Sisällysluettelosta löytyvät kaikki valmiit artikkelit. Uusia kertyy koko ajan lisää. Suomi on täynnä toinen toistaan kiehtovampia tutustumiskohteita. Salatut Museot on vieraillut jo lukemattomissa kotimaisissa museoissa, suurissa ja pienissä. Monet ovat piilossa pölyisten teiden päässä, mutta osa löytyy ihan nurkan takaa. Tämän sivuston avulla niiden löytäminen on helpompaa. Kokeile myös etusivulla olevaa karttapalvelua Katso Salatut Museot kartta.
KOOSTEITA ERI KOHTEISTA
NOSTALGISIA WANHAN AJAN PUOTEJA
Wanhan ajan kauppamuseot ovat monien suosikkeja. Eikä ihme, onhan meillä kaikilla muistoja entisaikojen tunnelmallisista puodeista. Kauppamuseoitakin on useita. Niitä on kahdenlaisia: laadukkaita ja erittäin laadukkaita. On myös museoita, joissa entisaikojen kauppa on vain osa kyseisen museon tarjonnasta…
Ei tarvitse olla edes autoista tai moottoripyöristä kiinnostunut. Monipuoliset automuseot ovat kohteita, jotka anniltaan sopivat niin autofriikeille kuin lapsiperheillekin. Museot tarjoavat monelle nostalgisen aikamatkan omaan lapsuuteen. Ohessa on laaja kattaus eteläisen Suomen automuseotarjonnasta…
ILMOJEN HALKI KÄY LENTÄJÄN TIE
Lentokoneista, sotahistoriasta ja ylipäätään ilmailusta kiinnostuneille kotimainen tarjonta on poikkeuksellisen laaja. Suomessa on useita lentämiseen erikoistunutta museota. Ei tarvitse olla edes alan asiantuntija, vaan ilmailumuseot sopivat kaikille ja kaikenikäisille. Monet niistä ovat oivia perhekohteitakin. Alla on komea kattaus kotimaan monipuolisesta ilmailutarjonnasta…
Suomessa sotahistoriallisten museoiden kattaus on komea ja monipuolinen. Moni kohteista on yksityisiä, sillä maassamme on useita sotahistoriaan keskittyneitä keräilijöitä. Osa museoista on todellisia klassikkoa, mutta joukossa on myös mielenkiintoisia piilossa olevia helmiä…
Vanhoissa junissa on tunnelmaa. Puuskuttavat höyryveturit synnyttävät myönteisiä mielikuvia. Suomessa on innokkaita kiskoliikenteen harrastajia. Hyvä niin, sillä paljon vanhaa arvokasta on säästynyt nykysukupolville. Kesän kohokohta saattaa olla, ikään katsomatta, kyyti vanhassa matkustajavaunussa höyryveturin kuljettamana. Samoin taidokkaasti tehdyt pienoisrautatiet kiinnostavat kaiken ikäisiä…
LAIVOJA, MERIMUSEOITA, KALASTUSTA
Ennen olivat laivat puuta ja miehet rautaa. Tervan tuoksu. Höyrypillin ulvahdus. Kiiltävä mahonkipinta ja valkoiset purjeet. Suomesta löytyy useita poikkeuksellisen tasokasta merenkulkuun ja entisaikojen laivoihin liittyvää museota. Kotkan Vellamo ja Turun Forum Marinum kestävät kansainvälisenkin vertailun, mutta on muitakin helmiä. Esimeriksi kuinkahan moni on kuullut Rönnasin Saaristomuseosta. Ohessa on melkoinen kattaus kotimaisista kohteista, kalastusta unohtamatta…
TAITEILIJOIDEN JALANJÄLJILLÄ. TERVETULOA KYLÄÄN!
