SATAKUNTA / LAPPI – Lähellä Raumaa entisen Lapin kunnan alueella sijaitsevat Sammallahdenmäen kiviröykkiöt eivät vaikuta mielenkiintoiselta. Todellisuudessa kyseessä on arvokkaat pronssikauden haudat.
Syrjäisestä sijainnistaan huolimatta paikalla käy vuosittain tuhansia arkeologiasta kiinnostuneita matkailijoita, myös ulkomaalaisia. Sammallahdenmäen haudat pääsivät Unescon maailmanperintölistalle ensimmäisenä arkeologisena kohteena Suomessa.
Aina, kun näkee Unescon maailmanperintökohteen logon, kannattaa poiketa katsomaan.
Kohde on takuuvarmasti näkemisen arvoinen, oli se sitten komea linna tai pronssikauden aikainen kiviröykkiö. Luetteloon pääsyn kriteerit ovat varsin tiukat.
Sammallahdenmäen röykkiöaluetta pidetään, ei pelkästään Suomen, vaan koko Pohjoismaiden edustavimpana läntisen pronssikulttuurin kohteena. Muinoin vainajat haudattiin kiviröykkiöihin, jotka tehtiin kallioille meren äärelle. Maankohoamisen myötä merenranta on siirtynyt vain kauemmaksi.
Vielä pronssikauden päättyessäkin merenpinta oli Rauman kohdalla vielä parikymmentä metriä korkeammalla. Haudat ajoittuvat ajanjaksolle 1300-1000 eKr. Vajaan kilometrin pituisella alueella 33 kiviröykkiötä.
Sammallahden kalmistoalue on muinaismuistolain perusteella rauhoitettu. Kiviin ei siis saa koskea. Muinaismuistoalueella tulee liikkua valmiita polkuja pitkin, jotta herkkä kalliokasvillisuus ei tuhoutuisi.
Museoviraston asiantuntijat ovat tutkineet hautoja. Rikkauksia ei ole löytynyt, mutta kylläkin polttohautauksessa palaneen ihmisen luita. Yhden haudan sisällä oli kaksi kivestä tehtyä arkkua, joista toisesta löytyi pronssinen rannerenkaan pala.
Sammallahdenmäki sijaitsee noin parinkymmenen kilometrin päässä Rauman keskustasta. Lähiteiltä on perille hyvät opasteet. Perille asti pääsee hyvin henkilö- ja linja-autolla
SAMMALLAHDENMÄKI
Osoite: Savulaaksontie 181, Lappi (Rauma). Valtateiltä 8 ja 12 on opastus Sammallahdenmäelle.
LUE MYÖS: Hakalan torpassa aistii eletyn elämän
