Satumainen Alhambra – Granada oli maurien viimeinen tukikohta

Ensimmäinen varoitus. Satumainen, loistelias, eräs maailman suurimmista ihmeistä, henkeäsalpaava… Tuskin on toista matkailukohdetta, jota on ylistetty yhtä suurin ylisanoin kuin Granadan Alhambraa. Ensikertalaisella ennakko-odotukset ovat suuret.

Vuosisadat ovat kuitenkin tehneet tehtävänsä. Palatsien seiniä koristavat maalaukset ovat haalistuneet ja taidokkaat yksityiskohdat ovat osin jo rapistuneet.

Toinen varoitus. Heinä- ja elokuun paahtava helle nostaa lämpötilan liki neljäänkymmeneen asteeseen. Porottava aurinko ja tuskastuttavan pitkät jonot tekevät olon tukalaksi. Alhambrassa vierailee vuosittain miljoonia turisteja. Monien mielestä aivan liikaa. Kesäsesongin aikana ihmismassat ovat lähes sietämättömiä.

Kolmas varoitus. Alhambraan myydään päivittäin vain rajallinen määrä lippuja. Vajaa kolmannes myydään paikan päällä, loput on varattu matkatoimistoille ja ennakkomyyntiin. Jälkimmäinen onnistuu esimerkiksi internetin välityksellä (www.alhambratickets.com). Myös osa hotelleista välittää Alhambran pääsylippuja, mutta ne ottavat tuhdin välityspalkkion.

Paras vierailun ajankohta on kevät, jolloin Alhambran kukkaloisto on parhaimmillaan. Kesäsesongin ulkopuolellakin kannattaa saapua varhain paikalle, sillä portilla myytävät liput loppuvat nopeasti. Lippuun on merkitty päivittäinen voimassaoloaika sekä tarkka ajankohta, milloin pääsee tutustumaan Nasridien palatsiin.

Neljäs varoitus. Vaikka Alhambran loisto on yhä aistittavissa, jää vierailu torsoksi, jos ei ole etukäteen selvillä Andalusian historian pääkohdista. Mikäli mahdollista, Alhambraan kannattaa tutustua oppaan johdolla.

Vuosi 711 on tärkeä merkkipaalu Etelä-Espanjan historiassa. Kyseisenä vuonna arabit saapuivat Pohjois-Afrikan puolelta yli Gibraltarin salmen Iberian niemimaalle. Samalla muslimivalloittajien mukana islaminusko saapui Eurooppaan. Maureiksi kutsutut arabit toivat tullessaan sivistyksen, joka oli edellä pimeässä keskiajassa elävää Eurooppaa.

Arabit ottivat Andalusian haltuunsa muutamassa vuodessa. Maurien valtakausi kesti useamman vuosisadan. Keskinäisten ristiriitojen johdosta valtakunta alkoi hajota erillisiin kuningaskuntiin. Katoliset hallitsijat käyttivät arabien hajanaisuutta hyväkseen ja aloittivat alueiden takaisinvaltauksen.

1200-luvulle tultaessa Andalusian arabialaisesta maailmasta oli jäljellä ainoastaan Granadan kuningaskunta. Vuonna 1492 Granadan viimeinen nasridihallitsija joutui antautumaan. Katoliset kuninkaalliset, Ferdinand ja Isabella, olivat saavuttaneet tavoitteensa: Espanja oli vapautettu islaminuskoisten arabien vallasta.

Alhambran sijainti korkean kukkulan laella on maalauksellinen. Taustalla häämöttää kesälläkin lumipeitteiset Sierra Nevadan teräväkärkiset vuortenhuiput. Ympärille levittäytyy hedelmälliset tasangot.

Muurien ympäröimä Alhambra on kehittynyt usean eri hallitsijan aikakaudella. Seuraajat laajensivat ja koristelivat linnoitusta usean vuosisadan ajan. Vanhaa purettiin ja uutta rakennettiin. Alhambran siirryttyä kristittyjen haltuun tehtiin alueella vain vähäisiä muutoksia. Poikkeuksena on Kaarle V:n aikana rakennettu suuri renessanssipalatsi.