Albert Edelfelt, Emil Wikström, Laila Pullinen tai Pekka Halonen ovat tunnettuja eturivin taiteilijoita. Sen sijaan Enni Id, Tapio Autio, Kyösti Iitti, Viljo Syrjämä ja Väinö Ylen kuulostavat tuntemattomilta. Yhteistä on se, että jokainen edellä mainituista ja moni muukin taiteilija kutsuu satunnaisen matkailijankin kylään kotiinsa. Tiedossa on toinen toistaan mielenkiintoisempi kylävierailu…
RIKKAIDEN LIIKEMIESTEN JA LAIVANVARUSTAJIEN KOTEJA
Kristallikruunuja, kotimaista ja kansainvälistä taidetta, tyylihuonekaluja sekä tyylikästä arkkitehtuuria. Suomesta löytyy useita mielenkiintoisia entisaikojen varakkaiden koteja, jotka ovat nyt avoinna jälkipolville. Kotimuseot kertovat, miten aikoinaan rikkaat porvarit, liikemiehet, laivanvarustajat ja tehtailijat asuivat…
KIRJAILIJOIDEN JALANJÄLJILLÄ, TERVETULOA KYLÄÄN!
Lönnrot, Kivi, Runeberg, Linna, Viita, Kunnas, Linnankoski, Sillanpää jne. ovat jättäneet jälkensä kotimaiseen kirjallisuuteen, mutta myös kotipaikkakunnilleen. Monen tunnetun kirjailijan koti on museona avoinna yleisölle. Vaikka mainetta on tullut myöhemmin paljon, on useimman kirjailijan koti ollut tunnelmallinen, mutta varsin vaatimaton…
URHEILUHULLUILLE ON MISTÄ VALITA
Suomalaisia sanotaan urheiluhullukansaksi. Hiihtoa, lätkää, futista, pesistä, rallia, olympiavoittajia… Suomessa on tarjolla urheilusta kiinnostuneille useita mielenkiintoisia kohteita. On erikoismuseoita, patsaita, syntymäkoteja, mitalikokoelmia, legendaarisia stadioneita jne. Ohessa on melkoinen kattaus urheilunälkäisille. On ainakin, mistä valita…
SUOMEN TUNNELMALLISIMMAT KAUPPAHALLIT
Nostalgiaa, lapsuusajan muistoja, täynnä tuoksujen ja värien harmoniaa. Tätähän kauppahallit ovat monelle. Nykyään ne ovat myös paikkoja, etenkin viikonloppuisin, missä vietetään vapaa-aikaa, syödään ja juodaan kahvit. Ohessa tehdään vierailu Suomen tunnelmallisimpiin kauppahalleihin…
Turussa reilusti yli kolmekymmentä. Osa on avoinna vain harvakseltaan, osa vain kerran vuodessa, osaan pääsee, kun sopii vierailusta etukäteen. Ohessa on kattava kattaus siitä, mitä Turku oikeasti tarjoaa…
Helsinki on museoiden todellinen runsaudensarvi. Tarjonta on laaja ja monipuolinen. Kaikille on jotain. Lapsille, historiasta, taiteesta tai arkkitehtuurista kiinnostuneille, urheiluhulluille jne. Kolutakseen jokaisen tarjolla olevan museon, tarvitaan paljon aikaa. Ohessa on lajin kattaus, mitä on tarjolla museonälkäisille. Kymmeniä pääkaupungin museoita esitellään sanoin ja runsain valokuvin…
Pääkaupunkiseudun museoystäviä hemmotellaan, sillä lyhyen matkan päässä löytyy mielenkiintoisia kohteita vaikka vuoden jokaiselle päivälle. Tarjota on laaja, mutta myös laadukas. Pelkästään Helsingistä löytyy kymmeniä museoita. Toinen mokoma löytyy Vantaalta ja Espoosta…
Ennen kaikkea korkea laatu ja monipuolisuus. Nämä kaksi tärkeää asiaa toteutuvat, kun tutustuu Tampereen museotarjontaan. Jo pelkästään Vapriikki ja sen eri museot riittävät syyksi vierailla Tampereella. Paikalliseen tarjontaa liittyy myös Suomessa harvinaisuuksia, kuten Poliisimuseo ja Vakoilumuseo. Tampere on perinteinen työläiskaupunki ja sen myös huomaa museotarjonnassa…
