Sisällysluettelosta löytyvät kaikki valmiit artikkelit. Uusia kertyy koko ajan lisää. Suomi on täynnä toinen toistaan kiehtovampia tutustumiskohteita. Salatut Museot on vieraillut jo lukemattomissa kotimaisissa museoissa, suurissa ja pienissä. Monet ovat piilossa pölyisten teiden päässä, mutta osa löytyy ihan nurkan takaa. Tämän sivuston avulla niiden löytäminen on helpompaa.
AHVENANMAA
BOMARSUND
Vanha suomalainen laulu kertoo taistelusta, joka käytiin Ahvenmaalla. Suosituksi tulleen laulun sanoissa mainitaan sana fästing. Sillä viitataan Ahvenanmaan Sundissa sijainneeseen venäläisten rakentamaa Bomarsundin linnoitukseen…
BRÄNDÖ
Kaksi mielenkiintoista reittiä kulkee mantereelta Ahvenanmaalle läpi maailman kauneimman saariston. Pohjoinen reitti kulkee Kustavista Brändön kautta Kumlingeen ja sieltä Maarianhaminaan. Eteläinen reitti kulkee Ahvenanmaalta Kökarin kautta Korppooseen ja edelleen Nauvosta mantereelle…
KUMLINGE
Kunnan matkailuesite kertoo saaren olevan merellistä erämaata, aaltojen loisketta, silminkantamattomiin saaria ja luotoja, hiljaisuutta ja ystävällisiä ihmisiä. Kumlingessa on vain 370 asukasta, mutta heinäkuussa matkailijat täyttävät kaikki majapaikat, myös leirintäalue on aivan täynnä. Paikallisista vain harva ymmärtää suomea…
KÖKAR
Yhteysalus M/S Gudingen pujottelee tottuneesti luotojen ja pikkusaarten välistä kohti laituria. Rantavajan seinään kiinnitetty lappu, ”Kökar”, kertoo, että ollaan perillä. Matka Ahvenanmaan pääsaarelta Långnäsista kestää kaksi tuntia ja kolme varttia. Vaihtoehtoisesti voi saapua yhteysaluksella Korppoon Galtbysta…
MAARIANHAMINA
Yksi asia tulee oitis selväksi: Maarianhaminan ja koko Ahvenanmaan historia perustuu merenkulkuun. EI ehdi ottaa montaakaan askelta laivaterminaalista ja edessä on Maarianhaminan ykkösnähtävyys, maailman ainoa alkuperäisessä asussaan säilynyt nelimastoparkki Pommern…
ETELÄ-KARJALA
IMATRA
Vaikka vettä ei kuohuisikaan koskessa juuri vierailusi aikana, on näky kuitenkin komea. Mutta aina parempi, jos koski kuohuu vapaasti. Suomen vanhin matkailunähtävyys, Imatrankoski, on tunnettu kansallismaisema…
Mitä tapahtuisi, jos ylittäisi luvatta valtakunnan rajan? Tämä kysymys lienee useimmin Rajamuseon vierailijoiden mielessä. Todennäköisesti matka tyssäisi melko nopeasti…
TEOLLISUUSTYÖVÄESTÖN ASUNTOMUSEO
Tehtaiden toiminnan hiipuessa myös Ritikanrannan asuinkasarmialueen kohtaloksi tuli purkaminen. Yksi asuinrakennus talousrakennuksen kanssa säilytettiin museona. Huoneet on sisustettu eri aikakausien tyylein…
Rohkeasti vain sisälle, vaikka ei olisi tehnyt majapaikkavarausta. Imatran Valtionhotellissa on totuttu satunaisiin vierailijoihin, jotka ovat kiinnostuneet rakennuksen historiasta…
Mikä helmi! Imatralla sijaitseva Veteraanimuseo on eräs Etelä-Karjalan mielenkiintoisimmista nähtävyyksistä. Imatran Valtiohotellia vastapäätä sijaitseva museo ei todellisuudessa ole varsinainen museo, vaan yhden perheen, Ikävalkojen, todella värikäs koti…
JOUTSENO
Vanha maatilan navetta ja sen AIV-siilot ovat saaneet uuden tarkoituksen. Lehmät ovat vaihtuneet museoautoihin. Kuutostien varressa sijaitsevat opasteet houkuttelevat poikkeamaan Etelä-Karjalan automuseolle. Se kannattaa…
LOPETETTU > Mikä ihmeen revinnäinen? Joutsenossa tiedetään. Se on tärkeä osa paikkakunnan kuuluisaa kansallispukua. Kyseessä ei ole mikä tahansa, vaan revinnäinen on palkittu Pietarin kansainvälisessä näyttelyssä kultamitalilla ja keisarinnan kunniakirjalla. Tosin tästä on vierähtänyt aikaa jo yli 100 vuotta…
LAPPEENRANTA
Aika oli silloin toinen. Yhdestä patsaan pystyttämisestä syntyi kova kohu. Raumalainen talousneuvos halusi lahjoittaa lottien kunniaksi pystytettävän patsaan. Ongelmaksi koitui sijoituspaikka. Yksikään kaupunki ei suostunut ottamaan lahjoitusta vastaan…
Komea vanhaa Viipuria esittävä pienoismalli on Etelä-Karjalan museon katseenvangitsija. 1980-luvulla valmistunut käsityötaidon mestariteos on kooltaan ja tarkkuudeltaan pienoismallien eliittiä ja Etelä-Karjalan museon parasta antia…
Vuodesta 2004 alkanut Hiekkalinnaperinne on saanut joka vuosi jatkoa. Vain aiheet ovat vaihtuneet. Milloin on rakennettu perinteisiä ritarilinnoja, milloin dinosauruksia tai avaruutta. Lopputulos on ollut aina niin hieno, että Lappeenrannan hiekkalinnoista on tullut kaupungin suosituin nähtävyys. Joka vuosi vierailijoita on kymmeniä tuhansia…
Harvassa suomalaisessa kaupungissa lentokenttä sijaitsee näin lähellä kaupungin keskustaa. Lappeenrannan kenttä on perustettu jo itsenäisyytemme alkutaipaleella, aikana, jolloin kaupunki oli vasta kasvamassa. Lentokoneet valtasivat tsaarin ajan ratsuväen harjoitusalueen…
Hakkaa päälle Suomen poika! Tästähän se kaikki alkoi. 30-vuotisessa sodassa Ruotsin kuninkaan joukoissa taistelleesta suomalaisesta hakkapeliitasta tuli legenda. Pelottomat ratsain taistelevat 1600-luvun sotilaat ovat ansaitusti saaneet oman osastonsa Lappeenrannan Ratsuväkimuseossa…
Tilanne on nurinkurinen. Suomen kanavista Saimaan kanava on pisin ja tärkein. Tosin siitä lähes puolet on Venäjän puolella. Suomi on kanavan rakentanut ja kunnostanut, mutta maksaa siitä kalliisti vuokraa Venäjälle. Aika näyttää, mikä on kananvan tuleva kohtalo…
Monet lappeenrantalaiset muistavat Anna Wolkoffin tiukkana opettajana. Oppilaiden jono ulottui ulos asti, kun he kävivät opettajansa kodissa tekemässä laiskanläksyjä. Anna oli myös viimeinen Wolkoffien talossa elänyt asukas. Yhteensä neljä sukupolvea ehti jättää jälkensä Kauppakadun varrella sijaitsevaa kotiin…
LEMI
Lemin Särätuvan porstuassa tulee heti selväksi, että nyt ei olekaan kysymys ihan perinteisestä kotiseutumuseosta. Sieraimiin tulvahtaa herkullisen ruuan tuoksu. Uunin synnyttämän lämmön tunnistaa ihollaan heti sisätiloihin astuttaessa…
LUUMÄKI
Luumäen tunnetuimman kohteen presidentti Pehr Evind Svinhufvudin kotitalon Kotkaniemen osoite on Itsenäisyydentie…
LUUMÄEN LINNOITUS- JA KOTISEUTUMUSEO
Tomerannäköinen tätiopettaja karttakeppi tiukasti kädessään. Nuoriherra neuleliivi yllään ja käsi innokkaana pystyssä ahtaassa pulpetissaan. Taustalla nostalgisia pahvisia opetustauluja. Poljettava urkuharmoni, liitutaulu ja suomalaisen merkkihenkilön kipsinen rintakuva…
Jalka pois kaasulta! Luumäen keskustaajaman Taavetin kohdalla kannattaa pitää tauko. Aivan Kuutostien varressa sijaitsee mielenkiintoinen kohde sotahistoriasta kiinnostuneille. Jos sattuu frisbee eli liittokiekko olemaan autossa, niin se kannattaa ottaa mukaan. Taavetin linnoitusalueelle on rakennuttu ”lentäville lautasille” kelpo rata…
PARIKKALA
Nyt ollaan syrjäkulmilla. Mutta niin pitääkin, jos aikoo nähdä kunnon vanhanajan kyläkaupan. Etelä-Karjalan ainoa kauppamuseo löytyy Parikkalasta entisestä Saaren kunnasta…
“Hauta-Olli” on nimensä ansainnut. Mikä onkaan parempi lempinimi haudankaivajalle ja arkuntekijälle. Nyt nimi on ikuistettu rakennukseen, missä sijaitsee Parikkalan kotiseutumuseo. Hauta-Ollin mökkiin on tallennettu pirkkalalaista menneisyyttä…
Parikkalan kirkonkylällä voi peruttaa ajassa taaksepäin lähes pari vuosisataa. 1800-luvun alkuvuosikymmeninä rakennettua kirkkoa vastapäätä, tien toisella puolelta löytyy parikin kiinnostavaa historiallista kohdetta…
Veijo Rönkkönen ei ollut ihan tavallinen kaveri. Se tulee oitis mieleen, kun vierailee hänen kuuluisaksi tulleessa Parikkalan Patsaspuistossa. Originelli mies, erakoksikin mainittu, jätti jälkeensä perinnön, josta voidaan olla montaa mieltä…
RAUTJÄRVI
Kyllä kestää, ellei käsketä karkuun juoksemaan, totesi luutnantti Aarne Juutilainen, ”Marokon kauhu”, kun häneltä kysyttiin, kestääkö Kollaa. Talvisodan kuuluisimpaan taisteluun liittyvä käsite on tärkeä osa suomalaista sotahistoriaa…
Miettilän Kasarmikangas on muistona ajoista, jolloin Rautjärven entisessä kuntakeskuksessa riitti toimintaa. Tiedetään, että jo Ruotsin vallan aikana 1600-luvulla ruotujakolaitoksen päällikkö majoittautui tänne. Vielä 1700-luvulla isovihan aikana Miettilään oli sijoitettu ruotsalaista sotaväkeä…
RUOKOLAHTI
Todennäköisesti monen autoilijan jarruvalot välähtävät Ruokolahden kohdalla. Keskustan ohittavalle tielle avautuu näkymä, jossa Suomi on kauneimmillaan. Järvimaiseman täydentää Ruokolahden komea puukirkko…
SAVITAIPALE
Kuka ihmeen David Emmanuel Daniel Europaeus? Näin ajattelee varmasti moni. Sen sijaan herra nimeltä Elias Lönnrot kuulostaa jo tutummalta. Miehet liittyvät toisiinsa, sillä Europaeus oli Lönnrotin oppilaista etevin. Myös hänen ansiostaan monet suomalaiset kansantarinat ovat tallentuneet jälkipolville…
Savitaipaleen aktiivisen kotiseutuyhdistyksen omistaman Hakamäen museoalueen paikka on valittu onnistuneesti. Alue oli alun perin pappilan hevoshaka, siitä paikan nimi. Vaikka museorakennukset ovat muualta tänne siirrettyjä, on yleisvaikutelma aidontuntuinen…
Juhanna Salonen ja Matti Salonen, isä ja poika. Näiden kahden kädentaitajan lisäksi pitää myös mainita kolmas Savitaipaleen Rahikkalan kylässä syntynyt Taavetti Rahikainen. Kaikki kolme miestä olivat tunnettuja puukirkkojen rakentajia. Jopa niin taitavia, että mestarirakentajille on omistettu Savitaipaleelle oma museo…
TAIPALSAARI
Rohkeasti vain perille asti. Satunnainen kävijä saattaa empiä, voinko tuota mökkitietä pitkin ylipäätään ajaa. Loppumetrit Mooses Putron kesämökille on kapeaa hiekkatietä. Taipalsaarelaiset todennäköisesti tietävät kenestä on kysymys tai ovat ainakin kuulleet nimen Mooses Putro. Kauempaa tuleville nimi on vieras. Perillä odottaa kuitenkin yllätys…
Ensivaikutelma on miellyttävä. Kahvin ja vastaleivotun pullan tuoksu tulee jo heti ovella vastaan. Taipalsaaren Röytyn kotiseututalo vaikuttaa enemmänkin kyläläisten mukavalta kohtaamispaikalta kuin perinteiseltä kotiseutumuseolta…
ETELÄ-POHJANMAA
ALAHÄRMÄ
Alahärmäläisiltä saatujen talonpoikaiskulttuuriin kuuluvien esineiden lisäksi museossa esitellään häjyilyhuoneessa puukkojunkkarien aikaa Etelä-Pohjanmaalla. Puukkojunkkarit eli häjyt olivat 1800-luvulla esiintyneitä rettelöitsijöitä, joiden keskuudessa puukkotappelut olivat yleisiä. Härmää pidettiinkin tunnetuimpana tappelupitäjänä. Puukkojunkkarit tunkeutuivat kutsumattomina vieraina häihin, aiheuttivat humalapäissään tappeluita ja syyllistyivät tappoihin sekä murhiin…
Härmä-Seuran omistama ja todellinen ylpeyden aihe käräjätalo on upeassa kunnossa. Toista oli vielä muutama vuosi sitten. 1800-luvun hirsitalo oli karmeassa kunnossa. Rakennus oli ollut 50 vuotta tyhjillään. Katto vuoti kellaria myöten ja piha-alue oli saanut rehevöityä täyteen vuosikymmenien aikana…
Valtatie 19:n varrella kyltti Knuuttilanraitti opastaa perille. Kyseessä on idyllinen pätkä eteläpohjanmaalaista kylämaisemaa. Knuuttilanraitilla välittömästi tienvarteen on rakennettu tiivis rivi pohjalaisia kaksifooninkisia eli kaksikerroksisia rakennuksia. Knuuttilanraitti sijaitsee neljän kilometrin päästä Alahärmän kirkonkylältä…
ALAJÄRVI
Alajärven kaupunki ylpeilee erään Suomen tunnetuimman arkkitehdin aikaansaannoksilla. Syystäkin. Harvassa paikassa on tarjolla yhtä laaja kattaus Alvar Aallon arkkitehtuuria. Kohteet ovat vieläpä kävelymatkan päässä toisistaan…
Kyseessä on täydellinen taukopaikka, etenkin lapsiperheille. Uintimahdollisuudet ovat mainiot. Saunaankin pääsee. Nälän yllättäessä myös purtavaa löytyy. Nähtävääkin on niin paljon, että lyhyeksi ajateltu pysähdys saattaa venähtää…
Muutaman kilometrin päässä Alajärven keskustasta sijaitsee kaupungin suosituin nähtävyys. Pohjanmaan lakeuksien tunnetun tulkitsijan taiteilija Eero Nelimarkan nimeä kantava museo on kotimaisesta taiteesta kiinnostuneiden käyntikohde…
Alajärven kaupungin monista Alvar Aallon suunnittelemista rakennuksista Villa Väinölä poikkeaa muista Aalto-kohteista. Se oli alun perin tarkoitettu yksityiskäyttöön. Arkkitehti Aalto suunnitteli sen veljelleen Väinölle ja hänen perheelleen. Vuonna 1926 valmistunut rakennus kuuluu arkkitehti Aallon varhaistuotantoon…
ALAVUS
JARI-MATTI LATVALAN RALLIMUSEO / J-M RALLY PARC FERMÉ
Latvalan rallimuseon, viralliselta nimeltään JM-Rally Parc Fermé -rallimuseon, sijainti valtatie 18:n varrella on mainio. Jokainen ohikulkija ei voi olla sitä huomaamatta. Ja ohikulkijoita riittää, sillä Vesa Keskisen kuuluisa Tuurin kyläkauppa sijaitsee aivan vieressä…
Kirkon vieressä on kellotapuli ja vuonna 1947 perustetun Alavus-seuran ylläpitämä honkahirsinen kotiseutumuseo. Jälkimmäinen on vanha viljamakasiini, joka otettiin museokäyttöön 1950-luvulla. Perinteisen viljajyvästön ulkonäkö ei vielä kerro, millaisesta kotiseutumuseosta onkaan kyse. Heti sisälle astuessa oivaltaa, että Sotavanhus-nimellä tunnettu rakennus on keskitasoa laadukkaampi kotiseutumuseo…
TOIVO KUULA -HUONE (Taidekeskus Harri)
Taidekeskus Harrissa sijaitseva säveltäjä Toivo Kuulan elämälle omistettu huone on pieni ja anniltaan vaatimaton. Se ei kuitenkaan vähennä vierailun merkitystä, sillä paikkakunnan kuuluisuuden elämä oli poikkeuksellisen värikäs…
Alavuden Veteraaninen perinnehuone ei ole suuren suurin, mutta se on sisustettu teemallisesti taidokkaasti. Perinnehuone kertoo suomalaisesta sotahistoriasta alavutelaisten sekä muiden eteläpohjalaisten sotilaiden näkökulmasta…
EVIJÄRVI
VÄINÖNTALO – JÄRVISEUDUN MUSEO
Väinö Tuomaala, jos kuka, on ansainnut oman museon. Väinöntalo – Järviseudun museo on Evijärvellä sijaitseva kotiseutuneuvos Tuomaalan kokoama museo. Ja kyse ei olekaan ihan pienestä kokoelmasta. Voikin vain hämmästellä, miten yhden ihmisen elämä on riittänyt kaiken tämän talteen ottamiseen…
ILMAJOKI
AALLON PATTERISTON PERINNETALO
Ilmajoella sijaitsevan pienen punaisen talon piha-alueella on kolme sodanaikaista tykkiä. Rakennuksen eteen on pystytetty muistokivi, johon on ikuistettu liekehtivä ammus, kenttätykistön tunnus…
Rakennus vaikuttaa hämmentävältä. Ilmajoen museo muistuttaa enemmänkin kirkkoa kuin perinteistä maaseudun kotiseutumuseota. ”Kirkkorakennus” on kuitenkin tarkoin suunniteltu tarkoitukseensa…
Ilmajoen entinen Säästöpankin 1930-luvun suojeltu funkkistalo pitää sisällään monipuolisen Puhelinmuseon. Museon historiallinen anti on etenkin alan ammattilaisille melkoinen nostalginen matka puhelinliikenteen historiaan. Mutta onhan puhelimet ja niihin liittyvät arjen asiat olleet aina tärkeitä ihan jokaiselle…
Yli-Lauroselan komeaa talomuseota pihapiireineen ei voi olla satunnainen ohikulkijakaan huomaamatta. Ilmajoen keskustassa keskeisellä paikalla sijaitseva historiallinen Yli-Lauroselan talonpoikaistilan kaksifooninkinen eli kaksikerroksinen päärakennus on eteläpohjalaisen rakennustavan edustava näyte, pohjanmaalaista hirsirakennustaitoa parhaimmillaan…
ISOJOKI
Lyhyen ajomatkan päässä Isojoen keskustasta sijaistee Lauhanvuoren kansallispuisto. Alue tarjoaa mainiot maastot luontomatkailijalle. Osa matkailijoista piipahtaa täällä nähdäkseen olympiavoittaja Arto Koiviston palkintokokoelman…
Kyllikin suohauta on yhä kauhujen paikka, jossa voi tuntea väristyksiä miettiessään, mitä paikalla on joskus tapahtunut. Leveäksi tallattu metsäpolku kertoo, miten tuhannet uteliaat ovat vierailleet kuuluisalla suohaudalla. Isojoki tunnetaan parhaiten koko Suomessa mielenkiintoa herättäneestä murhasta…
Alle kaksi tuhatta asukasta ei ole paljoa. Silti Etelä-Pohjanmaan eteläisin kunta, vieläpä itsenäinen ja velaton, Isojoki tarjoaa kotimaan matkailijalle mielenkiintoisia kohteita. Vaikka ollaan hieman syrjässä ja kaukana pääteistä sekä kunnan asukaslukukin on viimeisen 40 vuoden aikana liki puoliintunut, niin kannattaa Isojoella pysähtyä…
ISOKYRÖ
Isokyrö ei tee poikkeusta. Täälläkin monien muiden pohjanmaalaisten paikkakuntien tavoin museoissa muistellaan Suomen alueella käytyjä sotia. Isonkyrön Asemiesmuseota ei voi syyttää vaatimattomuudesta, sillä vaikka tilaa on rajallisesti, täällä on esineitä ja tarinoita kaikista Suomessa käydyistä sodista…
Paikkahan on mitä idyllisin. Ympärillä on Pohjanmaan viljavat vainiot. Peltojen keskellä on aidattuna koivuja ja kuusia kasvava alue. Ruohomättäiden keskeltä pilkottaa pieniä suolammikoita. Mikään ei viittaa siihen, että tällä paikalla on karmea historia…
Intohimo. Intohimo. Ja vielä kerran intohimo. Tämä tulee nopeasti selväksi, kun kuuntelee Isonkyrön Maatalouskonemuseon puuhamiesten juttuja. Heille viikon kohokohta on tiistai-ilta. Silloin parinkymmenen miehen kökkäporukka kokoontuu paikallisen meijerin tiloihin entisöimään talkoilla vanhoja maatalouskoneita…
Tienvarsikyltti Napuen taistelu kehottaa pysähtymään. Kannattaakin pysähtyä ja käydä katsomassa kuuluisan taistelun muistoksi metsänreunaan pystytettyä muistomerkkiä. Mahtipontisen kokonaisuuden on suunnitellut arkkitehti ja kuvataiteilija Visanti…
Ensimmäistä kertaa autolla Perttilän riippusillalle saapuva empii joen ylitystä. Siltapilariin kiinnitetty hevosaikakauden kylttikin Juostenajo kielletty hämää. Suomen vanhin liikenteelle avoin teräksinen riippusilta on kuitenkin tarkoitettu myös autoille, tosin painorajoitus on neljä tonnia…
JALASJÄRVI
Täydellinen tutustumiskohde! Eli tarkoittaa sitä, että Jalasjärven museoalueelle kannattaa saapua kauempaakin. Tarjonta on laadukasta ja poikkeuksellisen monipuolista. Kun tarjolla on vielä kaksi erilaista museota vierekkäin, ei täältä tohdi lähteä pois kovin nopeasti. Varaa siis todellakin aikaa vierailulle…
Jalasjärven museoalueella on kaksi museota: Jalasjärven kotiseutumuseo ja Sotaveteraanien perinnetalo. Kyseessä on Suomen laajin paikallismuseo, joten nähtävää on paljon. Jo pelkästään tutustuminen Sotaveteraanien perinnetaloon riittää syyksi vierailla Jalasjärvellä. Esillä tarinaa Jalasjärven suojeluskunnasta, talvisodasta ja jatkosodasta…
JURVA
Jurva-seura hallinnoi Jurvan museota, joka edustaa entisaikojen talonpoikaskulttuuria. Entinen Haapalan tilan päärakennus on paikka, missä yhdistys ylläpitää päänäyttelyitään. Museoalueella on yhteensä yhdeksän ei rakennusta, joista osa on muualta siirrettyjä…
Jurva ja kunnassa tehdyt huonekalut tulivat tunnetuksi koko Suomessa. Yli sadan vuoden ajan Etelä-Pohjanmaalla valmistettiin ja myytiin huonekaluja. Nikkariperinne mahdollisti Jurvan kehittymisen. Koulutetut huonekalupuusepät ja koristeveistäjät loivat mahdollisuuden, jonka ympärille koko kylä kasvoi…
KARIJOKI
Kellomuseot ovat harvinaisia Suomessa. Kolmannen polven kelloseppä Seppo Tienhaaran ylläpitämä oma yksityinen Karijoen Kellomuseo ei ole pelkästään harvinaisuus, vaan myös tasoltaan poikkeuksellisen laadukas. Toista samanlaista ei löydy Suomesta…
Karijoen kunta ei ole suuren suuri. Itse asiassa se on Etelä-Pohjanmaan pienin kunta sekä pinta-alaltaan että väkiluvultaan, silti se on itsenäinen. Kun kunnassa on vain 1200 asukasta, se herättää varmasti ihmetystä muualla kuntaliitosten Suomessa…
Kaipaatko pientä jännitystä kesälomareissuun…Karijoen Susiluola on eräs Suomen tunnetummista ja kiistellyimmistä arkeologisista kohteista. Muinaisjäänne on erikoinen nähtävyys, sillä sen kaltaista ei ole muualla Suomessa, ei edes muualla Pohjoismaissa. Susiluolassa on ehkä asuttu jo ennen viimeistä jääkautta. Vierailun kannalta oleellisinta on kuitenkin ymmärtää jo etukäteen, mistä onkaan kyse…
KAUHAJOKI
Itse rakennus ei vaikuta erityiseltä. Kauhajoen entinen lyseorakennus muistuttaakin tavallista koulurakennusta. Se ei ole arkkitehtuuriltaan poikkeuksellinen. Mutta sen sota-ajan historia on, ei pelkästään täysin poikkeuksellinen, vaan myös mielenkiintoinen…
Yli parisataa vuotta sitten Suomen sodan aikana Kauhajoella käytiin kovia taisteluita. Paikalliset talonpojat nousivat kapinaan venäläisiä vastaan. Kauhajoen kapinan nimellä tunnettu tapahtumasarja päättyi onnettomasti, sillä venäläiset päättivät kostaa ryöstäen ja polttaen rakennuksia…
Sotiemme veteraanien kunniaksi vuonna 1991 perustetun Kauhajoen veteraanien perinnetalon 10 000 esinettä, 100 asetta ja useat laadukkaasti toteutetut teemalliset huoneet tekevät siitä yhden tasokkaimmista alan museoista…
KAUHAVA
Kosolanmäki sijaistee lyhyen ajomatkan päässä Kauhavan keskustasta. Mäellä sijaistee Kauhava-Seuran ylläpitämä monipuolinen talonpoikaismuseo. Museoalueella on myös näyttelytilana toimiva lainamakasiini ja alueelle muualta siirretty Kauhavan veteraanitalo…
Tienavarsikyltti Kalan torppa houkuttaa satunnaista ohikulkijaa poikkeamaan kalaostoksille. Elias Hermanni Kalan torpalla ei ole kuitenkaan kalaa myynnissä, mutta hänen kotitilallaan tehtiin suomalaista yhdistyshistoriaa 1800-luvulla. Suomen ensimmäinen nuorisoseura Kauhavan Nuorisoyhtiö perustettiin Kalan torpassa…
Kaupunki ja Lentosotakoulun kilta perustivat kaupungin keskustaan lentokonepuiston. Se koostuu kahdesta lasivitriinistä, joiden sisälle on tallennettu Lentosotakoulun aikaiseen koulu- ja harjoituskonekalustoon liittyneitä koneita. Lisäksi puistossa on ulkotiloissa kaksi muistomerkkikonetta, jotka on nostettu jalustalle…
Puukkoja on tehty käsityönä eripuolilla Etelä-Pohjanmaata, mutta Kauhava lienee puukkoperinteistä kaikkein kuuluisin. Siitä kiittäminen on puukkomestari Iisakki Järvenpäätä…
KORTESJÄRVI
Kotiseutumuseoita paljon kiertäville Markin museon anti on tuttua. Sen sijaan museon ulkopuolella on harvinaisuus. Tikashuoneita oli lähes aina kirkkojen läheisyydessä, mutta ne ovat kadonneet. Kortesjärvellä yksi sellainen on Kortesjärvi-seuran toimesta kunnostettu ja se lieneekin ainoa jäljellä oleva Suomessa…
Täällä ollaan kaukana isoista asutuskeskuksista ja syrjässä valtateiltä. Ei ole sattumaa, että Kortesjärven kirkonkylällä on eräs harvinainen museo, Suomen jääkärimuseo. Etelä-Pohjanmaa oli hyvin edustettuna, mutta Kortesjärveltä lähti mukaan jääkäriliikkeeseen poikkeuksellisen monta, 39 paikkakunnan nuorta miestä. Se oli asukaslukuun suhteutettuna suurin määrä koko Suomessa…
KOSKENKORVA
Museon nimi kertoo olennaisen. Koskenkorva Museo löytyy Ilmajoen Koskenkorvan kylästä, kuuluisan viinatehtaan kupeesta. Tämä on paikka, joka on omistettu suomalaiselle kansallisjuomallemme ja sen valmistamiselle…
Tuulessa heiluvia tähtilippuja. Setä Samuli tienvarressa tervehtimässä. Valkoiset lankkuaidat ja Las Vegasin tyylinen kyltti: Koskenkorva West Ranch. Tienviitta Lännentie opastaa ohikulkijan perille…
Koskenkorvan Trahteeri ylläpitää Koskenkorva Museon ohella ravintola- ja majoitustoimintaa. Pihan perällä sijaitsevassa päärakennuksessa on mahdollisuus tutustua Ilmajoen kellontekijöihin, Könnin sukuun…
KUORTANE
Heikki Klemetti oli ehdottanut kesäpaikan myymistä, mutta Armi ymmärsi paikan kulttuurihistoriallisen arvon ja lahjoitti huvilan rakennuksineen vuonna 1953 Kuurtanes-Seuralle museotoimintaa varten. Museossa on runsaasti muistoja Armi ja Heikki Klemetin elämästä ja työstä…
Lyhyen matkan päässä kirkolta sijaitsee paikallisen Kuurtanes-Seuran ylläpitämä talomuseo. Sotavuosien jälkeen Kuortaneellakin vallitsi voimakas kotiseutuhenki. Ensin kerättiin talkoovoimin talteen vanhaa talonpoikaisesineistöä. Sitten tuli ajankohtaiseksi saada yhdistykselle oma kotiseututalo…
KURIKKA
JYLLINKOSKEN SÄHKÖLAITOSMUSEO JA INFORMAATIOTEKNIIKAN MUSEO
Mielikuva Pohjanmaan lakeuksista muuttuu Kurikan Jyllinkosken maisemissa. Kyse on kanjonista, jossa korkeuseroa on 25 metriä. Se on paljon muuten niin tasaisessa maakunnassa. Tämä on myös paikka, missä Kauhajoki yhtyy Jalasjokeen ja edelleen Kyröjokeen…
KURIKAN MUSEO JA KOTISEUTUTALO
Korkeuksiin kohoava vesitorni on hyvä maamerkki. Vuonna 1951 valmistunut punatiilillä verhoiltu rakennus sijaitsee Kurikan Museonmäellä. Torni huolehti vuosien ajan kurikkalaisten vesitarpeesta. Nyt se on Kurikka-Seuran omistuksessa. Yhdistys osti sen yhdellä markalla 1970-luvun lopulla. Vesitorni toimii nykyisin näkötornina…
LAPPAJÄRVI
ITE-taiteilija, eläkkeelle siirtynyt entinen poliisi Autio on luonut vuodesta 1995 alkaen Tapolanvuoren laelle mystisen ja henkeäsalpaavan maailman. Se herättää takuuvarmasti jokaisessa vierailijassa vahvoja tuntemuksia. osa on ihastuksissaan, osa on tyrmistynyt. Osa vierailijoista lähtee kotimatkalle kyyneleet silmissä. Osa, joille paikan sanoma jää avautumatta, pitää taiteilijaan todennäköisesti kylähulluna…
Lappajärvi on meteoriittikraatteri, jonka synnytti taivaalta pudonnut kivenjärkäle, asteroidi, 78 miljoonaa vuotta sitten liitukauden lopulla. Lappajärven, Vimpelin ja Alajärven alueella sijaisteva Lappajärvi on Euroopan suurin kraatterijärvi. Sen pituus on 24 kilometriä, leveys 12 kilometriä ja syvin kohta 38 metriä…
Lappajärven museo toimii sekä museona että Lappajärvi-seuran kotiseututalona, yhdistyksen kokoontumispaikkana. Alakerta, Nimismiehensali keittiöineen, on varustettu nykyaikaisesti. Löytyy vesivessakin. Toiseen kerrokseen johtava portaikko seinämaalauksineen on hieno. Yläkerta on varattu museotoiminnalle…
LAPUA
Wanha Karhunmäki -opiston päärakennuksen Juholan yläkertaan on sijoitettu museo, jollaista ei ole toista Suomessa. Wanha Karhunmäki oli Suomen ensimmäinen herännäishenkinen kansanopisto eli körttiopisto. Paikan nykyisin omistaman Karhumäki-säätiön tarkoituksena on yhä vaalia herännäisyyden perinnettä. Körttimuseo esittelee monipuolisesti suomalaista herännäisyyttä ja talon opistohistoriaa.
Lapuanliikkeestä kertova näyttely ”Viimeistä piirtoa myöten” esittelee kommunisminvastaisen liikehdinnän historiaa Suomessa. Näyttelylle varattu tila ei ole suuren suuri, mutta se kertoo taustat ja päätapahtumat 1930-luvun poliittisesta ilmiöstä Etelä-Pohjanmaalla…
Se oli huhtikuun 13. päivä vuonna 1976. Lapuan patruunatehtaan aamuvuoro oli jo aloittanut työnsä, kun klo 7.42 jysähti. Tehtaalla tapahtui eräs Suomen rauhanajan historian tuhoisimmista onnettomuuksista. Patruunatehtaan räjähdyksessä kuoli 40 ja loukkaantui 60 henkilöä. Suurin osa menehtyneistä oli naisia…
Vanhoja kameroita ja kokonaisia valokuvaamojakin on tallennettu museoihin useilla eri paikkakunnilla. Lapuan Vanhassa Paukussa sijaitseva Pyhälahden Valokuvaamomuseo on kuitenkin poikkeuksellinen. Se oli aikoinaan Suomen ensimmäinen maaseudulla sijannut ammattivalokuvaamo…
iki jokaisella Etelä-Pohjanmaan kunnalla ja kaupungilla on oma kotiseutumuseonsa. Lapuakaan ei tee poikkeusta. Lapua-Seuran ylläpitämä kotiseutumuseo on nimeltään Ränkimäen talomuseo, joka on oiva lisä muutenkin Lapuan monipuoliselle museotarjonnalle…
NURMO
ETELÄ-POHJANMAAN TRAKTORIMUSEO
Toisen romu on toisen aarre. Tähän lauseeseen tiivistyy nurmolaisen Matti Jaskarin elämänfilosofia. Vuosikymmeniä kestäneen harrastuksen tuloksena on Suomen laajin vanhojen.Jaskari omistaa 152 traktoria. Edustettuna on 42 eri traktorimerkkiä. Malleja on lukematon määrä…
Nurmolainen kotiseututyö käynnistyi virallisesti sotien jälkeen vuonna 1947, kun Nurmoo-Seura perustettiin. Yhdistys ylläpitää komeaa talomuseoaluetta, Nurmon museota, joka sijaitsee seuran omalla tontilla lähellä Nurmonjokea…
SEINÄJOKI
Paikkahan on mitä idyllisin. Syrjässä kaupungin keskustan vilinästä luonnon keskellä. Seinäjoen Piirillä, Törnävän historiallisen sairaalan alueella oleva Sairaalamuseo sijaitsee puistomaisessa paikassa. Itse museon mielenkiintoinen anti onkin sitten kaukana idyllisyydestä…
SUOJELUSKUNTA- JA LOTTA SVÄRD -MUSEO
Vierailu Suojeluskunta- ja Lotta Svärd -museossa mahdollistaa kaksi asia. Samalla, kun tutustuu itsenäisen Suomen historiaan, voi tutustua myös Alvar Aallon arkkitehtuuriin…
TÖRNÄVÄN MUSEOALUE JA ETELÄ-POHJANMAAN MUSEO
Lakeuksilla on paljosta kiittäminen Abraham Falanderia (myöh. aateloituna Wasastjerna), vaasalaista kauppiasta ja laivanvarustajaa. Hän perusti Seinäjoen alueelle Östermyran rautaruukin vuonna 1798. Ruukki toimi 1800-luvun puoleenväliin saakka…
TEUVA
Pieni alle viiden tuhannen asukkaan Teuvan kuntaa eivät kaikki osaa sijoittaa Suomen kartalle, mutta monet täältä lähtöisin olevat henkilöt ovat useimmille perin tuttuja. Esimerkiksi Tokion olympiavoittaja keihäänheittäjä Pauli Nevala on tuttu nimi varttuneimmalle väelle. Teuvalla lapsuutensa ja nuoruutensa viettäneen Lauri Tähkän tunnistaa nuorempikin väki. Tunnettujen teuvalaisten listaa voi jatkaa pidemmälle…
Teuvan kirkkoa vastapäätä sijaitsee eräs kunnan kaunein ja arvostetuin rakennus, kuntalaisten arvostama kohde. Kaksikerroksinen vuonna 1924 valmistunut kulttuuritalo Orrela on toiminut olemassaolonsa aikana useassa eri tehtävässä…
Saksalaissyntyinen, mutta Teuvalla asuva Reiner Boje sai idean polkupyörämuseon perustamisesta. Eikä ihme, sillä Boje on itse kokenut polkupyöräkorjaaja. Hän on elämänsä aikana kerännyt ison kokoelman vanhoja polkupyöriä ja kunnostanut ne…
TÖYSÄ
Töysä-Seura ylläpitää kotiseutumuseota, joka koostuu useammasta eri rakennuksesta. Vierailun voi aloittaa 1800-luvun päärakennuksesta, entisestä Vuorisalmen talosta, joka on siirretty tälle paikalle 1970-luvulla…
VIMPELI
Enää ei siis ole vuosikymmeniin tehty Vimpelissä ainuttakaan suksiparia, mutta paikkakunnalta löytyy todellinen helmi. Vimpeli-seuran ylläpitämä Suksimuseo, vieläpä alkuperäisellä paikallaan, on harvinaisuus koko Suomessa…
Pesäpallo ja Vimpeli. Liki jokainen suomalainen osaa yhdistää nämä kaksi toisiinsa. Paikallisen sanonnan mukaan peli on parasta paikan päällä, mutta Vimpelissä se on aina ollut parasta koko Suomessa…
ETELÄ-SAVO
ENONKOSKI
Jos hyvin käy, niin voit nähdä samalla lepakoita. Tosin nämä mystiset öiseen aikaan lentävät pikkunisäkkäät eivät juurikaan anna merkkejä päiväsaikaan. Lepakot ovat kuitenkin Enonkosken kotiseutumuseon vakiovieraita…
HIRVENSALMI
Kissanpäiviä Kissakoskella koko perheelle! Näin lupailee Kissakosken voimalaitoksen esite. Hirvensalmella sijaitseva historiallinen tehdasmiljöö luonnonkauniin Puulaveden rannalla tarjoaa mukavan pysähdyspaikan. Samalla voi tutustua paikan mielenkiintoiseen historiaan sekä nykyajan sähköntuotantoon…
Liian paljon tavaraa, liian vähän tilaa. Tuttu juttu monille kotiseutumuseon ylläpitäville puuhaihmisille. Näin on myös Hirvensalmella. Paikallisen kotiseutuyhdistyksen keräämä kokoelma on saanut ajan saatossa useasti vielä vaihtaa paikkaakin…
Parikymmentä kilometriä Hirvensalmen keskustasta Kuitulan kylässä tienvarren iso opaskyltti, Ahti Karjalaisen synnyinkoti, paljastaa, kuka oli kylän kuuluisuus…
TUPA – AHTI KARJALAISEN ELÄMÄNTYÖMUSEO
Hirvensalmella syntynyt Ahti Karjalainen (1923-1990) teki ansiokkaan, mutta myös perin värikkään poliittisen uran. Päällimmäisenä monelle Karjalaisen aikalaiselle on jäänyt mieleen Ahdin poliittiset sotkut ja yksityiselämän värikkäät ongelmat…
JUVA
JUVAN MUSEO JA KARJALAISTEN MUSEO
Puitteet ovat komeat, mutta niin on paikan historiakin poikkeuksellinen. Partala on entinen kuninkaankartano, jonka menneisyys ulottuu Kustaa Vaasan ajalle 1500-luvulle. Kuninkaan määräyksestä paikalliset kartanon asukkaat joutuivat muuttamaan muualle ja tilalle tuli kuninkaan vouti…
OLYMPIAVOITTAJA KALEVI HÄMÄLÄISEN PATSAS
Hämäläinen itse suhtautui eläessään patsashankkeeseen nuivasti. Jos sellainen pystytetään, niin mieluummin paikkaan, missä ihmiset liikkuvat, oli olympiavoittajan toive…
Yli 100 vuotta vanha rakennus, ei sähköä, ei vettä, ei viemäriä, silti tuvassa on keltainen nykyajan puistonpenkki ja kamarissa nahkapäällysteinen nojatuoli. Vaikuttaa melkoiselta ristiriidalta. Todellisuudessa ei, sillä talon viimeinen asukas, Anna Regina Nikulainen, asui täällä vielä 1980-luvulla…
KANGASNIEMI
Kangasniemellä kirkko sijaitsee keskellä kylään. Tien toisella puolella on harmaakivinen viljamakasiini, sekin siis paraatipaikalla. Kotiseutumuseoksi muutettuun entiseen lainajyvästöön on helppo tulla. Ja se kannattaakin, sillä Kangasniemen museo on keskivertoa tasokkaampi kotiseutumuseo…
Kahdeksantoista kilometriä Kangasniemen keskustasta tuntuu kiemuraista tietä pitkin ajellessa pitkältä. Yleensä mitä syrjäisempi museon sijainti on, sitä parempi on museon anti. Kangasniemen kotiseutuyhdistyksen omistama Pitkäpellon kotiseututalo ei tee poikkeusta…
KERIMÄKI
Matti Lähesmaa on kalamiehiä. Hän tietää järvikalastuksesta kaiken. Kun saat hänet oppaaksi, poistut Kerimäen keskustassa sijaitsevasta Järvikalastusmuseosta monta kokemusta rikkaampana…Kohde on lopetettu!
