa ja laivat puuta

LUE MYÖS: Satulinnaa muistuttava Mikaelinkirkko on Turun suosituimpia nähtävyyksiä

LUE MYÖS: Harvinaista herkkua – Paavo Nurmen kotitalo Turussa avoinna suurjuoksijan syntymäpäivänä

LUE MYÖS: Turun paloaseman kätköissä on Museotila Kellari, palolaitoksen oma museo

LUE MYÖS: Ei mennyt niin kuin arkkitehti Carl Ludvig Engel oli suunnitellut – Kauppatorin laitaan tuli ortodoksinen kirkko, ei kaupungintaloa

LUE MYÖS: Ruissalon kasvitieteellisessä puutarhassa on nyt rakkautta ilmassa

LUE MYÖS: Sibeliusmuseo – talo täynnä musiikkia

LUE MYÖS: Boren lippulaiva Nolla-Bore tarjoaa nostalgiasta tunnelmaa Aurajoen laiturissa

LUE MYÖS: Ukkopekka on wanhan hyvän ajan höyrylaiwa

LUE MYÖS: Suomen Partiomuseolla on ikää jo yli 60 vuotta

LUE MYÖS: Turun Automuseo on Reinon tärkeä harrastus – yhden miehen kokoelma on komea

LUE MYÖS: Hautakarttapalvelun avulla hautabongari löytää – Turun hautausmaalla lepää merkkihenkilöitä tunnetuista arkkitehdeistä olympiavoittajiin

LUE MYÖS: Turun linnan suosio säilyy nähtävyytenä vuodesta toiseen

LUE MYÖS: Turun taidemuseo tarjoaa laadukkaan taide- tai kahvilaelämyksen

LUE MYÖS: Turun Terveydenhuoltomuseossa, entisessä Kuppalassa, voi nykyään vierailla hyvillä mielin

LUE MYÖS: Turun tuomiokirkkomuseon kokoelma on Suomen mittakaavassa ainutlaatuinen

LUE MYÖS: Turun tuomiokirkko on kaupungin suosituin nähtävyys

LUE MYÖS: Vepsä on mainio päiväretkikohde, mutta voi siellä yöpyäkin

LUE MYÖS: Vesilaitosmuseo kertoo turkulaisen vesijohtoveden tarinan – on eletty aikoja, kun vesi todella maistui

Yhteistyössä

Suomi on täynnä toinen toistaan kiehtovampia tutustumiskohteita.
Salatut Museot on vieraillut lukemattomissa kotimaisissa museoissa, suurissa ja pienissä. Ja lisää kertyy. Monet ovat piilossa pölyisten teiden päässä, mutta osa löytyy ihan nurkan takaa. Tämän sivuston avulla niiden löytäminen on helpompaa.