Alhambra muodostuu kolmesta osasta: puistomainen suihkulähteiden ja vesialtaiden koristama Generalife, nasridihallitsijoiden palatsialue sekä alueen vanhin osa, Alcazaban linnoitus.

Pääportilta tultaessa voi ensimmäiseksi tutustua Generalifen itämaiseen puutarhaan. Aikataulu kannattaa rytmittää pääsylippuun merkityn Nasridipalatsin sisäänpääsyn mukaan. Sisälle Alhambran loisteliaampaan kohteeseen pääsee vain tarkalleen mainittuna hetkenä.

Kaikkialla Alhambran alueella näkee arabialaisia koristeellisia stukkoja: alabasterijauheesta, sinkistä ja munanvalkuaisesta muovailtuja kuvioita. Koska arabien taiteessa ei kuvattu ihmisiä, on aiheet otettu luonnosta sekä suoraan Koraanista.

Mosaiikkien ja kaakelikoristeiden värit kimaltelevat eri sävyissä auringonpaisteessa.

Vaikka nykyisin kaikkialla kuuluu oppaiden selostukset vellovien turistimassojen keskeltä, on helppo siirtyä ajassa taaksepäin. Voi kuvitella, miten täällä aikoinaan mietiskeltiin silkkityynyjen päällä maatessa, miten puistonkäytävillä vaelsi haaremin huntupukuiset kaunottaret eunukkien vartioidessa ja miten käyräsapelit välkkyivät auringonpaisteessa.

Vaikka Alhambra on Granadan kiinnostavin kohde, kannattaa tutustua myös itse kaupunkiin, erityisesti Granadan historialliseen keskustaan. Alhambran tavoin kaupungin ilmettä leimaa arabialainen menneisyys. Alcacínin maurikorttelit muodostuvat kapeista kujista ja valkoisiksi maalatuista rakennuksista. Tunnelma on yhä aito, kiitos Pohjois-Afrikasta tulleiden maahanmuuttajien.

Granadan katedraali ja sen vieressä sijaitseva Kuninkaallinen kappeli on suosittu kohde. Jälkimmäisessä on katolisten hallitsijoiden Fredinand V:n ja Isabella I:n hauta. Vuonna 1469 määrätietoinen Kastilian kuningatar Isabella nai serkkunsa Aragonian kruununperillisen Ferdinandin. Avioliitto mahdollisti kahden kuningaskunnan yhdistymisen sekä Espanjan kulta-ajan alkamisen.

Isabella oli oman aikakautensa kummajainen, sillä hän oli itsevarma naispuolinen poliittinen johtaja. Hän jätti miehensä jopa varjoonsa, vaikka Ferdinand osallistui itsekin aktiivisesti valtion asioiden hoitoon. Voimakastahtoinen kuningatar perusti hallitusajallaan Espanjaan inkvisition, jonka avulla hän eliminoi vastustajansa.

Uskonkiihkoinen Isabella karkotti juutalaiset Espanjasta menettäen samalla yritteliään väestönosan, joka oli aikaisemmin rahoittanut kuningattaren käymät sodat. Kuninkaallisen kassan ammottaessaan tyhjyyttään, Isabella lähetti Kolumbuksen matkalle uuteen maailmaan. Toiveena oli hyödyntää uusien maiden rikkauksia ja levittää katolista uskontoa.

Omassa testamentissaan Isabella määräsi, että hänet tulisi haudata takaisinvaltauksen, reconquistan, kunniaksi Granadaan. Santa Iglesian katedraalin yhteyteen liitettiin kuninkaallinen kappeli, Capilla Real. Yksilaivaisen kappelin kuoriosan erottaa kaunis takorautainen ristikko, jonka takana on hallitsijaparin Isabellan ja Ferdinandin renessanssityyliset hautamuistomerkit.

Isabellan tärkeys tulee esiin pienessä yksityiskohdassa: kuningattaren pää on painunut syvemmälle tyynyyn kuin kuninkaan. Isabella on asettanut kätensä päällekkäin ja Ferdinand pitelee miekkaa. Alttarin takaa pääsee portaita pitkin alas kryptaan, jossa kuninkaallisten maalliset jäännökset ovat koruttomissa lyijyarkuissa.

www.turgranada.es

www.aboutgranada.com

www.granadatur.com

SISÄLLYSLUETTELO

ETUSIVU