– Odota hetki! Teen ensin pari päivitystä.
Salibandyliiton viestintäpäällikkö Jussi Ojala on työn touhussa. Menossa on F-liigan kiihkeä finaaliottelu, mutta Ojala keskittyy enemmänkin, ei itse pelitapahtumiin, vaan välittämään tunnelmia omintakeisella hauskalla tyylillään kotisohvalla ottelua seuraaville salibandyn ystäville.
Toinen käsi rämplää puhelinta ja toisella kädellä syntyy tekstiä lähetettäväksi liiton mediakanavoihin, mutta syrjäsilmällä Ojala ehtii seurata otteluakin. Ilmiselvästi kaveri on elementissään.
Pakko onkin ensimmäiseksi kysyä tärkein. Työkuvasi pakottaa helposti 24/7 työtahtiin. Miten ihmeessä olet selvinnyt sen kanssa?
– Hyvä kysymys. Vaimo olisi varmaan eri mieltä, onko hyvä valinta. Toki onneksi ei ihan yksin tarvitse kaikkea tehdä, apuna on verkosto tekijöitä. Voin istua illalla pitkään koneella, mutta voi olla, että päivällä teen vähemmän. Mutta onhan tämä minun perisyntini, hyvässä ja pahassa. Oma valintani, toteaa Ojala.
Ojalan pesti liiton viestintävastaavana ei ole sattumaa. Salibandy on Jussille tuttu laji nuoruudesta alkaen. Tilastoihin on merkitty toista sataa liigaotteluakin Tapanilan Erässä. Ojala on ollut aikoinaan perustamassa salibandyn tunnetuinta vallan vahtikoiraa, Pääkalloa. Kun Jussin tie vei muihin tehtäviin, hän kävi keltaisen lehdistön kasvattina (Iltalehdessä vuodet 2007–2011) myöhemmin vielä kerran puhaltamassa hiipumaan päässeen Pääkallon henkiin.
– Lopulta siirryin Pääkallosta kokonaan pois, kun minut palkattiin Salibandyliittoon. En voi olla saman aikaisesti vallassa ja olla vallan vahtikoirana. Mutta on tärkeää, että on olemassa Pääkallon tyyppinen ajoittain kritiikkiäkin antava media. Ottaahan se kritiikki välillä itseäkin pannuun, mutta tiedän pelin hengen. Kundit ovat hienosti uudistaneet Pääkalloa ja tekevät pienillä resursseilla hyvää duunia.
Ojalan vastuulla on Salibandyliiton viestinnän kokonaisvastuu, sisällöntuotanto ja sen suunnittelu. Jussi hoitaa yhteydet mediaan ja vastaa maajoukkuetoiminnan viestinnästä. Työnsä kautta Ojala antaa suurelle yleisölle omat kasvonsa ja nimensä liiton toiminnalle. Käytännössä se tarkoittaa, että viestinnän kautta moni asia henkilöityy häneen – vaikka Ojala on asiassa ainoastaan viestinviejä.
Jos kyseessä on jokin negatiivinen asia, somekeskustelussa lukijan kiukku voi kohdistua Ojalaan. Tilanne hämärtyy entisestään, kun hän joutuu henkilökohtaisesti oikomaan väärinkäsityksiä ja perustelemaan liiton, siis muiden tekemiä päätöksiä.
Eikö tällainen rooli vaadi äärimmäistä paksunahkaisuutta?
– Paksu nahka pitää olla. On valintani olla avoin ja eturintamassa kommentoimassa sekä vastaamassa vaikeisiinkin asioihin. Joku varmaan tekisi toisinkin ja kokisi, ettei aina tarvitse olla linjoilla joka kanavassa. Niin kauan kuin on menossa minun ”vahtivuoroni”, niin tämä on linja.
Liiton toiminnassa tapahtui iso muutos, kun F-liiga eriytettiin omaksi alueeksi. Se lienee helpottanut työkuormaa myös Ojalan kohdalla.
– Onhan se hienoa, ettei tuulimyllyjä vastaan tarvitse ihan yksin taistella. Nyt siellä tuulessa on vieressä seissyt F-liigan viestintäpäällikkö Ilari Isotalo. Helpottaa kummasti. Lisäksi uuden toiminnanjohtaja Pekka Ilmivallan avoin ja aktiivinen suhtautuminen mediaan on ollut todella hieno juttu ja iso apu itselleni. Pekka on haluttu kommentoija median puolella, ja mikä tärkeintä: hän puhuu ymmärrettävästi ja pelkkää asiaa.
