Turun Apteekkimuseo on idyllinen keidas keskellä kaupunkia

VARSINAIS-SUOMI / TURKU – Jyrätään vaan matalaksi, mokomakin rötiskä, ajattelivat aikoinaan monet turkulaiset poliitikot. Onneksi näin ei käynyt. Hilkulla kuitenkin oli, että Qwenselin talo, eräs Turun ja jopa koko Suomen arvokkain puinen porvaristalo, olisi palanut jo aiemmin poroksi.

Vuonna 1827 kaupungissa roihuneen tulipalon leviäminen pysähtyi talon nurkalle. Ehkä siksi Aurajoen länsirannan kortteli nimitettiin palon jälkeen Onnen jumalattaren mukaan Fortunakortteliksi.

Ennen Turun paloa hienostokaupunginosaa kutsuttiin Herrainkulmaksi. Kenraalikuvernööri Pietari Brahen aloitteesta alue varattiin kaupungin kermalle. Täältä löytyivät tontit niin kenraalikuvernöörille itselleen kuin myös hovioikeuden presidentille, pormestarille ja raatimiehille. 1600-luvun puoleen mennessä Herrainkulman kaikki tontit olivat rakennetut.

Paljon on muuttunut noista ajoista, mutta Qwenselin talo idyllisine pihapiireineen on säilynyt hämmästyttävästi keskellä kaupunkia nykypäivään asti. Puutalokortteli on ainoa säilynyt muistomerkki Pietari Brahen vuoden 1652 asemakaavasta, jossa erityisesti aatelistolle varattiin oma asuinalue joen länsirannan korttelista.

Vanhassa Turussa talot tunnettiin omistajiensa nimillä. Qwenselin nimi on vakiintunut, vaikka hän ei ollut tontin ensimmäinen eikä viimeinen omistaja. Hovioikeuden asessori Wilhelm Johan Qwensel osti sen aikaisen kaupungin pääkadun, Jokikadun, nykyisen Läntisen Rantakadun tontin professori Petrus Hahnilta vuonna 1695.

Qwenselin jälkeen tontin omistaja on vaihtunut useaan kertaan, kunnes Turun kaupunki lunasti sen 1900-luvun alussa. Qwenselin tontille suunniteltiin uutta virastotaloa, mutta hanke ei koskaan toteutunut. Sen sijaan museoviraston amanuenssin Irja Sahlbergin innoittamana tiloihin avattiin Suomen ensimmäinen apteekkimuseo vuonna 1958.

Päivittäin tuhannet turkulaiset kiirehtivät Jokirantaa pitkin aamulla töihin ja illalla kotiin. Aniharva ohikulkija oivaltaa, millainen idyllisyys kätkeytyy Qwenselin korttelin sisäpihalle ja rakennuksen sisätiloihin. Varttuneempi väki muistaa vielä, miten koko ränsistynyt kortteli oli suljettu läpikululta.

Ulko-ovi Rantakadulta on nykyään suljettu. Uusi esteetön sisäänkäynti tapahtuu sisäpihalta.

Kun astuu Apteekkimuseoon, oivaltaa oitis, että kyseessä on todellinen helmi. Keskeisestä sijainnistaan ja ainutlaatuisista kokoelmistaan huolimatta Apteekkimuseossa ei koe ruuhkaa. Silti se on monien mielestä Turun viehättävin nähtävyys. Mielikuva tylsästä apteekkimuseosta on harhaa.

Qwenselin talossa ei todellisuudessa ole koskaan ollut apteekkia. Rakennuksessa on ollut alun perin Nils Tjäderin Turun palon jälkeen perustama rihkamakauppa. Vuonna 1958 avattu Apteekkimuseo päätettiin sijoittaa tähän rakennukseen, aluksi vain kolmeen huoneeseen. Nyt museokokonaisuus käsittää 14 huonetta. Museon laajuus onkin monelle vierailijalle yllätys.

Museon eräs näyttävimmistä kokonaisuuksista on niin sanottu apteekkioffisi, empiretyyliseen aula. Sen mahonkikalustus on Oulun Vanhasta Apteekista 1850-luvulta. Tätä, ilmeisesti Carl Ludwig Engelin suunnittelemaa sisutusta, pidettiin maamme kauneimpana apteekkikalustona. Hyllyjen astiat on saatu eri puolilta Suomea sijainneista apteekeista.