Ensivaikutelma on hämmentävä, onhan Kerimäen kirkko, ei pelkästään Suomen, vaan koko maailman suurin puukirkko. Sijainti korkean kukkulan laella entisestään korostaa herranhuoneen suuruutta…
Te olette petetyt upseeristonne taholta. Te taistelette omaa kansaanne vastaan, jolle Punainen Armeija osoittaa veljellistä apuaan vapauttaakseen tilanherrojen ja kapitalistien ikeestä. Lopettakaa turha sota, siirtykää Puna-armeijan puolelle! Teille taataan elämä ja vapaus…KOHDE ON LOPETETTU!
MIKKELI
Hätäisimmiltä loppuu ehkä usko. Ensin asfalttipintainen kiemurteleva tie päättyy. Sen jälkeen ajetaan vielä hiekkatietä pitkin, kunnes lopulta lähes yllättäen pieni tienviitta opastaa Harjukosken myllylle. Viimeinen parisataa metriä kävellään perille…
Venäläinen sotilassaapas suomalaisessa jalassa. Venäläinen sotilassaapas venäläisessä jalassa. Itsenäisen Suomen sotilaat ja saksalaiset 1940-luvulla. Siinä tiivistettynä Mikkelin vanhan kasarmin historia ja sen asukkaat…
Mannerheimilla oli käytössään erikoisjuna. Vuonna 1942 marsalkan viettäessä syntymäpäiviään, hän matkusti junalla Imatralle Kaukopäätehtaille. Tehdasalueen ratapihalla Marski vastaanotti salonkivaunussaan yllätysvierailulle tulleen valtakunnankansleri Adolf Hitlerin…
Ruotsin kuningas Kustaa III oli harmissaan valtakuntansan itäisten osien siirtymisestä Venäjälle Turun rauhan jälkeen. Pönkittääkseen valtaansa Kustaa suunnitteli pitkään uutta sotaa venäläisiä vastaan. Kun Venäjä ajautui sotaan Turkin kanssa, totesi Kustaa tilaisuutensa koittaneen…
Ylipäällikkö Gustav Mannerheimilla oli päämaja Mikkelissä kaikissa itsenäisen Suomen sodissa: Vapaussodassa, Talvi- ja Jatkosodassa…
Näky lienee ollut melkoinen, kun mikkeliläisen apteekkari Grenmanin poika ajeli kaupungin ensimmäisellä polkupyörällä. Renkaat olivat umpikumia ja jarrutkin puuttuivat. Pyörän kurvikkaasta ulkonäöstä päätellen ilman kaatumisia ei selvitty…
Ensin kannattaa vierailla marsalkka Mannerheimin komentokeskuksessa Päämajassa. Samalla pääsylipulla pääsee myös katsomaan Naisvuoren kallioon louhittua sodanaikaista viestikeskusta, jonka peitenimi oli Lokki…
MÄNTYHARJU
Mäntyharjun kirkkoherralla oli aikoinaan visainen ongelma: rukoillako Venäjän keisarin vai Ruotsin kuninkaan puolesta? Mäntyharju on sijainnut kahden valtion, Ruotsin ja Venäjän rajalla, jopa niin, että tiettyinä aikoina kahden valtakunnan raja kulki kylän keskeltä…
Miekankoski tunnetaan myös tukinuitosta. Paikka sijaitsee kahden tärkeän uittoväylän risteyskohdassa. Miekankosken kautta päästää Mäntyharjun reitiltä Saimaalle. Kosken partaalle 1940-luvulla rakennettu uittotupa varastoineen on säilynyt. Nyt sen suojissa on Uittomuseo. Sisäänpääsy on maksuton…
On automuseoita ja automuseoita. Ja sitten on WHD Automuseo. Syrjässä Mäntyharjun Nurmaan kylässä sijaitsee automuseo, jollaista vastaavaa ei ole Suomessa. Puolensadan auton kokoelma kertoo Woikosken teollisuushistoriasta ja samalla omistajasuvun vaiheista…
PERTUNMAA
Vanha-Rantalan isännillä on ollut silmää talonsa paikan valinnalla. Savolaiseen tapaan paras paikka tilan päärakennukselle löytyy korkealta mäeltä. Pertunmaan ykkösnähtävyys, Vanha-Rantalan talomuseo, on säilynyt hyvin nykysukupovelle…
PIEKSÄMÄKI
Sylvi Kekkonen os. Uino syntyi tällä paikalla. Näin on ikuistettu muistomerkin kylkeen Pieksämäen kirkkomäelle…
Savon rata on tärkeä osa, ei pelkästään suomalaista rautatiehistoriaa, vaan se kertoo myös kotimaamme suurista yhteiskunnallisista muutoksista…
PUNKAHARJU
Vaatimaton tievarsikyltti opastaa Punkaharjun kotiseutumuseolle. Perille ei eksy sattumalta. Matkaa kylän keskustasta kertyy viitisentoista kilometriä. Kapean hiekkatien päässä Hiukkajoen kylän Hälvänmäessä on unelma, alkuperäisellä paikalla sijaitseva 1800-luvun hyvin säilynyt talonpoikaistila piharakennuksineen…
Suuren maailman meininkiä! Metsämuseo Lusto ei ole rakennettu ihan pikkurahalla. Lopputulos onko suomalaisittain perin komea. Lusto kuuluu toteutukseltaan kotimaisten museoiden eliittiin…
PUUMALA
Perille ohjaavia opasteita on niukasti, mutta navigaattori vie oikeaan osoitteeseen. Sodanaikainen konekiväärikorsu on eräs Puumalan nähtävyyksistä…
Ja minä kun en lähde täältä minnekään, totesi useasti ”Liehtalan Jallu”, Jalmari Reponen (1902-1976). Saimaan saaressa asunut Liehtalan originelli isäntä asui lähes koko ikänsä kotitilallaan. Mutta viimeinen oli Jallunkin lähdettävä…
Sahan työntekijät asuivat perheineen omissa rakennuksissaan. Yksi niistä toimii nykyään museona. Talo oli tarkoitettu kahdelle perheelle. Sahan museo on muuntautunut pakopelihuoneeksi, jossa historiaa kerrotaan uudella tavalla…
RANTASALMI
Pekka Lipponen on lupsakka savolainen seikkailija. Hänen parinaan häärää Kalle-Kustaa Korkki. Veijarit ovat suomalaisen kioskikirjallisuuden suosittuja hahmoja, joiden fiktiivisiä seikkailuja seurattiin aikoinaan innolla…
RISTIINA
ASTUVANSALMEN KALLIOMAALAUKSET
Astuvansalmen esihistorialliset maalaukset ovat Pohjois-Euroopan suurimmat. Kallioseinämän vanhimmat piirrokset ajoittuvat kivikaudelle…
PIEN-TOIJOLAN TALONPOIKAISMUSEO
Kaksi kohdetta aivan lähekkäin. Ristiinan ehkä tunnetuin matkailukohde on Astuvanniemen kalliomaalaukset. Aikaa kannattaa varata myös vierailuun Pien-Toijolan talonpoikaismuseoon…
SAVONLINNA
”Sen tervahöyryn nimi oli prinsessa Armada. Ja me parrulastissa seilattiin noita Saimaan aaltoja”. Kipparikvartetin tutut sanat suositusta Kaunis Veera -laulusta sopivat hyvin Savonlinnan maakuntamuseon antiin…
On linnoja ja linnoja. Ja sitten on Olavinlinna. Liki jokainen suomalainen tunnistaa Olavinlinnan, vaikka ei olisi nähnyt sitä paikan päällä. Linnan sijainti kalliojyrkänteen päällä vesien ympäröimänä sekä korkeuksiin kohoavat pyöreät tornit ovat innoittaneet vuosikymmenien ajan ritari- ja linnaromantiikasta kiinnostuneita ihmisiä. Olavinlinna onkin eräs Suomen suosituimmista nähtävyyksistä….
SAVONRANTA
Punamullattu vanha hirsinen myllyrakennus. Kohisevan kosken solina. Joen ylittävä puusilta. Aitta, riihi ja tupa. Sielu lepää savolaisessa maalaismaisemassa. Säimenen kylän ylpeys, myllymuseo pihapiireineen, vie ajassa taaksepäin…
VUOKALAN MYLLY- JA VOIMALAMUSEO
Pieni eteläsavolainen Savonrannan kunta on liitetty Savonlinnaan. Sekään ei liitosta tehdessä haitannut, kun Savonrannalla ja Savonlinnalla ei ollut silloin yhteistä kuntarajaa. Talousvaikeuksissa kärvistelyt pieni kunta tunnettiin aikoinaan vauraista myllyistään…
SUOMENNIEMI
Lyytikkälän tilan isännän Esko Niemisen viimeinen säähavainto on kirjattu ylös muistivihkoon huhtikuun 18. päivänä vuonna 1979. Hän kuoli seuraavana päivänä 70-vuotiaana. Samalla päättyi Lyytikkälän tilan pitkäaikainen seitsemän sukupolvea kestänyt sukuhistoria…
VIRTASALMI
KOTISEUTUMUSEO JA PERINNEPUISTO
Punamullattu kunnantupa tai kuten virtasalmelaiset sitä kutsuvat, Punainen tupa, tuli tarpeeseen. Virtasalmen kunta oli itsenäistynyt 1900-luvun alkuvuosina. Toimintaa varten tarvittiin uudet tilat. Paikka löytyi sopivasti kirkkoa vastapäätä tien toiselta puolelta…
Kylän väki ikääntyy ja vähenee. Enää ei ehkä onnistuisi, vaikka talkoohenkeä löytyisi. Valkeamäen maa- ja kotitalousseuran 1990-luvun voimanponnistus, oma maaseutumuseo, on esimerkki, mitä saadaan aikaan, kun kyläläiset puhaltavat yhteen hiileen…
KANTA-HÄME
FORSSA
Paljon on muuttunut viimeisten vuosikymmenien aikana. Forssan Kehräämöalueen punatiiliset rakennukset ovat entisellään, mutta koneet ovat pysähtyneet. Laajamittaisten kunnostus- ja muutostöiden jälkeen Kehräämöalueesta tuli kaupunkilaisille todellinen kulttuurikeidas…
Loputkin puuvillapaalit on kannettu pois. Makasiini palveli varastona aina vuoteen 1979, jolloin kehräämön omistaja Finlayson ja Lounais-Hämeen Kotiseutu- ja Museoyhdistys sopivat puuvillamakasiinin muuttamiseksi museoksi…
Forssan Luonnonhistoriallisen museon juuret ulottuvat vuoteen 1951, jolloin perustettiin lounaishämäläinen luonnonsuojeluyhdistys. Siitä tuli Suomen ensimmäinen paikallinen luonnonsuojeluyhdistys. Sen nimeksi tuli myöhemmin Lounais-Hämeen Luonnonsuojeluyhdistys ry…
Ronttismäen asuntoalue tuli tarpeeseen. Forssan kehräämön perustaja Axel Wilhelm Wahren tarvitsi työntekijöitä ja työntekijät asuntoja. Ronttismäki syntyi 1800-luvulla, kun työläiset rakensivat perheilleen mökkejä Linikkalan kylän mäkitupa-alueelle, sikojen laidunmaalle. Erään ruotusotamiehen tiedetään olleen nimeltään Front, ja siitä vääntyi alueen nimi Ronttismäki…
HATTULA
Museo esittelee havainnollisesti, miten puutarhoihimme on ajan myötä raatamiskulttuurin tilalle tullut ”itsensähemmottelukulttuuri”. 2000-luvulla puutarhasta tarvittiin tilaa trampoliinille. Kylpytynnyrit ilmestyivät takapihoillemme. Helppohoitoisuus ja suuret terassialueet ovat tärkeitä.
Täällä viihtyy koko perhe, mainostaa Hattulan Parolaan sijoitettu Panssarimuseo. Väitteelle tulee katetta, kun seuraa erityisesti isien ja pikkupoikien panssarivaunujen päällä kiipeilyä ja niiden sisätiloihin kurkkimista…
HAUHO
Hauhon kirkon vieressä sijaitseva Esinemuseo poikkeaa perinteisistä kotiseutumuseoista. Hauho-Seuran toimesta on aikaansaatu näyttely, joka on poikkeuksellisen monipuolinen sekä sisältää paljon harvinaisuuksia…
Hauhon Sotjalassa sijaitseva Hovinkartano on kulttuurimatkailijan helmi. Aito kartanoympäristö puistoalueineen on nykyään, ei ainoastaan mielenkiintoinen historiallinen kohde, vaan myös suosittu taidetapahtumapaikka…
Hauho-Seuran ylläpitämä ja vanhaan viljamakasiiniin sijoitettu Esinemuseo edustaa kotiseutumuseoiden valtakunnan eliittiä. Poikkeuksellisen monipuolisen museon ohessa aikaa kannattaa varata myös Kotkon ulkomuseoalueeseen tutustumiseen. Museot sijaitsevat lyhyen kävelymatkan päässä toisistaan…
HAUSJÄRVI
KOTISEUTUMUSEO JA KOSKELAN TALO
Koskelan tilan viimeisellä isännällä Viljo Koskelalla oli harras toive: Viljo toivoi kotinsa säilyvän museona. Toive toteutui, tosin vuonna 2000 kuollut Viljo ei ehtinyt nähdä toiveensa lopullista toteutumista…
Tänne ei poiketa sattumalta. Tosin päätien varrella on opaskyltti, joka houkuttaa poikkeamaan sivutielle. Matkaa perille olisi kuitenkin useampi kilometri. Loppumatka ajellaan vielä syrjäistä hiekkatietä pitkin. Poikkeaminen kylläkin kannattaa…
HUMPPILA
Kauppilan perinnetila on nykyisin avoinna kaikille. Toisin oli aikoinaan 1900-luvun alkuvuosikymmeninä. Ali-Kauppilan perhe eli pitkään omissa oloissaan. Vain naapureilla oli lupa tulla sisälle…
Höyryveturin kimeä vislaus kuuluu jälleen Kalle Talvisen tontille, samalla tavoin kuin vuosikymmeniä sitten. Kunnostettu museorautatien Humppilan asema sijaitsee kiven heiton päässä Talvisen talosta. Junat kuuluivat Kallen arkeen, sillä hän teki pitkän työrupeaman rautatien palveluksessa sekä toimi kunnantalon puunhakkaajana…
HÄMEENLINNA
Useimmat keskiaikaiset linnat on totuttu näkemään harmaakivisinä. Hämeen linna tekee poikkeuksen. Tiili puolustuslinnakkeen materiaalina on melko harvinainen…
Hämeenlinnassa sijaitseva Museo Militaria on poikkeuksellisen hienosti toteutettu. Kyseessä on sota-aiheinen museo, mutta todellisuudessa se on paljon muutakin. Museo havainnollistaa monipuolisesti, ei pelkästään asetekniikan kehittymistä, vaan myös yhteiskunnallisia muutoksia keskiajalta alkaen nykypäivään asti…
Palanderin talo kertoo, millaista kaupunkilaisperheen asuminen oli yli 100 vuotta sitten. Talo on hämeenlinnalaiseksi porvariskodiksi sisustettu kotimuseo…
Talkootyölläkin saa hienon museon aikaiseksi. Hämeenlinnan palolaitoksen kellarikerrokseen rakennettu tunnelmallinen museo on niin kiehtova, että sen soisi olevan keskellä kaupunkia kaikkien nähtävänä…
Jean Sibeliuksen Hallituskadun asunto on säilynyt, vaikka ympäröivät puutalot ovat jo kadonneet. Kansallissäveltäjämme koti säästyi purkutuomiolta, koska se päätettiin museoida jo 1960-luvulla…
Vierailijoita on kaikenikäisiä. Koululaisryhmät ovat yleisiä. Myös sellaiset ihmiset, jotka eivät yleensä museoissa käy, poikkeavat Hämeenlinnan vankilamuseoon. Joskus on vieraillut jopa entisiä vankeja…
JANAKKALA
HYVIKKÄLÄN KAUPPAMUSEO JA NOSTALGIABENSIS-MUSEO
Tien varteen pystytetty vaatimaton Museo-kyltti opastaa perille Jukka-Pekka ja Kristiina Heleniuksen museomaailmaan, entisen kansakoulun pihapiiriin. Janakkalan Hyvikkälän kylän perukoilta löytyy todellinen ”salattu museo”, Kauppamuseo ja Nostalgiabensis…
Janakkalainen Antti Ahlberg on ikuistanut nimensä historiaan. Hän toimi Suomen vanhimman radan, Helsinki-Hämeenlinna, ratamestarina. Hänen virkatalonsa Janakkalan Leppäkosken kylässä on harvinainen, sillä se on säilynyt tähän päivään asti. Ratamestarin talo edustaa rautateiden historiaa, mutta myös samalla se on Ida Aalbergille (1857-1915) omistettu museo…
Janakkala tunnetaan kartanoistaan ja niiden alaisuudessa olleista torpista. Laurinmäen museo kertoo 1800-luvun lopun torppareiden elämästä…
Jo pelkästään Napialan entisen kansakoulun pihamaalle saapuminen tarjoaa kiehtovan näyn. Yli 100-vuotias koristeellinen koulurakennus on upeassa kunnossa. Punaiseksi maalattu hirsirunkoinen rakennus valkoisine ikkunakoristeineen ja hoidettu piha tarjoavat hyvät puitteet kesätapahtumille. Napialan Wanhalla Koululla on aivan oma erityinen tunnelmansa…
Tämä on paikka, missä opettajaa totellaan. Seistään pulpetin vieressä selkä suorana, kun vastataan kiltisti opettajan kysymykseen. Tosin Napialan kyläkoulu lakkautettiin jo ajat sitten, mutta sisarukset Heli Lindblom ja Päivi Hakoma ylläpitävät yhä entisaikojen koulutunnelmaa..
Keskellä Janakkalan maaseutua Vähikkälän kylässä on jotain, joka on maalaisidyllistä poikkeavaa. Olavi Kanervistolla on mittava kokoelma kaikkea tietokoneisiin liittyvää tallennettuna kotitalonsa tyhjäksi jääneessä päärakennuksessa…
JOKIOINEN
Tule Elonkiertoon haistamaan, maistamaan, kokemaan ja koskettamaan. Näin Luonnonvarakeskuksen (Luke) ylläpitämä maaseutu- ja kotieläinpuisto houkuttelee esitteessään…
Kartanon historia ei ole vain Jokioisten kunnan historiaa, vaan täällä tapahtuneet muutokset heijastavat koko suomalaisessa yhteiskunnassa tapahtuneita muutoksia…
Lakkautuspäätöksen jälkeen osa rautatiestä purettiin. Kaikkea ei kuitenkaan lakkautettu, sillä aktiiviset rautatieharrastajat aloittivat talkootyöllä radan ja kaluston kunnostamisen…
Talousneuvos Miina Sillanpää oli itse pitämässä juhlapuhetta runsaslukuiselle yleisölle. Lokakuussa 1951 paljastettiin hänelle omistettu muistomerkki Jokioisissa, samalla paikalla, missä oli sijainnut hänen syntymäkotinsa…
Pappilamuseo ei sijaitse siellä, missä on Jokioisten kirkko, vaan vanhan Turuntien varrella korkean mäen päällä. Museomäeltä avautuu kaunis lounaishämäläinen maalaismaisema Loimijoki-laaksoineen ja peltoaukeineen…
KALVOLA
Iittalan Lasikylän Lasimuseossa voi tutustua suomalaisten huippumuotoilijoiden esineisiin. Moni niistä vaikuttaa perin tutuilta. Juuri näitä löytyy useimmista suomalaisista kodeista…
Miten Hämeessä sijaitseva Kalvolan ja Helsingin Eduskuntatalo liittyvät toisiinsa? Se selviää Kalvolan kotiseutumuseon paikallista kiviteollisuutta kertovassa näyttelyssä…
LAMMI
ALFRED KORDELININ AJOKALUMUSEO
Mommilan veriteot ovat jääneet historiaan. Vuoden 1917 marraskuun tapahtumat koituivat Suomen rikkaimman miehen Alfred Kordelinin kohtaloksi. Vierailu Lammin Pellava- ja sahtimuseossa jää vajaaksi, jos ei ehdi poiketa museon takana sijaitsevassa Alfred Kordelinin mukaan nimetyssä ajokalumuseossa. Vaunuhallissa voi nimittäin nähdä muun muassa ne hevosrattaat, joissa kuuluisa tappo tapahtui…
Hartola, Sysmä, Joutsa ja tietysti Lammi. Jokainen näistä paikkakunnista valmistaa Hämeen parasta sahtia. Ainakin lammilaisille perinteisen juhlajuoman valmistaminen on sen verran vakava asia, että se on Lammin kotiseutumuseossa vahvasti esillä – tietysti pellavan ohella, josta Lammi on myös hyvin tunnettu…
LOPPI
LUKKARIN PUUSTELLI JA VANHA KIRKKO
Kirkkoon mennään usein hiljentymään. Nousu Lopen vanhan kirkon lue jyrkän mäen päälle saa jo monet hiljentymään. Osa pitää levähdystauon nousun puolessavälissä. Kaikessa koruttomuudessaan Lopen 1600-luvulta peräisin oleva kirkko on vaikuttava kohde…
Komia sen olla pitää, ajatteli kenraalimajuri, Mannerheim-ristin ritari, Erkki Raappana. Marsalkalle oli haasteellista valita syntymäpäivälahjaa, olihan Mannerheimilla jo lähes kaikkea…
VANHAKOSKEN MYLLY JA SÄHKÖLAITOS
Lopella Joentaan kylässä Isojoen varrella on nähtävänä Helena ja Osmo Törhösen vuosikymmeniä kestäneen harrastuksen ainutlaatuinen lopputulos. Vanhakosken mylly ja sen vieressä sijaitseva sähkölaitos on kunnostettu valtavan uurastuksen jälkeen…
RENKO
Kun ajelee Kymppitietä pitkin Forssan ja Hämeenlinnan välillä, kannattaa Renko-kyltin kohdalla poiketa pois valtatieltä. Samalla Kymppitien tylsät tienvarsimaisemat muuttuvat kerta heitolla tyystin toisenlaisiksi. Rengon kyläraitti harmaakivisen Pyhä Jaakobin kirkon kohdalla on eräs Kanta-Hämeen kauneimmista…
RIIHIMÄKI
Museo ei keskity pelkästään kotimaisen lasivalmistuksen 300-vuotiseen perinteeseen, vaan kertoo myös lasin tuhansia vuosia kestäneeseen historian…
Museon parasta antia on Jahdin lumo -osasto, jossa vierailija viedään metsän siimekseen. Nykyaikaisin menetelmin ääni- ja valotekniikkaa sekä videomateriaalia hyväksi käyttäen luodaan visuaalisesti kiehtova elämys. Herkimmät ihmiset saattavat kauhistella…
VALTAKUNNALLINEN TYÖVÄENTALOMUSEO
Riihimäen Valtakunnallinen Työväentalomuseo vaikuttaa ulkoapäin vaatimattomalta. Sisälle astuessa yllättyy. Sisutus on juuri sellainen, kuin sen voisi olettaa olleen 100 vuotta sitten…
TAMMELA
Tammelan kauniissa lounaishämäläisessä maisemassa sijaitseva liikunta- ja hyvinvointikeskus ei ole suljettu sisäoppilaitos. Paikka on viralliselta nimeltäänkin Eerikkilän Sport & Outdoor Resort…
Tammelan kirkon lähelle pienelle nurmialueelle on sijoitettu jykevä graniittinen muistomerkki. Se on omistettu niille myyttisille hakkapeliitoille, jotka lähtivät Tammelasta Saksaan taistelemaan 30-vuotisessa sodassa…
Tammelassa Portaan kylän maisemissa historiallinen Hämeen Härkätie on aidoimmillaan. Vanha alkuperäinen tienlinjaus on säilynyt hämmästyttävän hyvin…
Metsähallituksen ylläpitämä Hämeen luontokeskus sijaitsee juuri siellä, missä pitääkin: keskellä suomalaista luontoa. Vaikka ympärillä on laajat alueet syrjäisiä kansallispuistoalueita (Liesjärven kansallispuisto ja Torronsuo), on tänne helppo tulla…
Korteniemen perinnetilan tarkoituksena on suomalaisen kulttuurimaiseman, vanhojen rakennusten ja perinnetiedon säilyttäminen…
Tammelan seutu on kadehdittavan kaunista aluetta. Upeita järvi- ja harjumaisemia pidetään yhtenä Suomen kauneimpina maisema-alueina. Muutaman kilometrin päässä Tammelan keskustasta sijaitseva Saaren kansallispuisto on nimensä mukaisesti saaressa…
MUSTIALAN MAANVILJELYSOPISTON ALUE MUSEOINEEN
Paljon vanhaa on säilynyt, mutta paljon on myös viime vuosina muuttunut. Mustialan maanviljelyopiston suljetusta alueesta on tullut vilkas kylä…
Lopputulos on eräs Suomen harvinaisimmista museoista. Museon rikkaus on sen alkuperäisyys. Vierailu Portaan nahkuriverstaalla on ikimuistoinen kokemus…
Tammelan Manttaalin nuorisotilan yläkertaan sijoitettu Sotaveteraanimuseo ei ole suuren suuri, mutta tunnetta on mukana sitäkin enemmän. Tammelan entisen kunnantalon arkistohuoneeseen on kerätty nostalgisia muistoja sotiemme ajalta. Sodan käynyt mies, Pentti Simola, sotaveteraanien kunniapuheenjohtaja, on ollut museohankkeen tärkeä alkuunpanija jo parikymmentä vuotta sitten…
TUULOS
Ruotsalaisen kreivi Eric von Rosen Suomen ilmavoimille lahjoittama ensimmäinen lentokone oli valmiiksi merkattu kreivin omilla onnea tuovilla symboleilla, hakaristeillä. Niinpä Suomen ilmavoimat otti käyttöön saman symbolin…
Tuulos-Seuran hallinnoima Museo-Eerola on tuuloslaisten kotiseutumuseo. Se muodostuu vanhan maatalon päärakennuksesta ja pihapiirin navetasta, aitoista ja puimalasta. Kotiseutuyhdistys on kerännyt esineitä omasta kunnasta…
TYRVÄNTÖ
Tyrvännön kotiseutumuseo poikkeaa monista muista kotiseutumuseoista. Se on ulkonäöltään erilainen kuin muut. Tyrvännön lainajyvästö muistuttaa enemmän vankkarakenteista pankkia kuin perinteistä makasiinia…
YPÄJÄ
Lounais-Hämeessä sijaitsevan pienen Ypäjän keskustaa koristaa komea hevospatsas. Ypäjän, hevospitäjän, historialliset juuret ulottuvat vuosikymmenien päähän. Muiden tasavallan presidenttiemme hevosten ohella myös marsalkka Mannerheimin hevoset viihtyivät täällä…
KESKI-POHJANMAA
TULOSSA…
KESKI-SUOMI
TYÖN ALLA
HAAPAMÄKI
Keski-Suomessa valtatie 23:n varrella lähellä Keuruun kaupunkia ei voi olla huomaamatta tien varteen pystytettyä Haapamäen Höyryveturipuiston suurta mainoskylttiä ja sen alle tuotua vanhaa veturia. Höyryveturipuisto sijaitsee entisen halkotarhan alueella, Haapamäen Museoveturiyhdistyksen naapurissa…
JYVÄSKYLÄ
Museo on suljettu peruskorjauksen vuoksi kesään 2023 saakka…
Eipä taida olla toista vastaavaa museota Suomessa. Ja tuskin on toista yhtä kantelemaailmaan hurahtanutta asiantuntijaa kuin mestaripelimanni ja soitintutkija Kari Dahlblom. Kansallissoittimemme kantele on ollut Suomen kansa ilon tuoja ja lohduttaja. Se on ollut tanssien säestäjä ja runolaulajien ehtymätön lähde. Näin viisaasti on todennettu kanteletutkija Dahlblom…
Tikkakoski on taajama Jyväskylän pohjoisosassa. Se tunnettaan lentokoneista sijaitseehan täällä Jyväskylän lentokenttä sekä Suomen puolustusvoimien Lentosotakoulu. Mikä onkaan sopivampi paikka Suomen Ilmavoimamuseoll…
Jyväskylän kävelykadulla Kirkkopuiston kulmassa sijaitseva Suomen käsityönmuseo houkuttelee tunnelmoimaan. Kyseessä ei ole aivan perinteinen museo, vaan enemmänkin paikka, jossa voi kokea nostalgisten muistojen ohella myös elämän tuntua, kuten museo perusnäyttely Käsityössä elämän tuntu viittaakin. Museo mainostaa tarjoavansa uudenlaisen museoelämyksen, joka jää myös mieleen….
JÄMSÄ
Hallinportin Ilmailumuseossa on rasvan ja öljyn tuoksuinen tekemisen meininki. Lentotekniikan Killan ylläpitämä museo on erikoistunut ilmailutekniikkaan ja lentokaluston entisöimiseen. Täällä on nähtävänä vanhoja lentokoneita, joista osa on ainutlaatuisia koko maailmassa…
Tampereelta päin tultaessa hieman ennen Jämsää tienvarsiopaste kehottaa vierailemaan Suomen suurimassa yksityisessä lelumuseossa. Parin kilometrin poikkeaminen päätieltä kannattaa, sillä vanhaan koulurakennukseen tehty Lelumuseo on näkemisen ja kokemisen arvoinen…
Miten tänne on voitu rakentaa tasaista maastoa edellyttävä lentokettä? Se tulee lähinnä mieleen, kun katselee Kuoreveden mäkisiä maastoja. Karhumäen veljekset olivatkin löytäneet Hallinkankaalta lentokentäksi sopivan paikan ilmasta käsin lentämällä kerran alueen yli. Veljekset Karhumäki Oy teki Suomen puolustusvoimien kanssa sopimuksen lentokonetehtaan rakentamisesta Kuoreveden Halliin 1939…
KORPILAHTI
Päijänteen rannalla sijaitsevasta Korpilahden satamasta on lyhyt kävelymatka Synninpolkua pitkin kotiseutumuseolle. Osa jatkaa Martinpolun yli kirkonmäelle. Korpilahden puinen ristikirkko sijaitsee kylän yläpuolella. Kirkonmäeltä järvelle avautuva näkymä on kiipeämisen arvoinen. Mäeltä näkee vanhaa säilynyttä rakennuskantaa…
LAUKAA
Laukaan nykyisessä vuonna 1835 valmistuneessa empiretyylisessä kirkossa näkyy arkkitehti Carl Ludvig Engelin suunnittelutyön jälki. Kirkon katolla sen korkeimmalla kohdalla on siro torni, jonka ikkunoista avautuu näkymä joka suuntaan. Talvisodan aikana sieltä oli hyvä tehdä ilmavalvontaa…
Taistelutoiminnan aikana syntyi suuri luottamus kavereiden välillä. Näin syntyi yhteinen asevelihenki, joka jäi pysyväksi entisten rintamakavereiden keskuuteen. Tällaisen asevelihengen myötä on syntynyt myös Peurungan kylpylähotellin maastoon rakennettu korsumuseo, Veljeskorsu…
– Kaksi museota vierekkäin. Laukaan kotiseutuyhdistys perusti ensimmäisen museonsa pitäjän lainamakasiiniin 1950-luvulla. Samalla alkoi suunnittelu makasiinin viereen perustettavasta museokylästä. Lahjoituksena saaduista rakennuksista muodostui kokonaisuus, joka nimettiin Kalluntaloksi päärakennuksen alkuperäisen sijainnin mukaan…
PETÄJÄVESI
Opasteet johdattavat perille. Keski-Suomen Tieliikennemuseo sijaitsee kapean tien päässä. Kun näkyy vanhoja käytöstä poistettuja vaijerikäyttöisiä kaivinkoneita, on saavuttu perille…
PETÄJÄVEDEN RADIO- JA PUHELINMUSEO
Petäjäveden Radio- ja puhelinmuseo on ladattu täyteen retrohenkistä nostalgiaa. Täällä ei tarvitse olla tekniikan asiantuntija. Yli 3 000 esineen kokoelmassa on useita lapsuusajan muistoja herättäviä radiovastaanottimia, televisioita ja puhelimia…
1700-luvulla rakennetun Petäjäveden vanhan kirkon kohdalla kävi hyvä tuuri. Kirkko jäi autioksi, kun Petäjäveden uusi kirkko valmistui. Sitä ei kuitenkaan purettu, vaan se säilyi sisustusta myöten lähes alkuperäisenä…
SÄYNÄTSALO
ALVAR AALLON KOETALO MUURATSALOSSA
Kuuluisan arkkitehdin Alvar Aallon Muuratsalon kesäasunto on yhä yksityiskäytössä. Viitoitusta perille ei siis ole.Kesäasunto ei ole täysin suljettu yleisöltä, sillä tutustumaan pääsee oppaan johdolla. Ennakkovaraus tarvitaan…
KYMENLAAKSO
ANJALA
Henrik Wreden kohtalo oli surullinen, mutta kunniakas. Hän uhrasi oman henkensä luovuttamalla taistelussa ratsunsa menettäneelle Ruotsin kuninkaalle oman hevosensa. Kaarle IX palkitsi Wreden lesken, Gertrud von Ungernin, lahjoittamalla hänelle maa-alueita Kymijoen maisemist…
Kymijoen varressa Ranta-Pukin kievarin kohdalla oli aikoinaan vilkasta. Talon ohi kulkeva tie johti rantaan, josta oli lauttayhteys joen toiselle puolelle. Uusi silta valmistui vasta 1939…
ANJALANKOSKI
Kaksinkertainen olympiavoittaja Heikki Hasu on patsaansa ansainnut. Kultamitaleista ensimmäinen tuli yhdistetyssä vuonna 1948. Paikkana oli St. Moriz. Toinen kultamitali tuli neljä vuotta myöhemmin Oslossa. Nyt lajina oli 4×10 kilometrin viesti…
ELIMÄKI
Keskikesä on paras vierailuaika, sillä silloin Arboretum Mustilan lukuisat alppiruusut ja atsaleat kukkivat. Näky on huumaava. Kasveista enemmän kiinnostuneille nähtävää on kaikkina vuodenaikoina. Ruska-aikana puistoa koristaa syksyn monet värisävyt. Lähellä Elimäen kirkonkylää sijaitseva Arboretum Mustila on eräs Suomen monipuolisimmista ja vanhimmista arboretumeista…
Elimäen kirkonkylän komistus ja seurakuntalaisten ylpeys on Suomen vanhin jatkuvassa käytössä oleva puinen kirkko. Ensimmäinen kirkko valmistui jo vuonna 1571. Se purettiin ja tilalle rakennettiin uusi kirkkorakennus vuonna 1638…
AnttiKujala oli kiireinen mies, mutta myös paljon aikaansaava. Hän oivalsi jo 1900-luvun alussa kerätä talteen katoavaa kansanperinnettä. Kotiseudustaan kiinnostunut Antti kuunteli innoissaan jo nuorena poikana vanhojen ihmisten tarinoita…
Moision kartanon historia ulottuu 1600-luvulle. Isäntinä ovat olleet vaikutusvaltaiset aatelissuvut. Liivinmaalainen aatelinen Henrik Wrede antoi ratsunsa Ruotsin kuningas Kaarle IX:lle Baltiassa vuonna 1605 käydyssä taistelussa. Kuningas pelastui, mutta Wrede menehtyi. Kuningas palkitsi Wreden lesken läänityksillä. Moision kartano oli Wrede-suvun hallussa 150 vuoden ajan…
HAMINA
Rouva Muravjev, oletan. Haminan Kauppiaantalomuseon sisäänkäynti on vaikuttava. Tunnelma on samanlainen kuin aikoinaan kauppias Muravjevin aikana…
Haminassa vietettiin kesäkuussa 1783 suurta seurapiiritapahtumaa. Kaksi hallitsijaa ja serkkua, Venäjän keisarinna Katariina II ja Ruotsin kuningas Kustaa III, tapasivat toisensa…
Haminan Reserviupseerikoulun museo eli RUK-museo yllättää laajuudellaan ja monipuolisuudellaan. Vuonna 1975 perustetun museon kokoelma on laajentunut vaatimattomasta alusta näyttäväksi kokonaisuudeksi…
Uuden museon avaaminen ei ole nykyään ihan jokapäiväistä. Näin kuitenkin tapahtui Kotkassa, kun Wanha Veteraani -niminen museo avasi ovensa…
IITTI
Iitti tunnetaan Tiltustaan. Kuplettilaulajan ja lauluntekijän Hiski Salomaan Iitin Tiltu oli iloluontoisen naisen maineessa. Nykyään Iitin Tiltu on arvonimi. Vuodesta 1986 lähtien titteli on annettu osaaville iittiläisille naisille kaksivuotiskaudeksi kerrallaan…
Tässä talossa ei ole emäntää, eikä tule! Karralan tilan isäntä, Vihtori Mäkinen, oli tinkimätön poikamies. Oli hänellä sentään seuranaan Olga, Vihtorin pitkäaikainen taloudenhoitaja. Töissä oli Vihtorin apuna tilanhoitaja Väinö Peltonen…
Iitin Löyttilän kylässä on mielenkiintoinen kohde sotahistoriasta kiinnostuneille. Paikallinen maanviljelijä Esa Anttas on kunnostanut mailleen jo ennen ensimmäistä maailmansotaa rakennettuja linnoituksia. Paikalle johtaa tienviitta Löyttiläntieltä. ..
