KYMENLAAKSO / MIEHIKKÄLÄ – Salpalinjan (Suomen Salpa) rakentaminen on ollut eräs Suomen suurimmista rakennustyömaista. Tehtävään tarvittiin tuhansia miehiä ja lähes neljännes maamme silloisista kuorma-autoista. Silti lopputuloksena oli rakennelma, jota ei koskaan tarvittu. Salpalinjan kestävyyttä ei jouduttu taisteluissa testaamaan. Sen olemassaololla oli kuitenkin välillinen merkitys aselevon syntymiseen jatkosodan päätteeksi.
Salpalinja oli 1200 kilometriä pitkä puolustuslinja, jonka rakentaminen aloitettiin talvisodan päättyessä. Pidempi kestoiseen rauhaan ei uskottu. Rakennustöitä jatkettiin kesällä 1944. Salpalinja kulki Suomen itärajaa myötäillen Suomenlahdelta pohjoiseen.
Maastossa liikkuessa voi yhä löytää sodanaikaisia linnoitusjärjestelmiä, kiemurtelevia taisteluhautoja, kivisiä panssarivaunuesteitä ja betonisia linnoitteita. Miehikkälän Salpalinja-museossa ja Virolahden Bunkkerimuseossa voi tutustua sotahistorialliseen menneisyyteemme.
Salpalinja-museo, entinen komppanian puolustuskeskus, levittäytyy laajalle alueelle. Linnoitteiden sijoittelussa hyödynnettiin maaston muotoja. Rakenteet naamioitiin. Kantalinnoitteet tehtiin betonista ja teräksestä. Kenttälinnoitukset rakennettiin puusta. Maastoon kaivettiin lapiolla pitkiä taistelu- ja yhdyshautoja sekä puisia majoituskorsuja.
Museorakennuksen perusnäyttelyssä kerrotaan lisää Salpalinjan historiasta ja merkityksestä itsenäisyyden säilyttämiselle. Vaikka puiset rakenteet ovat maastosta osin jo lahonneet ja kiviesteitä on raivattu pois, piti puolustusvoimat linnoitteita kunnossa aina 1980-luvulla saakka.
Sotahistoriasta ja luonnosta kiinnostuneet voivat tutustua Salpapolkuun. Se on 50 kilometrin pituinen retkeilyreitti. Matkalla voi tutustua opastauluin varustettuihin Salpalinjan kohteisiin.
SALPALINJA-MUSEO
Osoite: Säästöpirtintie 70, Miehikkälä.
LUE MYÖS: Niemelän kotimuseossa tärkeintä on sukutilan talonpoikaisesineiden säilyttäminen
