VARSINAIS-SUOMI /TURKU – Jos ette pura, niin muuttakaa ainakin piirustuksiani, totesi Turun Mikaelinkirkon suunnittelija Lars Sonck. Hän oli itse tympääntynyt omaan suunnitelmaansa. Nuoruuden innolla tehty voittoidea ei tyydyttänytkään tekijäänsä.
Seurakunnan päättäjät pitivät pintansa. Kirkko rakennettiin lähes alkuperäisten suunnitelmien mukaan. Hyvä niin, sillä näin Turku sai komean satulinnaa muistuttavan pyhätön, joka on myös monen kaupunkiin saapuvien matkailijoiden ihmetyksen kohde. Ei ole myöskään sattumaa, että Mikaelinkirkko on kaupungin suosituin vihkikirkko.
Kirkossa vierailee päivittäin uteliaita tasaisena virtana. Pitkämatkalainenkin löytää melko helposti ilmaisen parkkiruudun lähistöltä. Katutasolta noustaan ensin graniittiportaita pitkin ylös ja joulukuusimetsän vierestä tullaan pääovelle. Sisällä odottaa jugendkoristemaailman ilotulitus, joka tekee vaikutuksen jokaiseen vierailijaan.
Voittaessaan suunnittelukilpailun Sonck oli vielä 24-vuotias opiskelija. Ratkaisu suivaannutti erityisesti vanhemmat ja kokeneemmat arkkitehdit. Oli nöyryyttävää, että kilpailuun osallistunut Sonckin opettaja hävisi oppilaalleen. Tilanne äityi jopa niin pahaksi, että harkittiin nuoren arkkitehtiopiskelijan opinto-oikeuden peruuttamista. Näin ei kuitenkaan lopulta tapahtunut.
Ennen kirkon rakentamista Sonck ehti käydä opintomatkalla Saksassa omaksuen siellä uusia suuntauksia. Hän olisi halunnut tehdä niiden pohjalta alkuperäisiin suunnitelmiin muutoksia. Kerrotaan, kun Sonck myöhemmin vieraili Turussa, hän ei koskaan halunnut mennä lähellekään Mikaelinkirkkoa.
Ehkä arkkitehti Sonckia harmitti suunnitelmansa sekamelska. Mikaelinkirkko muistuttaa ulkopuolelta ruusuikkunoineen ja suippotorneineen uusgoottilaista katedraalia, mutta sisällä tyylisuunta vaihtuukin jugendiin.
Uudet suunnitelmat Sonck pääsi toteuttamaan muutama vuosi myöhemmin rakennetussa Tampereen tuomiokirkossa.
1800-luvun lopulla Turku kasvoi siinä määrin, että kaupungin ainoa kirkkorakennus, Tuomiokirkko, ei enää riittänyt. Tarvittiin kakkoskirkko. Yli 100 vuotta sitten Mikaelinkirkon alue oli kaupungin laidalla, mutta asutus alkoi laajentua keskustan ulkopuolelle. Samanaikaisesti kirkon rakentamisen kanssa ryhdyttiin suunnittelemaan kaupungin länsipuolelle työläiskaupunginosaa, joka nykyään tunnetaan nimellä Portsa.
Arkkitehtiopiskelija Sonck osallistui kilpailuun Soli Deo Gloria Aeterna -nimisellä ehdotuksella (Vain Jumalalle ikuinen kunnia). Arkkitehti halusi julkisivuun heleänpunaisen tiilen. Ruotsalaisvalmisteinen materiaali oli kaunis, mutta ei oikein kestänyt pakkasia. Myös norjalaisesta liuskekivestä tehty katto kärsi samasta ongelmasta. Katto alkoi vuotaa niin, että kirkko kärsi alkuaikoina pahoja vaurioita.
Mikaelinkirkon koristeellinen sisustus ei ole kokonaan Sonckin ideoima. Häntä avusti arkkitehti Max Frelander, jonka suunnitteli muun muassa saarnastuolin ja alttarin. Kirkon alkuperäiset lasimaalaukset teki saksalainen Willy Baer, jotka tosin tuhoutuivat talvisodan pommituksissa. Vuonna 1953 kirkko sai uudet, nykyiset lasimaalaukset.
Kun kirkko valmistui vuonna 1905, ei rakennuksessa ollut vielä käytössä kaupungin vetämää sähkölinjaa. Valaistusta hoidettiin kynttilöillä. Myös väliaikaisella aggregaatilla tuotettiin sähköä.
Kirkko nimettiin arkkienkeli Mikaelin mukaan, mutta nimen taustalla oli myös Suomen uskonpuhdistaja Mikael Agricola. Lähellä valmistunutta Mikaelinkirkkoa oli aikoinaan myös sijainnut, mutta purettu Pyhän Mikaelin hospitaalikirkko.
Valmistuttuaan Mikaelinkirkko seisoi yksinään puuttomalla kukkulalla. Ympäristö oli joutomaata, osin sitä käytettiin jopa kaatopaikkana. Myöhemmin kirkko sai ympärilleen istutuksia ja vastapäätä rakennettiin marsalkka Mannerheimin mukaan nimetty puisto.