Sähköinen media on olennainen osa salibandymaailman tiedonsaantia. Se on tehnyt viestinnästä nopeampaa ja sitä myös ”viestinviejältä” odotetaan. Vastaukset halutaan nopeasti.
– Kun eri median toimittajat ottavat yhteyttä, vastaan itse nopeasti tai pidän huolen, että ainakin joku muu asiasta tietävä vastaa. Kun saa maineen, että täältä saa vastauksia, niin siihen huutoon on sitten myös vastattava. Median tarpeet ovat lopulta yksinkertaisia: joku kaipaa kuvia tai videota, joku tietoa, joku juttuvinkkejä ja jopa vähän journalistista apua. Saattaapa jollain olla tapahtumassa nälkä tai janokin. Mitä ikinä toimittajat kysyvät tai tarvitsevat, niin vastaukset haetaan nopeasti.
Urheilutoimittajain Liiton hallitus on kerran valinnut Ojalan Vuoden tiedottajaksi
– Sanoisin, että tuo palkinto tuli juuri tuosta median palvelemisesta, johon olen panostanut. Se tuntui aika hyvältä, koska ehdin olla vain pari vuotta tehtävässä liitossa.
Salibandy-yhteisö on suurimmaksi osaksi nuorekasta, katsomoissa kännykkää hiplaavaa somesukupolven yleisöä, Facen, Youtuben, Instagramin ja Twitterin suurkuluttajia. Salibandyliitto tuottaa monipuolista materiaalia sosiaaliseen mediaan enemmän kuin moni muu lajiliitto.
– On tuossa varmaan totuuden siemen. Olen ehkä ahkerimmasta päästä, mutta isossa osassa on myös muu sisällöntuotantoverkosto. Liitto on jo itsessään iso oma mediansa. Se tuottaa niin paljon sisältöjä, ettei niitä ihan yksi mies tee. Esimerkiksi liiton pääsomekanavilla yhteensä on 100 000 seuraajaa ja verkkosivuilla vuositasolla parhaimmillaan jopa 70 miljoonaa sivulatausta. Vertailu muihin liiton toimijan vinkkelistä ei ole kovinkaan mielekästä, sillä kyllä moni muukin liitto ahkeroi. Yritetty on kuitenkin tuottaa isosti.
Tämä vuosi on ollut poikkeuksellinen. On tarvittu Salibandyliitonkin puolesta poikkeuksellisia päätöksiä. Sarjamaksut, kauden keskeyttäminen, lopettaminen jne. ovat olleet vaikeita päätöksiä. Monen liiton tekemän päätöksen taustalla on kuitenkin ollut muiden tekemät arviot, kuten THL:n suositukset tai eduskunnan päätökset.
Esimerkiksi Salibandyliitto pyrki loppuun asti harkitsemaan päätöstä kauden jatkamisesta, kunnes se katsottiin mahdottomaksi. Somekeskustelussa liiton tekemät pakkopäätökset herättivät ymmärrystä, mutta myös kiukkua. Koronavuosi on aiheuttanut runsaasti ylimääräistä päänvaivaa liitossa ja tehnyt viestinnästäkin ekstravaikeampaa.
Menikö arvioni oikein?
– Meni. Liitossa tosiaan kuunneltiin voimakkaasti seurojen toiveita ja odotettiin loppuun asti pelaamisen mahdollisuutta. Voi sanoa, että vuosi 2020 oli viestinnällisesti torjuntavoitto. Tammi-helmi-maaliskuussa porskutimme tavoittavuuslukujen osalta ennätystahdissa, mutta sitten pandemia alkoi lyödä tahtia myös viestinnän työpäiviin. Lisäksi F-liigan suunnitelluilla kanavien eriytymisellä oli oma vaikutuksensa.
Koronan myötä liiton viestinnän sisältö muuttui.
– Vuoden jälkipuoliskolla päähuomiomme siirtyi voimakkaasti perustiedon jakamiseen. Tässä onnistuimme, sillä saimme paljon positiivista palautetta seuroilta, pelaajilta ja medialtakin. Jouduimme ottamaan selkoa myös viranomaisviestinnästä ja laatimaan koronatiedotteita lajiyhteisölle lähes viikoittain.
Salibandyväki ei ollut yksin koronakurimuksessa.
– Otimme aktiivisen roolin myös isompien lajien yhteisessä viestintä- ja vaikuttamistyössä koronan puristuksessa. Johdimme muun muassa viestinnällistä prosessia, jossa joukkuelajit laativat yhteisen ulostulon. Siinä vaadimme pelien jatkumista turvallisesti ja vastuullisesti. Ulostulo päätyi Ylen Urheiluruudun ykkösaiheeksi.