AHVENANMAA
BOMARSUND
Vanha suomalainen laulu kertoo taistelusta, joka käytiin Ahvenmaalla. Suosituksi tulleen laulun sanoissa mainitaan sana fästing. Sillä viitataan Ahvenanmaan Sundissa sijainneeseen venäläisten rakentamaa Bomarsundin linnoitukseen…
BRÄNDÖ
Kaksi mielenkiintoista reittiä kulkee mantereelta Ahvenanmaalle läpi maailman kauneimman saariston. Pohjoinen reitti kulkee Kustavista Brändön kautta Kumlingeen ja sieltä Maarianhaminaan. Eteläinen reitti kulkee Ahvenanmaalta Kökarin kautta Korppooseen ja edelleen Nauvosta mantereelle…
KUMLINGE
Kunnan matkailuesite kertoo saaren olevan merellistä erämaata, aaltojen loisketta, silminkantamattomiin saaria ja luotoja, hiljaisuutta ja ystävällisiä ihmisiä. Kumlingessa on vain 370 asukasta, mutta heinäkuussa matkailijat täyttävät kaikki majapaikat, myös leirintäalue on aivan täynnä. Paikallisista vain harva ymmärtää suomea…
KÖKAR
Yhteysalus M/S Gudingen pujottelee tottuneesti luotojen ja pikkusaarten välistä kohti laituria. Rantavajan seinään kiinnitetty lappu, ”Kökar”, kertoo, että ollaan perillä. Matka Ahvenanmaan pääsaarelta Långnäsista kestää kaksi tuntia ja kolme varttia. Vaihtoehtoisesti voi saapua yhteysaluksella Korppoon Galtbysta…
MAARIANHAMINA
Yksi asia tulee oitis selväksi: Maarianhaminan ja koko Ahvenanmaan historia perustuu merenkulkuun. EI ehdi ottaa montaakaan askelta laivaterminaalista ja edessä on Maarianhaminan ykkösnähtävyys, maailman ainoa alkuperäisessä asussaan säilynyt nelimastoparkki Pommern…
ETELÄ-KARJALA
IMATRA
Vaikka vettä ei kuohuisikaan koskessa juuri vierailusi aikana, on näky kuitenkin komea. Mutta aina parempi, jos koski kuohuu vapaasti. Suomen vanhin matkailunähtävyys, Imatrankoski, on tunnettu kansallismaisema, jota on käyty ihailemassa aina ulkomaita myöten jo 1700-luvulla. Vilkkaimpina aikoina Pietarista tuli useita junavuoroja päivässä Imatralle tuoden Pietarin aatelistoa ihailemaan kosken kuohuja. Eräs arvokkaimmista vierailijoista oli itse keisarinna Katariina II…
Mitä tapahtuisi, jos ylittäisi luvatta valtakunnan rajan? Tämä kysymys lienee useimmin Rajamuseon vierailijoiden mielessä. Todennäköisesti matka tyssäisi melko nopeasti. Kesä 2022 oli Rajamuseon näyttelyn viimeinen nykyisissä tiloissa…
TEOLLISUUSTYÖVÄESTÖN ASUNTOMUSEO
Tehtaiden toiminnan hiipuessa myös Ritikanrannan asuinkasarmialueen kohtaloksi tuli purkaminen. Yksi asuinrakennus talousrakennuksen kanssa säilytettiin museona. Huoneet on sisustettu eri aikakausien tyylein. Yläkerran tiloissa on nähtävänä 1940- ja 1960 -lukujen asunnot. Huoneissa näkee, miten elintason noustessa kodin varustustasokin nousi. Televisio ilmestyi asuntoihin 1960-luvulla…
Rohkeasti vain sisälle, vaikka ei olisi tehnyt majapaikkavarausta. Imatran Valtionhotellissa on totuttu satunaisiin vierailijoihin, jotka ovat kiinnostuneet rakennuksen historiasta. Kyseessä on eräs Suomen mielenkiintoisimmista hotelleista, jonka upea junged-ulkonäkö on ihastuttanut matkailijoita jo yli 100 vuoden ajan. Ulkonäkö muistuttaakin enemmän satulinnaa kuin hotellia…