INKEROINEN
Kaikki sai alkunsa vuonna 1872, kun Ankkapurhan tehtaan kartonkikone käynnistettiin. Saksalaisvalmisteinen Füllner-merkkinen kone oli Suomen ensimmäinen jatkuvakäyntinen kartonkikone…
Kotiseutuneuvos Anna-Liisan Puotin kuva on ripustettu Museotalo Warpusen seinälle. Hän oli Inkeroisen Tampellasta eläkkeelle jäänyt sihteeri, jonka ahkeran keräilyn ansiosta syntyi mielenkiintoinen museo…
JAALA
Kun liikut Lahti-Kouvola-Lappeenranta -suunnassa, kannattaa tutustua Verlan historialliseen tehdasmiljööseen. Syystäkin Verla on valittu Unescon maailmanperintöluetteloon…
KORIA
Korian sillan tuntumassa on vaatimaton muistomerkki. Kivipaasin kiinnitetyn kahden pylvään päässä on kummassakin pommi. Muistomerkkiin kiinnitetty laatta muistuttaa talvi- ja jatkosodan venäläisten pommituksista. Kymijoen yli johtavat sillat olivat strategisesti hyvin tärkeitä…
KOTKA
KARHULAN ILMAILUKERHON LENTOMUSEO
Kotkan Kymin lentokenttä oli sotavuosina suomalaisten sotilaskoneiden tukikohta. Hävittäjälentolaivueen 34:n tehtävänä oli suojata Messerschmitt Bf 109 -koneilla Etelä-Suomen rannikkoa ja erityisesti Kotkan kaupungin satamaa…
Tänne haluamme palata! Näin totesi keisarillinen pariskunta vieraillessaan ensimmäistä kertaa Langinkosken maisemissa. Venäjän tuleva keisari Aleksanteri III ja hänen tanskalaissyntyinen vaimonsa Dagmar (Maria Feodorovna) ihastuivat oitis kuvankauniisiin maisemiin kesällä 1880…
2000-luvun alussa Kotkan Sapokanlahden rannalle miljoonilla euroilla rakennetussa Maretariumissa on kansainvälistä tasoa. Kokoluokaltaan se on Suomen suurin akvaariotalo…
Yhdellä pääsylipulla pääsee kahteen museoon. Kotkan Merikeskus Vellamon sisätiloissa on parikin museota: Suomen merimuseo ja Kymenlaakson museo. Jälkimmäisen yhteydessä on vielä Merivartiomuseo…
1990-luvun lamavuosina Kotkassa tehtiin ihmeitä. Pahasti liettymään päässyt ja usein haiseva Sapokanlahti päätettiin kunnostaa. Tuskin moni kotkalainen edes aavisti, millainen keidas kaupunkiin saatiinkaan…
Jos osuu kohdalle kaunis aurinkoinen kesäpäivä ja ajelet Kotkan seudulla, niin suuntaa Tiutisen rauhalliseen idylliin. Kyseessä on yksi Kotkan kaupunginosista…
KOUVOLA
Kouvolan Museokorttelissa sijaitseva Kouvolan Koti- ja Radiomuseo on sekoitus nostalgiaa ja radiotekniikan historiaa. Alan ammattilaisille on tarjolla kattaus, jonka nauttimiseen ei yksi päivä riitä. Radioalan tekniikkaa on kerääntynyt vuosikymmenien takaa runsaasti…
Lähellä Kouvolan rautatieasemaa hauskat opasteet johdattavat vanhaan VR:n koulurakennukseen. Sen suojissa on eräs kaupungin suosituimmista nähtävyyksistä, Pienoisrautatiemuseo Semaforo…
KUUSANKOSKI
Kuusankoskilaisten ylpeys, Lars Sonckin suunnittelema pyöröhirsinen koulurakennus, sijaitsee komealla paikalla. Lähes samanlainen, korkean kalliojyrkänteen päällä, oli rakennuksen alkuperäinenkin sijainti. Koulu sijoitettiin Kymintehtaalle pystysuoran kalliokielekkeen päälle, minkä vuoksi sitä alettiin kutsua Mäki- tai Norjalaiskouluksi…
MIEHIKKÄLÄ
Niemelän kotimuseolle ei eksy sattumalta. Täällä ollaan vilkkaiden valtaväylien ulkopuolella. Onkamaan kylän kohdalla tienviitta ”Kotimuseo” opastaa syrjäiselle Tillin-Puhankantielle. Muutaman kilometrin päässä seuraava opaskyltti ohjaa Niemeläntielle…
Salpalinjan rakentaminen on ollut eräs Suomen suurimmista rakennustyömaista. Tehtävään tarvittiin tuhansia miehiä ja lähes neljännes maamme silloisista kuorma-autoista. Silti lopputuloksena oli rakennelma, jota ei koskaan tarvittu…
PYHTÄÄ
Elämysmuseo kuulostaa ehkä osuvammalta kuin sana Pakkausmuseo, sillä vierailu Pyhtään Stockforsin vanhalla teollisuusalueella sijaitsevassa museossa on suuri elämys…
1990-loppuun mennessä Stockforsin tehdasalue oli pääsyt pahasti ränsistymään. Teollinen toiminta oli lopetettu. Teollisuusneuvos ja yrittäjä Reino Uusitalo hankki ränsistyneen alueen omistukseensa. Nyt Stockfors elää uutta nousuaan…
Luonnonkaunis paikka! Näkymän täydentää Suomen ainoa jäljellä oleva käsikäyttöinen sulku, jonka kautta päästään merelle. Strukan yli 100-vuotias kanavasulku on yhä toiminnassa…
VALKEALA
Sydämestä raapaisi, kun museofriikki kuuli, miten kuntaliitosten jälkeen Kouvolan kaupunki aikoi sulkea Valkealassa sijaitsevan eksoottisen Puotimuseon. Kauppias Pokin elämäntyö uhkasi kadota. Onneksi Valkealan Museoyhdistys tuli hätiin ja Puotimuseo pelastui…
VEHKALAHTI
Tiedätkö, mikä on ”suutarinsilmä”? Vastaus löytyy Vehkalahden kotiseutumuseosta. Hasulan kylässä sijaitseva kaunis jugend-tyylinen puurakennus oli alun perin Vehkalahden ensimmäinen kansakoulu…
VIROLAHTI
Vaalimaan raja-asemalle johtavan Seiska-tien varrella Virolahdella on mielenkiintoinen pysähdyspaikka. Bunkkerimuseo havainnollistaa Suomen sotahistoriasta kiinnostuneille, miten Suomessa valmistauduttiin venäläisten mahdolliseen hyökkäykseen talvisodan jälkeen…
Traktoreiden yleistyessä vanhoja hevosvetoisia kulkupelejä vietiin kaatopaikoille. Osa unohtui hylättyinä tallien vinteille. Kotiseutuneuvos Risto Rahkonen oivalsi jo vuosikymmeniä sitten kerätä talteen käytöstä poistettuja kulkuvälineitä…
Virolahti on aivan Venäjän rajan tuntumassa. Nimi johtuu vilkkaasta kaupankäynnistä, mitä kyläläiset kävivät Suomenlahden eteläpuolella asuneiden virolaisten kanssa. Virolahti on kuulunut milloin Ruotsille, milloin Venäjälle…
Kuninkaantie, Suuri Rantatie tai Museotie. Kyseessä on Turusta Suomenlahden rannikkoa myötäilevä Viipuriin johtanut maantie. Kuninkaantie seuraa historiallista postireittiä Norjan Bergenistä, Ruotsin kautta Maarianhaminaan ja edelleen Ahvenanmaan saariston halki Turkuun…
Kotiseutumuseoon tutustumisen jälkeen kannattaa vierailla Virolahden kuuluisilla graniittilouhoksilla. Näin ovat tehneet monet arvovieraatkin, muun muassa Venäjän tsaari Nikolai I…
Virolahti on Suomen kaakkoisin kunta ja Virojoki on kunnan keskustaajama. Vaalimaan raja-asemalle on vain muutama kilometri. Kävelymatkan päässä keskustasta sijaitsee alkuperäisellä paikallaan olevassa riihessä Virojoen kylämuseo…
PIRKANMAA
ERÄJÄRVI
Museoon on kerätty käytöstä poistettuja esineitä puretuista Eräjärven kirkoista. Vanhimmat ovat 1700-luvulta. Museon ehkä erikoisin esine on sakastin puuvartinen pisuaari…
Väyryneniitti ei liity mitenkään erääseen poliitikkoon, vaan mineraali on nimetty professori Heikki Väyrysen mukaan…
HÄMEENKYRÖ
Hämeenkyrön kotiseutumuseo on kotiseutumuseoiden eliittiä, eräs Suomen tasokkaimmista. Ulkopäin punatiilinen rakennus muistuttaa perinteistä 1800-luvun lainajyvästöä. Sisätiloissa vierailijaa odottaa melkoinen yllätys…
Myllykolu sijaitsee kauniilla paikalla mäen päällä. Rinteeseen on rakennettu kesäteatterin katsomo. Luonnonnäyttämö on mäen alla Myllyojan toisella puolella. Harva kesäteatteriyleisö voi nauttia yhtä kauniista maisemista…
Nuoruudenkoti Töllinmäki oli yhtä vaatimaton kuin syntymäkoti Myllykolu. Emilin vanhemmat Frans ja Vilhelmiina Sillanpää ostivat entisen suutarintöllin, jonka pihamaalla on yhä pieni saunarakennus…
JUUPAJOKI
Kallenautio ei ole nimestään huolimatta nykyäänkään autio. Moni poikkeaa tänne aistimaan entisaikojen kestikievarin tunnelmaa…
KOSKENJALAN KENKÄ- JA NAHKAMUSEO
Koskenjalan Kenkä- ja Nahkamuseo tarjoaa täysin omanlaisensa elämyksen. Tällä ei turhaan hienostella. Museon esillepano ei ehkä vastaa nykyajan visuaalisia trendejä, mutta kenkäfriikeille on kuitenkin tarjolla kiehtova aikamatka kotimaisen kenkäteollisuuden alkujuurille…
Ilman opaskylttiä Veljeshovi-nimistä korsua on vaikea huomata. Se on peitetty maakerrosten alle. Sodankin aikana korsut pyrittiin maastouttamaan mahdollisimman hyvin. Veljeshovin korsu on rakennettu vankoista hirsistä…
KANGASALA
Kangasalan historiallinen Lepokoti on ollut kuuluisuuksien lomaviettopaikka. Talo on täynnä Adler-suvun omaperäistä esineistöä sekä entisaikojen tuoksuja että erikoista tunnelmaa. Lepokoti jättää vierailijaan lähtemättömän vaikutuksen…
Sakari Topelius oli aivan oikeassa. Kesäpäivä Kangasalla on Roineen armaisia aaltoja, Längelmäveden hopeista hohtelua ja Harjulan selänteen näkymiä. Kangasala tunnetaan myös kartanoistaan ja niiden historiallisista asukkaistaan…
Kaksi autoihin erikoistunutta museota vierekkäin! Kangasalan maisemissa Vehoniemen automuseo ja Mobilia, tieliikenteen alan valtakunnallinen erikoismuseo, sijaitsevat vain muutaman kilometrin päässä toisistaan…
Olavi Salliselle autot olivat sydämen asia. Kaikki sai alkunsa jo 1950-luvun lopulla, kun Olavi Sallinen hankki ensimmäisen kunnostettavan museoauton, Rygby Touring vuosimallia 1925…
KARKKU
Urpo ja Maiju Vuorenoja elävät unelmaansa. Karkussa sijaitsevan Harsun tilan rakennukset ja idyllinen pihapiiri ovat olleet pariskunnan silmäterä jo vuosien ajan…
KEIKYÄ
Vuosikymmeniä sitten istutettu koivukuja johtaa idylliselle maalaistalon pihalle. Jokainen rakennus on alkuperäisellä paikallaan. Pihan yhdellä reunalla on punamullattu 1800-luvun talonpoikainen asuintalo, museon päärakennus. Toisella sivustalla sijaitsee hirsinen luhtirakennus….
KIHNIÖ
Aitonevan museo esittelee havainnollisesti, millainen merkitys soilla on ollut Suomelle. Kihniön turvemuseo sijaitsee aidossa ympäristössä suomaiseman keskellä…
Kirkon lähellä sijaitseva vanha lainamakasiini on saanut uuden käyttötarkoituksen. Sen suojissa on Tarmo Markkulan keräämä mittava kokoelma…
KILLINKOSKI
KILLINKOSKEN WANHA TEHDASMILJÖÖ
Killinkoski on pieni kylä, joka sijaitsee Virroilla. Paikallisen kyläyhdistyksen ylläpitämästä tehdasmiljööstä on tullut suosittu tutustumiskohde. Nähtävää Killinkoskella on niin paljon, että aikaa kannattaa varata riittävästi…
KYLMÄKOSKI
Tutustumiseen tähän mielenkiintoiseen kotimuseoon kannattaa varata riittävästi, sillä nähtävää on todella paljon. Talo suorastaan pursuaa kiehtovia yksityiskohtia…
LEMPÄÄLÄ
Museoraitin suosituin kohde lienee Kauppamuseo, Aleksanteri Eskolan (1883-1978) vanha sekatavarakauppa. Eskolan kauppiasuran alku ei ollut helppo, sillä puodin edelliset omistajat olivat vaihtuneet tiuhaan. Epäilyksistä huolimatta Eskola sai liikkeensä menestymään. Hän lopetti vasta 94-vuotiaana vuonna 1974. Kauppiasuraa kesti peräti 60 vuotta…
Lastiproomu Gustafilla oli kunnia olla ensimmäinen. Se oli ensimmäinen liikennöivä laiva, joka kulki Lempoisten kanavan (Lempäälän kanava) läpi vuonna 1873. Alus vei rahtia Tampereelta Hämeenlinnaan. Lastina oli tehdastuotteita, tehdasraaka-aineita, voita ja elintarvikkeita…
Kuokkalan Museoraitin erikoisin museo on Parturi-kampaamomuseo. Sen tarkoituksena on kertoa, kuinka Suomessa on leikattu hiuksia ja käherretty vuosien 1910-1950 välisenä aikana…
Puskeman Kustaan savupirtin ikää ei tiedä kukaan. Se tiedetään, että tämä erikoinen erakkomainen mies eli vanhaksi. Kustaa kuoli liki 100-vuotiaana vuonna 1941. Mies eli pitkän elämän huolimatta siitä, että hän ei edes peseytynyt vuosikymmeniin, söi yksinkertaista ruokaa ja eleli äärimmäisen vaatimattomasti…
Kuokkalan museoraitin sepän paja havainnollistaa, miten pienestä pajasta muodostui ajan saatossa monipuolinen konepaja. Yritystä sanottiin jopa tehtaaksi ja seppämestaria tehtailijaksi. Paja työllisti parhaimmillaan kymmenen miestä. Pajan seinälle ripustettu ”tuotekuvasto” kertoo, miten asiakas saattoi valita itselleen teetettäväksi sopivat hevoskärryt tai reen…
Elettiin 1980-lukua. Ruotsista Suomeen rantautui uusi laji. Salibandysta tuli vauhdilla Suomen toiseksi suosituin palloilulaji – huolimatta siitä, että moni uskoi, ja jopa toivoi, uuden muotilajin katoavan yhtä nopeasti kuin ilmestyikin…
SUUTARIN HUONE JA HAMMASLÄÄKÄRITUOLI
Museossa on myös monelle muistoja herättävä hammaslääkärin tuoli vuosikymmenien takaa – tuttu näky pelätystä kouluhammaslääkärin vastaanotolta. Laitteisto oli käytössä vielä 1970-luvulla…
LUOPIOINEN
Luopioisten kotiseutumuseon vieressä sijaitseva komea puinen ristikirkko suorastaan houkuttelee astumaan sisäpuolelle. Vielä 1860-luvulle asti Luopioinen oli osa Hauhon pitäjää. 1800-luvun lopulla Luopioinen muodosti oman kirkkoherrakunnan…
Luopioisten kirkonkylässä on kolme mielenkiintoista museota vierekkäin: kotiseutumuseo, kirkkomuseo ja Mikkelinmäen torpparimuseoalue. Yhtäkään ei mahdollisesti olisi ilman Kukkia-Seuran toimintaa. Paikallinen kotiseutuyhdistyksen aloitteesta Luopioisissa on museoita kävelymatkan päässä toisistaan…
MIKKELINMÄEN TORPPARIMUSEOALUE
Vain lyhyt kävelymatka Luopioisten kirkolta, niin ollaan pyhällä paikalla. Mikkelinmäellä on kolmikuppinen rautakauden aikainen uhrikivi ja uhrilähde. Uhrikivi on sammaleiden peittämä, mutta kiven kolot ovat yhä nähtävissä. Suomalaisen kansanperinteen mukaan uhripaikkaan jätettiin esimerkiksi viljaa suvun vainajille tai maahisille sato-onnen toivossa…
MOUHIJÄRVI
Pölyisen hiekkatien päässä ei olekaan pölyinen museo. Päinvastoin! Mouhijärven maalaismaisemassa sijaitsee komea kuninkaallinen residenssi. Eikä se olekaan mikä tahansa huvila. Tavalliselta maatalon päärakennukselta vaikuttavan talon sisätiloissa häikäisee kulta, hohkaa marmori ja katoissa kimmeltävät kristallikruunut. Pöytiä koristavat Meissenin posliiniastiat ja antiikkihuonekalut peittävät persialaismattoja. Kyseessä on Villa Royal…
MÄNTTÄ
Klassismia ja funktionalismia edustava yhtiön pääkonttorina oli 1930-luvulla valmistunut kaunis rakennus, joka toimii nyt museokäytössä. Serlachius museo Gustaf ei ole perinteinen museo, vaan enemmänkin tarinatalo…
Kauppaneuvos G. A. Serlachius kuoli 71-vuotiaana vuonna 1901. Hänen kiinnostuksensa taiteeseen jatkui veljenpojan Gösta Serlachiuksen ansiosta. Suvun taideperintö elää tänä päivänä Gösta Serlachiuksen taidesäätiön museoissa…
PARKANO
Parkanon paronin eli Gustaf Wrede af Elimä´n värikäs persoona muistetaan paikkakunnalla hyvin, vaikka originellin persoonan poismenosta on vierähtänyt jo vuosikymmeniä…
Intohimo. Intohimo. Ja vielä kerran intohimo. Ei jää epäselväksi, minkälaista omistautumista on vaadittu, että Militariamuseo Karhumäki on saatu aikaiseksi. Vesa Frimanin sotahistoriaan keskittyvän museon avajaisia vietettiin vuonna 2021 – lähes samanaikaisesti, kun museoisäntä siirtyi normaalitöistä eläkepäiville…
Parkanon Metsämuseo sijaitsee metsän keskellä. Juuri niin kuin pitääkin. Metsäinen ja järven ympäröimä maasto on oikea sijoituspaikka museolle, joka kertoo metsätöiden historiasta 1800-luvulta 1960-luvun alkuun…
Ei ole pelkkä sattuma, että Parkanoon on perustettu automuseo. Parkano on aina ollut liikenteellinen solmukohta. Paikkakunta tunnetaan ajoneuvoteollisuudestaan ja monista autokaupoista sekä autojen varaosia myyvistä liikkeistään. Paikkakunnan ajoneuvoharrastajien toiminta on ollut poikkeuksellisen aktiivista…(Museo on suljettu)
PIRKKALA
Puskutraktorilla vaan matalaksi, mokomakin rötiskö! Isännän Reino Niemen ajatus vanhasta hirsirakennuksesta oli selvä. Onneksi tytär Sinikka ja hänen miehensä Pekka Vihmari tulivat toisiin ajatuksiin. He päättivät kunnostaa Sinikan isoäidin aikaisen rakennuksen. Nyt Vihmarit omistavat todellisen helmen…
Täällä tulee väkisinkin hyvälle mielelle. Ja se on tarkoituksin. Liisa Ilo on luonut tunnelmallisen pikkumuseon vanhanajan huonekaluista ja nostalgista esineistä sekä leluista…
Kodinomaisen ilmapiirin täydentää vastaleivotun pullan ja tuoreen kahvin tuoksu. Jopa museon ystävällisen omistajan sukunimi (Ilo) ja rouva iloinen nauru sopivat täydellisesti kotimuseon ilmapiiriin. Täällä ollaan Liisan ”Ihmemaassa”.
Lapset pääsevät täällä leikkimään vanhan ajan koulua. Reipin museon Sikojärven aitan yläkertaan on rakennettu aito kiertokoulu puupenkkeineen. Kokoon taitettavat penkit löydettiin vanhan Anian kylän kansakoulun vintiltä. Kokoelmiin kuuluu myös laaja kouluesineistö, muun muassa pahvisia opetustauluja, joita Pirkkala-Seura aikoinaan keräsi talteen…
POHJASLAHTI
Kuntaliitoksia tulee ja menee, mutta Pohjaslahden kylän asukkaat ovat tottuneet vetämään yhtäköyttä. Tästä oiva esimerkki on Kangaskosken myllyn kunnostaminen ja sen säilyttäminen tuleville sukupolville…
Heikintupa, pohjaslahtilaisten kokoontumispaikka, on kyläläisten silmäterä. Onpa Pohjaslahti valittu kerran Pirkanmaan vuoden kyläksikin…
PUNKALAIDUN
Tismalleen juuri sellainen kuin Mauri Kunnas piirsi vanhan maalaistalomiljöön Koiramäki-kirjoihinsa. Punkalaitumella sijaitseva Yli-Kirran talonpoikaismuseo ei tuota pettymystä niille, jotka saapuvat tänne suositun lastenkirjailijan innoittamana…
RUOVESI
Ruoveden kunnanlääkäri, lääkintäneuvos Einar Palmén oli aikaansaava mies. Pitkälti hänen ansiotaan on, että Ruovedellä on kotiseutumuseo runsaine esineistöineen. Palmén aloitti vanhojen esineiden keräilyn 1920-luvulla. Hän oli myös aktiivisesti elvyttämässä kotiseutuyhdistystoimintaa ja uutta museohanketta…
SUODENNIEMI
Postinjakaja Kalle Pohja oli kekseliäs mies. Yli 100 vuotta sitten elellyt mies kehitteli itselleen merkillisen kulkuvälineen helpottaakseen postinjakelua. Kallen eriskummallinen polkupyörä on niin harvinainen, että jo pelkästään sen ansiosta kannattaa vierailla Suodenniemen kotiseutumuseossa…
Punaisen varastorakennuksen seinään maalattu teksti ”Putajan Yksityinen maatalousmuseo” saa jalan pois kaasulta. Ehkä vielä tehokkaampi into pysähtymiseen on varastorakennuksen eteen pystytetty maatalousteemainen veistospuisto…
SÄÄKSMÄKI
Olavi Liukkonen on ollut koko elämänsä keräilijä. Tärkein intohimon kohde on ollut marsalkka Mannerheim ja kaikki, mikä on liittynyt häneen elämäänsä. Vuosikymmeniä kestäneen keräilyn tuloksena on syntynyt eräs Suomen laajimmista yksityisistä Mannerheimiin liittyvistä kokoelmista, ellei laajin…
Ukko-Pekan eli presidentti Pehr Evind Svinhufvudin kasvokuva on ikuistettu Rapolan kartanon puutarhaan. Vuonna 1937 paljastettu patsas muistuttaa, miten Svinhufvud syntyi ja eli lapsuutensa Rapolassa…
Rapolanharju näkyy kauas Hämeenlinna-Tampere -moottoritielle. Kannattaa poiketa pois tieltä ja suunnistaa harjun laelle ihailemaan upeita maisemia. Näin tekivät myös monet merkkihenkilöt kansallisromantiikan aikakaudella…
SÄÄKSMÄEN KIRKKO JA KOTISEUTUMUSEO
Sääksmäki tunnetaan kulttuurista, historiasta ja kauniista järvimaisemistaan. Sääksmäen kuuluisa silta on ikuistettu monilla lomamatkoilla. Paikkakuntaan liittyvien kirjailijoiden ja taiteilijoiden lista on pitkä. Täällä ovat vaikuttaneet tai asuneet muun muassa Eino Leino, Mauri Sariola ja Emil Wikström…
Omituinen idea! Näin ajatteli moni Emil Wikströmin (1864-1942) ystävä kuvanveistäjän erikoisesta suunnitelmasta. Mitä järkeä olisi rakentaa asunto kauas korpeen, koskemattoman luonnon keskelle…
Sääksmäellä sijaitsevassa Voipaalan kartanossa kannattaa varautua kummituksiin. Täällä on koettu ajan saatossa useita ihmeellisiä asioita. Monet ihmiset ovat kuulleet epämääräisiä ääniä. Onpa rakennuksessa nähty hiippailevan vanhan harmaapukuisen naisenkin. Muutama uskalikko on yrittänyt yöpyä kartanon päärakennuksessa, mutta ovat joutuneet pakenemaan paniikissa ulos rakennuksesta…
TAMPERE
Amurin työläiskorttelimuseon arvo perustuu sen alkuperäisyyteen. Korttelin rakennukset ovat yhä alkuperäisillä paikoillaan…
Ei tullut seppää, vaan tuli taitava suutari. Emil Aaltonen olisi halunnut sepäksi, mutta lähti vanhempien toivomuksesta suutarinoppiin kiertävän suutarimestarin luokse. Saatuaan kisällin pätevyyden Emil oli pari vuotta töissä eräässä verstaassa. Ammattitaidon kehittyessä nuorimies päätti perustaa oman yrityksen Hattulaan…
KIVIMUSEO (Vapriikki)
Paavo Korhosen kivikokoelma ei ole ainutlaatuinen pelkästään Suomessa, vaan hänen kokoelmaansa tullaan ihailemaan ulkomaita myöten…
Lauri Viita ja Tampereen Pispala liitetään aina yhteen. Teoksissaan hän kuitenkin usein palasi lapsuusajan maisemiin…
Tampereen Työväentalossa 1900-luvun alkuvuosina kaksi venäjää puhuvaa tulevaa suurmiestä tapasivat toisensa salaa. Vladimir Leninin ja Josif Stalinin kohtaamisella oli suuri merkitys Euroopan historialle…
MEDIAMUSEO RUPRIIKKI (Vapriikki)
Mikä ihmeen kuvapuhelin? Tai mikä oli Tampereella toiminut Tamvisio? Museokeskus Vapriikin Mediamuseo Rupriikki kertoo vastauksen…
Näsilinna on tärkeä osa kaupungin historiaa sekä yhden suvun, von Nottbeckien, traagista elämänkohtaloa…
Tehdasrakennuksia ei pidetty pitkään perintönä, joita tulisi arvostaa ja varjella tuleville sukupolville. Asenteet muuttuvat…
Entisestä työläiskaupunginosasta on tullut muodikas ja haluttu asuinpaikka. Se on myös matkailijalle miellyttävä käyntikohde…
SUOMEN PELIMUSEO (Vapriikki)
Suomen pelimuseo kisaa Vapriikin suosituimman museon tittelistä. Nuorempaa ja vähän vanhempaakin väkeä virtaa sisälle tasaiseen tahtiin…
Täältä ei sitten ihan heti lapsia ja isää saadakaan pois. Poliisimuseo yllättää monipuolisuudellaan. Iso plussa tulee ilmaisesta sisäänpääsystä…
POSTIMUSEO (Vapriikki)
Museokeskus Vapriikin Postimuseo on toteutettu tavalla, joka säväyttää. Taitavasti tehty hämyinen valaistus luo tunnelmaa…
SUOMEN JÄÄKIEKKOMUSEO (Vapriikki)
Vuoden 1995 MM-kisojen palkintopokaali oli pitkään Tampereella sijaitsevan Suomen Jääkiekkomuseon suosituin nähtävyys…
TAMPEREEN LUONNONTIETEELLINEN MUSEO (Vapriikki)
Luonnontieteellisen museon anti keskittyy esittelemään pirkanmaalaista luontoa, sen kasveja ja eläimiä…
Tampereen Juhannuskylään oli päätetty rakentaa uusi kirkko ja sitä varten järjestettiin arkkitehtikilpailu. Sen voitti nouseva uusi kyky Lars Sonck, joka nuoresta iästään huolimatta oli voittanut jo aikaisemmin 24-vuotiaana Turun Mikaelinkirkon suunnittelukilpailun. Turun Portsan kupeessa sijaitseva pyhättö oli valmistuessaan varsin erilainen kuin mihin oli aikaisemmin totuttu…
Werstaan mielenkiintoisinta antia on Finlaysonin tehtaalla voimalähteenä käytetty Sulzer-höyrykone. Yli 100 vuotta vanha suurin Suomessa koskaan käytetty höyrykone on yhä alkuperäisellä paikallaan…
Maailman ensimmäiseksi vakoilun erikoismuseoksi itseään tituleeraava museo sijaitsee entisöidyssä Finlaysonin kiinteistössä. Yksityisessä omistuksessa oleva museo esittelee kiinnostavalla tavalla vakoilun kiehtovaa maailmaa ja välineistöä…
TEISKO
Maitolaiturimuseon ”yli-intendentti” Timo Malmilla on ollut osin pilke silmäkulmassa perustaessa pikkuriikkisen museon. Toisaalta Malmi haluaa museollaan kunnioittaa maaseudun ihmisten työntekoa…
TOIJALA
PIHLGREN JA RITOLAN TAPETTIMUSEO
Tuskin on toista samanlaista museota Suomessa. Käsintehtyjen tapettien valmistajiakaan ei ole jäljellä enää kuin yksi, Pihlgren ja Ritola Oy. Toistaiseksi museo ei vastaanota yksittäisiä satunnaisia vierailijoita. Ryhmien kannattaa tiedustella opaskierroksesta etukäteen…
Toijalan veturitalli tuli tarpeettomaksi veturien huollon siirtyessä Tampereelle. Aktiivisten rautatieharrastajien Museorautatie-yhdistyksen aloitteesta Toijalan kaupunki innostui veturimuseon perustamisesta…
URJALA
Isotalon pirtin massiivinen uuni on harvinaisuus. Kahdella paksulla pilarilla koristeltu uuni on malliltaan ainutlaatuinen. Kalustus on melko niukka, mutta kaikki huonekalut ovat ikivanhan perinteen mukaisilla paikoillaan…
Harvassa paikassa on yhtä erikoista pirtin kattoa kuin Urjalan kotiseutumuseon 1700-luvun päärakennuksessa. Sisäkatto, hämäläinen joulukatto, on tehty kokonaan päreistä…
Kannattaa jättää luottokortti kotiin, jos aikoo olla ostamatta mitään. Se on vaikeaa, sillä Nuutajärven lasikylän puodit pursuavat houkuttelevia vaihtoehtoja…
Väinö Linnan reitistä on tehty monipuolinen matkailukohde, jonka voi kiertää omatoimisesti kohteelta toiselle opaskirjasta hyväksi käyttäen. Reittiopasta on saatavana muun muassa Väinö Linnan reitin kohteista tai Urjalan kunnantalolta. Reitin kokonaispituus on noin 25 kilometriä…
VALKEAKOSKI
Ei ole sattumaa, että jalkapallomuseo löytyy juuri Valkeakoskelta. Toki museoajatuksen taustalla liki 20 vuotta sitten olivat paikalliset futisvaikuttajat, mutta tehdaskaupunki Valkeakoski tunnetaan muutenkin jalkapalloperinteistään…
Risainen lippalakki, salkku ja silmälasit ovat jääneet muistoksi vuorineuvos Juuso Waldenista, valkeakoskelaisesta teollisuuspatruunasta. Hän toimi vuosien ajan Yhtyneiden Paperitehtaiden toimitusjohtajana. Lippis ja Juuso olivat lähes erottumattomat. Tehdas oli Waldenille pyhä paikka. Astuessaan tehdassaliin johtaja otti jo ovella lippalakin päästään…
VAMMALA
Ihmiset suuttuvat, jos Herra Hakkarainen ei ole mukana kirjassa, on Mauri Kunnas kertonut suositusta piirroshamostaan…
KOTAJÄRVEN AUTO- JA TRAKTORIMUSEO
Vammalalainen Seppo J. Kotajärvi oli intohimoinen keräilijä. Innostus koneisiin, etenkin traktoreihin, syntyi jo lapsena. Vuosien varrella Kotajärven kokoelma kasvoi suureksi ja monipuoliseksi. Keräilyharrastus sai dramaattisen lopun, kun Kotajärvi menehtyi yllättäen vuonna 2007…
Palokunta sai hälytyksen varhain aamulla syysuussa 1997. Mitään ei kuitenkaan ollut tehtävissä. Kirkko oli ilmiliekeissä…
SUOMALAISEN KIRJAN MUSEO PUKSTAAVI
Museon anti sopii kaikenikäisille, myös lapsille. Lapsiperheiden kannattakin poiketa ensin täällä ennen kuin siirtyy naapuritalossa sijaitsevaan Hakkaraisen taloon…
VESILAHTI
Vesilahdella sijaitsevan kartanon historia on maassamme poikkeuksellinen…
Kuuluisat Narvan useamman päivän kestävät markkinat on kylän puuhaihmisten suurponnistus. Markkinaidean taustalla oli keino hankkia talkoovoimin varoja kotiseutumuseon perustamista varten…
OIVA PALOHEIMON TAITEILIJAKOTI
Muistatko lastenkirjan Tirlittan, koskettavan tarinan tyttölapsesta, jonka oli menettänyt vanhempansa? Vesilahden seurakunta haluaa ylläpitää Oiva Paloheimon perintöä. Kirjailijan Vesilahden pappilan vieressä sijaitseva kotitalo on kunnostettu museota varten…
VIIALA
Syrjässä valtaväyliltä, Viialan Riitiälän kylässä, on eräs erikoisimmista kotimuseoista. Eija Mäenpään Lastenvaunumuseo Mukelo lienee ainutlaatuinen koko Suomessa…
VIRRAT
Kanavan sulkurakenteita on uudistettu useaan kertaan, mutta muuten kanavamiljöö on säilynyt hyvin alkuperäisen näköisenä. Herraskosken kanava ympäristöineen on yhä ilo silmälle…
Tielle asti näkyvä harakkamallinen tuulimylly on hyvä maamerkki. Kun parkkipaikka on täynnä, se kertoo, että Virtain Perinnekylässä on menossa jokin kesän monista tapahtumapäivistä…
YLÖJÄRVI
Korkea verkkoaita pitää uteliaat loitolla. Kultaa täältä tuskin kannattaa tulla enää etsimään, mutta aita on pystytetty turvallisuussyistä. Kaivosalue on vaarallinen, jos ei tiedä, missä voi liikkua. Oppaan johdolla vanhaan kaivokseen tutustuminen on turvallista…
SUOMEN JÄÄHDYTYSTEKNIIKAN MUSEO
Huurre Oy:n perustaja vuorineuvos Paavo Suomisen elämäntarina on jo niin värikäs, että jo pelkästään sen ansiosta kannattaa vierailla tässä kohteessa…
Kurun ulkomuseon mielenkiintoisin rakennus on vaatimaton tupa, joka on tullut kuuluisaksi Johan Ludvig Runebergin Vänrikki Stoolin tarinoista. Talon asukas vänrikki Carl Gustaf Polviander oli Suomen sodassa lipunkantajana palvellut sotilas. Pitkän iän elettyään hän oli Suomen sodan viimeisiä veteraaneja. Häntä pidetään mahdollisena esikuvana vänrikki Stoolille…
POHJANMAA
KASKINEN
Kaskisten salmen rannalla sijaitsee eräs kaupungin komeimmista rakennuksista. Bladhin talon nimellä tunnettu rakennus oli valmistuessaan kaksikerroksisena 1700-luvulla harvinaisuus. Sen rakennutti äveriäs laivanvarustaja ja kauppias Peter Johan Bladh. Erikoista on se, että hän ei itse koskaan asunut omistamassaan talossa.