Kaupan takaosan varastotilat on muutettu myös apteekin käyttöön. Apteekkioffisin takana on materiaalihuone arsenikkipurkkeineen. Sen jälkeen on muun muassa laboratorio ja yrttikammari. Lääkkeiksi tarkoitettuja yrttejä kerättiin Suomen luonnosta niin paljon kuin mahdollista. Vain pari kertaa vuodessa laivalla tuotiin ulkomailta harvinaisempia yrttejä. Apteekkari pyrki omavaraisuuteen eli kaikki lääkkeet olivat itse valmistettuja.

Tjäderin kauppapuodin ohessa on vanhempi, varsinainen Qwenselin rakennus, mahdollisesti jo 1600-luvun lopulta. Sen omisti aikoinaan kaupunginlääkäri ja Turun akatemian lääketieteen sekä kirurgian professori Josef Pipping, aateloinnin jälkeen Pippingsköld.

Pippingin perheen tilat on säilytetty 1790-luvun tyyliin. Alkuperäistä kustavilaista tyyliä on jäljitelty mahdollisimman paljon. Seiniä verhoavat öljymaalilla kankaalle maalatut tapetit on tehty alkuperäisen näköisiksi.

Vaikka Qwenselin talossa ei ole koskaan asunut ainuttakaan apteekkaria, soveltuvat Pippingin huoneet hyvin apteekkarin asunnoksi. Se koostuu isännän ja emännän huoneista, salista, makuuhuoneesta ja vierashuoneesta.

Turun Apteekkimuseo kertoo, ei pelkästään vanhasta apteekkiperinteestä, vaan myös, miten kaupungin eliitti asui pari vuosisataa sitten. Museo pursuaa nostalgisia yksityiskohtia: tapetteja, huonekaluja, valaisimia ja kaakeliuuneja, joista yksi on alkuperäinen. Joulunaikaan salin pöytä on katettu herkuilla.

Korkea-arvoiset virkamiehet ja aateliset koristivat tonttinsa hedelmä- ja ryytitarhoin. Lisäksi tarvittiin tilat hevosille ja vaunuille. Tilaa oli myös viidelle lehmälle, kahdelle käymälälle, mankelituvalle, renkikammarille ja leivintuvalle. Talousrakennusten ulkoasu ei ole juurikaan muuttunut sadan vuoden aikana. Vain tontin perällä sijainnut puutarha on kadonnut.

Sisäpihalle ei kaupungin melu kantaudu. Siipirakennuksen keittiötiloissa toimii nykyisin vanhanajan kahvila, Cafe Qwensel. Yhteistyö museon ja kahvilan välillä hyödyntää molempia. Moni kahvilassa poikkeava piipahtaa myös Apteekkimuseon puolella ja päinvastoin. Elämys on täydellinen.

TURUN APTEEKKIMUSEO

Osoite: Läntinen Rantakatu 13b, Turku.

KARTTA

Lue lisää

ETUSIVU

SISÄLLYSLUETTELO

LUE MYÖS: Rettigin palatsin kiehtova tarina – Aboa Vetus & Ars Nova on keskellä Turkua

LUE MYÖS: Betel-kirkko eli Jumalan talo on Turun parhaiten varjeltu salaisuus

LUE MYÖS: Turun biologinen museo on ainutlaatuinen – vastaavanlaista ei ole edes koko Euroopassa

LUE MYÖS: Kakskerran Brinkhallin kartano on maamme kartanomuseoiden parhaimmistoa

LUE MYÖS: Funikulaarilla lisäjännitystä Turku-reissuun – rinnehissistä on tullut suosittu nähtävyys

LUE MYÖS: Förillä pääsee ilmaiseksi Turusta Åboon – jokilautta on luokkaretkeläisten suosiossa

LUE MYÖS: Ett Hem kertoo, miten kaupungin porvaristo aikoinaan asui

LUE MYÖS: Suomen mielikuvituksellisin museo, Huudi-museo, laittaa vierailijan pään pyörälle