Mikä helmi! Imatralla sijaitseva Veteraanimuseo on eräs Etelä-Karjalan mielenkiintoisimmista nähtävyyksistä. Imatran Valtiohotellia vastapäätä sijaitseva museo ei todellisuudessa ole varsinainen museo, vaan yhden perheen, Ikävalkojen, todella värikäs koti…
JOUTSENO
Vanha maatilan navetta ja sen AIV-siilot ovat saaneet uuden tarkoituksen. Lehmät ovat vaihtuneet museoautoihin. Kuutostien varressa sijaitsevat opasteet houkuttelevat poikkeamaan Etelä-Karjalan automuseolle. Se kannattaa…
LOPETETTU > Mikä ihmeen revinnäinen? Joutsenossa tiedetään. Se on tärkeä osa paikkakunnan kuuluisaa kansallispukua. Kyseessä ei ole mikä tahansa, vaan revinnäinen on palkittu Pietarin kansainvälisessä näyttelyssä kultamitalilla ja keisarinnan kunniakirjalla. Tosin tästä on vierähtänyt aikaa jo yli 100 vuotta…
LAPPEENRANTA
Aika oli silloin toinen. Yhdestä patsaan pystyttämisestä syntyi kova kohu. Raumalainen talousneuvos halusi lahjoittaa lottien kunniaksi pystytettävän patsaan. Ongelmaksi koitui sijoituspaikka. Yksikään kaupunki ei suostunut ottamaan lahjoitusta vastaan…
Komea vanhaa Viipuria esittävä pienoismalli on Etelä-Karjalan museon katseenvangitsija. 1980-luvulla valmistunut käsityötaidon mestariteos on kooltaan ja tarkkuudeltaan pienoismallien eliittiä ja Etelä-Karjalan museon parasta antia…
Vuodesta 2004 alkanut Hiekkalinnaperinne on saanut joka vuosi jatkoa. Vain aiheet ovat vaihtuneet. Milloin on rakennettu perinteisiä ritarilinnoja, milloin dinosauruksia tai avaruutta. Lopputulos on ollut aina niin hieno, että Lappeenrannan hiekkalinnoista on tullut kaupungin suosituin nähtävyys. Joka vuosi vierailijoita on kymmeniä tuhansia…
Harvassa suomalaisessa kaupungissa lentokenttä sijaitsee näin lähellä kaupungin keskustaa. Lappeenrannan kenttä on perustettu jo itsenäisyytemme alkutaipaleella, aikana, jolloin kaupunki oli vasta kasvamassa. Lentokoneet valtasivat tsaarin ajan ratsuväen harjoitusalueen…
Hakkaa päälle Suomen poika! Tästähän se kaikki alkoi. 30-vuotisessa sodassa Ruotsin kuninkaan joukoissa taistelleesta suomalaisesta hakkapeliitasta tuli legenda. Pelottomat ratsain taistelevat 1600-luvun sotilaat ovat ansaitusti saaneet oman osastonsa Lappeenrannan Ratsuväkimuseossa…
Tilanne on nurinkurinen. Suomen kanavista Saimaan kanava on pisin ja tärkein. Tosin siitä lähes puolet on Venäjän puolella. Suomi on kanavan rakentanut ja kunnostanut, mutta maksaa siitä kalliisti vuokraa Venäjälle. Aika näyttää, mikä on kananvan tuleva kohtalo…
Monet lappeenrantalaiset muistavat Anna Wolkoffin tiukkana opettajana. Oppilaiden jono ulottui ulos asti, kun he kävivät opettajansa kodissa tekemässä laiskanläksyjä. Anna oli myös viimeinen Wolkoffien talossa elänyt asukas. Yhteensä neljä sukupolvea ehti jättää jälkensä Kauppakadun varrella sijaitsevaa kotiin…
LEMI
Lemin Särätuvan porstuassa tulee heti selväksi, että nyt ei olekaan kysymys ihan perinteisestä kotiseutumuseosta. Sieraimiin tulvahtaa herkullisen ruuan tuoksu. Uunin synnyttämän lämmön tunnistaa ihollaan heti sisätiloihin astuttaessa…