Kalastusmuseo sijaitsee siellä, missä sen pitääkin. Kaskisten Kalarannassa, aivan meren tuntumassa. Museo on entinen suolaamorakennus. Sen vieressä on kolmisenkymmentä hyvin säilynyttä ranta-aittaa, joista suurin osa on 1800-luvulta. Kalastajat säilyttivät niissä kalastusvälineitä, venetarvikkeita ja suolattua kalaa…
Merenkulku ja laivanrakennus olivat aikoinaan merkittäviä elinkeinoja Pohjanmaalla. Purjelaivoja rakennettiin ja niillä seilattiin eri puolille Eurooppaa aina Amerikkaa myöten. Kaupankäynti sai vauhtia 1700-luvulla, kun monet pohjanmaalaiset kaupungit saivat oikeuden viedä tavaroita maailmalle. Kaskinen oli yksi tapulikaupungeista, eli silläkin oli oikeus käydä kansainvälistä kauppaa…
KRISTIINANKAUPUNKI
On keräilijöitä ja keräilijöitä Ja sitten on Åke Weckström (synt. 1909). Tai oikeammin oli, sillä eräs Suomen ahkerimmista keräilijöistä kuoli vuonna 1989. Jälkipolville jäi ihmeteltäväksi kokoelma, jonka suuruutta on vaikea edes kuvitella…
Siipyyn entinen kunta sijaitsee nelisenkymmentä kilometriä Kristiinankaupungista etelään. Kuntaliitos tehtiin 1970-luvulla. Siipyy (ruotsiksi Sideby) tunnetaan monipuolisesta Kiilin kotiseutumuseosta. Se on saanut nimensä Siipyyssä sijainneen Kiilin kalastajakylän mukaan…
Jos Kristiinankaupunkia kutsutaan Pohjanlahden helmeksi, on Lebellin kauppiaantalo kaupungin oma helmi. Pelkästään tämä kohde riittäisi syyksi poiketa Kasitieltä syrjään. Harvassa nimittäin on yhtä tunnelmallista porvaristaloa kuin mitä on Kristiinankaupungin ykkösnähtävyys…
Monet Kauppatorin kupeessa sijaitsevassa Merimuseossa vierailleet poikkeavat myös Saunapuiston laidan Merimakasiinissa. Kaupungin etelälaidalla sijaisteva tervantuoksuinen rakennus on lyhyen matkan päässä Merimuseolta.Merimakasiini toimii muun muassa suurempien veneiden säilytyspaikkana. Makasiinissa järjestetään myös vaihtuvia näyttelyitä sekä erilaisia tilaisuuksia…
On selvää, että historialliset merenkulun komeat perinteet omaavassa kaupungissa on myös aiheeseen liittyvä museo. Kristiinankaupungin merimuseo on vieläpä eräs Suomen tunnelmallisimmista merimuseoista. Nähtävää on kertynyt runsaasti, ja hyvä niin. Merimuseo perustettiin vuonna 1983. Ansiokkaan työn taustalla oli kristiinalainen merikapteeni ja kotiseutuneuvos Jouni Harju…
Pohjanmaan eteläisin puukaupunki on kova haastaja Raumalle. Kanaalikaupunki on yltänyt Unescon maailmanperintölistalle. Yhtä hyvin se voisi olla Kristiinankaupunki. Sen puinen vanhakaupunki on yhtä komea kuin mitä on Raumalla. Kristiinankaupunkia pidetäänkin yhtenä Pohjoismaiden parhaiten säilyneistä puukaupungeista…
LAIHIA
KOTISEUTUMUSEO JA NUUKUURENMUSEO
Laihian kunta mainostaa osuvasti Nuukasti mutta komiasti. Onhan säästäväinen oravakin ikuistettu Laihian vaakunaan. Harvassa ovat ne suomalaiset, jotka eivät osaa yhdistää nuukuutta ja Laihiaa toisiinsa. Laihialaisten mielestä hyvä niin, sillä se tekee kuntaa tunnetuksi koko Suomessa…
NÄRPIÖ
Ensikertalainen ohikulkija hämmästyy varmasti. Närpiön kirkkomaalla on näky, joka saa hiljentämään vauhtia. Monet laittavat autonsa kivikirkon viereen parkkiin ja lähtevät tutkimaan tarkemmin yhtä maamme erikoisinta nähtävyyttä. Närpiön kirkkomaalla on noin 150 kirkkotallia, pieniä punamullattuja, pärekattoisia ja ikkunattomia hirsirakennuksia…
Syksyllä 1944 Närpiön pieneen Nämpnäsin kalasatamaan ilmestyy yhtäkkiä autokuljetuksella tuntemattomia ihmisiä. Heidät ja heidän matkatavaransa sekä iso määrä epämääräisiä laatikoita lastataan S/S Maininki -nimiseen laivaan. Aluksen kurssi tulisi olemaan kohti Ruotsin rannikkoa. Salainen operaatio Stella Polaris eli Pohjantähti oli käynnistynyt…
Öjskogsparkenin museoalueen parkkipaikka täyttyy autoista kesäiltaisin. Syynä on suosittu kesäteatteri näytöksineen. Päiväsaikaan voi tutustua museoalueen historiallisiin rakennuksiin sekä alueen uuteen kohteeseen, Stella Polaris -museoon. Museoalueen helmi on hyvin varusteltu maalaisapteekki laboratorioineen…
ORAVAINEN
Tarvitaan polttopuuta eli metsää puuhiileksi, koskivoimaa ja edullista ammattimaista työvoimaa. Tätä kaikkea oli tarjolla raudanvalmistusta varten Oravaisissa. Tietysti tarvittiin myös rautamalmia, mutta sitä saatiin Ruotsista. Vuorimalmi kuljetettiin laivoilla Ruotsista Oravaisten satamaan…
14. syyskuuta 1808 on tärkeä päivämäärä Suomen historiassa. Ruotsalaisten armeija suomalaisilla vahvistettuna kohtasi Oravaisten peltomaisemissa venäläiset hyökkääjät. Oravaisten taistelussa päätettiin Suomen kohtalosta yli sadaksi vuodeksi eteenpäin…
PIETARSAARI
Kymmenisen kilometriä Pietarsaaren keskustasta Fäbodan metsässä sijaitsee eräs Suomen erikoisemmista kohteista. Arktinen museo Nanoq on Pentti Kronqvistin vuosikymmenien aikana toteuttama elämysmaailma, joka saa vierailijan aluksi hämilleen. Museo tekee todellakin vaikutuksen…
MALMIN TALO / PIETARSAAREN MUSEO
Malm, Malm, Malm ja vielä kerran Malm. Sukupolvesta toiseen Malmin suku on ollut merkittävä osa Pietarsaaren historiassa. Laivanvarustaja ja kauppiassuku on jättänyt lähtemättömän jäljen kaupungin menneisyyteen, mutta myös nykyisyyteen…
Irene Mattsson toimi kampaajana Pietarsaaressa 1970-luvulle asti. Työuransa jälkeen hän säilytti ison osan kampaamostaan ja työvälineistään. Vuonna 2000 hän lahjoitti kokoelmansa Pietarsaaren kaupungille mahdollista museota varten…
Kaupungin ulkopuolella sijaitseva vaatimaton mökki olisi aikojen saatossa purettu, mutta Runebergin tuvasta tuli Pietarsaaren ensimmäinen suojeltu rakennusmuistomerkki. Kansallisrunoilijamme Johan Ludvig Runebergin perintöä halutaan vaalia hänen syntymäkaupungissaan…
SIMONSIN MAALAISKAUPPA (MALMIN TALO)
Vanhat kyläkaupat ovat suosittuja museokohteita. Monella on niistä mukavia lapsuusajan muistoja. Maaseudun kyläkauppoja on enää Suomessa harvakseltaan. Yksi sellainen löytyy vielä Pietarsaaresta, tosin nyt museoksi muutettuna. Johannes Simonsin maalaiskauppa löytyy Malmin talon sivurakennuksesta…
Rauman vanhakaupunki on yltänyt Unescon maailmanperintölistalle. Yhtä hyvin se voisi olla Kristiinankaupunki tai jopa Pietarsaari. Jälkimmäisen kaupungin entisten merimiesten ja tupakkatehtaan työläisten kaupunginosa Skata on Pietarsaaren yksi kiinnostavimmista nähtävyyksistä…
Kaupungin kaunein rakennus. Tätä mieltä olivat pietarsaarelaiset Torben Grutin suunnittelemasta jugendrakennuksesta. Kaunokaisessa sijaitsi Strengbergin tupakkatehdas. Kaupungissa ensikertaa vieraileva voi yhtyä kaupunkilaisten mielipiteeseen. Vuonna 1909 valmistunut rakennus kellotorneineen on todellinen katseenvangitsija…
Punainen pieni mökki keskellä Pietarsaaren kaupunkia. Moni vastaava vanha rakennus on kadonnut kaupunkikuvasta, mutta Westmaninmuorin tupa on saanut jäädä. Syy on selvä. Kansallisrunoilijamme Johan Ludvig Runeberg on käynyt tässä talossa koulua. Mökissä on näyttely Runebergin ajasta Pietarsaaressa…
UUSIKAARLEPY
Kyseessä on Uudenkaarlepyyn museo tai paremminkin Josef Herlerin museo. Nimittäin Josef Herler oli henkilö, jonka panos kyseisen museon perustamiselle on ollut aikoinaan korvaamaton…
Kuddnäsin museo on kaupungin suosituin nähtävyys. Syynä on tietysti kirjailija runoilija ja satusetä Zacharias (Sakari) Topelius, joka syntyi tässä talossa vuonna 1818…
Kovjoki on pieni kylä Uudessakaarlepyyssä. Kasitien varren kyltti Museorautatie opastaa poikkeamaan muutaman kilometrin päässä sijaitsevalle Kovjoen asemalle. Pohjanmaan radan junat eivät enää pysähdy Kovjoella, mutta asemalla on Kovjoen Museorautatien varikko…
VAASA
Vaikka Bragengården on yleisilmeeltään hyvin samanlainen kuin monet muutkin lukuisat Pohjanmaan kotiseutumuseot, löytyy täältä yksi erikoisuus. Ja pelkästään se riittää syyksi vierailuun. Päärakennuksen yhteen huoneeseen on tehty pohjalainen morsiustupa, häähuone, joka on sisustettu ja koristeltu lappväärtiläisen perinteen mukaan…
Punaisen talon, Hannan tuvan, ohi ajaa helposti. Ihmekös tuo, kun Vaasan Västervikin kaupunginosa on täynnä muitakin viehättäviä omakotitaloja. Västervik ja viereinen Gerby on vaasalaisten mieluisa asuinpaikka. Hannan tupa on paikallisen kotiseutuyhdistyksen omistama silmäterä, joka on kunnostettu kotiseutumuseoksi…
Tunnelma on mitä kiehtovin. Ihmekös tuo, sillä Vaasan Merimuseon sijainti on mitä parhain, meren äärellä Palosaaren rannassa. Itse museorakennus, vanha suolamakasiini, on kulisseiltaan oiva paikka kertoa Vaasan pitkästä merenkulun historiasta…
Voisiko saman tapahtua uudestaan? Siinäpä on hyvä kysymys, joka on monen vierailijan mielessä. Yli 500 miljoonaa vuotta sitten nykyisen Vaasan eteläpuolella koettiin räjähdys, jonka voimakkuus vastasi satojen atomipommien räjähdystä. Täydellinen tuho tapahtui muutamassa sekunnissa…
Karl Hedman (1864-1931) oli vaasalainen lääkäri, mutta myös innokas taiteen ja antiikkiesineiden keräilijä. Historia oli lähellä hänen sydäntään. Opiskeltuaan Helsingin yliopistossa ja valmistuessaan lääkäriksi, hän palasi syntymäkaupunkiinsa. Hedman toimi Vaasan kaupunginlääkärinä vuoteen 1929 asti…
Keittiönpöydällä on kaksi naisten tyylikästä käsilaukkua. Niitä löytyy lisää eteisen hattuhyllyltä. Kengät ovat siistissä rivissä naulakon alla. Korjattavaksi tarkoitettu hame odottaa poljettavan Singerin vieressä. Kahvinkeitin on valmiina ladattavaksi Saludo-kahvilla. Moneen kertaan parsitut naisten sukatkin ovat säästyneet…
Vaasan auto- ja moottorimuseo on Suomen suurin yksityinen automuseo, todetaan museon sivuilla. Paljon luvattu, mutta väitteelle tulee katetta, kun vierailee paikan päällä. Näyttelyitä on kolmessa eri kerroksessa…
Rakennushan on mitä komein. Hovioikeudenpuistikon ja Kirkkopuistikon kulmauksessa sijaitsee mahtipontinen Suomen Pankin Vaasan konttorin rakennus. Siitä käytetään myös nimeä Ritzin talo, legendaarisen elokuvateatterin mukaan.
Vaasassa syntyneen arkkitehti Johan Sigfrid Sirénin suunnittelema rakennus valmistui vuonna 1952. Kyseessä on siis sama arkkitehti, joka oli suunnitellut aikaisemmin Eduskuntatalon Helsinkiin…
Vuodesta 1852 tuli Vaasan kaupungille iso katastrofi. Kerrotaan, että eräs vöyriläinen torppari olisi aamukrapulassaan vahingossa piippuaan sytyttäessä pudottanut tulitikun turvepehkuun. Puukaupungin tuho oli liki täydellinen. Vain muutama rakennus jäi jäljelle muistuttamaan kuningas Kaarle IX:n vuonna 1606 perustamasta Vaasasta…
TV-ohjelma Strömsön seuraajille tiedoksi. Strömsö on oikeasti olemassa. Se sijaitsee Västervikin kylässä noin kymmenen kilometriä Vaasan keskustasta. Ja mikä parasta, alue on avoinna myös ulkopuolisille. Itse kuvauspaikkaan, Strömsön huvilaankin on mahdollista tutustua…
VÄHÄKYRÖ
Ilmajoella tehtiin kaappikelloja. Kurikassa kärryjä, Vimpelissä suksia ja Kauhavalla puukkoja. Jurvassa erikoistuttiin huonekaluihin. Vähäkyrössä peltisepäntaito eli pläkkyriperinne ulottuu aina 1700-luvulle asti…
Vähäkyröläinen kulttuurimaisema kauneimmillaan. Taustalla Kyröjoki ja vieressä vanha kirkkomaa valkoisine kirkkoineen sekä kellotapuleineen. Voiko olla hienompaa paikkaa koulurakennukselle…
VÖYRI
Verner Rasmus (1901-1988) oli monitaituri, mutta ennen kaikkea mielenkiintoinen originelli persoona. Hänen nimeään kantava oma museo ruotsinkielisellä Pohjanmaalla Vöyrissä on eräs erikoisimmista yksityismuseoista. Vernerin keräämä kokoelma on monipuolisuudessaan poikkeuksellinen…
Lyhyen ajomatkan päässä Vöyrin keskustasta sijaitsee kaunis valkoiseksi maalattu Vöyrin kirkko, eikä se ole mikä tahansa pyhättö. Kyseessä on Suomen vanhin yhä kirkollisessa käytössä oleva puukirkko…
POHJOIS-KARJALA
HEINÄVESI
HEINÄVEDEN KIRKKO JA KIRKKOMUSEO
Heinäveden kirkon sisätiloihin sijoitettu kirkkomuseo on kooltaan ja anniltaan vaatimaton. Mutta se ei haittaa, sillä itse kirkko on komea nähtävyys. Sen suuruus tekee vaikutuksen, etenkin, kun herranhuone on rakennettu korkean mäen, Kirkastusmäen, päälle…
Ilmainen museo! Heinäveden kotiseutumuseon pihalle pystytetty kyltti koukuttaa poikkeamaan sisätiloihin. Monet Heinäveden suurikokoista kirkkoa ihmettelevät vierailijat tutustuvat samalla paikalliseen kotiseutumuseoon…
Heinävedellä sijaitseva Lintulan nunnaluostari on jäänyt Valamon munkkiluostarin varjoon. Kesäkaudella matkailijoita kuhisevaan Valamoon verrattuna Lintulassa on perin rauhallista. Se sopiikin paremmin niille, jotka kaipaavat hiljentymistä…
Mauno Räsästä voi kutsua monella eri sanalla: jääräpäinen, energinen, kova suustaan, periksiantamaton…riippuu vähän, keneltä kysyy. Totuus on kuitenkin se, että tältä mieheltä ei ainakaan lopu sisu. Harva edes harkitsisi ryhtyä sellaiseen urakkaan, minkä heinäveteläinen Räsänen toteutti…
Kiihkeimpänä matkailukautena, heinäkuussa, väkeä saapuu Valamon luostarille runsaasti. Vuotuinen vierailijoiden määrä on yli 100 000. Se on melkoinen määrä, sijaitseehan Heinävesi hieman syrjässä. Moni saapuu omalla autolla, osa tulee bussilla tai jopa veneellä…
Pudotuskorkeutta 14,5 metriä. Vajaan 40 metrin matkalla on neljä peräkkäistä sulkukammiota. Jo pelkästään nämä lukemat tekevät Varistaipaleen sulkukanavasta poikkeuksellisen. Vastaa ei ole muualla Suomessa…
POHJOIS-SAVO
JOROINEN
Olli ja Matti Tolonen, Karhulahden tilan omistajat 1500-luvulta, tuskin tunnistaisivat kotipaikkaansa. Pihapiirissä pelataan nykyisin kolopalloa. Golfin pelaajilla on pelikenttänään historiallinen ympäristö. Nimittäin osa tilan pelloista on otettu golfkerhon käyttöön…
Joroslainen Matti Häyrinen vahvistaa, miten keräily on geeneissä. Häyrisen suku on kerännyt sota-aiheista historiaa jo yli sadan vuoden ajan. Matti on suvun neljäs keräilyinnostukseen hurahtanut Häyrisen suvun edustaja…
PÄIJÄT-HÄME
ASIKKALA
Kunnostettuun navettaan mahtuu kerrallaan noin kolmisenkymmentä autoa sekä muutama moottoripyörä. Mukana on Antin omia sekä muiden harrastajien tänne lämpimään vuokrapaikkaan tuotuja menopelejä…
Suurelle yleisölle hieman tuntemattomaksi jäänyt Danielson-Kalmari oli oman aikakautensa johtava suomalainen historiantutkija sekä merkittävä valtakunnan poliitikko…
Asikkalan kotiseutumuseon eräs erikoisuus on monet erilaiset kattomateriaalit. Täällä on käytetty tiiltä, olkea, turvetta, lautaa, pärettä ja saumapeltiä…
Kaikki sai alkunsa Vesivehmaalla, kun Suomi valmistautui sotaan. Vesivehmaan lentokentän rakentaminen aloitettiin kesällä 1939. Toukokuussa 1940 laskeutui Vesivehmaan kentälle ensimmäinen ilmavoiminen lentokone Fieseler Storch ST-113…
SUOMEN VAPAA-AJAN KALASTUSMUSEO
Tuossa on sinulle hyvä uistin, sanoi Toivo Pylvänäinen ystävälleen Lauri Rapalalle, toiselle innokkaalle kalamiehelle. Kelpo uistin tulikin tarpeeseen, sillä Laurilla oli iso perhe elätettävänään. Vääksyn Päijänne-talon tiloissa kerrotaan näiden kahden kalamiehen mielenkiintoinen tarina…
Hemmo Honkala on ylpeä museostaan. Ja niin pitääkin! Onhan kyseessä melkoinen harvinaisuus. Hemmo on vaalinut kotinsa arvokkaita aarteita jo vuosikymmenien ajan…
Ensin Heidemanin sisaruksille, kun testamenttasivat arvokkaan kotinsa Suomen muinaismuistoyhdistykselle museotoimintaa varten. Yhdistys luovutti Urajärven kartanon Museovirastolle, joka kuitenkin päätti 2015 sulkea sen. Urajärven Kartanon Ystävät halusi pitää sulkemisuhan alla olleen kartanomuseon avoinna yleisölle.
Oma nähtävyys on Suomen vilkkain veneilykanava, Vääksyn kanava. Runsaan kilometrin pituinen vesiväylä yhdistää Vesijärven Päijänteeseen. Sen avulla lahtelaiset veneilijät pääsevät siirtymään Päijänteelle…
HARTOLA
Hartola on tunnettu sekä kirjailijoistaan että mahtikartanoistaan. Yhdessä näistä, Koskipään kartanossa, toimii Itä-Hämeen museoyhdistyksen hallinnoima Itä-Hämeen museo…
HEINOLA
Lindholmin Kauppakadun asunto oli eräs kaupungin komeimmista. Lindholm halusi olla myös hyväntekijä. Hän testamenttasi omaisuutensa yleishyödyllisiin tarkoituksiin. Kaunis koti puutarhoineen siirtyi Heinolan kaupungin omistukseen…
Heinolan Lintutarhassa vierailee vuosittain kymmeniä tuhansia linnuista kiinnostuneita. Sisäänpääsymaksua ei ole…
Lääninkivalteri Lars Adolf Aschanin perheen koti on Heinolan tasokkaan museotarjonnan helmi…
HOLLOLA
Heikan Jussi oli eräs menneen maaseutuyhteisön kyläoriginelleista. Oikealta nimeltään Juho Mäkäräinen on ollut Herralan kylän tunnetuin, mutta myös kiistellyin persoona. Oli mitä mieltä tahansa Jussista, on vierailu hänen pienessä suutarinmökissä mieleenpainuva elämys…
Kaksi museota yhdellä vierailulla. Hollolan kotiseutuyhdistys ylläpitää kahta museota. Toinen näistä, vanhassa viljajyvästössä toimiva Esinemuseo, sijaitsee Hollolan keskiaikaisen kirkon ja hautausmaan vieressä. Toinen, Talomuseoalue, sijaitsee vain lyhyen kävelymatkan päässä kirkolta…
HÄMEENKOSKI
On hämmästyttävää, miten Hankalankosken rannalle rakennettu pellavan käsittelyyn tarkoitettu laitos, Hankalan Pellavaloukku, on säilynyt sellaisenaan, vaikka sulkemisesta on kulunut jo yli 50 vuotta…
Museon erikoisuutena voidaan pitää myös osastoa, joka on omistettu kahden veljen, Kauko ja Valto Vanhasen elämäntyölle. Molemmat olivat arvostettuja kivenhakkaajia. Erityistä heissä oli se, että he olivat kumpikin syntymäkuuroja…
KÄRKÖLÄ
HUOVILAN PUISTO JA KOTISEUTUMUSEO
Jo saapuminen Huovilaan on vaikuttava. Näkymä muistuttaa enemmänkin Italian Toscanaa kuin hämäläistä maalaismaisemaa. Pihtakuusirivistö johtaa Huovilan maisemapuistoon…
LAHTI
Juuri ennen Lahtea maasto alkaa kumpuilemaan. Salpausselän harju tuo vaihtelua hämäläiseen maalaismaisemaan. Seuraavaksi näkyy Lahden ylle kohoava vesitorni. Lopulta erottuu kaupungin tunnetuin maamerkki: Salpausselän hiihtostadionin kolme hyppyrimäkeä…
Lahden kaupungin historiallisella museolla on hienot puitteet. Kisapuiston kupeessa sijaitsevan kartanorakennuksen rakennutti kapteeni August Fellman 1800-luvun lopulla. Arkkitehti Hjalmar Åbergin suunnittelema rakennus on eräs Lahden hienoimmista asunnoista…(remontissa)
Toivottavasti tämä on kestävämpää tekoa kuin esikuvansa, irvaili Jari Litmanen näköispatsaansa paljastustilaisuudessa. Jos on itse Kuningas ollut toisinaan kolhittuna, on Litmasen patsaskin ehtinyt jo kokea kovia. Muistomerkki on ollut useasti ilkivallan kohteena…
SOTILASLÄÄKETIETEELLINEN MUSEO
Karrikoiden voi sanoa, miten Suomessa on kahdenlaisia museoita: jo lakkautettuja ja lakkautusuhanalaisia olevia museoita. Lahden Hennalassa sijaitseva Sotilaslääketieteen museo kuuluu jälkimmäiseen. Harmi, toteaa jokainen, joka on täällä vierailut. Sotilaslääketieteen museo kuuluu kotimaisten museoiden eliittiin…
Helsingin olympialaisissa Sylvi Saimo täytti suomalaisten odotukset. Kultamitali naisten kajakkisyksiköiden 500 metrillä oli historiallinen. Saimo oli ensimmäinen suomalainen nainen, joka voitti kultaa kesäolympialajissa
museo on toteutettu poikkeuksellisen kiehtovalla tavalla. Visuaalisuuteen on panostettu paljon. Lopputulos on näyttävä. Harvoin näkee Suomessa yhtä pieteetillä tehtyä museota. Ei siis ihme, että Moottoripyörämuseo on eräs Lahden suosituimmista nähtävyyksistä…
NASTOLA
Tätä ei usko ennen kuin itse näkee! Nastolassa metsäisen hiekkatien päässä on nähtävyys, jota ei löydy muualta Suomesta, eikä koko maailmastakaan. Kyseessä on Kaivolan perinnetila ja sen yhteydessä oleva Willa Fantti -niminen Norsulandia…
Yksi asia on varma. Kaikki lähtevät täältä hymyssä suin. Auli Jylinvuori-Mäkisen intohimoisen keräilyharrastuksen tuloksena on syntynyt elefanttien ympärille hämmästyttävä fantasiamaailma…
ORIMATTILA
Ajatus omasta kotiseutumuseosta syntyi Orimattilassa jo 1930-luvulla, mutta tuumasta toimeen ryhdyttiin vasta paljon myöhemmin. Toteuttamisen hidasteena oli rahapula. Museon perustaminen nytkähti eteenpäin, kun kunta sai testamenttilahjoituksen…
Monet perheet viettävät täällä koko päivän. Orimattilan Kotieläinpuisto onkin suunnattu koko perheen yhteiseksi vapaa-ajanviettopaikaksi. Alle kouluikäiset viihtyvät parhaiten. Kun lapsilla on kivaa, on myös aikuisilla hauskaa…
Panu Haakanalla on erikoinen harrastus. Hän penkoo purkutalojen vinttejä ja koluaa purettujen talojen rauniokasoja. Toisinaan tulee isoja löytöjäkin. Haakanan erikoisalaa on vanhat lasiesineet, erityiset historiallisesti arvokkaat pullot…
PADASJOKI
Ahdistaa! Pyörryttää! Hämmästyttää! Ihastuttaa! Vierailu itseoppineen naivistitaiteilija Enni Idin värikylläisessä kodissa synnyttää takuuvarmasti elämyksen…
Padasjoki-Seuran ylläpitämästä kotiseutumuseosta halutaan pitää hyvää huolta. Vuonna 1850 rakennetulle lainajyvästöllä on kertynyt ikää siinä määrin, että talkootyötä on tehty jo useampana vuonna. Tosin siemenviljaa ei ole varastoitu sinne enää pitkään aikaan. 1950-luvulla Padasjoen manttaalilautakunta luovutti rakennuksen paikallisen kotiseutuyhdistyksen käyttöön…
Seppälän tilan viimeinen omistaja Irja Lindholm nukkui pois omassa kodissaan vuonna 1982. Korkean iän saavuttanut Irja oli sekä läheisen koulun keittäjä että myös Sepänmäen viimeinen asukas. Kun näkee Sepänmäen harmaahirsinen päärakennuksen, voi vain hämmästellä, miten siinä asuttiin vielä 1980-luvulla…
SYSMÄ
Koussun tekojalka on yksi Sysmän kotiseutumuseon kokoelman mielenkiintoisista esineistä…
Sysmän erikoisuus on Suomen Harmonikkamuseo, joka on laajuudessaan ainutlaatuinen. Tauno Ylösen liki 200 harmonikan kokoelma on karttunut vuosikymmenien aikana. Esillä on myös yli 50 soittimen huuliharppuosasto…
SATAKUNTA
EURA
Terassitalo on hyvä esimerkki Aallon halusta sijoittaa rakennus osaksi luontoa. Monikerroksinen asuintalo mukailee rinnettä, joten jokaiselle asunnolle muodostuu oma sisäänkäynti maan tasalta…
Seuraa opasteita. Kauttuan Tehtaanmuseo sijaitsee Ruukinpuiston ulkopuolella. Museoon on pystytetty havainnollinen näyttely tehtaan historiasta. Museo on avoinna vain tilauksesta…
Kauttuan Ruukinpuisto muodostuu eri aikakausilla valmistuneista rakennuksista…
Vuonna 1969 Euran kunnan viemärisuunnitelmat menivät uusiksi. Niemen Matti, kaivinkoneenkuljettaja, teki ainutlaatuisen löydön. Koneen kauhan mukana nousi maan uumenista rautakauden aikainen miekka…
EURAJOKI
Apteekkari Raija Hakolan Eurajoen kotiseutuyhdistykselle lahjoittama jäämistö on tallennettu Lavilan kartanon yläkerran yhteen huoneeseen…
Tästä ei suomalainen kylämaisema enää kauniimmaksi voi tulla. Eurajoella Irjanteen kylässä kulttuurihistoriallinen näkymä on poikkeuksellisen idyllinen…
Nyt Koulumuseo sijaitsee maatalousmuseon vieressä, entisessä Irjanteen alakoulurakennuksessa. Harjun koulupiiriin kuulunut koulu on rakennettu 1934 ja jäänyt pois koulukäytöstä 1973. Koulumuseon esineistö siirrettiin koulurakennukseen vuonna 2020…
Eurajoen maatalousmuseo on epäilemättä eräs maamme monipuolisimmista. Monipuolisen museon pikatein lisä lienee kuitenkin Munakarin veljesten värikäs elämä…
Koululaisryhmät ovat Olkiluodon vakiokävijöitä, mutta vierailukeskus on avoinna myös satunnaiselle kävijälle. Näyttelyyn tutustuminen on maksutonta…
Saapuu Vuojoen kartanon pihalle mistä suunnasta tahansa, avautuu eteen Suomen oloissa poikkeuksellinen näkymä. Vuojoen kartano on eräs Suomen hienoimmista empirerakennuksista…
Välimaan torppa on elävä perinnekohde. Tämän päivän lapsille kerrotaan, millaista elämä oli ennen muinoin Eurajoella…
HARJAVALTA
Jos tämä museo sijaitsisi Kehä Kolmosen sisäpuolella, se olisi yksi maamme suosituimmista museoista. Kierroksen päätteeksi useimmilla vierailijoilla on päällimmäisenä mielessä, miten ihmeessä yksi ihminen on ehtinyt toteuttamaan tämän kaiken…
Paljon on muuttunut niistä ajoista, kun Harjavallan sairaalaan sijoitettiin ensimmäinen potilas. Vuonna 1903 valmistunut päärakennus oli Suomen ensimmäinen kunnallinen mielisairaala…
Marja Siuralta juttu luistaa. Eikä ihmekään, onhan hänellä vahva karjalaistausta. Siuran oma koti on samalla myös kiehtova Kukkilintu-niminen kotimuseo…
HINNERJOKI
Hinnerjoella on tarjolla niin runsas nostalginen kattaus, että kannattaa varata vierailuun vähintään pari tuntia aikaa. Silti näkemättä jää vielä paljon…
HONKAJOKI
Ylä-Satakunnassa sijaitseva Honkajoki omistaa kaksikin museosta. Kirkonkylän läpi virtaavan Karvianjoen Lankosken töyräällä on myllymuseo ja tien toisella puolella on entiseen lainajyvästöön sijoitettu kotiseutumuseo…
HUITTINEN
HUHTALAN MAATALOUS- JA KOTISEUTUMUSEO
Pelkkä nimi, Huhtalan maatalous- ja kotiseutumuseo, kertoo jo jotain. Ilmeisesti kyseessä on museo, joka tarjoaa vierailijalle enemmän kuin pelkkiä entisaikojen kunnostettuja maatalouskoneita. Ensikertalainen yllättyykin täydellisesti, kun astuu Huhtalan veljesten ihmemaailmaan…
Kirkon vieressä seisoo patsaaksi jähmettyneenä Huittisten kuuluisin mies, viidennen Suomen tasavallan presidentti Risto Ryti. Paikkakunnan omalle suurmiehelle on omistettu oma näyttely Huittisten museoon…
Varaudu hämmästymään! Suomessa on satoja museoita, mutta vastaavaa tuskin löytyy kotimaastamme. Ei edes koko maailmasta. Mauno Suonpään tuhansien esineiden pahkakokoelma on ainutlaatuinen…
Eeva-Liisa Kortelahti on ilmiselvästi kädentaitaja. Puutarhahoidon ohella häneltä luonnistuu myös tarkkaa työtä vaativa nypläys. Se lieneekin tärkein syy, miksi bussilasteittain käsitöistä kiinnostuneita ryhmiä saapuu ihailemaan Eeva-Liisan aikaansaannoksia…
JÄMIJÄRVI
Jämin pienen ilmailuperinnehuoneen tilasta ison osan vie hienosti tehty maastomalli alueesta ja rakennuksista vuosikymmenien takaa…
KANKAANPÄÄ
Tänne ei eksy sattumalta. Oletettavasti ensi kertaa vierailevan jää monttu auki. Pohjois-Satakunnassa Kankaanpään Venesjärven kylässä on Jorma Aukeenpään loihtima erikoinen maailma… (Toiminta on päättynyt)
KARVIA
KOTISEUTUMUSEO JA ULKOMUSEOALUE
Eino Saari. Ja vielä kerran, Eino Saari. Karvialaisen Eino Saaren henkilökohtainen panos paikkakunnan menneisyyden tallentamisessa on ollut ainutlaatuinen urakka. Hän on kiistatta se kotiseutuhenkilö, jonka ansiosta historiallisia esineitä on tallennettu runsaasti Karvian kotiseutumuseoon…
KODISJOKI
Manner-Suomen pienimmän, mutta nyt jo lakkautetun kunnan, Kodisjoen, kotiseutumuseo on eräs Suomen pienempiä, mutta ei vähäpätöisin…
Seppä Isak Grundström lepää vaimonsa kanssa Kodisjoen hautausmaalla. Käsistään poikkeuksellisen taitavan kyläsepän perintö on kuitenkin yhä aistittavissa museotorpassa, joka kantaa hänen nimeään…
Väinö Ylen ja hänen naivistiset veistokset ovat jääneet suurelle yleisölle tuntemattomiksi. Hulvaton mielikuvitus on kuitenkin synnyttänyt sellaisen kokoelman, jota kannattaa tulla ihastelemaan. Kyseessä on kätkössä pitkään ollut todellinen helmi…
KOKEMÄKI
Merkittävää on se, että Kokemäen maatalousmuseosta tuli Suomen ensimmäinen lainamakasiiniin perustettu museo. Se on toiminut kymmenien muiden kotiseutumuseoiden esikuvana…
Ihan eivät kunnianhimoiset suunnitelmat toteutuneet. Monipuolinen siitä kuitenkin tuli, sillä alueelle siirrettiin kuusitoista rakennusta eri puolilta Kokemäkeä…
Tänne leveänä virtaavan Kokemäenjoen töyräälle ei tulla sattumalta, mutta navigaattori johtaa kyllä perille. Leena Salmisen intohimoisen harrastuksen myötä on syntynyt hieman erilainen nähtävyys, Ompelijan museokoti…
KIIKKA
Kaarlo Koukku on innokas sotahistorian harrastaja. Hän tuntee arvomerkit, asepuvut, aseet, ylipäätään kaiken itsenäisen Suomen sodista. Nuorena poikana aloitetun keräilyharrastuksen tuloksena on syntynyt maatilan vanhaan leivintupaan monipuolinen Suojeluskuntamuseo…
KIUKAINEN
Kiukaisten Eurankylässä sijaitseva Wanha pappila on haluttu säilyttää tuleville sukupolville. Se tuo tuulahduksen ajasta, jolloin täällä asui seurakunnan kappalainen…
KULLAA
Helpommalla pääsee, kun kertoisi, mitä kaikkea Jalomäen umpipihan kätköistä ei löydy. Kyseessä on eräs Suomen monipuolisimmista talonpoikaiskulttuuria esittelevistä kohteista…
KAARLO KANGASNIEMEN SYNTYMÄKOTI
”Kulta-Kalle” on pienen Kullaan suuri poika. Vuonan 1941 syntynyt Kaarlo Kangasniemi pelasti Suomen maineen vuoden 1968 Meksikon olympialaisissa, voittamalla maamme ainoan kultamitalin…
Kullaan maaseutukylässä sijaitseva Leineperin ruukki on eräs Satakunnan suosituimpia matkailukohteita. Syystäkin, sillä historiallinen ympäristö on saatu entisöityä hyvin. Vaikka useita alkuperäisiä rakennuksia on jo kadonnut, saa vierailija hyvän käsityksen, millaista elämä oli aikoinaan ruukkikylässä…
Talonpoikaisajasta kertova Taattolan ulkomuseoalue sijaitsee lyhyen matkan päässä kirkolta lähellä Poriin menevää valtatietä. Alueelle on siirretty kymmenkunta rakennusta, kuten päärakennus, aittoja, sepän paja ja savusauna. Museoalueen pihapiiriä käytetään Kullaan kotiseutu- ja museoyhdistyksen kesätapahtumissa…
KÖYLIÖ
Köyliön keskustassa aivan Lalli-patsaan vieressä sijaitsevaan Räisälä-keskukseen on tallennettu tietoa rajan taakse jääneen kunnan ja sen asukkaiden menneisyydestä ja nykyisyydestä…
Legenda Lallista ja piispa Henrikistä lienee tuttu kaikille suomalaisille. Tarina on elänyt vahvana läpi vuositasojen, vaikka sen todenperäisyydestä ei ole täyttä varmuutta…
Köyliön Tuiskulan asukkaat väittävät, että heissä on voimaa kuin pienessä kylässä. Väitteessä on perää, kun tutustuu torpparimuseon ja kesäteatterin toimintaan. Kyläläiset ovat hienolla tavalla yhdistäneet museotoiminnan ja teatterimaailman…
LAPPI
Harmi, että paljon on jo ajan saatossa kadonnut pihapiiristä. Itse Hakalan harmaahirsinen torppa uhmaa yksinään yhä ajan kulua…
Lapin graniittinen kotiseutumuseo on, kuten moni muukin vastaava, entisaikojen katovuosien varalle rakennettu lainajyvästö. Museosta löytyy kuitenkin muutama erikoisuus, jotka ovat kotiseutumuseoille perin harvinaisia…
Lähellä Raumaa entisen Lapin kunnan alueella sijaitsevat Sammallahdenmäen kiviröykkiöt eivät vaikuta mielenkiintoiselta. Todellisuudessa kyseessä on arvokkaat pronssikauden haudat…
LAVIA
Lavialaiset olivat ihmeissään. Keskeltä kylää paljastui erikoinen nähtävyys, jonka olemassaolosta kellään ei ollut aavistustakaan. Birgitta ja Harri Lautaoja päättivät avata salaisen museonsa ovet lavialaisille. Tosin silloin vain yhden päivän ajaksi…
LAVIAN LINJA-AUTO- JA KORITEOLLISUUSMUSEO
On vaikea edes kuvitella, miten nykyisin syrjässä sijaitseva Lavian kirkonkylä oli aikoinaan tärkeä liikenteen solmukohta. Eräs mielenkiintoinen muisto entisajoista on kuitenkin säilynyt. Harva ohikulkija aavistaa, mikä aarre kätkeytyy erääseen kiinteistöön. Sen pihamaalle on pysäköity useita vanhoja loppuun ajettuja linja-autoja. Kyseessä on kuitenkin lajissaan ainutlaatuinen kohde koko Suomessa, Lavian Linja-auto- ja koriteollisuusmuseo…
Pohjanmaan tietä (kantatie 44) ajettaessa Laviasta kohti Kankaanpäätä tienvarren kyltti opastaa poikkeamaan Sampakosken taistelun muistomerkille. Pysähdys kannattaa, sillä juuri tällä paikalla käytiin helmikuun (22.2.) kovilla talvipakkasilla vuonna 1918 verinen sisällissodan taistelu punaisten ja valkoisten välillä. Muistomerkki on omistettu sodan molemmille osapuolille…
LUVIA
Paikallisella vuonna 1952 perustetulla kotiseutuyhdistyksellä on hauska murrenimi ”Luvia Seor”. Sen, kuten niin monen muunkin suomalaisen kotiseutuyhdistyksen tavoitteena on paikallisen kotiseutuhengen vaaliminen ja perinteiden tallentaminen tuleville sukupolville…
MERIKARVIA
Merikarvialaisille kalastus on ollut aina merkittävä elinkeino maatalouden ja hylkeenpyynnin ohella. 1800-luvun loppupuolella silakanpyynnistä oli tullut jo ammattimaista toimintaa…
Oho! Merikarvian Korsutupa yllättää täydellisesti ensikertalaisen. Osittain maan alle rakennettu korsu kätkee sisälleen sotamuistoja täynnä olevan kokoussalin sekä tunnelmallisen korsun…
Merikarvian entinen kunnantalo on saanut uuden elämän. Nyt sen tiloissa on kotiseutumuseo. Alun perin rakennus toimi Kuivaskankaan lasitehtaan konttorina…
Merikarvian Pyttymakasiini eli Pyttymuseo on eräs Satakunnan hienoimmista kohteista. Merikarvia-seuran ylläpitämä museo esittelee paikallista puuastiateollisuutta tavalla, jota voidaan pitää harvinaisuutena…
ROSLIN-KALLIOLAN KIRJAILIJAKOTI
Matilda Roslin-Kalliola? Nimi kuulostaa varmaan monelle kotimaista kirjallisuutta vähemmän tuntevalle vieraalle. Matilda Roslin-Kalliolaa (1837-1923) on kuitenkin kutsuttu merkittäväksi kansankirjailijaksi…
NAKKILA
Nakkilan kirkkoa vastapäätä sijaitseva Ruotsin vallan aikainen lainamakasiini on saanut uuden elämän. Punatiilinen 1800-luvun rakennus oli nälkävuosina tärkeä viljavarasto. Nyt sen suojissa on Nakkila-seuran ylläpitämä Juustomeijerimuseo…
Nakkilan kotiseutumuseo on oiva näyte, mitä aktiivinen kotiseututyö saa aikaiseksi. Nakkila-seuran talkootyöllä rakennettu kotiseutumuseo on poikkeuksellisen hyvin hoidettu…
NOORMARKKU
Noormarkun tehdasalue on maamme edustavin ruukkialue. Jättiomaisuuden kerännyt Antti Ahlström (1827-1896) jätti jälkeensä kulttuuriperinnön, josta jokainen pääsee nykyisin nauttimaan…
Noormarkun kotiseutuyhdistyksen silmäterä on museona toimiva Kaharin tila. Koko alue rakennuksineen on hyvin hoidettu. Kaikesta näkee, että paikallinen kotiseututoiminta on poikkeuksellisen aktiivista…
Noormarkun ruukkialueen Makkarakosken saha on hieno esimerkki suomalaisesta teollisuushistoriasta. Viimeinen sahan työntekijä sammutti valot ja sen jälkeen saha on saanut olla koskemattomana vuosikymmeniä…
Noormarkun kuuluisinta rakennusta Alvar Aallon suunnittelemaa Villa Maireaa ei ole juurikaan viitoitettu mitenkään. Syykin on ilmeinen, sillä Villa Mairean sisätiloissa on eräs Suomen arvokkaimmista yksityisistä taidekokoelmista…
PANELIA
Panelian Kuninkaanhauta on eräs Suomen tunnetuimpia muinaisjäännöksiä. Sen halkaisija on yli 30 metriä ja korkeus yli neljä metriä. Kuninkaanhautaa pidetään lajissaan Suomen suurimpana…
Panelian museo on perustettu käytöstä poistettuun vanhaan Osuusmeijeriin. Kaunis 1900-luvun alun jugend-tyylinen graniittista ja punaisesta tiilestä talkoovoimin rakennettu meijeri on nähtävyys jo sinällään.