Mikaelinkirkossa tehtiin isoja kunnostustöitä 1960-luvulla ja myöhemmin 1980-luvulla. Julkisivun vauriot korjattiin ja kattopinta uusittiin. Sisätilojen koristemaalaukset palautettiin alkuperäisen näköisiksi. 2000-luvun alussa kirkko sai uudet urut, joissa on Suomen pisin (9,60 m) metallinen urkupilli. Akustiikkansa ansiosta Mikaelinkirkko on suosittu konserttipaikka. Kauneimmat joululaulut vetävät kirkon aivan täyteen.
MIKAELINKIRKKO
Osoite: Puistokatu 16, Turku.
LUE MYÖS: Rettigin palatsin kiehtova tarina – Aboa Vetus & Ars Nova on keskellä Turkua
LUE MYÖS: Turun Apteekkimuseo on idyllinen keidas keskellä kaupunkia
LUE MYÖS: Betel-kirkko eli Jumalan talo on Turun parhaiten varjeltu salaisuus
LUE MYÖS: Turun biologinen museo on ainutlaatuinen – vastaavanlaista ei ole edes koko Euroopassa
LUE MYÖS: Kakskerran Brinkhallin kartano on maamme kartanomuseoiden parhaimmistoa
LUE MYÖS: Funikulaarilla lisäjännitystä Turku-reissuun – rinnehissistä on tullut suosittu nähtävyys
LUE MYÖS: Förillä pääsee ilmaiseksi Turusta Åboon – jokilautta on luokkaretkeläisten suosiossa
LUE MYÖS: Ett Hem kertoo, miten kaupungin porvaristo aikoinaan asui
LUE MYÖS: Suomen mielikuvituksellisin museo, Huudi-museo, laittaa vierailijan pään pyörälle
LUE MYÖS: Maailmanmestari Jarno Saariselle omistettu kotimuseo on katseilta piilossa
LUE MYÖS: Nauti Aurajokimaisemista perinteisen sightseeing-aluksen miellyttävässä kyydissä
LUE MYÖS: Jouko Kurrin ainutlaatuinen perämoottorikokoelma on yksi Forum Marinumin helmistä
LUE MYÖS: Kakolanmäen museo kertoo kiehtovia tarinoita vankien kohtaloista
LUE MYÖS: Koroistenniemi Turussa on historiallisesti arvokasta Aurajokilaakson kulttuurimaisemaa
LUE MYÖS: Kaiken kokenut Kupittaa on turkulaisten rakas urheilukeskus
LUE MYÖS: Kesällä on vilkkainta, mutta myös joulun odotus on Kuralan Kylämäessä kiireistä aikaa
LUE MYÖS: Turun Lasarettimuseo on tärkeä osa Kiinamyllymäen sairaalahistoriaa
LUE MYÖS: Luostarinmäen käsityöläismuseo on eräs Suomen tärkeimmistä matkailukohteista
LUE MYÖS: Maarian kirkon tunnelma on ainutlaatuinen – täällä voit tehdä aikamatkan keskiajalle
LUE MYÖS: Martinkirkko – kuin pala Italiaa keskellä Turkua
LUE MYÖS: Forum Marinum kertoo ajasta, kun miehet olivat rautaa ja laivat puuta
LUE MYÖS: Harvinaista herkkua – Paavo Nurmen kotitalo Turussa avoinna suurjuoksijan syntymäpäivänä
LUE MYÖS: Turun paloaseman kätköissä on Museotila Kellari, palolaitoksen oma museo
LUE MYÖS: Ruissalon kasvitieteellisessä puutarhassa on nyt rakkautta ilmassa
LUE MYÖS: Sibeliusmuseo – talo täynnä musiikkia
LUE MYÖS: Boren lippulaiva Nolla-Bore tarjoaa nostalgiasta tunnelmaa Aurajoen laiturissa
LUE MYÖS: Ukkopekka on wanhan hyvän ajan höyrylaiwa
LUE MYÖS: Kovia kokenut Suomen Joutsen on huippukohde entisaikojen purjehdusromantiikkaa etsiville
LUE MYÖS: Suomen Partiomuseolla on ikää jo yli 60 vuotta
LUE MYÖS: Turun Automuseo on Reinon tärkeä harrastus – yhden miehen kokoelma on komea
LUE MYÖS: Turun linnan suosio säilyy nähtävyytenä vuodesta toiseen
LUE MYÖS: Turun taidemuseo tarjoaa laadukkaan taide- tai kahvilaelämyksen
LUE MYÖS: Turun Terveydenhuoltomuseossa, entisessä Kuppalassa, voi nykyään vierailla hyvillä mielin
LUE MYÖS: Turun tuomiokirkkomuseon kokoelma on Suomen mittakaavassa ainutlaatuinen
LUE MYÖS: Turun tuomiokirkko on kaupungin suosituin nähtävyys
LUE MYÖS: Vepsä on mainio päiväretkikohde, mutta voi siellä yöpyäkin