LUUMÄKI
Luumäen tunnetuimman kohteen presidentti Pehr Evind Svinhufvudin kotitalon Kotkaniemen osoite on Itsenäisyydentie. Tie on vanha, Kouvolasta Lappeenrantaan kulkeva väylä, mutta se on saanut uuden nimen. Se tuskin löytyy auton navigaattoristakaan. Uudempi ohitustie nimensä mukaisesti ohittaa Jurvalan kylän, mutta Itsenäisyydentie kulkee kylän läpi ja myötäilee lähes järvenrantaa…
LUUMÄEN LINNOITUS- JA KOTISEUTUMUSEO
Tomerannäköinen tätiopettaja karttakeppi tiukasti kädessään. Nuoriherra neuleliivi yllään ja käsi innokkaana pystyssä ahtaassa pulpetissaan. Taustalla nostalgisia pahvisia opetustauluja. Poljettava urkuharmoni, liitutaulu ja suomalaisen merkkihenkilön kipsinen rintakuva…
Jalka pois kaasulta! Luumäen keskustaajaman Taavetin kohdalla kannattaa pitää tauko. Aivan Kuutostien varressa sijaitsee mielenkiintoinen kohde sotahistoriasta kiinnostuneille. Jos sattuu frisbee eli liittokiekko olemaan autossa, niin se kannattaa ottaa mukaan. Taavetin linnoitusalueelle on rakennuttu ”lentäville lautasille” kelpo rata…
PARIKKALA
Nyt ollaan syrjäkulmilla. Mutta niin pitääkin, jos aikoo nähdä kunnon vanhanajan kyläkaupan. Etelä-Karjalan ainoa kauppamuseo löytyy Parikkalasta entisestä Saaren kunnasta. Täällä ollaan aivan rajan pinnassa, jopa niin, että talvisodan päättyessä pieni osa Saaren kuntaa jäi Neuvostoliiton puolelle…
“Hauta-Olli” on nimensä ansainnut. Mikä onkaan parempi lempinimi haudankaivajalle ja arkuntekijälle. Nyt nimi on ikuistettu rakennukseen, missä sijaitsee Parikkalan kotiseutumuseo. Hauta-Ollin mökkiin on tallennettu pirkkalalaista menneisyyttä…
Parikkalan kirkonkylällä voi peruttaa ajassa taaksepäin lähes pari vuosisataa. 1800-luvun alkuvuosikymmeninä rakennettua kirkkoa vastapäätä, tien toisella puolelta löytyy parikin kiinnostavaa historiallista kohdetta. Tai oikeastaan kolme, kun mukaan lasketaan vielä Parikkalan vanha pitäjäntupa, nykyinen kuntalaisten suosittu käsityötupa…
Veijo Rönkkönen ei ollut ihan tavallinen kaveri. Se tulee oitis mieleen, kun vierailee hänen kuuluisaksi tulleessa Parikkalan Patsaspuistossa. Originelli mies, erakoksikin mainittu, jätti jälkeensä perinnön, josta voidaan olla montaa mieltä…
RAUTJÄRVI
Kyllä kestää, ellei käsketä karkuun juoksemaan, totesi luutnantti Aarne Juutilainen, ”Marokon kauhu”, kun häneltä kysyttiin, kestääkö Kollaa. Talvisodan kuuluisimpaan taisteluun liittyvä käsite on tärkeä osa suomalaista sotahistoriaa…
Miettilän Kasarmikangas on muistona ajoista, jolloin Rautjärven entisessä kuntakeskuksessa riitti toimintaa. Tiedetään, että jo Ruotsin vallan aikana 1600-luvulla ruotujakolaitoksen päällikkö majoittautui tänne. Vielä 1700-luvulla isovihan aikana Miettilään oli sijoitettu ruotsalaista sotaväkeä…
RUOKOLAHTI
Todennäköisesti monen autoilijan jarruvalot välähtävät Ruokolahden kohdalla. Keskustan ohittavalle tielle avautuu näkymä, jossa Suomi on kauneimmillaan. Järvimaiseman täydentää Ruokolahden komea puukirkko. Kirkonmäellä sijaitseva rakennus muistetaan parhainten Albert Edenfeltin maalauksesta Ruokolahden eukkoja kirkonmäellä….