Täydellinen kohde. Kuohuva koski. Vanha 1800-luvun kaksiholvinen kivisilta ja harmaagraniittinen kirkko. Ainoa Euroopassa säilynyt neljän myllyn rivimylly…
POMARKKU
Vanha koulukiinteistö on saanut uuden arvoisensa elämän. Oppilaat ovat siirtyneet tien toiselle puolelle uuteen koulurakennukseen ja entinen on saanut suojiinsa kotiseutumuseon kokoelmat…
PORI
Teollisuuspohatta Fritz Arthur Juséliusta ei voi syyttää vaatimattomuudesta. Hän rakennutti nuorena tuberkuloosiin kuolleen tyttärensä Sigridin hautapaikaksi komean mausoleumin…
Tänne kannattaa ottaa lapsetkin mukaan. Eikä tarvitse olla kiinnostunut vanhojen talojen korjausrakentamisesta, vaikka täällä saa siihenkin hyviä käytännönneuvoja…
Luontotalo Arkissa voi katsoa karhua silmästä silmään. Suden irvistystä ja pedon teräviä kulmahampaita voi ihmetellä ihan läheltä…
Ei kahta sanaa, etteikö Porin komea teatteri kilpailisi Suomen kauneimman teatterin tittelistä. Jos itse Porin teatterirakennus, etenkin sen sisätilat tekevät vierailijaan vaikutuksen, voivat porilaiset ylpeillä myös kaupungin pitkillä teatteriperinteillä. Poria nimittäin pidetään suomenkielisen teatterin syntymäpaikkana…
Moni Yyterin hiekkarannoilla ensi kertaa vieraileva jatkaa kaunista pengertietä Reposaareen asti. Kylä on tutustumisen arvoinen…
Museon informatiivinen anti on laaja. Monelle vierailijalle museo vanhoine televisiomainoksineen synnyttää nostalgisen mielen…
Museon ulkonäkö ei lupaa suurta elämystä, mutta kun astuu Satakunnan Museon sisätiloihin, ensikertalainen on ällikällä lyöty. Vuonna 1973 valmistunut kolmikerroksinen rakennus on sisältä täysin poikkeuksellinen…
SATAKUNNAN PALOMUSEO WALUVAARA
Porin palolaitoksen alakertaan on sijoitettu mielenkiintoinen museo, joka kertoo satakuntalaisen palo- ja pelastustoiminnan historiasta…
Alue halutaan pitää mahdollisemman luonnontilaisena. Yyteri on luokiteltu valtakunnallisesti arvokkaaksi luonnonnähtävyydeksi…
RAUMA
Varttuneemmille vierailijoille tulee hymy huulille, kun he pääsevät muistelmaan omaan nuoruuttaan…
Kalatoria vastapäätä sijaitseva Marela pysäyttää kulkijan tarkastelemaan rakennuksen yksityiskohtia tarkemminkin. Kaikesta näkee, miten tässä talossa on asunut eräs Rauman varakkaimmista porvareista…
Asento! Lepo! Asento! Taakse poistu! Tuttuja komentosanoja niille tuhansille varusmiehille, jotka ehtivät suorittaa varusmiespalveluksensa Kuuskajaskarissa. Viimeiseksi jäänyt alokaserä astui palvelukseen tammikuussa 1996. Heidän jälkeensä Kuuskajaskari oli hetken niukasti miehitetty vartiolinnake, kunnes puolustusvoimien toiminta päättyi saarella kokonaan vuonna 2000…
Kylmäpihlaja 15, lounas 3, näkyvyys yli 20 km. Kuulostaako tutulta? Ylen viidesti vuorokaudessa lähettämä säätiedotus merenkulkijoille on tullut radiovastaanottimista 1920-luvulta lähtien. Kylmäpihlaja on yksi rannikkosääasemistamme…
Teresia ja Rafael Lönnströmin kotimuseo Raumalla on eräs maamme mielenkiintoisimmista matkailukohteista. Jo pelkästään tämä riittää syyksi vierailla Raumalla, vaikka pitsikaupunki tarjoaa paljon muutakin…
Museo on väärä sana kuvaamaan Rauman merimuseon antia. Kyse on enemmänkin kiehtovasta elämyksestä, joka uppoaa lapsiinkin…
Suomessa on vain kaksi alkuperäisessä asussaan säilynyttä raatihuonetta. Toinen löytyy Raumalta…
Raatihuonetta ja paria yksityistaloa lukuun ottamatta kaikki rakennukset ovat puisia. Jotain hienoa kaupungissa pitää olla, sillä Vanha Rauma kuuluu Unescon maailmanperintöjen listalle…
SIIKAINEN
Siikaisten kotiseutu- ja museoyhdistys haluaa pitää museoalueen rakennukset kunnossa ja alueen elävänä. Hautausmaan ja kirkon takana sijaitseva kotiseutumuseo on poikkeuksellisen monipuolinen käyntikohde. Kesäisin piha-alueella järjestetään erilaisia tapahtumia…
Pölyisen metsätien päästä löytyy Westergårdin tilalta isännän Matti Westergårdin silmäterä, vanha aitta. Tänne hän on koonnut sukunsa perintöä. Kaikki esineet on kerätty suvun omalta perintötilalta…
SÄKYLÄ
Vuodesta 1953 alkaen Säkylän vaakunaan ikuistettu hopeinen tuulimylly sinisellä pohjalla kertoi siitä perinteestä, mistä seutu hyvin tunnetaan. Aikoinaan tuulimyllyjä oli avonaisilla satakuntalaisilla peltoaukeilla useita. Vain muutama on säästynyt…
Säkylän Sydänmaan kylässä sijaitseva Kivirannan kotiseutumuseo on täynnä Pertti Kivirannalle rakkaita muistoja. Jo vuosia asumattomana ollut tila oli alun perin Pertin isovanhempien omistuksessa…
Vanhan sanonnan mukaan säkyläläinen rakentaa oitis myllyn, jos on vain pienikin puro. Myllyjä onkin Säkylään vuositasojen aikana rakennettu useita. Pelkästään runsaskoskisen Pyhäjoen varrella lyhyellä matkalla oli toistakymmentä myllyä…
Mikä maisema! Säkylän kotiseutumuseo sijaitsee poikkeuksellisen kauniilla paikalla. Museon piha-alueelta avautuu hieno näköala Pyhäjärven selälle. Vuonna 1962 perustettu paikallista historiaa esittelevän kotiseutumuseon paikka on harkiten valittu…
Yliluutnantti evp. ja sotakamreeri Ilpo Nurmi on ylpeä museostaan. Syystäkin. Säkylään on sijoitettu mielenkiintoinen sotahistoriastamme kertova museo…
ULVILA
Vuonna 1999 perustetun Friitalan Nahkamuseon yllä on leijunut aikoinaan lakkautusuhka. Olisihan se ollut aika hurjaa, jos erään merkittävän suomalaisen yrityshistoria pakattaisiin museon sijasta pahvilaatikkoihin. Friitala oli aikoinaan kansainvälisestikin tunnettu suomalainen muotibrändi, jonka vaatteisiin pukeutuivat aikansa huippumallit…
Ulvilassa historia on läsnä kaikkialla, onhan Ulvila eräs Suomen vanhimmista kaupungeista Turun ja Porvoon jälkeen. Ulvilan merkitys hiipui vasta, kun maankohoamisen vuoksi keskiaikainen satama muuttui isoimmille laivoille kulkukelvottomaksi…
VASARAINEN
Kylän ylpeyden, kotiseutumuseo Muinan, nimi on osuva. Kotiseutuyhdistyksen Muinan ylläpitämä museo turvaa paikallisen perimätiedon tallentamisen ja siirtämisen tuleville sukupolvi. Muinassa voi aistia, miten ennen muinoin elettiin ja asuttiin…
UUSIMAA
ASKOLA
Jättiläisen kuhnepytty on niistä tunnetuin. Kymmenen metriä syvä Askolan kuuluisin hiidenkirnu on eräs maailman suurimmista…
Vihtori Peltonen, kuulostaako vieraalta? Nimi Johannes Linnakoski on vastaavasti useimmille tutumpi. Askolalainen kirjailija käytti aluksi salanimeä. Teos Laulu tulipunaisesta kukasta teki kirjailijasta tunnetun. Linnankoski sijoitti romaaninsa tapahtumat kotiseutunsa Askolan Vakkolan kylään.
Askolan kotiseutumuseo täydentää mainiosti alueen monipuolista matkailutarjontaa. Vanhaan viljamakasiiniin sijoitettu kotiseutumuseo on poikkeuksellisen tasokas. Kahdessa kerroksessa on nähtävää niin runsaasti, että täällä vierähtää pidempikin tovi…
ESPOO
Vuonna 1960 neljä pääkaupunkiseudun nuorta lähtikin telttailemaan Oittaalle, Bodomjärven maisemiin. Surullisena tuloksena oli eräs rikoshistoriamme kuuluisin veriteko. Kolme nuorta kuoli silmittömän väkivallan uhrina…
Arkkitehti Matti Suurosella (1933-2013) oli utopistinen idea tulevaisuuden talosta. Vuonna 1968 valmistunut ensimmäinen ellipsin muotoinen Futura muovitalo keräsi suurta huomiota aina ulkomaita myöten. Ufoa muistuttava rakennus herätti laajalti ihastusta…
Alun perin Espoon WeeGee-rakennuksen suojissa oli hämmästyttävä etnografinen museo. Sen peruskokoelma koostui Helinä Rautavaaran lukuisilta ulkomaanmatkoiltaan tuomista esineistä. Nykyisin museo sijaitsee espoolaisessa kauppakeskus Entressessä…
Espoon Automuseossa huokuu omistautuminen vanhoille menopeleille. Kannattaa ehdottomasti vierailla, vaikka ei autoista olisi järin kiinnostunutkaan…
1950-luvulla perustetulla Espoon kaupunginmuseolla on pitkät perinteet. 2000-luvun alusta alkaen museo saanut uudet tilat näyttelykeskus WeeGeestä Tapiolasta. Aarno Ruusuvuoren suunnittelema rakennus valmistui alun perin Weilin&Göösin painotaloksi 1960-luvulla…
Mauri Kunnaksen laaja tuotanto yhdistää sukupolvia. Tuskin on ainuttakaan suomalaista, joka ei olisi jossain elämänsä vaiheessa selaillut suositun kuvataiteilijan ja lastenkirjailijan teosta. Espoon Näyttelykeskus WeeGeen tiloihin rakennettu osasto on jaettu tuttuihin Kunnaksen kirjojen teemoihin…
EMMA on Suomen paras paikka kokea taidetta. Tavoitteena on lisätä ymmärrystä taiteesta sekä tukea oppimista. Näin on kirjattu Espoon taidemuseon EMMA:n toimintasuunnitelmaan. Haastavan tavoitteen on mahdollistanut kuopiolaissyntyinen Herman Saastamoinen. Hän oli 1900-luvun alun tunnettu liikemies. Hermannin vuonna 1876 perustamasta perheyrityksestä tuli eräs Kuopion tunnetuimmista…
Laiva on lastattu leluilla! Espoon Tapiolan WeeGeen näyttelykeskuksen vieressä sijaitseva Museo Leikki ei ole tarkoitettu ryppyotsaisille. Museossa leikitään ja muistellaan omaa lapsuutta…
SUOMEN KELLO- JA KORUMUSEO KRUUNU
Näyttelykeskus WeeGee, entinen painotalo, sai vierelleen mielenkiintoisen rakennuskokonaisuuden ja samalla museotoiminnalle tuli lisää nykyaikaista näyttelytilaa. Rakennuskokonaisuus koostuu uudesta näyttelyrakennuksesta (Kulttuuriloisto) ja sen yhteydessä olevasta asuinkerrostalosta (Kulttuurimajakka)…
Luontokeskus Haltia lupaa tuoda koko Suomen luonnon yhden katon alle ja vielä elämyksellisellä tavalla. Keskuksen sijainti on ainakin komea: aivan Nuuksion kansallispuiston kupeessa, Solvallan urheiluopiston vieressä. Ympärillä on erämainen metsäinen retkeilymaasto, pikkujärviä täynnä…
TALOMUSEO GLIMS
Ruuhka-Suomesta ei ole tietoakaan. Glimsin tila sijaitsee keskellä espoolaista maaseutua, Karvasmäen kylässä. Samalla paikalla viljeltiin maata jo keskiajalla. Peder Nilsson oli ensimmäinen nimeltä tunnettu Glimsin isäntä. Vanhimmat säilyneet rakennukset, päärakennus ja pihapiirin vilja-aitta, ovat 1700-luvulta. Talomuseon alueella on yksitoista alkuperäistä rakennusta…
Monille Helsinkiin saapuville moottoritien päässä sijaitseva ritariromantiikkaa huokuva sakaraharjainen torni on eksoottinen, mutta tuttu näky. Kyseessä on Espoon puolella sijaitseva kansallistaiteilijaksikin tituleeratun Akseli Gallen-Kallelan ateljee Tarvaspää. Merenrantaan rakennettu mielikuvituksellinen taiteilijakoti on kiinnostava tutustumiskohde…
Vaikka ollaan Kehä Ykkösen sisäpuolella, olo on kuin oltaisiin syvemmälläkin metsässä. Espoon puolella Laajalahden luonnossuojelualueen reunassa sijaitsee Villa Elfvikin luontotalo sekä retkeilyyn sopiva lähiluonto…
HANKO
Hangolle on siunaantunut 130 kilometriä rantaviivaa, mistä 30 kilometriä hienoa hiekkarantaa. Valinnanvaraa ja tilaa riittää. Hankolaiset itse suunnistavat uimarannoilleen tuulen suunnan mukaan…
Hauensuoli on mielenkiintoinen merenkävijöiden vieraskirja. Se on ikuistettu Hangon kupeessa sijaitsevan Tullisaaren graniittisen silokallion pintaan…
MANNERHEIMIN NELJÄN TUULEN TUPA
Marsalkka Mannerheim on Hangon tunnetuin kahvilanpitäjä. Marskin omistama Neljän tuulen tupa on alkuperäisessä asussaan…
HELSINKI
Paimion parantola, Villa Mairea, Finlandia-talo, Lakeudenristi…Arkkitehti Alvar Aallon suunnittelemia kohteita riittää. Moni niistä on suosittu matkailukohde. Enemmistö kuuluisan arkkitehdin kohteiden vierailijoista on ulkomaalaisia. Näin myös Alvar Aallon Munkkiniemen ateljeessa.
Helsingin Munkkiniemessä sijaitsevissa Alvar Aallon museoksi muutetuissa kotitalossa ja ateljeessa vierailee enemmän ulkomaalaisia kuin suomalaisia…
Kasarminkadulla sijaitsevaa komeaa rakennusta on kutsuttu lempinimellä milloin ”Jumpaksi”, milloin ”Pöllöksi. Jälkimmäinen viittaa pääoven yläpuolella olevaan Minervan pöllöön. Jumppa viittaa aikaan, kun rakennuksen juhlasali oli Helsingin yliopiston voimistelutilana…
Alvar Aalto, Timo Sarpaneva, Tapio Wirkkala, Kaj Franck, Oiva Toikka…suomalaisten kansainvälisestikin tunnettujen muotoilijoiden lista on pitkä. Suomi tunnetaan maailmalla sisusta, saunasta ja suunnittelijoista. Helsingin Kaartinkaupunginosassa sijaitsevassa Designmuseossa vierailee paljon suomalaisesta muotoilusta kiinnostuneita ulkomaalaisia matkailijoita…
Töölönlahden tuntumassa Alppikadun varrelta löytyy todellinen rauhan tyyssija. Idyllisen piha-alueen punatiiliset ja koristeelliset Karl August Wreden suunnittelemat rakennukset siirtävät ajatukset kauas yli sadan vuoden taakse…
EHRENSVÄRD-MUSEO (Suomenlinna)
Augustin Ehrensvärd oli monipuolinen henkilö. Hän loi tykistön upseerina mittavan uran Ruotsin armeijassa. Ehrensvärd oli myös taitava piirtäjä ja taidemaalari. Ehrensvärdin isä oli myös sotilas…
Harva on edes kuullut ja vielä harvempi on käynyt paikan päällä Syykin on selvä, sillä Elisan (entinen Helsingin Puhelinyhdistys, HPY) omistama puhelinmuseo on avoinna perin harvakseltaan. Vapaaehtoisvoimin ylläpidettävässä museossa on avoimet ovet kerran vuodessa, Elisan nimipäivänä marraskuun 19. päivä…
Toukokuussa 2016 Helsingistä kuului kummia. Suomessa avataan uusia museoita harvoin ja vielä harvemmin museota, johon on vapaa pääsy. Helsinki teki poikkeuksen. Vuonna 2017 se valittiin Vuoden museoksi. Helsingin kaupunginmuseo yllättää ensivierailijan – lapsiperheet ovat erityisen tervetulleita…
HELSINGIN LUONNONTIETEELLINEN MUSEO
Helsingin Luonnontieteellinen museo on klassikko. Se ei ole pelkästään Helsingin suosituimpia nähtävyyksiä, vaan se on kävijämäärillä mitattuna eräs Suomen suosituimmista museokohteista. Kuten kuvista näkyy, museo on todella laadukas. Jo pelkästään rakennus on itsessään nähtävyys…
Paljon on muuttunut niistä ajoista, kun Helsingin yliopiston observatorio sai seistä yksinään Kaivopuistossa sijaitsevan avokallion päällä. Empirerakennus oli tarkoitettu sekä koristamaan uutta pääkaupunkia Helsinkiä että korvaamaan jo aikaisemmin Turkuun rakennetun tähtitornin…
Mahdollisesti Helsingin kaunein näyttelytila. Eduskuntatalon ja Luonnontieteellisen museon takana Nervanderinkadulla sijaitseva vaaleanpunainen rakennus on todellinen katseenvangitsija. Vuonna 1928 valmistunut Helsingin taidehalli edustaa 1920-luvun klassismia. Rapatusta julkisivusta on tehty tyylikkään pelkistetty…
Hesalaisia hemmotellaan, sillä puiston kätkössä, piilossa kaupungin vilinältä, löytyy todellinen helmi…
Miksi Pariisin Père-Lachaise, kun meillä on Hietaniemen hautausmaa…Helsingin Kuolleitten kaupungissa asuu tuhansia ihmisiä. Lista tänne haudatuista suomalaisista merkkihenkilöistä on pitkä…
Suomen, jopa koko Pohjoismaiden tasokkain, kallein, tyylikkäin, ylellisin, mannermaisin, kosmopoliittisin… Useilla tähdillä kuorrutettua hotellia on tituleerattu monin ylistyssanoin…
Minä vuonna avattiin Suomen ensimmäinen Alko? Missä ja milloin avattiin ensimmäinen itsepalveluperiaatteella toimiva Alkon myymälä? Näihin kysymyksiin ja paljon muuhunkin juoma- sekä ruokakulttuuriin liittyvään saa vastauksen Helsingin Ruoholahden Kaapelitehtaassa sijaitsevassa Hotelli- ja ravintolamuseossa…
Muutos on melkoinen ja ennen kaikkea onnistunut. Kaapelitehtaan viimeisimmät muutostyöt ovat valmiit. Aula on saanut lasikatteen. Valokuvataiteenmuseo, Teatterimuseo ja Hotelli- ja ravintolamuseo ovat saanet uuden ilmeen. Oleellista lienee kuitenkin se, että Kaapelitehtaan tiloihin on avattu Tanssin talo, ensimmäinen laatuaan Suomessa…
KAISANIEMEN KASVITIETEELLINEN PUUTARHA
Toivottavasti mahdollisimman moni helsinkiläinen tietää, millainen rauhallisuuden keidas heillä on keskellä hektistä Helsinkiä. Ydinkeskustassa sijaitseva Kaisaniemen puiston kasvitieteellinen puutarha tarjoaa elämyksen kaikkina vuoden aikoina…
Jo itse rakennus on kuin museo. Erottajan pelastusaseman tiloista löytyy kolmesta kerroksesta mielenkiintoinen museo, joka kertoo Helsingin pelastustoimen sekä sairaankuljetuksen historiasta. Kukapa ei olisi kiinnostunut nostalgisista paloautoista ja toinen toistaan kiehtovammista palontorjuntavälineistä. Kyseessä on takuuvarma koko perheen kohde.
Kansallisteatterin takana Mikonkadulla sijaitsee eräs Helsingin pienimmistä museoista. Tiivistunnelmainen museo kertoo Suomen Pelastusarmeijan yli 100-vuotisesta historiasta ja tämän päivän toiminnasta. Se on muutakin kuin monien tuntema joulupatakeräys ja kirpputoritoiminta…
PÄIVIKKI JA SAKARI SOHLBERGIN KOTIMUSEO
Jo pelkästään Katajanokka itsessään on mielenkiintoinen tutustumiskohde. 1900-luvun alussa rakennetut kauniit jugend-tyyliset talot muodostavat poikkeuksellisen yhtenäisen korttelikokonaisuuden. Tämä on kaupunginosa, jonka asukkaat harvoin muuttavat pois Katajanokalta. Eräät Katajanokan pitkäaikaisista asukkaista olivat Päivikki ja Sakari Sohlberg…
Meteli on ollut melkoinen. Ludviginkadun öinen rekkaralli kesti vuosikymmeniä. Ludviginkadusta oli kehittynyt Suomen merkittävin lehtikatu. Helsingin Sanomat, alun perin Päivälehti, aloitti toimintansa täällä vuonna 1904. Samalla kadulla toiminta jatkui aina vuoteen 1999…
Yleensä rautatieasemat ovat läpikulkupaikkoja, jonne saavutaan ja jatketaan matkaa. Helsingin päärautatieasemasta on tullut paikka, josta ei tarvitse lähteä minnekään. Sinne voi nykyisin tulla helsinkiläinenkin, joka ei olisi edes lähdössä matkalle. Siitä on tullut kaupunkilaisten viihtyisä olohuone.
On mukava idea yhdistää Helsingin reissuun ratikkamatka. Lapsetkin tykkäävät kokeilla, miltä tuntuu matkustaa keskellä kaupunkia kiskoilla. Pakollinen pysähdys kannattaa tehdä Töölössä sijaitsevan Ratikkamuseon kohdalla. Se sijaitsee Töölönkadulla lähellä Olympiastadionia. Museoon on vapaa pääsy…
SEURASAARI
Helsingin länsipuolella sijaitsevassa Seurasaaressa on läsnä Suomen historia. Yli 100 vuotta sitten perustetun ulkoilmamuseon alueelle on tuotu rakennuksia eri puolilta Suomea. Vanhin, Karunan puinen kirkko, on 1600-luvulta…
Peltihäkkyrä, epämuodostunut urkupillistö, huijaus, kansallinen skandaali, Sibeliuksen ja isänmaan häpäisy, hävyttömiä kirjeitä ja haisevia terveisiä postiluukusta…Siinä vain muutamia esimerkkejä, millaista palautetta eräs Suomen tunnetuimmista veistoksista aikoinaan synnytti…
Mannerheimintiellä Finlandia-taloa vastapäätä on monille tuttu museo. Suomen kansallismuseossa on käynyt liki jokainen pääkaupungissa vierailut koululaisryhmä…
Suomenlinnan Lelumuseo poikkeaa täysin muista saaren varsin sotaisista kohteista. Tämä museo saa hyvälle tuulelle. Monien mielestä Lelumuseon parasta antia ovat yksityiskohtia täynnä olevat lukuisat nukkekodit. Museokierroksen voi päättää Café Samovarbarissa joko haudutetusta teestä tai kahvista nauttien. Pelkkä vilkaisu Petra Tandefeltin itse tekemiin herkkuihin saa veden kielelle…
Suomi liittyi 1990-luvulla Euroopan unioniin ja Euroopan talous- ja rahaliittoon (EMU). Myöhemmin meilläkin otettiin käyttöön yhteisvaluutta euro. Paljon on tapahtunut niistä ajoista, kun Suomen Pankin rahavarat siirrettiin Turusta Helsinkiin vuonna 1819…
SOTAMUSEON MANEESI (Suomenlinna)
Suomen historiasta kiinnostuneiden paikka. Suomenlinnan Sotamuseon Maneesi on laadukkaasti toteutettu museo, jonka vieraista enemmistö on ulkomaalaisia. Museon kattaus on laaja. Puolustusvoimat 100 vuotta sodan ja rauhan töissä -näyttely, joka kertoo Suomen itsenäisyyden ajan sodista: sisällissodasta, talvisodasta, jatkosodasta ja Lapin sodasta…
SUKELLUSVENE VESIKKO (Suomenlinna)
Nykyään Vesikko on Suomenlinnan suosituimpia nähtävyyksiä. Alus on entisöity maalausta myöten alkuperäisen näköiseksi. Vierailija voi tutusta Vesikon ahtaisiin sisätiloihin…
Suomenlinna-museon tarjoama tietomäärä on laaja. Jos intoa ja aikaa riittää, niin museon anti tarjoaa perusteellisen kattauksen historiannälkäiselle. Hän, joka haluaa tyytyä vähempään, saa myös vastinetta…
Tamminiemi oli presidentti Kekkoselle ennen kaikkea koti. Täällä hän viihtyi ensin 25 vuotta virassaan ja sen jälkeen Kekkonen asui Tamminiemessä vielä viimeiset vuotensa. Kekkosen kuoltua Museovirasto sai tehtäväksi muodostaa Tamminiemestä kotimuseo…
Jos oli Kaapelitehtaan tiloissa sijaitseva Teatterimuseo ennen uudistustakin mielenkiintoisesti toteutettu paikka, sitä on yhä edelleen. Museon anti on kiehtova ja monipuolinen. Myös lapset on huomioitu…
Harvaan kotimaiseen kirkkoon on pääsymaksu, mutta kallion sisään upotettuun Temppeliaukion kirkkoon on – tosin pieni. Mutta onpahan kohdekin poikkeuksellinen. Kirkko on eräs Helsingin suosituimmista nähtävyyksistä. Pyhättö on erityisesti ulkomaalaisten suosiossa…
Helsingin Tekniikan museo ei ole kiireisen kohde. Entisessä vesilaitoksen suodatinhallissa on kahteen kerrokseen sijoitettu runsaasti katsottavaa. Museolla on noin 50 000 esineen kokoelma, mutta vain osa on kerrallaan esillä…
Heureka! Arkhimedeen kuuluisat sanat on ikuistettu Vantaan Tikkurilassa sijaitsevaan tiedekeskuksen nimeen. Alun perin nimi tuli arkkitehtikilpailun voittaneesta työstä. Vuonna 1980-luvun lopulla avatusta Heurekasta tuli heti suosittu…
TULLIMUSEO (Suomenlinna)
Ihmisen mielikuvitus on rajaton. Tämä tulee selväksi, kun ihmettelee Tullimuseon kokoelmiin kuuluvia salakuljettajien omintakeisia ratkaisuja…
Helsingin tuomiokirkon alkuperäinen arkkitehti Carl Ludvig Engel todennäköisesti nyrpistää pilvenreunalla nykyistä lopputulosta. Se nimittäin ei ole sellainen, minkä Engel olisi halunnut sen olevan. Venäjän keisari kertoi omat mielipiteensä. Kirkosta tuli kuitenkin pääkaupungin tunnetuin maamerkki, Helsingin symboli. Kirkon ovet ovat avoinna uteliaille…
Kunniapaikalla on Urheilumuseon arvokkain esine, olympialaisten hopeinen soihtu…
Hietaniemen hautausmaa, Temppeliaukion kirkko, Sibelius-monumentti ja Virkin kotimuseo…kaikki nämä mielenkiintoiset kohteet ovat lyhyen kävelymatkan päässä toisistaan. Maisemissakaan ei ole valittamista. Seurasaarenselkä pilkottaa puiden välistä…
Valvontakomission saapuessa sodan jälkeen Helsinkiin oli venäläisten hämmästys suuri. Heidän käsityksensä mukaan Helsingin piti olla raunioina massiivisten pommitusten johdosta. Näin ei kuitenkaan ollut…
HYVINKÄÄ
Tiesitkö, että Hyvinkää on taidekaupunki? Esimerkiksi Helene Schjerfbeck, Tyko Sallinen ja Yrjö Saarinen maalasivat teoksiaan Hyvinkäällä. Heidän jälkeensä on Hyvinkäälle muuttanut moni muukin ammattitaiteilija. Ei siis ihme, että kaupunki ylläpitää tasokasta taidemuseota…
Suomen Rautatiemuseo on kiskoliikenteen ystävien paratiisi. Erikoismuseo on toteutettu tyylikkäästi ja asiantuntevasti. Museo esittelee havainnollisesti rautateiden historiaa aidossa rautatiemiljöössä…
Museolle on varattu tilat palokalusterakennuksesta. Tilaa ei ole runsaasti. Esillä on nostalgisia villakehräämön koneita…
INKOO
Pieni, mutta vaikuttava Degerbyn Igor-museo vetää hiljaiseksi. Se kertoo hyvin koskettavan tarinan. Porkkala luovutettiin rauhanehtojen mukaan Neuvostoliitolle…
Keskiaikainen Suuri Rantatie kiemurtelee kauniissa kansallismaisemassa. Fagervikin ruukkiympäristö tarjoaa tuulahduksen kotimaamme 1700-luvun teollisuudesta…
Gammelgården on kiireettömän matkailijan kohde. Inkoon kotiseutumuseossa on yhteensä parikymmentä vanhaa punamullattua rakennusta laajalla alueella…
Vain panssarivaunu puuttuu! Torpin tykeistä on vaikea laittaa keräilyn intohimoa paremmaksi. Uudellamaalla Inkoon Torpin Tykit -museossa sotahistoriallinen harrastus on aivan tapissa…
JÄRVENPÄÄ
Jean Sibeliuksen Ainolasta on näköyhteys Aholaan. Kirjailija Juhani Aho ja taidemaalari Venny Soldan-Brofeldt muuttivat Tuusulanjärven rannalle jo ennen säveltäjämestaria. Aho vuokrasi järvenrannasta talon, jota alettiin kutsua Aholaksi…
Säveltäjä Jean Sibeliuksen koti Ainola lienee Suomen kansainvälisesti tunnetuin kotimuseo. Tuusulanjärven pohjoispäässä Järvenpään puolella sijaitseva hirsistä rakennettu Ainola on Tuusulan Rantatien suosituin kohde. Vuonna 1904 valmistunut taiteilijakoti oli molempien, Jeanin ja Ainon, koti heidän kuolemaansa asti…
Tutustuminen Tuusulanjärven kulttuurikohteisiin ei olisi täydellinen ilman vierailua Järvenpään taidemuseossa. Eero Järnefelt (1863-1937) ja Venny Soldan-Brofeldt (1863-1945) ovat niin tunnettuja nimiä, että heidän vuokseen voi matkustaa Järvenpäähän kauempaakin…
Jean Sibelius, Juhani Aho, Eino Leino, Aleksi Kivi, J.H. Erkko, Pekka Halonen, Eero Järnefelt… Tuskin on toista seutua, joka tarjoaa yhtä paljon suomalaista kulttuurihistoriaa. Rantatien taiteilijayhteisö on vaikuttanut merkittävästi maamme kulttuurihistoriaan…
KARKKILA
Tarvittiin koski, josta saatiin vesivoimaa koneiden pyörittämiseen. Sitten tarvittiin rautamalmia. Sitä saatiin läheltä, Kulonsuonmäen kaivoksesta. Malmin sulatuksessa käytettävää puuhiiltä ja kalkkikiveäkin saatiin läheltä…
Högfors amme on ilonamme! Suomen Valimomuseo yllättää. Mielikuva tylsästä valimoteollisuuden vaiheista kertovasta museosta osoittautuu vääräksi. Vaikka valimotekniikan prosessit ovat useimmille vieraita, ovat valimon arkiset lopputuotteet kaikille tuttuja…
Karkkilan ruukkimuseo Senkan rautaisannos teollisuushistoriaa täydentyy, kun varaa aikaa tehdasalueen kupeessa sijaitsevaan Fagerkullan ulkomuseoalueen tutustumiseen. Se kertoo ruukkilaisten elämästä ja asuinoloista 1800-luvulta 1960-luvulle…
KERAVA
Keravan vaakunassa kuvattu puuliitos, sinkka, on antanut nimen Keravan taide- ja museokeskus Sinkalle. Kyseessä on harvinainen yhdistelmä, jossa taidemuseo ja kulttuurihistoriallinen museo sijaitsevat saman katon alla…
Kaksinkertainen olympiavoittaja, monikertainen maailmanennätysmies, kuusinkertainen Suomen mestari, Keravan Urheilijoiden kunniajäsen ja kaikkien aikojen keravalaiseksi äänestetty kestävyysjuoksija Volmari Iso-Hollo (1907-1969) on patsaansa ansainnut…
KIRKKONUMMI
Kirkkonummelaisille annettiin aikaa vain muutama päivä. Koko Porkkalan alue tyhjennettiin nopeasti. Jatkosodan jälkeen kaksi kolmasosaa Kirkkonummesta tuli osa Neuvostoliiton vuokra-aluetta. Vuokrasopimuksen piti päättyä 50 vuoden kuluttua. Porkkala palautettiin kuitenkin etuajassa jo 1956…
Herman Geselius, Armas Lindgren ja Eliel Saarinen. Kirkkonummella sijaitseva Hvitträsk oli miesten yhteinen suunnitelma. Kohteen mielenkiintoa lisäävät miesten erikoiset rakkauskiemurat.