LUE MYÖS: Maailmanmestari Jarno Saariselle omistettu kotimuseo on katseilta piilossa

LUE MYÖS: Nauti Aurajokimaisemista perinteisen sightseeing-aluksen miellyttävässä kyydissä

LUE MYÖS: Jouko Kurrin ainutlaatuinen perämoottorikokoelma on yksi Forum Marinumin helmistä

LUE MYÖS: Kakolanmäen museo kertoo kiehtovia tarinoita vankien kohtaloista

LUE MYÖS: Koroistenniemi Turussa on historiallisesti arvokasta Aurajokilaakson kulttuurimaisemaa

LUE MYÖS: Kaiken kokenut Kupittaa on turkulaisten rakas urheilukeskus

LUE MYÖS: Kesällä on vilkkainta, mutta myös joulun odotus on Kuralan Kylämäessä kiireistä aikaa

LUE MYÖS: Turun Lasarettimuseo on tärkeä osa Kiinamyllymäen sairaalahistoriaa

LUE MYÖS: Luostarinmäen käsityöläismuseo on eräs Suomen tärkeimmistä matkailukohteista

LUE MYÖS: Maarian kirkon tunnelma on ainutlaatuinen – täällä voit tehdä aikamatkan keskiajalle

LUE MYÖS: Martinkirkko – kuin pala Italiaa keskellä Turkua

LUE MYÖS: Forum Marinum kertoo ajasta, kun miehet olivat rautaa ja laivat puuta

LUE MYÖS: Satulinnaa muistuttava Mikaelinkirkko on Turun suosituimpia nähtävyyksiä

LUE MYÖS: Harvinaista herkkua – Paavo Nurmen kotitalo Turussa avoinna suurjuoksijan syntymäpäivänä

LUE MYÖS: Turun paloaseman kätköissä on Museotila Kellari, palolaitoksen oma museo

LUE MYÖS: Ei mennyt niin kuin arkkitehti Carl Ludvig Engel oli suunnitellut – Kauppatorin laitaan tuli ortodoksinen kirkko, ei kaupungintaloa

LUE MYÖS: Ruissalon kasvitieteellisessä puutarhassa on nyt rakkautta ilmassa

LUE MYÖS: Sibeliusmuseo – talo täynnä musiikkia

LUE MYÖS: Boren lippulaiva Nolla-Bore tarjoaa nostalgiasta tunnelmaa Aurajoen laiturissa

LUE MYÖS: Ukkopekka on wanhan hyvän ajan höyrylaiwa

LUE MYÖS: Kovia kokenut Suomen Joutsen on huippukohde entisaikojen purjehdusromantiikkaa etsiville

LUE MYÖS: Suomen Partiomuseolla on ikää jo yli 60 vuotta

LUE MYÖS: Turun Automuseo on Reinon tärkeä harrastus – yhden miehen kokoelma on komea

LUE MYÖS: Hautakarttapalvelun avulla hautabongari löytää – Turun hautausmaalla lepää merkkihenkilöitä tunnetuista arkkitehdeistä olympiavoittajiin

LUE MYÖS: Turun linnan suosio säilyy nähtävyytenä vuodesta toiseen

LUE MYÖS: Turun taidemuseo tarjoaa laadukkaan taide- tai kahvilaelämyksen

LUE MYÖS: Turun Terveydenhuoltomuseossa, entisessä Kuppalassa, voi nykyään vierailla hyvillä mielin

LUE MYÖS: Turun tuomiokirkkomuseon kokoelma on Suomen mittakaavassa ainutlaatuinen

LUE MYÖS: Turun tuomiokirkko on kaupungin suosituin nähtävyys

LUE MYÖS: Vepsä on mainio päiväretkikohde, mutta voi siellä yöpyäkin

Yhteistyössä

Suomi on täynnä toinen toistaan kiehtovampia tutustumiskohteita.
Salatut Museot on vieraillut lukemattomissa kotimaisissa museoissa, suurissa ja pienissä. Ja lisää kertyy. Monet ovat piilossa pölyisten teiden päässä, mutta osa löytyy ihan nurkan takaa. Tämän sivuston avulla niiden löytäminen on helpompaa.