SAVITAIPALE
Kuka ihmeen David Emmanuel Daniel Europaeus? Näin ajattelee varmasti moni. Sen sijaan herra nimeltä Elias Lönnrot kuulostaa jo tutummalta. Miehet liittyvät toisiinsa, sillä Europaeus oli Lönnrotin oppilaista etevin. Myös hänen ansiostaan monet suomalaiset kansantarinat ovat tallentuneet jälkipolville…
Savitaipaleen aktiivisen kotiseutuyhdistyksen omistaman Hakamäen museoalueen paikka on valittu onnistuneesti. Alue oli alun perin pappilan hevoshaka, siitä paikan nimi. Vaikka museorakennukset ovat muualta tänne siirrettyjä, on yleisvaikutelma aidontuntuinen…
Juhanna Salonen ja Matti Salonen, isä ja poika. Näiden kahden kädentaitajan lisäksi pitää myös mainita kolmas Savitaipaleen Rahikkalan kylässä syntynyt Taavetti Rahikainen. Kaikki kolme miestä olivat tunnettuja puukirkkojen rakentajia. Jopa niin taitavia, että mestarirakentajille on omistettu Savitaipaleelle oma museo…
TAIPALSAARI
Rohkeasti vain perille asti. Satunnainen kävijä saattaa empiä, voinko tuota mökkitietä pitkin ylipäätään ajaa. Loppumetrit Mooses Putron kesämökille on kapeaa hiekkatietä. Taipalsaarelaiset todennäköisesti tietävät kenestä on kysymys tai ovat ainakin kuulleet nimen Mooses Putro. Kauempaa tuleville nimi on vieras. Perillä odottaa kuitenkin yllätys…
Ensivaikutelma on miellyttävä. Kahvin ja vastaleivotun pullan tuoksu tulee jo heti ovella vastaan. Taipalsaaren Röytyn kotiseututalo vaikuttaa enemmänkin kyläläisten mukavalta kohtaamispaikalta kuin perinteiseltä kotiseutumuseolta. Röytyssä toimii kesällä ja jouluaikaan taipalsaarelaisten yhdistysten pitämä kahvio. Päärakennuksessa ovat myös käsityöläisten myyntipiste ja kunnan infopiste…
ETELÄ-POHJANMAA
ALAHÄRMÄ
Alahärmäläisiltä saatujen talonpoikaiskulttuuriin kuuluvien esineiden lisäksi museossa esitellään häjyilyhuoneessa puukkojunkkarien aikaa Etelä-Pohjanmaalla. Puukkojunkkarit eli häjyt olivat 1800-luvulla esiintyneitä rettelöitsijöitä, joiden keskuudessa puukkotappelut olivat yleisiä. Härmää pidettiinkin tunnetuimpana tappelupitäjänä. Puukkojunkkarit tunkeutuivat kutsumattomina vieraina häihin..