Kukaan ei varmuudella tiedä, mitä tapahtui. Venäläisten lähdettyä Porkkalan alueelta Kirkkonummella sijaitseva Gesterbyn kartanorakennus oli palanut juuri ennen sitä. Silminnäkijöiden perusteella tuhkat vielä savusivat, kun suomalaiset palasivat tarkastamaan, mitä venäläisten jäljiltä oli jäänyt…
Poikamies Bertil Malmström (1900-1982) jätti jälkeensä komean maalaistalon. Hän oli tilan viimeinen yksityinen omistaja. Bertilin poismenon jälkeen Ragvaldsin tila siirtyi Suomen valtiolle, koska viimeiseltä omistajalta ei löydetty testamenttia…
Nuuksion kansallispuiston kupeessa sijaitsee harvinainen pikkumuseo. Ajomatkaa Helsingistä Siikajärven rannalle on puolisen tuntia. Rakennustyövälinemuseo kertoo suomalaisen rakentamisen kehityksestä 1800-luvulta nykypäivään…
KRÅKÖ
Kråkön saaren asukkaat ovat vuosisatojen ajan saaneet elantonsa merestä. Kalastus ja veneiden rakentaminen on tuonut leivän pöytään useimmille kråköläisille…
LAPINJÄRVI
BROFOGDASIN VÄNRINKIN PUUSTELLI
Lapinjärvi on poikkeuksellisen hyvin säilyttänyt historiallisen ilmeensä. Kirkonkylään kuuluu valtakunnallisesti merkittäviin rakennettuihin kulttuuriympäristöihin…
Sara Hastingin nimipäiviä vietetään yhä kerran vuodessa talon viimeisen omistajan muistoksi. Lapinjärven kotiseutuyhdistyksen (Lappträsk Hembygdsförening) omistama Kycklingsin kotiseututalo…
Saksalaisen tähtitieteilijä Struve mittasi maapallon kokoa ja muotoa 1800-luvun alkupuolella käyttämällä kolmiomittausta. Struven ketjuksi nimetty kolmioketju ulottuu Mustaltamereltä Jäämeren rannalle kulkien kymmenen maan läpi…
LAPPOHJA
Hankoniemellä Hankoon johtavalla tiellä tienvarressa näkyy tykkejä ja panssarivaunu. Noin parikymmentä kilometriä ennen Hankoa Lappohjassa on Rintamamuseo…
LOHJA
Teija ja Kalervo Kaarteen kotinsa alakertaan rakentama museo on ainutlaatuinen. Vastaavaa yhtä pieteetillä rakennettua kotimuseota tuskin löytyy muualta Suomesta…
Luonnonhistorian ja maantiedon lehtori Robert Boldt olisi yhä ylpeä aikaansaannoksistaan. Ainakin hän saa aitiopaikalta, tosin patsaaksi jähmettyneenä, seurata Lohjan museon vireää toimintaa. Opettaja Boldtin patsas pystytettiin museon päärakennuksen eteen hänen syntymänsä 100-vuotispäivän kunniaksi…
Lohjan Pyhän Laurin kirkossa vierailija pysähtyy jo heti sisälle astuessaan. Katsojan eteen avautuu poikkeuksellisen ihastuttava näkymä. Ei siis ihme, jos moni pitää tätä kirkkoa maamme tunnelmallisempana pyhättönä…
Elettiin aikaa, jolloin Suomi sijaitsi muualla kuin nykyisin. Mannerlaattojen liikkuessa sijaintimme oli vuosimiljoonia sitten päivätasaajan leveysasteilla. Lämmin trooppinen ilmasto synnytti geologisia muodostumia. Niitä Lohjalla on hyödynnetty teollisesti jo 1800-luvun lopulla…
Hankoon vievän tien varrella Lohjan eteläpuolella on vaatimaton kyltti – Vironperä. Soratie johtaa vihreäksi maalatun maatilan päärakennukselle. Talon ulkonäöstä ei voi päätellä, että täällä asui eräs Suomen vaikutusvaltaisimmista politiikoista ja kohua herättänyt julkkispari. Johannes ja Kyllikki Virolaisen rakkaustarina kiinnostaa ihmisiä. Vironperä toimi kotimuseona jo Kyllikin eläessä…(Vironperä on ollut suljettuna ulkopuolisilta)
LOVIISA
Komendantintalo oli aikoinaan Loviisan komein talo. Nyt sen suojissa on mielenkiintoinen vuonna 1962 avattu Kaupunginmuseo…
Laivasilta, historiallinen satama-alue, on loviisalaisten kohtauspaikka. Loviisanlahden rannalla sijaitseva satamapaikka oli vuosikymmenien ajan Suomenlahden tärkeimpiä…
MUSTIO
Aimo annos glamouria! Mustion Linna ja ympäröivä kaunis englantilaistyylinen puisto suo Suomen olosuhteissa poikkeuksellista ylellisyyttä…
Mustiossa käsiteltiin rautaa jo 1500-luvulla. Mustion ruukki on osa Länsi-Uudenmaan ruukkiketjua. Sitä pidetään Suomen ensimmäisenä varsinaisena rautaruukkina…
MYRSKYLÄ
Kulta-Lassen kaatuminekin olisi voitu ikuistaa patsaaksi. Moni muistaa, miten hän Münchenin olympiakisoissa vuonna 1972 törmäili takasuoralla Mohammed Gammoudin kanssa, mutta voitti silti kultamitalin, vieläpä maailmanennätys ajalla. Myrskylän Keskustiellä Lasse Viren on ikuistettu tuttuun juoksuasentoon…
MÄNTSÄLÄ
Mäntsälän Nummisten kylän avarien peltomaisemien keskellä on mielenkiintoinen kartanorakennus. Frugårdin tilan eli Alikartanon arkkitehtuuri on täysin poikkeuksellista Suomessa…
Kirvun pitäjämuseon vieressä sijaitseva Mäntsälän kirkko, sen hautausmaa ja pieni kirkkomuseo ovat tutustumisen arvoisia. Museohuoneen erikoisuus on harvinainen Tuskien mies, jonka alkuperä on jäänyt arvoitukseksi…
Mäntsälän Kirkonmäen viljamakasiini kätkee sisälleen hieman erilaisen museon. Se esittelee rajan taakse jääneen eteläkarjalaisen Kirvun kunnan elämää ja sen asukkaita. Kirvulaisille tuli kiire, kun he saivat käskyn lähteä evakkomatkalle…
Kulissit ovat täydelliset. Ja ennen kaikkea aidot. Sepänmäen maalaismarkkinat pidetään Mäntsälän kunnan Hirvihaaran kylässä käsityömuseon alueella. Väkeä saapuu aina paikalle runsaasti, aivan samalla tavoin kuin sata vuotta sitten…
NUMMI-PUSULA
Kauppias Ahjonsuuta ei näy. Ei myöskään hänen vaimoaan ja tytärtään. Silti tunnelma Ahjonsuun kyläkaupassa on lähes samanlainen kuin kauppiaan eläessä. Pusula-Seura sai testamenttilahjoituksena todellisen helmen 1999…
Tuskin on montaa Ykköstietä ajanutta, joka ei olisi huomannut tien varressa olevaa opaskylttiä: HYRSYLÄNMUTKA. Hongasta tehty hirsilinna Nummi-Pusulassa on rakennettu muistoille. Satunnaisen matkailijan ei kuitenkaan kannata poiketa suin päin pidemmälle, mutta etukäteen varauksen tehneet ryhmät Aira Samulin ottaa mielellään vastaan. Yksittäisen vieraan kannattaa tarkistaa aukioloaika Hyrsylän Mutkan internet-sivuilta…
Kun toinen nyrpistää nenäänsä, toinen on ihastuksissaan. Joka tapauksessa ensikertalaisella suu loksahtaa auki. Suomen omituisin taukopaikka Kasvihuoneilmiö herättää tunteita, mutta niin on tarkoituskin. Moni tulee tänne kaukaakin, sillä täältä saa jotain sellaista, mitä ei saa mistään muualta…
Nummi oli aikoinaan Lohjan kappeliseurakunta. Ero emäpitäjästä tapahtui vuonna 1843. Seuraava kuntaliitos toteutui 1981. Tällä kertaa Pusulan kanssa. Ympyrä sulkeutui 2013, kun entisestä Nummen kunnan alueesta tuli osa Lohjaa. Samalla päättyi Nummen kunnan vaakunan elinkaari…
KOVELAN TRAKTORI- JA MAATALOUSKONEMUSEO SEKÄ KARTANOMUSEO
Salosta päin ajettaessa vasemmalle jää Lahnajärven legendaarinen taukopaikka. Pian tien reunaan ilmestyy Traktorimuseon mainoskyltti. Hiekkatie johtaa Kovelan kartanon pihalle. Perillä odottaa eräs Suomen erikoisimmista museoista…
MEIJERIMUSEO (lopetettu)
Moni muistaa, miten 1960-luvun lopulla kauppoihin ilmestyivät Valion maitopussit. Kauppakassin pohjalle maidot valuttanut eriskummallisuus hyödynnettiin uudestaan virkkaamalla pussin suikaleista mattoja. 1970-luvun puolivälissä muovitettu kartonkipakkaus syrjäytti muovipussit…
Pusulan Kärkölän kylän Myllymäen torppa sijaitsee korvessa, niin kuin 1800-luvun korvenraivaajan asunnon olettaa sopiikin. Historiallisesti arvokasta Myllymäen torppaa on vaikea löytää metsän keskeltä, sillä sitä ei ole merkitty maastoon mitenkään…
NURMIJÄRVI
Nurmijärven vaakunaan on ikuistettu seitsemän takkutukkaista miestä: Juhani, Tuomas, Aapo, Simeoni, Timo, Lauri ja Eero. Oiva valinta. Kukapa ei tuntisi kansalliskirjailijamme Aleksin Kiven hahmoja…
Heiniä, olkia, perunamaata ja asunto valmiiksi hakatuilla polttopuilla. Miltä kuulostaa yli sata vuotta sitten opettajan palkkaan kuuluneet luontaisedut? Ne olivat tärkeä lisä kansakouluopettaja Aleksandra Nyholmin pienen palkan päälle. Aleksandra oli Nukarin koulun ensimmäinen opettaja…
Kun Nurmijärvellä ollaan, sopii Aleksis Kiven tie mainiosti museon osoitteeksi. Nurmijärvi-Taiteen museossa kansalliskirjailijamme on näkyvästi esillä. Paikkakunnan oman suurmiehen tuotanto, yli 300 nidettä suomeksi ja maailman eri kielillä, on laajempi kuin missään muualla…
Oikea Taaborinvuori on Israelissa. Raamatun mukaan paikkaa pidetään Jeesuksen kirkastusvuorena. Vähän pienempi Taaborinvuori löytyy Nurmijärven Palojoenkylästä Aleksis Kiven kotipaikan vierestä…
PELLINKI
HÖRBERGSGÅRDENIN KOTISEUTUMUSEO
Jo matka Pellinkiin on elämys. Entinen itsenäinen saaristokunta sijaitsee noin 30 kilometrin päässä Porvoosta. Matkaan sisältyy yksi lossimatka…
PERNAJA
Pernajassa kaikesta Agricolaan liittyvästä on kiittäminen Mikael Agricola -seuraa. Yhdistyksen jäsenien intohimona on ollut järjestää monipuolista toimintaa, mikä on liittynyt Mikael Agricolaan. Eräs tällainen osoitus on Pernajassa syntyneelle merkkihenkilölle omistettu oma näyttely…
Isnäsin kylätoimikunnan päätös pelastaa kylän voimalaitoksen vanha höyrykone oli upea ratkaisu, todellinen kulttuuriteko. Alueen omistaja, Enso, aikoi purkaa huonoon kuntoon päässeet rakennukset sekä myydä historiallisesti arvokas höyrykone romuna muualle. Tämä ei käynyt paikallisille kyläläisille…
1500-luvulla eläneestä suurmiehestämme on tehty lukuisia patsaista. Yksi niistä sijaitsee Agricolan syntymäkunnan Pernajan kirkkoa vastapäätä…
Vene on aina ollut saaristolaisten tärkein työ- ja kuljetusväline. Tämä tulee havainnollisesti ilmi Rönnäsin Saaristomuseossa. Paikallinen Saaristomuseoyhdistys on asettanut riman korkealle, sillä yhdistyksen ylläpitämä museo on erittäin monipuolinen…
Lähes Pernajan kivikirkkoa vastapäätä on punamullattu ulkorakennus. Sen suojissa on paikallisten puuhaihmisten silmäterä: Veteraanimuseo. Museo ei ylpeile suurella koollaan eikä isoilla kävijämäärillään, mutta se on tärkeä kunnianosoitus sotaveteraaneille…
POHJA
Antskogissa ei ole enää nähtävänä mitään, mikä liittyisi vanhaan ruukkiaikaan. Kuitenkin pieni kylä vesistön äärellä ja kauniit maisemat houkuttelevat pysähtymään. Nyt tehtaan työntekijöiden asuntoihin ovat muuttaneet kesäasukkaat…
Tyhjiksi jääneisiin tiloihin on tullut uusia yrittäjiä. Vanha ilme on saatu säilymään. Billnäs on nykyään suosittu taukopaikka. Kahvia voi nauttia viehättävässä ympäristössä…
Jo saapuminen Pohjan Fiskarsiin on elämys. Historiallinen arkkitehtuuri ja kaunis jokilaakso synnyttävät poikkeuksellisen vaikutelman, ikään kuin ei olisikaan Suomessa. Väkeä piissä enemmän kuin muissa alueen ruukkikylissä…
PORNAINEN
Pornaisten harmaagraniittinen kivikirkko on suosittu vihkikirkko. Aivan tien varressa sijaitseva kaunis pyhättö houkuttaa pysähtymään myös satunnaisen ohikulkijan. Jos kirkon ovet ovat avoinna, kannattaa tutustua. Harmaan kuoren alta paljastuu tunnelmallinen ja kaunis sisätila…
PORVOO
ALBERT EDELFELTIN ATELJEEMUSEO
Alkuperäinen ateljee alkuperäisellä kauniilla paikalla. Siinä hyvät lähtökohdat Albert Edelfeltin ateljeemuseolle. Lähellä Porvoota sijaitseva kuuluisan taiteilijan kesänviettopaikka on erilainen käyntikohde. Tunnelma on mitä parhain…
Porvoolla on mitä tarjota historiannälkäiselle matkailijalle. Raatihuoneentorin laidalla sijaitseva Holmin talo vie aikamatkalle 1700-luvulle. Museo esittelee, miten aikoinaan kaupungin kerma asui vauraasti…
Näkymä on kuin Mauri Kunnaksen kirjoista. Porvoon Vanhan raatihuoneentorin laidalla sijaitseva raatihuone on lähes samannäköinen, minkä Kunnas on ikuistanut kirjoihinsa…
Nuoremmat kävijät voivat ihmetellä entisaikojen leluja. Vanhemmat voivat muistella omaa nuoruuttaan. Yksi asia on ainakin varma, vierailijat poistuvat hymyssä suin porvoolaisen Jorma Söderlundin ihmemaailmasta. Porvoon nukke- ja lelumuseo täydentää maniosti kaupungin laajaa museotarjontaa…
Tätä ei kannatta jättää väliin. Ilolan kylän historiallinen Postimäki sijaitsee vaajaan kymmenen kilometrin päässä Porvoosta. Postimäki on harvinaisen hyvin säilynyt yhtenäinen mäkitupalaisalue. Vastaavanlaisia on Suomessa vähän…
Porvoon eteläpuolella Vessön kylässä sijaitseva Qvis Vilhelmsin talonpoikaistilan päärakennus vaikuttaa ulkopuolelta vaatimattomalta. Sisällä tunnelma on kuitenkin kuin suoraan hienosta sisustuslehdestä. Paikallinen marttayhdistys on pitänyt hyvää huolta omistamastaan 1700-luvun rakennuksesta. Talkootunteja ei ole laskettu edes pärekattoa uusittaessa…
Kansallisrunoilijamme Johan Ludvig Runebergin koti Porvoossa on todellinen klassikkokohde. Museon tekee erityisen ainutlaatuiseksi se, että täällä on kaikki alkuperäistä. Jokainen esine, huonekalut, astiat ja taulut ovat kuuluneet Runebergin perheelle…
WALTER RUNEBERGIN VEISTOSKOKOELMA
Jos oli isä Johan Ludvig Runeberg tunnettu suurmies elämänsä aika, ei poika Walter Runeberg jäänyt juurikaan isästään jälkeen. Walter oli eräs 1800-luvun maamme tunnetuimpia kuvanveistäjiä, jonka merkkiteoksia on useita eri puolilla Suomea. Isä Runebergin kotimuseon vieressä on toinen museo, joka on omistettu Walterin veistoskokoelmalle. Vieraile siis molemmissa…
Vuonna 1984, vuotta ennen kuolemaansa, Jäntti lahjoitti yli tuhannen teoksen kokoelmansa Porvoolle, omalle syntymäkaupungilleen…
PUKKILA
Pukkilan kirkonkylän sydämessä, kunnantalon ja pappilan välissä, sijaitsee pukkilalaisten ylpeys, Koivulinnan taidegalleriana toimiva jugend-huvila sekä sen pihapiirissä sijaitseva kotiseutumuseo…
RUOTSINKYLÄ
Ensikertalaiselle tulee oitis hymy huulille. Loviisan, tai tarkemmin Ruotsinkylän, entisaikojen Gulf-baarissa aika on pysäytetty vuosikymmenien taakse. Legendaarisen paikan omistajat, Aila ja Sami Lassila, ovat päässeet vähällä, kun eivät ole muuttaneet ajan saatossa baarinsa sisustusta. Hyvä niin, sillä muuten meillä olisi yksi nostalginen taukopaikka vähemmän…
Kerran kesässä Ruotsinkylän raitit täyttyvät vierailijoiden pysäköidyistä autoista. Jokelan maalaistalon pihapiiri täyttyy uteliaista. Vanhan Ajan Päivät on tapahtuma, johon haluaa osallistua liki jokainen kyläläinen…
RUOTSINPYHTÄÄ
Tästä ei ruukkimiljöö voi juuri idyllisemmäksi tulla. Strömforsin ruukki sijaitsee Kemijoen haaran varrella aivan Kymenlaakson rajalla, mutta Itä-Uudenmaan puolella. Koko ruukin alue huokuu historiallista menneisyyttä tarjoten samalla vahvoja elämyksiä työnäytöksineen…
Harmaahirsinen ajanpatinaa huokuva torppa sijaitsee kauniilla paikalla. Rinteeseen pystytetyn päärakennuksen kuistilta avautuu poikkeuksellisen kaunis näköala…
SAMMATTI
Johannes Lohilampi ei ollut kuka tahansa maanviljelijä. Tilanhoidon ohella hän ehti olla monessa mukana. Lohilampi ehti kerätä elämänsä aikana laajan kokoelman talonpoikaisesineistöä…
Lammintalo sijaitsee nykyisinkin syrjässä. Se oli aikanaan Elias Lönnrotinkin tarkoitus. Tiettömien taipaleiden takana Sammatin Haarjärven vanha savupirtti tarjosi hyvän mahdollisuuden Lönnrotille keksittyä rauhassa kirjoittamiseen…
Lönnrotin syntymäkoti sijaitsee kauniilla paikalla. Kumpuilevassa maastossa taustalla kimmeltää auringon paisteessa Sammatin Valkjärven sininen vedenpinta. 1800-luvun alussa hirrestä rakennettu torppa aitarakennuksineen on pystytetty pienen mäen päälle…
SIUNTIO
Ilman tomeraa, mutta hyväntahtoista Charlotta Lönnqvistiä Suomessa olisi kansalliskirjailijoita ehkä yksi vähemmän. Charlotta muistetaan henkilönä, joka antoi Aleksis Kivelle kodin ja mahdollisuuden kirjoittamiseen…
Jos kyseessä on eräs Suomen suurimmista maatiloista, voisi olettaa kartanon omistaman maatalousmuseonkin olevan jotain erityistä. Ja sitä se todellakin on. Gårdskulla on, ei pelkästään Suomen, vaan koko Pohjoismaiden suurimpia yksityisiä museoita…
Huomio! Gränszon, Rajavyöhyke, Frontier Zone! Pääsy ilman lupaa kielletty! Siuntion kotiseutumuseo ei ulkopuolelta eroa juurikaan monista muista vanhoista puutaloista. Sisäpuolella odottaa kuitenkin yllätys. Museon kokoelmat poikkeavat perinteisistä talonpoikaisteemoista…
SNAPPERTUNA
Kaksi mainiota kohdetta lähes vierekkäin: Raaseporin linna ja Forngårdenin talomuseo. Nähtävyyksiä yhdistää kaunis 500 metriä pitkä kävelypolku. Ajomatkaa on parisen kilometriä. Linna vie ajassa satoja vuosia taaksepäin. Talomuseo kertoo, miten väki eli ja asui 1800-luvun puolivälissä saaristotilalla…
Maankohoamisen myötä meri on jo kaukana. Snappertunassa sijaitseva Raaseporin linna rakennettiin alun perin 1300-luvulla saarelle. Nyt se seisoo yksinäisenä korkean kallion päällä Raaseporinjoen mutkassa…
TAMMISAARI
Filip Karlsson on hurahtanut vanhoihin maatalouskoneisiin. Traktoreiden keräilijöitä on Suomessa useitakin. Traktorit ovat myös osa Karlssonin kokoelmaa. Päähuomion Finbygrändin maatalousmuseossa saavat kuitenkin viisitoista leikkuupuimuria. Traktoreita on parisenkymmentä, vanhimmat ovat 1930-luvulta…
Eläkkeelle jäänyt sairaanhoitaja Tina Rosström on tehnyt jättiurakan, todellisen kulttuuriteon. Työskennellessään sairaanhoitajana kolmekymmentä vuotta hän oivalsi, että katoavaa sairaalaesineistöä tulisi kerätä taltee. Varaa aikaa, sillä kyseessä on erikoinen kohde, joka ainutlaatuisuudessaan ja monipuolisuudellaan on poikkeuksellinen koko Suomessa…
TENHOLA
Jo Venäjän vallan alla 1800-luvun lopulla perustettu Tenholan Martat ovat mitä ilmeisemmin puuhanaisia. Tuskin on toista Martta-yhdistystä Suomessa, joka omistaa ja ylläpitää kotiseutumuseota. Tenholan museo on kaiken lisäksi laadukas ja monipuolinen kohde…
TIMRO
OUTBOARD MUSEUM (Perämoottorimuseo)
(LOPETETTU) Nisse Häggblom tietää perämoottoreista kaiken ja on myös niistä innokas kertomaan. Kokemusta ”peräprutkuista” on kertynyt jo yli viidenkymmenen vuoden ajalta. Aina veden äärellä asuneena Nisseä ovat veneet ja moottorit kiinnostaneet pikkupojasta alkaen…
TUUSULA
Kansalliskirjailijamme Aleksis Kivi vaikutti eri aikakaudella kuin Tuusulanjärven taiteilijayhteisö. Kivi sai elää lyhyen elämän. Hän kuoli 1872 vain 38-vuotiaana Tuusulanjärven maisemissa…
Moni on kuullut nimen J.H. Erkko, mutta harva muistaa, mistä tulevat kirjaimet J.H. Juhana Heikki Erkko (1849 -1906) oli suomalaisrunoilija, sanomalehtimies, näytelmäkirjailija ja kulttuurivaikuttaja…
Kirjailija Juhani Aho saapui ensimmäisenä. Mukavana seuramiehenä tunnettu Aho houkutteli muitakin kulttuuri-ihmisiä muuttamaan Tuusulanjärven maalaismaisemiin. Taiteilija Pekka Halonen saapui seuraavien joukossa…
ItK/23 Oe, 40 ItK/15 V, 76 ItK/14. Mystisiä koodeja. Ainakin asiasta tietämättömälle. Kyseessä on ilmatorjuntakalustoa. Vaikka ei olisi innostunut aseharrastelija, on vierailu Tuusulan Ilmatorjuntamuseossa mielenkiintoinen…
1930-luvulla Kellokosken sairaala sai kuninkaallisia arvovieraita. Englantilainen prinsessa tuli saamaan hoitoa skitsofreniaan ja kaksisuuntaiseen mielialahäiriöön. Hoitojaksosta tulikin ennakoitua pidempi, yli 50 vuotta. Todellisuudessa kyse ei ollut oikeasta prinsessasta, vaan Kuopiossa syntyneestä Anna Lappalaisesta…
Tyylikkäästi sisustetun salin pöytä on katettu sinisävyisillä posliiniastioilla. Pöytäpiano seinän vierustalla ei juurikaan vie tilaa tilavasta salista. Seuraavassa huoneessa kuunnellaan vastahankitusta radiosta lähetystä Berliinin olympiakisoista. Tuusulalainen sukutila Klaavola ei ollut mikään pikkutila…
Lottamuseo yllättää. Museo Tuusulan Rantatiellä Syvärannan tilalla on toteutettu uusinta multimediatekniikkaa hyväksi käyttäen. Näyttelyissä on yhdistetty havainnollisesti aitoja sodanaikaisia esineitä, elokuvaa, valokuvaa ja ääntä. Nimensä mukaisesti Lottamuseo kertoo lottien historiasta ja heidän arvokkaasta työstään Suomen itsenäisyyden hyväksi sekä sodan että rauhan aikana…
Raimo Stenvall, syntynyt 1937. Chevrolet vuosimallia 1937. Tästä alkoi tuusulalaisen Stenvallin keräilyharrastus. Hän halusi museokokoelmansa ensimmäiseksi autoksi ikäisensä auton. Nyt museon suojissa on jo useampi menopeli. Määrä ei ole kuitenkaan tärkeintä, vaan laatu…
Lähes Tuusulan kirkkoa vastapäätä sijaitsevalla mäellä on pieni, mutta sitäkin sievempi museo. Rakennuksen vaatimaton ulkonäkö hämää, sillä sisätiloista paljastuu poikkeuksellisen mielenkiintoinen kohde. Kaikesta näkee, että tätä museota on tehty ja ylläpidetty suurella sydämellä…
Paikkaa ei voi olla huomaamatta. Moni Helsingistä Tuusulan kautta Hyvinkäälle kulkeva autoilija (Kantatie 45) on ihmeissään, kun näkee vanhan huoltoaseman katolle laskeutuneen helikopterin ja luurangon ajavan entisaikojen polkupyörällä. Moni myös tunnistaa paikan…
VANTAA
Kehä Kolmosen ja Tuusulanväylän ruuhkainen liikenne on täydellinen vastakohta Helsingin pitäjän historialliselle tunnelmalle. Kahden valtaväylän puristukseen joutunut entinen kirkonkylä on hämmästyttävästi säilyttänyt entisaikojen tunnelmansa…
HELSINGIN PITÄJÄN KOTISEUTUMUSEO
Tunnelmallinen, idyllinen, historiallinen. Helsingin pitäjän hyvin säilynyttä kylämiljöötä voi kuvata monin eri sanoin. Kuninkaantien eli Suuren Rantatien ja Helsingistä Hämeenlinnaan johtavan teiden risteykseen syntynyt pitäjä oli aikoinaan Keski-Uudenmaan tärkeimpiä kirkonkyliä…
Pieni tienviitta opastaa Sotungintieltä Nissbackan veistospuistoon. Tarkkasilmäinen ehkä huomaa tielle asti pari tyylikästä veistosta lähes metsän reunassa, paikassa, missä velloi vuosituhansia sitten merenranta. Paikan historia ulottuu kauas menneisyyteen…
LEONADO DA VILHUN VEISTOSPUISTO
Kuopiossa syntynyt Risto Vilhunen on melkoinen veijari, valloittava persoona. Aluksi on vaikea päättää, onko mies suuruudenhullu kylätaiteilija vain vakavasti otettava artisti. Leonardo da Vilhu on halunnut aina hieman hämmentää…
Mikä idyllisyys, vaikka ollaan Ruuhka-Suomessa. Sotunki on Vantaan kaupungin itäisin kaupunginosa. Täällä ollaan piilossa liikenteen valtaväyliltä. Syrjäisen sijaintinsa ansiosta Sotunki on säilyttänyt maalaismaisuutensa…
Lentokoneista ja ilmailusta kiinnostuneen taivas! Suomen Ilmailumuseo lähellä Helsinki-Vantaan lentokenttää tarjoaa herkullisen elämyksen. Jo pelkästään esille asetettujen koneiden määrä on hämmästyttävä…
Heureka! Arkhimedeen kuuluisat sanat on ikuistettu Vantaan Tikkurilassa sijaitsevaan tiedekeskuksen nimeen. Alun perin nimi tuli arkkitehtikilpailun voittaneesta työstä. Vuonna 1980-luvun lopulla avatusta Heurekasta tuli heti suosittu…
TROLLBERGAN TRAKTORI- JA MAATALOUSMUSEO
Lars Asplund oli valloittava tarinankertoja. Trollbergan traktori- ja maatalousmuseo ei ole pelkästään koneista kiinnostuneiden kohde. Isännän ottein Lars kertoi mielenkiintoisia tarinoita keräilyharrastuksestaan…
Junat kulkevat yhä, mutta Tikkurilan alkuperäinen asemarakennus on uudessa käytössä. Sen suojissa toimii Vantaan kaupunginmuseo. Vanha asemarakennus ei olekaan mikä tahansa asema. Se on Suomen vanhin säilynyt asemarakennus. Se kuului Suomen ensimmäisen rautatielinjan Helsinki-Hämeenlinna -radan alkuperäisiin asemiin…
Paljon on ehtinyt tapahtua lyhyessä ajassa. Maaltamuuton ja oivallisten liikenneyhteyksien ansiosta Vantaan kaupunkikuva on muuttunut nopeasti. Siitä huolimatta mielikuva pelkistä kerrostaloista ja kauppakeskuksista on väärä. Keskeltä Vantaatakin voi löytää perinteistä maalaismaisemaa…
VIHTI
Vihdin museo on sijainnut Pikkupappilassa ja Niuhalan vanhalla tyttökoululla (Evakkomuseo) vuodesta 1988. Museon tilat yhdistyvät nyt saman katon alle Kunnantalolle. Vihdin Museo avataan Kuntalassa vuoden 2 022 aikana…
Vihdin museo on sijainnut Pikkupappilassa ja Niuhalan vanhalla tyttökoululla (Evakkomuseo) vuodesta 1988. Museon tilat yhdistyvät nyt saman katon alle Kunnantalolle. Vihdin Museo avataan Kuntalassa vuoden 2 022 aikana…
VARSINAIS-SUOMI
ALASTARO
Hunnaan tilalla on ollut poikkeuksellinen historia. Talon ensimmäinen isäntä on tiedossa, vaikka ajassa mennään 1500-luvulle. Erityisistä lienee se, että Hunnaa oli saman suvun omistuksessa 300 vuoden ajan, vuodesta 1615 vuoteen 1930…
ASKAINEN
Eteen avautuu poikkeuksellinen näkymä Suomessa: hyvin säilynyt italialaistyylinen myöhäisrenessanssilinna. Näkymä on liki samanlainen kuin 1650-luvun lopussa, jolloin linna valmistui…
Sotilasarvolla ei ollut merkitystä. Oli sitten kenraali tai sotamies, oli mahdollisuus ansaita Mannerheim-risti. Talvisodan aikana syntyi ajatus kunniamerkistä…
ASPÖ
Aspön saari sijaitsee ulkosaaristossa Korppoon eteläpuolella. Päästäkseen nauttimaan luonnonrauhasta tälle kiireettömälle saarelle ei tarvita omaa venettä. Yhteysalus lähtee Nauvon Pärnäisten lauttarannasta ja perillä Aspössä ollaan parissa tunnissa…
AURA
Reitti Turusta Aurajoen lähteille varsinaissuomalaisessa kansallismaisemassa on mielenkiintoinen elämys, jossa yhdistyy kauniit jokimaisemat ja paikallisen maaseudun historia. Harva edes oivaltaa, minkälainen matkailuhelmi on tarjolla Turun seudun asukkaille…
Talonpoikaissäätiön kunniakilpi kiiltää Koskipirtin komean 1800-luvun rakennuksen seinässä. Se on aikoinaan luovutettu osoituksena arvokkaasta kulttuuriteosta, historiallisen rakennuksen kunnostamisesta…
Keräily on sellainen tauti, joka kerran puraistuaan vain pahenee. Auralainen Ari Vilén tietää, mitä se käytännössä merkitsee…
HALIKKO
Halikon jyhkeän viljamakasiinin ulkonäkö ei ehkä kerro, mitä mielenkiintoista kolme metriä paksujen kiviseinien sisäpuolelta löytyy. Halikon museon laajat kokoelmat tekevät siitä erään Varsinais-Suomen monipuolisimmista kotiseutumuseoista…
Halikon Kreivinmäen mylly sijoitettiin parhaalle mahdolliselle paikalle. Korkealla mäen päällä kumpuilevassa varsinaissuomalaisessa maastossa mylly jauhoi viljaa jo pari sataa vuotta sitten…
Kuninkaantie seuraa historiallista postireittiä Norjan Bergenistä, Ruotsin kautta Maarianhaminaan ja edelleen Ahvenanmaan saariston halki Turkuun. Täältä reitti jatkuu Etelä-Suomen kautta Venäjän puolelle Viipuriin ja Pietariin. Suomessa tietä on kutsuttu myös nimellä Suuri Rantatie…
Trömperiin ovat aikoinaan pysähtyneet niin tavalliset matkamiehet kuin aateliset, tiettävästi jopa kuninkaalliset. Trömperin kestikievari sijaitsi valtakunnan tärkeimmän maantien, Kuninkaantien varrella Halikon Hajalan kylässä…
Ympärillä Uskelan- ja Halikonjoen kauniit kumpuilevat maisemat. Halikon Wiurilan kartano sijaitsee upealla paikalla. Kartanon uusklassinen päärakennus ja miljöö huokuvat arvokkuutta…
INIÖ
Varsinais-Suomeen kuuluva, mutta aivan Ahvenanmaan rajalla sijaitseva Iniö on mukava päivämatkakohde. Saarella voi olla yötäkin, mutta halutessaan ehtii illaksi vielä mantereen puolelle. Iniöön pääsee kesäaikana lautalla etelästä Houtskärin kautta tai ympäri vuoden pohjoisesta Kustavista…
JURMO
Saaren kauneus on sen karuudessa. Nauvon Pärnäisistä lähtevän yhteysaluksen viimeinen ”pysäkki” ennen ulkosaariston Utöä on lähes puuton Jurmo. Se tunnetaan sora- ja kivikkorannoistaan. Poikkeukselliset olosuhteet mahdollistavat erikoisen kasvi- ja eläinlajiston. Jurmoa pidetäänkin yhtenä Saaristomeren kansallispuiston mielenkiintoisempana kohteena…
KAARINA
Monet Turusta Kaarinan kautta Saariston Rengastielle matkaavat pysähtyvät heti alkumatkasta tutustuakseen Kuusiston piispanlinnan raunioihin. Vaikka paljoa ei ole enää jäljellä, voi paikan päällä aistia arvokkaan menneisyyden…
Paikan nimi Ristimäki herätti tutkijoissa kiinnostuksen. Arkeologi Juha Ruohonen innostui pienestä metsäsaarekkeesta keskellä Kaarinan Ravattulan Aurajokimaisemaa. Ristimäki oli nimenä vuosisatoja vanha ja sen alkuperää saattoi aluksi vain arvailla. Ruohonen odotti löytävänsä kaivauksissa ikiaikaisia hautoja. Niitä toki löytyikin, mutta paljastui paljon muuta
MUIKUNVUOREN MUINAISJÄÄNNÖSALUE
Taustalla kuuluu Kymppitien ja Ohikulkutien autojen humina. Silti Kaarinan Ravattulan ostoskeskuksen takana sijaitsevassa metsikössä voi siirtyä luonnon rauhaan ja ajassa vuosisatoja taakse päin. Itse asiassa jopa tuhansia vuosia kauas menneisyyteen, kun Muikunvuoren korkeimmat kohdat nousivat merestä noin 8 000 vuotta sitten…
TUORLAN OBSERVATORIO, AVARUUSKESKUS VÄISÄLÄ
Tähtitieteestä kiinnostuneelle Tuorla tarjoaa mielenkiintoisen käyntikohteen. Observatorio eli nykyinen Avaruuspuisto Väisälä on koululaisryhmien suosittu käyntikohde. Tuorlassa käy suuri määrä koululaisia vuoden aikana ihmettelemässä avaruuden saloja…
KALANTI
Maanviljelijä Oskari Rauha oli hankkinut itselleen monipuolisen vanhojen esineiden kokoelman. Siitä syntyi hyvä alku uudelle museolle…
KEMIÖNSAARI
On majakoita ja majakoita. Ja sitten on Bengtskär. Tuskin on Itämerellä toista majakkaa, jolla olisi yhtä vaiherikas tarina kerrottavanaan. Vuonna 1906 valmistuneen majakkarakennuksen historia verisine taisteluineen on täysin poikkeuksellinen…
Pieni, mutta nostalginen Björkbodan Lukkomuseo herättää mieliin muistoja. Vanhat lukot, helat ja avaimet vaikuttavat kovin tutuilta ollakseen museoesineitä. Museo toimii 1840-luvun työväenasunnossa. Se avattiin yleisölle vuonna 1979…
LUONTOKESKUS SINISIMPUKKA (lakkautettu)
Kemiön saarelle perustettu Sinisimpukan luontokeskus sijaitsee hieman syrjässä. Vierailu Metsähallituksen paljon kiitosta saaneessa Saaristomeren kansallispuiston opastuskeskuksessa on kuitenkin elämys. Kemiön keskustan jälkeen jatketaan Dragsfjärdiin vievälle tielle…
Retkipäivän Kemiönsaarella voi aloittaa Kemiön taajaman kupeessa sijaitsevasta Sagalundin kotiseutumuseosta. Vastaavia on Suomessa muitakin, mutta vuonna 1900 perustettu Sagalund on maamme ensimmäinen ulkoilmamuseo…
Söderlångvikin kartano, Amos Andersonin Dragsfjärdin kunnassa sijaitseva vapaa-ajanasunto, tarjosi aikoinaan ja tarjoaa yhä edelleen vieraalle unohtumattoman elämyksen…
Kemiönsaaren eteläpäässä sijaitseva merenrantataajama, Taalintehdas, on idyllinen vierailukohde. Kylä on kehittynyt 1600-luvulla perustetun masuunin ympärille. Raudanvalmistuksen perinteet ovat yhä aistittavissa…
VÄSTERBUKTENIN UIMARANTA (Ölmosin ranta)
Pitkä hiekkaranta ja kirkas vesi. Paikalta löytyy lasten leikkipaikka, keinuja, wc ja uimakoppeja. Kemiönsaaren Västerbuktenin uimaranta on harvinaisuus. Kemiönsaari tunnetaan myös laadukkaasta museotarjonnastaan. Päivän kruunaa vierailu Varsinais-Suomen hienoimmalla uimarannalla. Tosin täällä erityisesti lapsiperheet viihtyvät koko päivän…
KIIKALA
Kiikalan kaunis puukirkko vangitsee katseen. Se näkyy sopivasti kirkonkylän ulkopuolella sijaitsevalle matalalle museomäelle. Tänne on sijoitettu seitsemän rakennusta edustamaan Kiikalan maaseutumaista kulttuuria…
KISKO
Taskulamppu mukaan! Kiskon Kirkkojärven itärannalla sijaitsee Haapaniemen kartanolinnan rauniot. Paljoa ei ole jäljellä, mutta se mikä on, tarjoaa mielenkiintoista nähtävää…
Kiskon alueella kruunun määräämiä viljamakasiineja on kaksin kappalein. Niistä ensimmäinen, jo 1700-luvulla rakennettu, pystytettiin Toijaan. Hirsinen makasiini kävi kuitenkin 1800-luvun alkuvuosikymmeninä ahtaaksi, joten päätettiin rakentaa uusi…
Kärkelän ruukkikylä on hyvin säilynyt. Vanhin rakennus on joen varrella sijaitseva paja. Hirsiset työväen asuinrakennukset muodostavat idyllisen kokonaisuuden. Nyt ne on vuokrattu kesäasukkaille…
Kisko tunnetaan kaivoksistaan. Orijärven kaivos on yksi niistä. Se on Suomen vanhin kuparikaivos, joka toimi vuodesta 1757 aina vuoteen 1957. Kaikki sai alkunsa, kun paikallinen ratsutilallinen löysi kuparia sisältäneen kiven tiluksiltaan…
KORPPOO
Korppoon mielenkiintoisimpiin nähtävyyksiin kuuluu kotiseutumuseo. Se sijaitsee hieman kirkonkylän ulkopuolella Strömman ja Hväsbyn suunnalla. Museo pihapiireineen on hyvin hoidettu. Kauniilla alueella on kymmenkunta eri aikakausien rakennusta eri puolilta Korppoota…
Skärimuseon mielenkiintoisinta antia lienee paikallisen pirtukuninkaan Hjalmar Mäkelän käyttämä pirtureki. Nähtävänä on muitakin kieltolain aikaisia salakuljetusvälineitä. Mäkelä oli tunnettu korppoolainen liikemies 1900-luvun alkuvuosikymmeniltä…
KOSKI TL
HUOVINTIE
Huovi tarkoitti Ruotsin vallan aikana ratsain liikkuvaa sotilasta. He olivat tärkeitä valtion lähettejä, jotka liikkuivat valtakunnan sisällä käyttäen sen aikaisia teitä ja majataloja. Kuninkaan määräyksestä talonpoikien velvollisuuksiin kuului huovien majoittaminen ja ruokkiminen…
Uunolla oli tilaa asua. Yli-Huhkon päärakennus oli aikoinaan Iso-Sorvaston suurimpia. Naimattoman ja lapsettoman Uunon ei tarvinnut kuitenkaan asua yksin, sillä iso maalaistalo tarvitsi myös henkilökuntaa…
Talon isäntä on ilmiselvästi sammunut tuvan sängylle. Syynä lienee tyhjiin juotu viinapullo. Lattialla lojuu isännän sylkikuppikin. Saappaat on sentään ehditty ottaa jalasta pois. Huumoriakaan ei ole unohdettu Eila ja Aarno Ojalan kotimuseossa…
YRJÖ LIIPOLAN TAIDEMUSEO
Kansainvälinen. Eurooppalainen. Kosmopoliitti. Unkarilainen. Suomalainen. Kuvanveistäjä Yrjö Liipolaa (1881 – 1971) voidaan kuvata monin eri sanoin. Koskelaisten mielestä oman kylän poika oli ennen kaikkea koskelainen. Kunnan merkittävin nähtävyys on kuvanveistäjälle omistettu taidemuseo…
KUSTAVI
Paikka on saanut niemensä tarinasta, jonka mukaan Jeremias-niminen mies olisi piileskellyt täällä venäläisiä Isonvihan aikana…
Eräs museon huoneista on omistettu kustavilaiselle kirjailijalla Volter Kilvelle. Hänen lapsensa ovat lahjoittaneet isänsä jäämistöä. Kilven pääteoksena pidetään vuonna 1933 julkaistua romaania Alastalon salissa…
Suuri Postitie on historiallinen maantie, joka kulkee Tukholmasta Ahvenanmaan kautta Suomeen. Mantereen puolella postitie kulkee Kustavin Etelä-Vartsalan kylän satamasta kohti Taivassaloa ja edelleen Vehmaan, Mynämäen, Maskun ja Raision kautta Turkuun…
LAITILA
Miten ihmeessä tänne on mahtunut asumaan isä ja äiti sekä kuusi lasta? Laitilan Kaarinaisissa sijaitseva 1800-luvulla rakennettu mäkitupalaisperheen käyttämä asunto on ällistyttävän pieni…
Vanhan säilyttäminen voi olla intohimo. Laitilalainen kulttuurimaantieteilijä ja innokas, kotiseututyötä kauan tehnyt Katariina Kaitila on kerännyt hienon kokoelman vanhoja esineitä…
Nyt Kauppilassa voi tutustua vakkasuomalaiseen talonpoikaiskulttuuriin aidossa ympäristössä. Kyseessä onkin eräs Suomen täydellisemmistä ulkoilmamuseoista…
Laitilan Padon kylässä sijaitseva Nolhin torppa on oiva esimerkki kotiseudustaan kiinnostuneiden ihmisten intohimosta…
Laitila tunnetaan virvoitusjuomistaan ja kananmunistaan. Molempiin voi tutustua Laitilan keskustan Poukan talossa, joka on jo sellaisenaan nähtävyys…
Jo Untamalan kyläraitti on nähtävyys ja harvinaisuus Suomessa. Sarkin hirsinen parituparakennus pihapiireineen vie ajassa vuosisatoja taaksepäin. Museoon on kerätty runsaasti vanhaa talonpoikaisesineistöä…
Useimmat Kasitietä ajavat porhaltavat vain ohi. Laitilan keskustasta muutama kilometri pohjoiseen Rauman suuntaan Untamala-kyltin kohdalla kannattaa kuitenkin kääntyä sivuun…
LEMU
Lemun kirkon vieressä sijaitsee vankka hirsinen makasiini. Samanlaisia rakennuksia on yhä monen muunkin kirkon yhteydessä. Kyseessä on kruunun määräämä lainamakasiini eli pitäjänmakasiini, jonka hoitaminen oli usein seurakunnan vastuulla…
LIETO
Kiemurainen reitti, Hämeen Härkätie, tarjoaa nostalgisen aikamatkan Suomen varhaishistoriaan. Hämeen Härkätie on historiallinen maantie ja yksi Suomen virallisista Tiehallinnon luokittelemista matkailuteistä…
Tunnelma on täydellinen. Liedon Vanhalinnan kartano ja sen idyllinen ympäristö tarjoavat hienon retkikohteen. Jo paikan sijainti on erityinen…
Hämeen Härkätien alussa, Vanhalinnan kartanon kohdalla, kallio kohoaa yli viidenkymmenen metrin korkeuteen. Sen laella oli rautakaudella, ennen ajanlaskumme alkua, varhaista asutusta. Myöhemmin mäen päälle rakennettiin linnoitus…
Liedon aseman liepeille ja Aurajoen rannalle sijoitettu Lauri Nautelan museo kertoo lahjoittajan elämästä ja keräilyharrastuksesta, mutta museokokonaisuus on paljon muutakin. Nautelankoski on Aurajoen komeimpia koskialueita…
Jos museoisännällä riittää tarinoitavaa, riittää sitä myös vierailijoilla. Kyseessä onkin todellinen ”tommone” museo eli jokainen vierailija toteaa, että ”tommone oli meilläkin kotona”. Jotkut kutsuvatkin nostalgista Kahvimuseota ”muistinvirkistämismuseoksi”…
LOIMAA
Taidemaalari ja kuvanveistäjä Alpo Jaakola ei jätä ketään kylmäksi. Loimaan mystisen shamaanin elämä ja tuotanto ovat täynnä ristiriitoja. Ne herättivät aikoinaan sekä kiitosta että kritiikkiä…
Loimaa-Seura on hyvä esimerkki, mitä kotiseuturakkaat ihmiset ovat saaneet aikaan. Paikallinen manttaalikunta lahjoitti yhdistyksen käyttöön luonnonkivilohkareista rakennetun makasiinin 1950-luvulla. Sen suojiin päätettiin perustaa kotiseutumuseo…
Seppiä useassa sukupolvessa. Loimaan Kauhanojan kylän Lieskiven suvun miehet ovat olleet kylän tärkeimpiä henkilöitä. Sepän ammattitaitoa tarvittiin ennen teollistumisen aikakautta. Aikoinaan kaikki metalliset tarve-esineet, työkalut ja koriste-esineetkin tehtiin käsityönä…
Loimaalla Turku-Tampere -valtatien kupeessa sijaitsee valtakunnallinen maatalouden eri-koismuseo. Suomen maatalousmuseo Sarka on vuodesta 2010 kuulunut opetusministeriön alaisuuteen…
MARTTILA
Ehkä Marttila muistetaan parhaiten Nuijasodan jälkeisistä kahinoista, joissa samalla selviteltiin Ruotsi-Suomen kuningasriitoja. Vuonna 1599 käyty Marttilan taistelu on ollut Härkätien suurin sotilaallinen yhteenotto…
Kärryjä, kiesejä, puutynnyreitä, radioita, silitysrautoja, viskureita, maamoottoreita, traktoreita, kolme kyläkauppaa, apteekki, koulu, suksikokoelma… ja tässä vain murto-osa…
MASKU
Hevosmatkojen kaudella Masku sijaitsi sopivasti päivän reissun päässä Turusta. Seuraavan päivän etappi ulottui Mynämäkeen. Tarve Maskun kestikievarille oli ilmeinen. Maskun Humikkalassa sijaitsi kestikievari jo 1800-luvun alussa…
MIETOINEN
Mietoisten kotiseutumuseo ei ole missä tahansa talossa. Museo sijaitsee Mynäjoen varrella keskiaikaisen Alasjoen kartanon mailla. Historiallisten asiakirjojen mukaan rälssimies Olavi Tavast olisi ostanut Alasjoen kartanon vuonna 1375. Hänen pojastaan, Mauno II Tavastista, tuli Suomen kuuluisin keskiaikainen piispa…
MUURLA
Pieni punainen tupa ja pottumaa. Salosta suunnasta Muurlan keskustaan saavuttaessa näkyy tien reunassa vaatimaton mökki. Honkasen Kallella ja vaimollaan Olgalla sekä heidän yhdeksällä lapsellaan ei ollut järin paljon tilaa asua. Siitäkin huolimatta, että Kalle oli laajentanut mökkiään…
Astuessaan sisään Viljo Hurmeen (1893-1987) Muurlassa sijaitsevaan ateljeekotiin syntyy heti vaikutelma, miten Viljo ja hänen vaimonsa Aune olisivat vain käymässä kirkonkylällä…
MYNÄMÄKI
Kotiseuturakkaus kukoistaa Mynämäen Karjalassa. Kunta itsenäistyi Mynämäestä 1900-luvun alussa. Vuonna 1977 palattiin takaisin vanhaan emäpitäjään. Karjanhoidosta tunnettu metsäinen ja mäkinen Karjala poikkeaa maastoltaan muista Mynämäen peltovaltaisista alueista…
KORVENSUUN VOIMALAITOS- JA KONEPAJAMUSEO
Mynämäen Korvensuu on ainutlaatuinen paikka. Voimala- ja konepajamuseo kertoo maaseudun teollisuushistoriasta ja sen merkityksestä kylän kehitykseen…
Kaikki sai alkunsa vuonna 1951. Untamo Setälä pistäytyi ensimmäisen kerran huutokaupassa. Siitä alkoi keräilyinnostus. Untamo tietää, miten käy, kun keräily puraisee. Se vain pahenee ajan myötä…
Vihtori Ylen oli arvonsa tunteva kyläseppä, äkkipikainen luoteeltaan. Naimakauppoja ei koskaan syntynyt, eikä siten myöskään perillisiä. Vihtori asui hirsitorpassaan elämänsä loppuun…
NAANTALI
Harmaanvalkoiseksi rapattu talo, Casa Haartman, oli pitkään kätkössä ollut helmi. Ihmekös tuo, sillä taiteilijakoti on ollut avoinna yleisölle vasta lyhyen aikaa…
Kävelykierros Naantalin vanhassakaupungissa täydentyy vierailemalla paikallisessa museossa. Kun kävelee rannan suunnasta Mannerheiminkatua pienen tovin, saapuu museoalueelle. Kadun varren historialliset puutalorakennukset ovat toinen toistaan kauniimpia. Naantalin museon tunnistaa Museo-kyltistä…
Ei ihme, että idyllinen Naantali on valittu useasti elokuvien filmauspaikaksi. Hyvin vanhanajan ilmeensä säilyttäneen merenrantakaupungin kulissit ovat aidot. Kesällä unikekokaupunki herää talviunestaan ja sen. Kiitos Muumimaailman, lapsiperheet ovat yleisin näky Naantalin katukuvassa…
NAUVO
Veljekset ovat entisöineet viimeisen päälle yli kolmekymmentä traktoria. Esillä on myös vanhoja maatalouskoneita ja muita entisaikojen esineitä. Monet muistot ovat peräisin Fagerlundien suvun kotitalosta…
Tehty ajankuluksi. Hedelmällisyysriitti. Parempi kalaonni. Suotuisat ilmat…Selityksiä on monenlaisia, mutta todellisuudessa ei tiedetä jatulintarhojen käyttötarkoitusta. Joka tapauksessa niitä löytyy eri puolilta Eurooppaa, mutta Suomessa niitä on enemmän kuin missään muualla, liki parisensataa. Lähes kaikki maamme jatulintarhoista sijaistee rannikkoseudulla. Nauvon Hvitsin tilan jatulintarha Finbyssä on yksi niistä…
Laivamallirakentaja Åke Sandvall riittää syyksi poiketa Nauvoon. Kylän oman pojan taitavaa kädenjälkeä voi ihailla Nauvon Merenkulkumuseossa…
Saariston Rengastie tarjoaa mahdollisuuden tutustua Turun saaristoon, vaikka ei omistaisi venettä. Matka taittuu kauniissa saaristolaismaisemissa autolla, moottoripyörällä tai jopa fillarilla. Etukäteissuunnittelu on välttämätön…
Seili sijaitsee Saaristomeren luonnonsuojelualueella 30 kilometrin päässä Turusta. Nauvoon ja Rymättylään on matkaa vain noin kuusi kilometriä. Vaikka saari sijaitsee lähellä, on Seilin saaressa aivan oma tunnelmansa. On vaikea kuvitella, että saari oli aikoinaan lähes puuton. Nyt se on kaikkea muuta kuin karu kalliosaari…
NOUSIAINEN
Aloita kirkolta! Nousiaisten kirkon sijainti korkealla joentörmällä on vaikuttava. Kirkolla ja ympäröivällä maisemalla on tärkeä osa Suomen kulttuurihistoriaa. Tiettävästi Nousiaisten keskiaikainen kivikirkko on rakennettu Pyhän Henrikin hautakirkoksi 1200-luvun lopulla. Samalla paikalla oli puukirkko jo vuosisataa aikaisemmin…
ORIPÄÄ
Syrjämän kohtalona oli jäädä tuntemattomaksi taiteilijaksi. Syrjämän kotia voidaankin pitää taiteilijan yhtenä tärkeimmistä luomuksista. Erikoinen koti yllättää täydellisesti ensikertalaisen…
Aurajoki ja sen jokivarren maisemat ovat itsestäänselvyys alueen asukkaille. Aina ei tule ajatelleeksi, että kyseessä on Suomen eräs vanhimmista ihmistoiminnan muokkaamista kulttuurimaisemista, valtakunnallisestikin arvokkaasta kansallismaisemasta…
Punainen tupa ja perunamaa. Ida Hartmann toteutti unelmansa. Amerikan vuosilta oli jäänyt sen verran talteen sukanvarteen, että Idalla oli varaa ostaa itselleen Oripäästä punainen mökki. Lapseton Ida testamenttasi mökkinsä irtaimistoineen Oripään kunnalle kotimuseota varten. Kaikki on mökissä yhä alkuperäisillä paikoillaan…
Eino Äärin kauppaa tultiin katsomaan kauempaakin. Oripäässä 1930-luvulla kaupankäynnin aloittanut nuori 21-vuotias kauppias sai useita vakioasiakkaita vuosikymmenien aikana. Eino malttoi jäädä eläkkeelle vasta 75-vuotiaana. Tavara vaihtoi omistajaansa Äärin kaupassa viidellä eri vuosikymmenellä…
Jo pelkkä lyhyt ja ytimekäs nimi, Matin museo, saa satunnaisen vierailijan vienosti hymyilemään. Mutta heti, kun astuu sisälle Matti Selinin keräilymaailmaan, tulee lopullisesti hyvälle tuulelle. Täältä jokainen vierailija poistuu takuuvarmasti hyvällä tuulella…
PAIMIO
Kylähullu, ajatteli moni. Etenkin, kun mies suunnitteli tosissaan ikiliikkujaa.
Todellisuudessa Paimion viisas, August Pyölniittu on lisänimensä ansainnut. Paimion erikoisin pienviljelijä oli oman tien kulkija, originelli itseoppinut tiedemies.
Uuden museon avaaminen on nykyisin harvinaista. Näin kuitenkin tapahtui taannoin Paimiossa. Avajaisiin osallistui ministeritason vieraita. Käsityömuseo Miilan perustamisen mahdollisti mittava lahjoitus. Halikossa eläneen Lyyli Tuomolan viimeinen tahto toteutui…
Linnavuoret olivat korkean ja mieluummin jyrkkärinteisen mäen päälle rakennettuja entisaikojen puolustuspaikkoja. Ne olivat käytössä ennen varsinaisten linnojen rakentamista. Tärkeintä oli, että linnavuori oli vaikeasti valloitettavissa. Paimiossa alle kolmen kilometrin päässä kirkolta Sukselantien (2341) varressa kohoaa yli 40 metrin korkeuteen Nakolinnanmäki…
Alvar Aallon suunnittelema Paimion parantola on funktionalismin huipputeos. Mäntymetsä, vihreät nurmikot ja värikkäät istutukset johdattavat valkoisena hohtavan rakennuksen luo…
Paimiolaiset ovat aina olleet ylpeitä sähköisestä menneisyydestään. Katetta osuvalle mielikuvalle riittää, sillä Paimiossa sytytettiin sähkövalot jo yli sata vuotta sitten. Tarina kertoo, miten alussa oli vain Iso-Iivari ja tolppakengät…
PARAINEN
Paraisten kotiseutumuseon erikoisuus on Vladimir Iljitš Lenin. Museon Kirjalantalon yksi huone on omistettu vallankumousjohtajalle. Huone on sisustettu Leninin muistohuoneeksi. Hän yöpyi huoneessa talvisella pakomatkallaan Ruotsiin 1907…
Paraisten teollisuusmuseo sijaitsee Nordkalkin kalkkikivilouhoksen vieressä. Näyttelyiden avulla saa käsityksen kalkki- ja sementtiteollisuustoiminnasta. Tehdas oli myös osa kaupunkilaisten vapaa-aikaa. Kalkkiyhtiö harjoitti louhinnan ohella merenkulkua, minkä esineistöä on myös esillä…
PERNIÖ
Mathildedalin ruukin alue oli pitkään hylättynä, kunnes se vähitellen muutettiin matkailukäyttöön…
Kyseessä on museo, jota oikeasti ei ole edes olemassa. Harvinainen se ainakin on. Suomen, ehkä jopa maailman ainoa muovikassimuseo syntyi lähinnä vitsinä. Lopputulos on kuitenkin täysin poikkeuksellinen. Perniöläistyneillä Timo Lapilalla ja vaimollaan Tarjalla on erikoinen harrastus: muovikassien keräily. Moni muukin on niitä kerännyt, mutta Lapiloiden kokoelma lienee lyömätön: kymmeniä tuhansia kasseja…
Vieraskirjan mukaan kaukaisimmat kävijät ovat tulleet Amerikasta asti. Perniön Nostalgia-automuseo ei sijaitse vilkkaan tien varrella. Tänne ei eksy sattumalta. Useimmat saapuvatkin Perniön Ylikulman automuseolle suunnitellusti. Maine on kiirinyt laajalle…
Perniön museo ei ole mikä tahansa museo. Se on eräs Varsinais-Suomen kiinnostavimmista kohteista. Perinteisiä kotiseutumuseoita kiertävä saattaa yllättyä nähdessään Perniön museon monipuoliset kokoelmat…
Eräs Teijon alueen merkittävin kulttuurihistoriallinen nähtävyys on Teijon kirkko vuodelta 1829. Se on Suomen pienin kivikirkko. Pyhätössä on tilaa sadalla henkilölle…
PERTTELI
Historiallinen Hiidentie tarjoaa nostalgisen elämyksen. Tie johtaa Salosta Uskelan ja Perttelin kautta Somerolle…
JUVANKOSKEN TEOLLISUUSYMPÄRISTÖ
Juvankoski ympäristöineen edustaa tai pikemminkin edusti alkuperäisessä asussaan 1800-luvun paperiteollisuutta. Paljon on ehditty purkaa. Koskiuoma on lähes alkuperäisessä kuosissaan, useimmat tehdasrakennukset jo kadonneet. Silti alueeseen kannattaa tutustua…
Perttelin museon historiallisesti arvokkain kokonaisuus on laaja kirkollinen esineistö. Se ajoittuu katoliselle ajalle ennen uskonpuhdistusta…
Aktiivinen Perttelin kotiseutuyhdistys on pitänyt Pellonpään tilan päärakennuksesta ja kokoontumistilastaan hyvää huolta…
PÖYTYÄ
Kun on supliikkimies, jolla on sekä hulvaton mielikuvitus että mainio kädentaito, niin mitä syntyy. Pöytyän Kaitoonmäellä sijaitsee ITE-taiteilija Kyösti Iiitin ihmemaa, Enkelipuisto. Kyseessä on eräs Varsinais-Suomen kiehtovimmista matkailunähtävyyksistä. Jo saapuminen taiteilijan veistosparatiisiin on vaikuttava…
Kurjenrahkan suosituin nähtävyys on Kuhankuonon rajakivi. Sen näkemiseen ei tarvita erityisiä retkeilyvarusteita. Karpalopoluksi nimetty alle kahden kilometrin reitti sopii kaikille ja kaiken ikäisille. Perille pääsee jopa lastenvaunuilla – huolimatta, että liikutaan aidossa varsinaisuomalaisessa suomaastossa…
Pöytyän Aurajokilaakson kirkonkylä on pieni, mutta kulttuurihistoriallisesti merkittävä. Nykyisen kirkon läheisyydessä, tien toisella puolella, on erikoinen ja Suomessa erittäin harvinainen hirsirakenteinen hautausmaan aita…
Pöytyän kirkkoherra Johan Sundvall anoi kuntalaisilta uutta pappilaa. Köyhä seurakunta ei kuitenkaan innostunut kirkkoherransa mahtipontisista suunnitelmista. Niinpä Sundvall päätti rakentaa uuden pappilan osittain itse. Siitä tulikin eräs komeimmista Suomen pappiloista…
Reppuniemen ulkomuseoalue sijaitsee Turuntien varrella noin kilometrin päässä Pöytyän kirkolta. Paikka on tuttu monille ulkopaikkakuntalaisillekin suositusta kesäteatterista. Kaunis sijainti Aurajoen rannalla vanhojen rakennusten ympäröimä on idyllinen paikka kesäteatterille…
Moni poikkeaa vakioasiakkaana, osa ensimmäistä kertaa sattumalta. Jälkimmäisiä odottaa sisätiloissa melkoinen yllätys. Vanha kyläkauppa on edelleenkin kauppa, mutta ei ihan sellainen, mitä odottaisi näkevän syrjässä maaseudulla. Pöytyän Riihikoskella sijaitseva Riihipuoti on ollut jo vuosien ajan eräs Aurajoentien erikoisimmista nähtävyyksistä ja ostospaikoista…
Sisääntulijoita on jonoksi asti. Moni on saapunut kauempaakin, sillä Velmeri Männikön ihmemaa on saanut julkisuutta valtakunnallisesti. Eikä ihme, sillä vastaavaa ei ole muualla Suomessa. Jokaisella, siis ihan jokaisella, vierailijalla on epäuskoinen ilme kasvoillaan. Harvassa museossa näkee yhtä paljon iloisia ilmeitä, ikään katsomatta…
RUSKO
ESINEMUSEO
On harmaakivikirkkoja ja harmaakivikirkkoja, vaan Ruskon kirkko poikkeaakin muista. Syystäkin Museovirasto on määritellyt sen valtakunnallisesti merkittävistä rakennetuista kulttuuriympäristöistä. Korkealla mäellä kellotapulin, lainamakasiinin ja hautausmaan ympäröimä pieni harmaakivikirkko tekee lähestyjään heti vaikutuksen…
KETOSEN TORPPA
Hilkulla oli! Nimittäin Ketosen torpan kohdalle suunniteltiin liikenneympyrää! Kaavamuutoksen jälkeen vanha torppa kuitenkin suojeltiin. 2000-luvun alussa tontin omistanut K-kauppias halusi purkaa torpan, mutta sekin ajatus torpattiin. Arvokas rakennus säilyi…
Ruskon harmaakivikirkon kupeessa sijaitsee Rusko seuran ylläpitämä Rindellin museoksi muutettu mäkitupa. Torpan sijainti ympäröivine maisemineen on täydellinen. Sammaloitunut polku johtaa hautausmaan poikki kohti torpan pääovea. Sisätiloissa tunnelma on aito. Syntyy oitis vaikutelma, miten perhe on poistunut vain hetkeksi muualle…
SEPÄN PAJA JA RAARELMAN KIVIAITA
Raarelman sepän pajan tunnelma hämyisine valaistuksineen on aito. Hirsirakennuksen sisäpuolella on maalattia. Keskellä tilaa on yhä toimintakuntoinen ahjo palkeineen. Pajassa järjestetään toisinaan työnäytöksiä…
RYMÄTTYLÄ
Kirkkosalmi työntyy syvälle Rymättylän saaren sisäosia. Juuri ennen kylän keskustaa salmi muuttuu Kirkkolahdeksi. Lahden etelärannalla sijaitsee Maskulainen-niminen kylä. Rymättylän museo on entisen Maskulaisten talon vanhassa päärakennuksessa aivan kirkonkylän tuntumassa…
Dikseli-museo ei ole suuren suuri, mutta sillinpyynnin merkitys on ollut rymättyläläisille tärkeä. Dikseli oli työkalu, jolla puinen sillitynnyri lyötiin kiinni…
SALO
Elektroniikasta vähemmän ymmärtäväkin oivaltaa oitis, kuinka arvokkaasta ja monipuolisesta kokoelmasta onkaan kysymys…
Kallion opettajapariskunnalla oli lyhyt työmatka. Tarvitsi vain siirtyä salin puolelta rakennuksen toisen päädyn luokkahuoneeseen. Museo esittelee mielenkiintoisella tavalla koulun toimintaa yli 100 vuotta sitten sekä opettajaperheen asuntoa…
Taide tekee ihmiselle hyvää. Salon taidemuseon, Veturitallin, mielenkiintoinen 100-vuotinen historia ja onnistunut uusiokäyttö saa jo hyvälle mielelle. Nautinnon täydentää taidemuseossa järjestettävät vaihtuvat taidenäyttelyt…
SAUVO
Sauvon historian perinteitä vaalitaan. Monien muiden paikkakuntien tavoin innokkaat omasta kotiseutunsa historiasta kiinnostuneet sauvolaiset ylläpitävät omaa kotiseutumuseotaan. Kylän keskustan vanha punainen Vahtisten maalaistalo pihapiireineen muuttuu kesäisin mielenkiintoiseksi tapahtumapaikaksi…
Suomen komein keskiaikainen kivikirkko. Tätä mieltä ovat ainakin sauvolaiset komeasta kirkostaan. Toki samaa mieltä ovat myös kirkkoarkkitehtuuriin perehtyneet asiantuntijamme…
SOMERO
Varaudu pysähtymään! Tienvarsiopaste tulee juuri ennen kuuluisaa Baddingin kioskia. Monet paikalle pysähtyneet ei välttämättä pysähdy vain kahvikupposen takia, vaan somerolaisen oman pojan Rauli ”Badding” Somerjoen (1947-1987) innoittamana…
HIIDENLINNA JA SISUMETSÄN SEIKKAILUPUISTO
Hiidenlinnasta on tullut koko perheen matkailukohde. Lapsille on tarjolla omaa ohjelmaa. Koivuniemen kivilinnan ympärille avattiin Sisumetsän Seikkailupuisto…
Intohimo on vaatimaton sana kuvaamaan Pekka ja Heikki Mäkilän veljesten harrastusta. Vaikka ei olisi traktoreista järin innostunut, tekee Mäkilän traktorimuseo vierailijaan suuren vaikutuksen…
Nähtävänä on Suomen vanhin ja laajin ikeiden kokoelma. Pyykin silittämiseen tarkoitettu kaulauslauta- ja juomaleilikokoelma on arvokas. Onpa joukossa jopa somerolaisen keksijän ja taiteilijan Antti Luukon ikiliikkuja…
Tehdään savupirtti, siinä onnistuvat kaikki tärkeät toimet: asuminen, puiminen ja saunominen. Näin totesi Taavetti Sarjanen, pirtin rakentaja, 1800-luvun lopulla.
Lopputuloksena syntyi pieni savutupa, jossa Taavetin ja hänen vaimonsa lisäksi asui seitsemän lasta…
Kalle Männistö oli viimeinen. Siihen päättyi yli 100 vuotta kestänyt yhtäjaksoinen savenvalantaperinne Someron Kultelassa. Kalle kuoli vuonna 1974…
Ensin tarvittiin innokas puuhamies. Hän oli Someron yhteiskoulun suomen kielen lehtori, filosofian tohtori, kotiseutuneuvos Tapio Horila. Miestä voidaan pitää Torppamuseon ideoitsijana…
SUOMUSJÄRVI
Leipuri ja virvoitusjuomatehtailija Hemming Pohjola oli pitäjän propellipää, keksijä. Hulvattoman mielikuvituksen tuloksena syntyi ikiliikkuja 1930-luvulla. Hemming suunnitteli keksintöään vuosikymmeniä…
Kyseessä ei ole mikä tahansa tienvarsikuppila. Lahnajärvi on Suomen ensimmäinen automatkailijoille tarkoitettu taukopaikka. Aika oli toinen 1950-luvulla, kun Lahnajärven taukokeidas ilmestyi Helsinki-Turku -tien puoliväliin. Siihen aikaan Valtatie 1 oli pääosin vielä sorapintainen ja matka pääkaupungista Turkuun kesti paljon pidempään kuin nykyisin. Hyvälle taukopaikalle oli siis tarve…
TAIVASSALO
Tänne kannattaa tulla kauempaakin, sillä Taivassalon Viiasten kartanomuseo on eräs Varsinais-Suomen monipuolisimmista kotiseutumuseoista. Moni hämmästyy näkemästään…
TARVASJOKI
Kirkko keskellä kylää! Hämeen Härkätien varrella sijaitseva Tarvasjoen kirkko vaikuttaa tutulta. Eikä ihme, onhan se kuuluisan kirkonrakentaja Mikael Piimäsen rakentama. Isänsä Antin kanssa hän oli eräs Suomen tunnetuimmista kirkonrakentajista. Piimäsen töille tuttu kirkon yhteydessä oleva sipulinmuotoinen kellotorni koristaa myös Tarvasjoen kirkkoa…
TURKU
Eräs Suomen kiehtovimmista museoista, historian ja nykytaiteen museo Aboa Vetus & Ars Nova. Tarjolla on yhdistelmä kiehtovaan keskiaikaa ja modernia taidetta. Ensiksi mainittu on historiallinen museo, joka on rakennettu Luostarikorttelista esiin kaivettujen raunioiden päälle. Löydetty esineistö on myös esillä…
Aline Grönberg aloitti aikoinaan tyhjästä, mutta tuli tunnetuksi pätevänä liikenaisena. Kauppaneuvoksen titteli toisen naisena Suomessa tuli ansaitusti. Affärscentrumin tiloissa Turun Vanu laajeni useampaan kerrokseen…
AIRISTO SEGELSÄLLSKAPIN PURJEHDUSPAVILJONKI
Ensikertalainen voi olla eksyksissä, kun yrittää löytää perille. Airisto Segelsällskap i Åbo, ASS, sijaitsee syrjässä Valaanpyytäjäkadun päässä Hirvensalon Pikisaaressa. Lopuksi vain hyvin pieni tienvarsiviitta opastaa perille rantaan…
Puolalanpuiston laelle vastavalmistunut useampikerroksinen rakennus ei aluksi miellyttänyt kaikkia. Arkkitehti Frithiof Strandellin suunnittelema jugendtyylinen asuinrakennus Albatross herätti huomiota erikoisuudellaan, sillä se oli valmistuessaan eräs Turun kaupungin korkeimmista rakennuksista…
Se oli maaliskuinen varhainen aamu vuonna 1982. Kaupunkilaiset olivat vielä nukkumassa, kun Eerikinkadulla vastapäätä Kauppahallia alkoi tapahtua. Nykyisen Hansakorttelin paikalla sijainneen Antintalon purku oli täydessä vauhdissa. Työt etenivät niin ripeästi, että sisäpihan rakennukset olivat iltapäivään mennessä purettu…
Jyrätään vaan matalaksi, mokomakin rötiskä, ajattelivat aikoinaan monet turkulaiset poliitikot. Onneksi näin ei käynyt…
Kaikesta suunnittelutyöstä on kiittäminen arkkitehtitoimisto Siggea ja ennen kaikkea kutsukilpailun voittanutta arkkitehti Pekka Mäkeä ja hänen ehdotustaan Fabrik. Rakennusyhtiö NCC:n toteuttama muutos ränsistyneestä teollisuuskorttelista trendikkääksi kampusalueeksi on ollut hämmästyttävä…
Turun Artukainen oli valmistuessaan vuonna 1935 Suomen ensimmäinen ja maailman pohjoisin siviililentokenttä. Helsingin Malmin kenttä valmistui vasta vuotta myöhemmin.
Tasavallan presidentti P.E. Svinhufvud vihki kentän käyttöön. Paikalla kerrotaan olleen tuhansia vieraita seuraamassa lentonäytöstä. Arvioidaan, että yli 30 000 ihmistä olisi ollut paikalla. Se oli noin puolet sen ajan Turun kaupungin koko väestöstä…
Jämeräleukainen sähköasentaja, myöhemmin teollisuusneuvos Arvo Sakrelius ”toivottaa” sisääntulijan tervetulleeksi ASA-huset -nimisen rakennuksen aulassa. Kyseessä on Åbo Akademin käytössä oleva entinen tehdasrakennus Turun Vänrikinkadulla…
Kristiinankatu 1. Miltä kuulostaisi asua Aurajokirannan yhdessä Turun hienoimmassa jugendrakennuksessa? Jokinäkymin, tietysti. Se olisi jälleen mahdollista. Ihan pikkurahalla asunto ei irtoa, siksi arvokkaasta kiinteistöstä on kysymys…
Auriga eli Ajomies on pohjoisen tähtitaivaan tähtikuvio, jonka yksi tähdistä, Capella, on eräs yötaivaan kirkkaimmista tähdistä. Yhtä kirkkaana loistaa myös tietty Turun sataman komea funkkisrakennus. Juhana Herttuan Puistokadulla sijaitseva Linnankiinteistö tunnetaan nykyisin osuvasti nimellä Auriga…
Suu loksahtaa auki, kun astuu sisälle. Niille entisaikojen opiskelijoille, joille opiskeluaikojen sanat Iskeri ja Proffan Kellari olivat arkipäivää, on vierailu uutuuttaan hohtavaan Aurum-nimiseen Yliopistomäen rakennukseen melkoinen elämys. Vastaavasta ei nähty edes unta itse kunkin varttuneemman väen omana opiskeluaikana…
Aurajoen länsirannalta ritarilinnamainen tehdaskiinteistö sai lähteä, mutta Raunistulassa voi vielä aistia englantilaisen John Barkerin jättämän perinnön. Ensin entisaikojen sokeritehdas Alfa muuttui ensin Barkerin kutomoksi ja nyt alueella on jo useita asuintaloja valmiina. Vanha tehdasrakennus halutaan kuitenkin säilyttää, tai siis ainakin sen ulkokuoret…
Usein sanotaan, että Turun Betel-kirkko on piilossa katseilta. Mutta riippuu siitä, mistä suunnasta katsoo. Joka tapauksessa on usein todettu, että tämä kaunis kirkko on Turun parhaiten varjeltu salaisuus. Kyseessä on kuitenkin arkkitehti Frithiof Strandellin jugendhelmi, joka jäänyt hieman Erik Bryggmanin arkkitehtuurin taakse varjoon…
Todellinen klassikko! Turun biologisessa museossa oppii tunnistamaan kotimaisia eläinlajeja…
Moni Aurajoen rantaa kävelevä pysähtyy ihailemaan sympaattiselta vaikuttavaa pikkutroolaria. Laituriin kiinnitetty sinivalkoinen Blue Nose -niminen alus kerää katseita. Eikä ihme, sillä aluksen kippari Antti Valtola pitää omistamansa troolarin moitteettomassa kunnossa…
Brinkhallin alakulo päättyi, kun Suomen Kulttuuriperinnön Säätiö osti kartanon Turun kaupungilta vuonna 2001. Säätiö oli saanut lahjoituksen Anna ja Signe von Bonsdorffin rahastolta. Varat käytettiin kartanon hankintaan sekä sen kunnostamiseen…
Toimii. Ei toimi. Toimii. Ei toimi. Toimii. Ei toimi…Kyseessä on tietysti eräästä Turun uusimmasta nähtävyydestä. Tuskin idean isä aavisti hankkeen suunnitteluvaiheessa vuonna 2010 kuinka paljon Kakolanrinteen tuleva rinnehissi, funikulaari, tulee saamaan julkisuutta…
Eräs yksityiskohta, mikä Turkuun tullutta matkailijaa aina vaan ihmetyttää, on Förin maksuttomuus. Turusta Åboon voi reissata jokilautalla ilmaiseksi. Paikallisille Aurajoen ylitys on arkipäivää, mutta etenkin kevään luokkaretkeläisille yli 100-vuotias on omanlaisensa elämys…
Mukavaa, kun ehditte tulemaan. Minä olen konsulinna Hélène Jacobsson. Tunnette varmaan minut juhlista, joihin olette osallistuneet täällä Turussa…
Aurajoki ja Halistenkoski ovat itsestäänselvyys Turun kaupungin asukkaille. Kyse on kuitenkin eräästä Suomen vanhimmista ihmistoiminnan muokkaamista kulttuurimaisemista. Aurajokilaakso on valittu yhdeksi Suomen kansallismaisemaksi…
Jokaisessa eurooppalaisessa kaupungissa oli aikoinaan vakituinen teloituspaikka. Se sijaitsi yleensä kaupungin ulkopuolella, usein kukkulan laella. Sopiva paikka oli vilkkaan kulkuväylän varrella, jonne kuolemaan tuomittujen tuulessa huojuvat ruumiit näkyivät hyvin. Turun hirttopaikka oli keskiaikaisen kaupungin laidalla, Kerttulinkadun ja Kaarinankadun risteyksessä, nykyisen Kerttulimäen päällä…
Turun ykköspaikalla Kauppatorin laidalla sijaitseva legendaarinen Hamburger Börs elää nyt kolmatta elämäänsä. Paljon on tapahtunut sen jälkeen, kun reilusti yli 100 vuotta sitten samalla paikalla sijaitsi Hamburger Bierhalle -niminen oluttupa…
HUMANISTICUM – DAHLSTRÖMIN PALATSI
Aurajoen rantamaisemissa ja Åbo Akademin kampusalueella Piispankadun kaunista renessanssityylistä taloa ei ohikulkija voi olla huomaamatta. Rakennuksen nimi on nykyisin Humanisticum, mutta alun perin se tunnettiin nimellä Dahlströmin palatsi…
Suomen mielikuvituksellisin museo, Huudi-museo, laittaa vierailijan pään pyörälle. Museo, jota ei ole, esittelee esineitä, joita ei ole olemassa. Sen toimintaa pyörittää mies, jonka ei pitänyt edes syntyä eikä kouluttautua kultasepäksi…
Saarisen hautaustoimiston Linnakadun kellarikerroksesta löytyy todellinen helmi. Piilossa katseilta on autotalli, jossa Jarno Saarinen aikoinaan rakenteli moottoripyöriään. Pikkuveli Jari on kerännyt sinne hienon kokoelman nostalgisia muistoja…
JOKILAIVARISTEILY TURKU RIVER CRUISES / M/S AURELLA
Toivotamme lämpimästi tervetulleeksi uuden mahdollisuuden tutustua Suomen vanhimpaan kaupunkiin. Vieläpä mukavasti Aurajoelta käsin risteilylaivan kyydissä. Turku River Cruises -nimellä liikennöivä jokiristeily tuo kansainvälisen tuulahduksen Turkuun. Eurooppalaisten kaupunkien, kuten Pariisin tai Lontoon tavoin, nyt myös Turussa on mahdollisuus osallistua opastettuun jokilaivaristeilyyn…
JOUKO KURRIN PERÄMOOTTORIKOKOELMA
Voisi olettaa, että edesmennyt Jouko Kurri myhäilee tyytyväisenä pilvenreunalla. Hänen komea elämäntyönsä on seuraavien sukupolvienkin ihailtavana – vieläpä parhaassa mahdollisessa paikassa, Merikeskus Forum Marinumissa Turussa…
Satulinnamainen Hjorten. Kuulostaisi hienolta asua, vaikka rakennuksessa ei ole lainkaan hissejä. Arvorakennus on kokenut niin Venäjän vallan ajan, maailmansodat kuin Suomen itsenäistymisenkin…
Moneen kertaa tulee käveltyä ohi ymmärtämättä, kuinka komea rakennus oikeasti onkaan. Tuttu tilanne monelle kaupunkilaiselle, kun harvoin tulee katsottua ylöspäin. Komea Jupiter loistaa parhaimmillaan iltapäivän auringossa, kun auringonsäteet pääsevät esteettä valaisemaan Kauppatorin suunnasta…
Tänne ei eksy sattumalta. Pitää tietää, missä sijaistee Maarian uimaranta eli Jäkärlän Riviera. Turun eksoottisin uimaranta ei ole järin suuri, ja siksi sitä ei ole suuremmin mainostettu. Tienvarsiopasteetkin ovat vaatimattomat. Omalla autolla porhaltaa perille Turun keskustasta parissa kymmenessä minuutissa. Helpoimmin se onnistuu, kun antaa navigaattorin opastaa osoitteeseen Karhunojantie 125…
KAKOLANMÄEN JÄTEVESIPUHDISTAMO
Tuskin Turusta löytyy eksoottisempaa vierailukohdetta kuin Kakolanmäen uumeniin sijoitettu jätevesipuhdistamo. Katseilta piilossa oleva kohde on avoinna ryhmille, jotka ovat tehneet etukäteen varauksen…
Kun muualla Kakolanmäellä rakennetaan kokonaan uutta tai nykyaikaistetaan vanhoja rakennuksia rakentamalla esimerkiksi parvekkeita, toimitaan mäen korkeimmalla kohdalla päinvastoin. Keltainen kivitalo eli vankilajohtajan entinen asunto pihapiireineen, entisöidään ulkoasultaan alkuperäiseen asuunsa…
Eletään 1800-luvun loppua. Turussa kaivataan uutta ja ennen kaikkea riittävän suurta kirjastorakennusta. Sitä varten järjestetään suunnittelukilpailu. Toiseksi tulee arkkitehti Karl August Wreden ehdotus Ljus åt vårt folk. Kakkossijasta huolimatta Wreden suunnitelma päätetään kuitenkin toteuttaa…
Äänekästä puheensorinaa ja värikästä teatterinäytelmää. Paikka, missä kaupungin kerma kokoontuu ahkerasti. Ei, kyseessä ei ole Turun kaupunginvaltuuston kokous. Paikka on toki sama, Aurajokirannan Seurahuone, kaupungin ykkösmesta 1800-luvun alkuvuosikymmeninä. Paljon on kuitenkin tapahtunut muutoksia niistä ajoista, kun nykyisen Turun kaupungintalon tiloissa toimi suosittu hotelli- ja ravintola Seurahuone…
Tuskin yhtäkään artikkelia ei ole kirjoitettu Turun Kaupunginteatterin ja itse teatteritalon historiasta ilman mainintaa Seitsemästä veljeksestä. Ei tehdä poikkeusta nytkään. Varttuneempi teatteriyleisö muistaa hyvin, mutta nuoremmalle saattaa olla vaikea edes kuvitella, millaisesta ilmiöstä olikaan aikoinaan kysymys.
KIERROS ARKKITEHTIEN JALANJÄLJILLÄ TURUN HAUTAUSMAALLA
Nimet Chiewitz, Bassi, Heideken, Gylich ja Strandell vievät ajassa kauas Turun kaupungin menneisyyteen. Sen sijaan nimet Sora, Hindersson, Krook, Pitkänen, Riihimäki, Pietilä ja Bryggman ovat lähimenneisyyden arkkitehtejä. Hautakivi saattaa olla vaatimaton ja ajan myötä myös sellaisessa kunnossa, että vainajan nimen erottaminenkin jo tuottaa vaikeuksia. Mutta, kun on kyse Turussakin vaikuttaneista arkkitehdeistä, on kaupunkikuvaan jäänyt useita edesmenneiden suunnittelijoiden piirustuspöydillä syntyneitä ”muistomerkkejä”…
KIERROS TAITEILIJOIDEN, NÄYTTELIJÖIDEN JA MUUSIKOIDEN HAUDOILLA TURUN HAUTAUSMAALLA
Usko Kemppi, Senni Nieminen, Juha Muje ja Raimo Sarmasto. Siinä tuttuja nimiä monille. Sen sijaan nimet Greta Dahlström, Erik Tulindberg ja Annie Mörk kuulostavat ehkä vieraammilta. Yhteistä heille on viimeinen leposija, Turun hautausmaa. Heidän ja usean muukin taiteilijan, näyttelijän ja muusikon hautapaikan lisäksi voi tutustua heidän elämäänsä. Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymän sähköinen hautahakupalvelu tarjoaa valmiiksi tehdyt monipuoliset teemakierrokset.
KIERROS URHEILIJOIDEN JALANJÄLJILLÄ TURUN HAUTAUSMAALLA
Voitto Hellsten, Denis Johansson, Jarno Saarinen, Veikko Karvonen, Leo Kinnunen… Lista on pitkä. Kun tähän lisätään vielä turkulaiset olympiavoittajat Armas Taipale, Harri Larva, Kaarlo Mäkinen ja Paavo Nurmi, on urheilulegendojen hautakattaus melkoinen. Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymän sähköinen hautahakupalvelu tarjoaa valmiiksi tehdyt monipuoliset teemakierrokset. Valittavana on yksitoista erilaista kierrosta taiteilijoista urheilijoihin. Tarjolla ei ole pelkästään vainajan hautapaikka hautakivineen, vaan myös kattavasti tarinoita haudatuista henkilöistä…
Tuttu talo ja tuttu mainos jugendtalon ulkoseinässä. Moni turkulainen on sen nähnyt, mutta vain osa tietää, mikä on mystisen tekstin alkuperäinen tarkoitus. Yli 100 vuotta vanha kivimiesten rakentama Alku kätkee useita mielenkiintoisia henkilötarinoita. Kas tässä muutamia makupaloja…
Kliininen instituutti ei nimenä kerro kaikille turkulaisille juurikaan mitään. Kyseessä on kuitenkin tuttu rakennus etenkin varttuneemmalle väelle Linnankadun ja Puistokadun kadun kulmassa aivan Martinsillan kupeessa…
Kaikkien tuntema KOP-kolmio herättää monissa muistoja. Suomen ensimmäiset ulkona sijaitsevat liukuportaat, Autopankki, sisätilojen ostoskäytävät…Paljon on kuitenkin muuttunut lähes 60 vuoden aikana…
Koroistenniemi Turussa on historiallisesti eräs maamme merkittävimpiä paikkoja. Silti vierailu siellä vaatii kävijältä reilusti mielikuvitusta ja etukäteen tietoa siitä, mistä oikeasti on kyse. Itse paikkahan on jo sellaisenaan vierailunarvoinen. Aurajoen ja Vähäjoen liittymä on maisemallisesti viehättävä, Aurajokilaakson kulttuurimaisemaa kauneimmillaan…
Kupittaa on rakas paikka turkulaisille. Eikä ihmekään, sillä legendaarisen puiston historia on liki yhtä vanha kuin itse kaupunkikin. Tiettävästi ensimmäisiä pakanallisia suomalaisia on kastettu kristinuskoon piispa Henrikin aikoina juuri Kupittaalla. Paljon on vuosisatojen aikana tapahtunut ja muuttunut…
Joulu on Turussa sijaitsevan Kuralan Kylämäen yksi vuoden kiireisimpiä aikoja, mutta varsinaisen sesonki on kesällä. Silloin Kylämäki on suosittu perhematkailukohde, kiitos monien kotieläimien. Pitkä matka on kuitenkin kuljettu nykypäivään. Paljon piti tapahtua ennen kuin museotoiminta pääsi alkamaan. Ei liene yllätys, että koko alue oli aikoinaan jäädä kerrostalojen alle…
Pamahdus lienee ollut melkoinen – ainakin jäljistä päätellen. Ukko ylijumala päätti päästä eroon piruista kerta pamauksella. Niinpä hän iski salamalla ison kivenjärkäleen kahtia. Rytäkässä irtokiviä sinkoili sinne sun tänne ja paholainen kätyreineen sai kyytiä. ”Kärsämäkeläisiä” pitkään riivanneet pirut katosivat iskun voimasta taivaan tuuliin. Eikä niitä olen sen jälkeen tavattukaan…
Aniharva ohikulkija tietää, mistä aarteesta onkaan alun perin kysymys. Ja vaikka tietäisikin, harva oivaltaa, mitä nykyisin rakennuksen sisätiloihin kätkeytyy. Osoitteessa Linnankatu 41 lähellä Sairashuoneen kulmaa, vastapäätä Vaakahuonetta kadun toisella puolella, sijaitsee eräs historiallisesti Turun mielenkiintoisimmista rakennuksista – vaatimattomasta ulkonäöstään huolimatta…
Alku oli vaatimaton. Vain muutama petipaikka. Tosin aikakin oli tyystin toinen kuin nykyisin. Elettiin 1700-luvun puolenvälin aikaa, kun Ruotsin kuningas Adolf Fredrik allekirjoitti lasaretin perustamisasiakirjan. Vuodesta 1756 käynnistyi ei pelkästään Turun, vaan koko Suomen sairaalahistoria…
LUOSTARINMÄEN KÄSITYÖLÄISMUSEO
Astu ajassa 200 vuotta taaksepäin. Turun Luostarinmäen käsityöläismuseo on kokoperheen retkikohde historialliseen kaupunkimiljööseen…
Paljon on muuttunut siitä, kun Maaherran makasiini oli hevostalli. Paitsi ulkonäkö. Se on juuri sellainen, kuin se alun perin suunniteltiinkin. Ei kahta sanaa, etteikö Maaherran makasiini olisi yhä eräs Turun kauneimmista rakennuksista…
On kuin astuisi tyystin toiselle aikakaudelle. Eikä ihmekään, sillä Räntämäen kirkko vie ajassa kauas keskiajalle. Nykyisin paremmin Maarian kirkkona tunnettu kivikirkko rakennettiin vuosisatoja sitten, nykytiedon mukaan 1400-luvulla…
Ensin oli viinatehdas, sitten hihna- ja remmitehdas sekä viimeiseksi köyttä valmistava tuotantolaitos. Lopulta ränsistynyt jokirannan Manillan tehdas odotti purkutuomiota. Sitä ei tullut. Tulikin vireä kulttuurikeskus, jonka tunnettavuus on turkulaisten keskuudessa yhä hämmästyttävän vähäinen. Jos on Aurajokirannan tehdasrakennuksen historia vaiherikas, sitä on myös Manillan nykyisyys…
Taksin katolla vilkkuva valo ei ole yön ainoa valopilkku. Kaskenrinteen Mantun Grillistä kajastava valo houkuttelee huikopalalle. ”Mantu” eli lippakioskin pitkäaikainen omistaja Marja-Leena Viljanen on aitiopaikaltaan seurannut elämää Turun yössä 1980-luvun lopulta alkaen.
Joidenkin mielestä kyseessä on Turun tylsin kirkko. Liian yksinkertainen. Mutta ehkäpä juuri siksi Martinkirkosta on tullut viime aikoina nuorten parien suosima vihkikirkko. Hillitty kokonaisuus viehättää enemmän kuin ylenpalttinen koristeellisuus. Martinkirkko on kuin pala Italiaa keskellä Turkua…
Kun astuu sisään, nenään tuoksahtaa tuttu tuoksu: tervan miellyttävät aromit tuovat vastustamattomasti mieleen vanhat purjelaivat…
Turun Mikaelinkirkon suunnittelija Lars Sonck oli itse tympääntynyt omaan suunnitelmaansa. Nuoruuden innolla tehty voittoidea ei tyydyttänytkään tekijäänsä. Seurakunnan päättäjät pitivät pintansa. Kirkko rakennettiin lähes alkuperäisten suunnitelmien mukaan. Hyvä niin, sillä näin Turku sai komean satulinnaa muistuttavan pyhätön…
Koska ennen muinoin ihmisen oli myös vaikea kuvitella Nunnavuoren laella sijaitsevan kivikon todellista syntymekanismia, oli helpompi selittää tarina pirun avulla. Itse piru on viskonut kivet ympäriinsä. Niinpä pirunpelto on pirun kivinen kynnettäväksi…
Nylundin talona tunnettu rakennus on kulmatorneineen ja värikkäine taidelaseineen kaupungin kaunistus. Moni muistaa kyseisen kulmatontin Turun Pussi- ja Kirjekuoritehtaasta, joka toimi tällä paikalla vuodesta 1889 aina 1980-luvun alkuun asti…
Turussa on eräs urheilumaailman helmi: juoksijakuningas Paavo Nurmen (1897-1973) lapsuudenkoti. Erikoista on ollut se, että erään maailman parhaimman urheilijan koti on ollut harvakseltaan avoinna yleisölle…
Paavo Nurmen Pariisin olympiakisojen viiden olympiakullan symbolinen arvo nuorelle kansakunnalle oli niin suuri, että Suomen valtio tilasi turkulaiselta kuvanveistäjä Wäinö Aaltoselta mestarijuoksijaa esittävän veistoksen vuonna 1924. Veistoksesta tuli ensimmäinen Suomen valtion tilaama urheilijaa esittävä patsas…
PALLIVAHAN KIRKKO JA SEURAKUNTAKESKUS (purkutuomio)
Pallivahan kirkon vihkiäisiä vietettiin syksyllä 1968. Samalla täyttyi pitkäaikaisen Maarian kirkkoherra Jaakko Haavion unelma. Ajatus uudesta kirkosta ja seurakuntakeskuksesta syntyi jo vuosia ennen niiden lopullista valmistumista. Turun seurakuntien kirkkovaltuusto päätti järjestää kutsukilpailun kolmelle turkulaisarkkitehdille. Voittajaksi valikoitui Pitkäsen ehdotus Eksekuutio…
Onko Turussa oikeasti kaupunginosa nimeltä Pallivaha? Tätä on moni ulkopaikkakuntalainen ihmetellyt. Turkulaisille nimi on perin tuttu eikä siihen liity paikallisten mielestä mitään omituista. Pallivaha on todellisuudessa metsän kätkössä oleva iso kivenjärkäle, jääkauden aikainen siirtolohkare…
Yleisömenestys on taattu. Kun kaupungissa vietetään syksyisin kerran vuodessa Turun päivää, on paloasema eräs suosituimmista vierailukohteista. Silloin Museotila kellari, paloaseman oma museo, avaa ovensa palokunnan historiasta kiinnostuneille…
Vessa, apteekki, pankki, koulu…Turussa on käytetty mielikuvitusta, kun historialliset rakennukset ovat uusiokäytössä. Kaikissa paikoissa voi siemailla olutta, toisissa jopa syödä. Panimoravintola Koulu tarjoaa monelle nostalgisen aikamatkan omaan nuoruuteen. Jos tunnistat episkoopin tai diaheittimen, tämä paikka sopii juuri sinulle…
Hieman pitää nähdä vaivaa, jos haluaa läheltä nähdä Turussa Pansion kaupunginosassa korkean mäen päällä seisovan mystisen tornin. Kyseessä on entisaikojen lentomajakka 1930-luvulta. Käytännössä torni jäi pian torsoksi, sillä sitä ei loppujen lopuksi tarvittukaan…
Park Hotelista tuli Turun ensimmäinen niin sanottu boutique-hotelli. Käytännössä se tarkoitti sisustukseltaan yksilöllistä, ketjuhotelleista täysin poikkeavaa majoitusvaihtoehtoa…
Vaikka koko Puutorin alue myllerrettäisiin uusiksi, Puutorin Vessa toki säilyisi. Eli jatkossakin janoiset turkulaiset voisivat siemailla huurteista olutta julkisessa käymälässä…
Jokainen turkulainen rakennuksen tietysti tunnistaa, mutta harva on poikennut sisälle. Ortodoksinen kirkko eli virallisemmin Pyhän Aleksandran kirkko Kauppatorin reunassa on päivisin avoinna kaikille, maailmankatsomuksesta riippumatta…
PYHÄN HENRIKIN EKUMEENINEN TAIDEKAPPELI
Edesmenneellä taidemaalari ja lasitaiteilija Hannu Konolalla (1943-2020) oli unelma. Juuri hän teki aloitteen ekumeenisen Taidekappelin rakentamisesta Turkuun. Kokonalan toive toteutui. Pyhän Henrikin ekumeeninen Taidekappeli rakennettiin Hirvensaloon vuonna 2005.
Arkkitehti Pekka Pitkäsen (1927-2018) suunnittelema Pyhän Ristin kappeli Turun hautausmaalla synnytti heti valmistuessaan erilaisia mielipiteitä. Nyt vuosikymmeniä myöhemminkin toiset pitävät, toiset eivät…
Eräs Puolalanpuiston kaunis jugendtalo teki aikoinaan poikkeuksen. Kun monet muut 1900-luvun alkuvuosina rakennetut kerrostalot olivat Turussa varakkaiden liikemiesten yksityisrahalla rakennettuja ja vuokralle tarkoitettuja asuintaloja, oli Päivölä heti alusta alkaen asunto-osakeyhtiö…
Autioituneella Turun päärautatieasemalla käy melkoinen vilske. Ei, kyse ei ole Tampereelle reissaavista junamatkustajista, vaan aseman yläkerran tiloissa toimivan tanssistudio All-Starin harjoituksista. Paljon on siis muuttunut niistä ajoista, kun kaupungin vilkkain asema kuhisi junamatkustajista. Nykyinen vauhdilla nuhjaantuva Turun päärautatieasema on alakuloinen näky…
Ei asemakaavaa. Ei järjestyssääntöjä. Ei poliisia. Vastaavasti oli pimeää viinaa, ilotyttöjä ja paljon varastettua tavaraa. Kyse on tietysti Turun kaupungin villeimmästä kaupunginosasta Raunistulasta – tosin yli 100 vuotta sitten…
RETTIGIN TUPAKKATEHDAS, TAITEEN TALO
Viisi Rettig-sukupolvea peräjälkeen. Turun historiaa ei voida kirjoittaa ilman Ruotsista aikoinaan saapunutta tupakkatehtailija- ja laivanvarustamosukua. Von Rettigien tehtailijasuku rakensi Turkua 150 vuoden ajan. Vuonna 2021 Turun kaupunki osti kiinteistön takaisin. Kunnostustöiden jälkeen se avattiin uudestaan, nyt nimellä Taiteen talo…
RUISSALON KASVITIETEELLINEN PUUTARHA
Paikka on mitä ihanteellisin kasvitieteelliselle puutarhalle. Turun kaupungin kupeessa sijaitseva Ruissalon lehtomainen saari on luonnoltaan ja kulttuurihistorialtaan arvokas. Täällä voi tehdä kiehtovan elämysmatkan maailman eri kolkkaan tutustumalla eksoottisiin kasveihin…
Kaikesta on kiittäminen turkulaista Håkansin perhettä, jonka Visit Turku eli kaupungin matkailuorganisaatio palkitsi aikoinaan Ruissalon historiallisen telakka-alueen monipuolisesta kehittämisestä ja alueen avaamisesta yleisölle…
Sibelius-museo jää suurten ja suosituimpien museoiden varjoon. Harmi, sillä Turun tuomiokirkon takana sijaitseva museo Suomen ainoa varsinainen musiikkimuseo. Jo rakennuksen omalaatuinen arkkitehtuuri on nähtävyys. Paikka tunnetaan myös Pehr Kalmin 1700-luvun puutarhasta ja Turun vanhimmasta tammesta…
SOKERINRANTA JA ENTINEN SOKERITEHDAS
Vanhoista valokuvista näkee, miten itäistä Aurajokirantaa hallitsee punatiilinen tehdasrakennus. Kyseessä oli Auran sokeritehdas, joka aloitti toiminnassa jokirannassa 1850-luvun lopussa. Tehdas katosi maisemista 1960-luvun alkuvuosina…
Astu laivaan. Aurajokeen ankkuroitu Bore tarjoaa nostalgisen aikamatkan vuosikymmenien taakse. Nauti wanhan ajan tunnelmasta. Kas tässä, Nolla-Boren kiehtova tarina.
Korvissa vihlovan visselin ulvahdus kertoo höyrylaiva Ukkopekan lähtevän merelle. Turussa Aurajoessa Martinsillan kupeessa laituripaikkaa pitävästä aluksesta…
Kristiinankadun ja Eerikinkadun kulma ei ole juurikaan muuttunut yli sataan vuoteen. Selim A. Lindqvistin suunnittelema jugendtyylinen Asunto Oy St. Erik on samannäköinen kuin se oli valmistuessaan vuonna 1913. Vain kiinteistössä toimivat yritykset ovat vaihtuneet vuosisadan aikana…
On purjelaivoja ja purjelaivoja. Ja sitten on Suomen Joutsen. Aluksella oli iso symbolinen merkitys nuorelle tasavallalle…
Suomen Partiomuseo ei isommin ylpeile suurilla kävijämäärillään. Harmi, sillä Läntisen Pitkänkadun saneeratun teollisuuskiinteistön kätkössä olevan museon tarjonta on monipuolinen. Turussa sijaitseva valtakunnallinen partioliikkeen historiaa ja toimintaa esittelevä museo on eräs kaupungin vähemmän tunnetuimmista museoista…
Linnankadun ja Kristiinankadun kulmassa on yksi katseenvangitsija, renessanssia henkivä Turun Säästöpankin talo. Arkkitehti Sebastian Gripenbergin piirtämä rakennus on kuin suoraan Italian Firenzestä. Samanlaisia koristeellisia rakennuksia löytyy monista Euroopan kaupungeista…
Pitkään se kesti, mutta lopulta kaikki kaupunkilaiset olivat tyytyväisiä. Teatterisillan rakentamista pähkäiltiin jo 1960-luvun lopulla. Lopulliset piirustukset valmistuivat vuonna 1989, mutta vasta alkutalvesta 1997 saatettiin kävellä uutta Aurajoen ylittävää siltaa pitkin teatterilta teatterille…
Turkulaisille luvattiin 1990-luvun alussa. Itse asiassa oli luvattu jo paljon aikaisemminkin. Se oli ollut jääkiekon MM-kisojen edellytys, mutta useammastakin yrityksestä huolimatta kaikki hankkeet olivat Turussa kaatuneet. Kunnes ajatus Suomen ensimmäisestä monitoimihallista sai Turussa kannatusta. Idean puuhamiehenä toimi TPS:n puheenjohtaja ja kunnallispoliitikko Hannu Ansas. Hänen oma seuransa oli menestysputkessa ja Kupittaan katettu jää oli käynyt perin ahtaaksi.
Toistaiseksi Turun Energian omistuksessa oleva kaasukello on vain harmillisesti puolikäytöllä. Yrityksen päässä otetaan mieluusti vastaan hyviä ehdotuksia, miten aitiopaikalla sijaitsevaa kohdetta voisi kehittää…
Historiallisella paraatipaikalla sijaitseva Akatemiatalo on Turun komeimpia nähtävyyksiä. Uusklassistinen rakennus on kaikille turkulaisille tuttu, tosin useimmille vain ulkopuolelta. Rakennuksen upeisiin sisätiloihin ei noin vaan mennä…
Kuuluisa brittiauto RR ei ole ainoa, mikä löytyy Rostenin kokoelmasta. Reinon omin sanoin niitä on yli kymmenen. Turun Automuseossa vieraileva voi heti huomata, miten lukema on kerrottu kieli poskessa. Rostenin yhden miehen kokoelma on komea. Eikä kyse ole vain autoista, vaan hallissa on myös lukematon määrä kaksipyöräisiä, alkaen entisaikojen polkupyöristä. Löytyypä kokoelmasta traktoreitakin…
TURUN HAUTAUSMAA JA HAUTAKARTTAPALVELU
Sähköinen hautahakupalvelun on kehittänyt Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymä yhdessä paikkatiedon osaaja Geometrix Oy:n kanssa. Lopputulos on ällistyttävä. Aikaa ja vaivaa on nähty paljon. Haku kattaa 1900-luvulla ja 2000-luvulla kuolleet vainajat. Haettavana on yli 100 000 vainajan haudan sijainti…
Kävelykierros vie Turun jugendtalojen historiaan. Nauti satavuotiaiden kaunokaisten viehättävistä yksityiskohdista, joita et ole ennen ehkä huomannut. Entisaikojen purkuvimmasta huolimatta paljon kaunista on vielä jäljellä…
TURUN KASARMI- JA VARUSKUNTA-ALUE
Kasarminkatu ja Vänrikinkatu. Eipä paljoa muuta muistuta enää nykysukupolvelle entisaikojen sotilaiden läsnäolosta. Nina Salon veistämä Lotta Svärd -patsaskin pystytettiin paljon myöhemmin kuin viimeinenkin varusmies oli jo poistunut alueelta. Nykyisin Turun tuomiokirkon takamailla sijannutta aluetta hallitsee yliopisto…
Kauppahallin rakentaminen Turkuun oli aikoinaan pitkän harkinnan tulos. Ajatusta pohdittiin turkulaiseen tapaan kauan. Kauppahallille oli todellinen tarve. Eikä Turku ollut poikkeus…
Vaikka Turun linna ei pärjää muille eurooppalaisille linnoille, on se kuitenkin tärkeä osa suomalaista historiaa. Teemaopastuksilla lapsetkin kiinnostuvat linnaan liittyvistä tarinoista…
TURUN LINNA: PRINSESSAN MATKASSA -NÄYTTELY
Hei! Hauska tutustua. Minä olen prinsessa Katariina. Oletko koskaan miettinyt, millaista oli oikean prinsessan arki hyvin kauan sitten? Lähde mukaani, niin tutustutaan ja kerron sinulle…
Arkkitehti Gustaf Nyströmin romanttinen kivilinna, eräs kaupungin kauneimmista jugendrakennuksista, on jo itsessään nähtävyys. Turun taidemuseon laadukas näyttelytarjonta palkitsee lopullisesti kiipeämisen…
moni turkulainen uskaltaa nykyisin hyvillä mielin vierailla Kunnallissairaalatien varrella sijaitsevassa puisessa rakennuksessa. Aikoinaan talo tunnettiin nimellä Kuppala, toimihan se pitkään iho- ja sukupuolitautien poliklinikkana. Nykyisin sen suojissa on pieni, mutta mielenkiintoinen Turun Terveydenhuoltomuseo…
Tuomiokirkon aulasta noustaan portaita pitkin pari kerrosta ylöspäin. Katseilta piilossa oleva Tuomiokirkkomuseo on sijoitettu etelälehtereille. Monelle turkulaiselle saattaa tulla yllätyksenä, kuinka tasokkaasta kohteesta onkaan kyse…
Turun tuomiokirkko on yhä nykyisinkin kaupungin tärkein maamerkki ja niin sanottu nollapiste, mistä etäisyydet lasketaan. Jokainen suomalainen tunnistaa kirkon eteläisen julkisivun 85 metriin nousevan tornin ja Suomen vanhimman julkiselle paikalle sijoitetun kellon…
Palokunnantalo, VPK:n talo tai vain tuttavallisesti Brankku, on turkulaisille tuttu paikka. Yksi jos toinenkin on siellä joskus pyörähtänyt tangon tahdissa. Moni varttuneempi turkulainen on kohdannut siellä ensimmäistä kertaa tulevan puolisonsa. Tästä lankeaa kiitos eräälle turkulaiselle apteekkarille, Turun Vapaapalokunnan perustajalle…
Kyseessä on puistomainen kortteli, joka palvelutaloineen on jäänyt ammattikoulun taakse piiloon, on yhä hämmästyttävän idyllinen keidas keskellä kaupunkia…
Tiesitkö, että alkuaikoina Turun Urheilupuistoon oli pääsymaksu, sinne rakennettiin Suomen ensimmäinen 400 metriä pitkä kalteva pyöräilyrata, vielä 1960-luvulla kallion laella oli hyppyrimäki, Urheilupuistossa järjestettiin moottoripyöräkilpailuja ja pelattiin pääsarjatason jääkiekkoa ennen Kupittaalle siirtymistä. Muutos on ollut melkoinen. Vielä yli 100 vuotta sitten Urheilupuiston alue oli hoitamatonta ja puutonta avokalliota…
Turun Marinmäen Velkaistenmäellä on oma historiansa kerrottavana. Monilla meistä on henkilökohtaisia muistoja tutusta asuinalueesta…
Paljon on muuttunut niistä ajoista, kun vuosikymmeniä sitten turkulaisnuoriso kävi viettämässä mukavia viikonloppuja Vepsän saaressa. Yötä oltiin ahtaassa soputeltassa tai vaihtoehtoisesti alkeellisissa ”pahvimökeissä”. Kioskin lisäksi ei juurikaan ollut muita palveluita. Toista on nyt…
Monien mielestä kyseessä on mahdollisesti Turun koristeellisin rakennus. Moni ainakin suuntaa kameransa mielellään Verdandin nimellä tunnettua taloa kohti. Aurakadun ja Linnankadun kulmassa sijaitseva uusrenessanssipalatsi suorastaan pursuaa hienoja yksityiskohtia. Olo on kuin olisi Firenzessä, vaikka ollaan keskellä Turun kaupunkia…
Turun vesilaitosmuseo ei voi ylpeillä suurilla kävijämäärillään, sillä museo on auki yleisölle vain harvoin. Varsinais-Suomen Museopäivänä ja Turun päivänä on avoimet ovet ja silloin väkeä piisaa…
Harva uusi alus on saanut yhtä paljon huomiota jo ennen ensimmäistäkään matkaansa. Pelkästään Viking Linen päätös rakennuttaa uusimman aluksensa M/S Viking Gloryn muualla kuin Suomessa herätti kiinnostusta, jopa kritiikkiä…
Tämä tarina alkaa varsinaisesti vasta 1960-luvun lopulta kiinteistössä sijainneesta Ingmanin rautakaupasta. Pohjanmaalta Turkuun 1800-luvun lopulla saapuneen Mårten Ingmanin perustamasta rautakaupasta oli kasvanut turkulaisten arvostama liikeyritys. Vähätori on kiistatta Suomen kaunein kaupunkinäkymä, italialaistyylinen piazza…
Hirvensalon Lauttarannassa on maahan upotettu suorakaiteen mallinen teräskehikko viehkeällä naispatsaalla koristeltuna. Metallinen muistotaulu kertoo, mistä on kyse: Kuvanveistäjä Wäinö Aaltonen työskenteli tällä paikalla sijainneessa ateljeessa vuosina 1923-1927.
Kyseessä on eräs kauneimmista hautauskappeleista Suomessa. Monien mielestä arkkitehti Erik Bryggmanin (1891-1955) suunnittelema Ylösnousemuskappeli Turun hautausmaalla on maamme kaunein kirkollinen rakennus. Ei ihme, että sitä käyvät monet arkkitehtuurista kiinnostuneet ihailemassa eri puolilta maailmaa…
Taustalla Turun tuomiokirkko kohoaa korkeuksiin. Patsaaksi jähmettynyt kenraalikuvernööri Pietari Brahe katsoo kohti Vanhaa Akatemiataloa opinahjon perustamisasiakirja kädessään. Sulkahattuun ja juhlaviin saappaisiin puettu suurmies voi nauttia samalla Turun kaupungin parhaiten hoidetusta puistonäkymästä, Brahenpuistosta…
Kauppatorin länsilaidan talokaunotar on sisätiloiltaan täysin poikkeuksellinen Turussa. Kyseessä onkin todellinen turkulainen helmi…
UTÖ
Kalsea armeijan yhteysalus rantautui aikoinaan Utön rantalaituriin. Helmikuinen pakkasviima toivotti varusmiehet tervetulleiksi karulle Utön kalliosaarelle. Toista on nyt! On keskikesän hellepäivä. Aurinko porottaa pilvettömältä taivaalta. Hyvin varustellun yhteysaluksen suunta on ulkosaariston Utö. Paljon on muuttunut. Puolustusvoimat on siirtynyt pois saarelta. Tyly kasarmi on muuttunut mukavaksi hotelliksi…
UUSIKAUPUNKI
Naama peruslukemilla Bonk-museoon opas kertoo poikenneille vierailleen Bonk Business Inc:in yrityshistoriaa. Sen rinnalla jopa Nokia kuulostaa vaatimattomalta…
Luotsin ammatti kulki usein isältä pojalle. Moni aloitti uransa luotsioppilaana kokeneen luotsin opastamana…
Museoksi muutettu merimiehen koti Myllymäen laidalla on eräs Uudenkaupungin vanhimmista rakennuksista…
Uteliaita saapuu läheltä ja kaukaa, eri puolilta Suomea ja jopa ulkomaita myöten. Perinteistä latoa muistuttava punainen rakennus ei ensinäkemältä vaikuta mielenkiintoiselta – etenkin, kun vieressä sijaitsee paljon komeampi kivikirkko. Pyhämaan uhrikirkon suosion syy selviää, kun astuu hirrestä rakennetun pyhätön sisätiloihin…
Monipuolisuutensa ansiosta kaupungin suosituin museo ei ole tarkoitettu vain autofriikeille, sillä se tarjoaa nostalgisen aikamatkan monen vierailijan lapsuuteen…
Rikastuneilla laivanvarustajilla oli kaupungin hienoimmat rakennukset. Aivan ydinkeskustassa sijaitseva museoitu Wahlbergin talo on esimerkki merenkulun menestysvuosista…
VEHMAA
Ainutlaatuinen kohde! Vastaavaa ei ole koko Suomessa. Niinpä moni vierailija yllättyy, mitä kaikkea eräs Suomen eksoottisimmista museoista kätkeekään sisälleen. Tänne kannattaa tulla kauempaakin…
Kotiseutuyhdistyksen tavoitteena on ollut herättää vehmaalaisten kiinnostus oman pitäjän menneisyyteen. Siihen onkin hyvät edellytykset, sillä Vehmaalla kolme museota sijaitsee aivan vierekkäin: Kotiseutumuseo, Kivityömuseo ja Ruotumiehen torppa…
Se lienee ainoa alkuperäisellä paikallaan sijaitseva sotamiehen torppa Varsinais-Suomessa. Metsän siimeksen hirsinen torppa kertoo ajasta, jolloin Ruotsi-Suomen alueella oli käytössä ruotujakolaitos…
Ensin Turku, sitten Taivassalo ja nyt Vehmaa. Antti Survosen intohimoisen keräilyn tuloksena syntynyt Maanpuolustusmuseo on siirtynyt tiuhaan paikasta toiseen. Vuonna 2017 perustettu yksityinen museo on laajentunut nopeasti, joten vasta nyt sillä on asianmukaiset tilat Survosen omassa kotipitäjässä Vehmaalla…
VELKUA
VELKUAN KIRKKO JA PALVAN MERITAISTELU
Velkua on lossimatkan takana. Matka Teersalosta Palvan saarelle ei ole pitkä, mutta lossit kulkevat aikataulun mukaan vain muutaman kerran tunnissa. Aikaa pitää siis varata, mutta kesäpäivänä vierailu Velkuan puukirkolla ja kylän keskustassa on miellyttävä kokemus. Etenkin, jos tietää, mitä täällä tapahtui yli 200 vuotta sitten.
YLÄNE
Maitolaituri. Kivinen kilometritolppa. Riukuaita polun molemmin puolin. Yläneen kotiseutumuseo ottaa vieraansa vastaan tunnelmallisesti. Heti näkee, miten täällä on panostettu entisaikojen ilmapiirin luomiseen yksityiskohtia myöten…
Yläneellä sijaitseva Luontokapinetti on ollut suuri ponnistus pienelle paikkakunnalle. Kun rima on pidetty korkealla, on lopputuloksena hämmästyttävän tasokas luontokeskus…
VIRO
TALLINNA
Kun toisen maailmansodan jälkeen koitti neuvostomiehistys, osoitteessa Pagari 1 sijaitsi kauhujen talo, KGB:n päämaja. Rakennuksen kellarikerroksessa sijaitsivat 50 vuoden ajan Viron pahamaineisimmat vankilasellit. KGB:n tutkintavankila onkin pala synkintä Viron historiaa. KGB:n vankilamuseo avattiin kävijöille vuonna 2017…
Venäjän tsaari Pietari I vieraili Pariisissa ja tutustui sekä samalla ihastui Versailles’n palatsiin ja sitä ympäröivään puutarhaan. Hän halusi itselleen ja puolisolleen Katariinalle samanlaisen. Sopiva paikka palatsille löytyi Tallinnasta, nykyisestä Kadriorgin puistosta. Kadriorg eli Katariinanlaakso sai tietysti nimensä Pietarin vaimon Katariinan mukaan…
Ensimmäinen reaktio on hämmästys. Vierailu Viron suosituimmassa museossa on mykistävä. Jo jättimäisen rakennuksen arkkitehtuuri tekee Lentosataman merimuseosta kiinnostavan. Onpa Tallinnan ykköskohdetta tituleerattu jopa Euroopan hienoimmaksi museoksi…
Neuvostomiehitys oli päättynyt ja Viron itsenäisyys oli palautettu vuonna 1991. Pian sen jälkeen julistettiin arkkitehtikilpailu, jonka tavoitteena oli rakentaa Tallinnaan uusi jättimäinen taidemuseo. Hanke oli juuri itsenäistyneelle Virolle kunnianhimoinen…
VIRON MERIMUSEO / PAKSU MARGAREETTA
Viron merimuseo perustettiin Tallinnaan entisten kapteenien ja merimiesten toimesta vuonna 1935. Museo on sijainnut 1980-luvun alusta lähtien Paksu Margareeta -tykkitornissa. Nykyinen merimuseo on käynyt läpi perusteellisen uudistuksen. Vanhasta jäi jäljelle vain ulkoseinät. Museo ei ole pelkästään vain uudistunut, vaan se on myös laajentunut. Uutta tilaa on saatu Rantaportin puolelta ja tykkitornin alla olevasta tilasta. Lopputulos on hämmästyttävä, sillä lähes 500 vuotta vanha torni on ollut arkkitehtonisesti melkoinen haaste…