Härmä-Seuran omistama ja todellinen ylpeyden aihe käräjätalo on upeassa kunnossa. Toista oli vielä muutama vuosi sitten. 1800-luvun hirsitalo oli karmeassa kunnossa. Rakennus oli ollut 50 vuotta tyhjillään. Katto vuoti kellaria myöten ja piha-alue oli saanut rehevöityä täyteen vuosikymmenien aikana…
Valtatie 19:n varrella kyltti Knuuttilanraitti opastaa perille. Kyseessä on idyllinen pätkä eteläpohjanmaalaista kylämaisemaa. Knuuttilanraitilla välittömästi tienvarteen on rakennettu tiivis rivi pohjalaisia kaksifooninkisia eli kaksikerroksisia rakennuksia. Knuuttilanraitti sijaitsee neljän kilometrin päästä Alahärmän kirkonkylältä…
ALAJÄRVI
Alajärven kaupunki ylpeilee erään Suomen tunnetuimman arkkitehdin aikaansaannoksilla. Syystäkin. Harvassa paikassa on tarjolla yhtä laaja kattaus Alvar Aallon arkkitehtuuria. Kohteet ovat vieläpä kävelymatkan päässä toisistaan…
Kyseessä on täydellinen taukopaikka, etenkin lapsiperheille. Uintimahdollisuudet ovat mainiot. Saunaankin pääsee. Nälän yllättäessä myös purtavaa löytyy. Nähtävääkin on niin paljon, että lyhyeksi ajateltu pysähdys saattaa venähtää. Täällä ollaan Menkijärven kylän maisemissa seututie 711:n varrella. Alajärven keskustaan on noin 17 kilometriä…
Muutaman kilometrin päässä Alajärven keskustasta sijaitsee kaupungin suosituin nähtävyys. Pohjanmaan lakeuksien tunnetun tulkitsijan taiteilija Eero Nelimarkan nimeä kantava museo on kotimaisesta taiteesta kiinnostuneiden käyntikohde…
Alajärven kaupungin monista Alvar Aallon suunnittelemista rakennuksista Villa Väinölä poikkeaa muista Aalto-kohteista. Se oli alun perin tarkoitettu yksityiskäyttöön. Arkkitehti Aalto suunnitteli sen veljelleen Väinölle ja hänen perheelleen. Vuonna 1926 valmistunut rakennus kuuluu arkkitehti Aallon varhaistuotantoon…
ALAVUS
JARI-MATTI LATVALAN RALLIMUSEO / J-M RALLY PARC FERMÉ
Latvalan rallimuseon, viralliselta nimeltään JM-Rally Parc Fermé -rallimuseon, sijainti valtatie 18:n varrella on mainio. Jokainen ohikulkija ei voi olla sitä huomaamatta. Ja ohikulkijoita riittää, sillä Vesa Keskisen kuuluisa Tuurin kyläkauppa sijaitsee aivan vieressä…
Kirkon vieressä on kellotapuli ja vuonna 1947 perustetun Alavus-seuran ylläpitämä honkahirsinen kotiseutumuseo. Jälkimmäinen on vanha viljamakasiini, joka otettiin museokäyttöön 1950-luvulla. Perinteisen viljajyvästön ulkonäkö ei vielä kerro, millaisesta kotiseutumuseosta onkaan kyse. Heti sisälle astuessa oivaltaa, että Sotavanhus-nimellä tunnettu rakennus on keskitasoa laadukkaampi kotiseutumuseo…
TOIVO KUULA -HUONE (Taidekeskus Harri)
Taidekeskus Harrissa sijaitseva säveltäjä Toivo Kuulan elämälle omistettu huone on pieni ja anniltaan vaatimaton. Se ei kuitenkaan vähennä vierailun merkitystä, sillä paikkakunnan kuuluisuuden elämä oli poikkeuksellisen värikäs…
Alavuden Veteraaninen perinnehuone ei ole suuren suurin, mutta se on sisustettu teemallisesti taidokkaasti. Perinnehuone kertoo suomalaisesta sotahistoriasta alavutelaisten sekä muiden eteläpohjalaisten sotilaiden näkökulmasta…
EVIJÄRVI
VÄINÖNTALO – JÄRVISEUDUN MUSEO
Väinö Tuomaala, jos kuka, on ansainnut oman museon. Väinöntalo – Järviseudun museo on Evijärvellä sijaitseva kotiseutuneuvos Tuomaalan kokoama museo. Ja kyse ei olekaan ihan pienestä kokoelmasta. Voikin vain hämmästellä, miten yhden ihmisen elämä on riittänyt kaiken tämän talteen ottamiseen…
ILMAJOKI
AALLON PATTERISTON PERINNETALO
Ilmajoella sijaitsevan pienen punaisen talon piha-alueella on kolme sodanaikaista tykkiä. Rakennuksen eteen on pystytetty muistokivi, johon on ikuistettu liekehtivä ammus, kenttätykistön tunnus. Kyseessä on Aallon patteriston perinnetalo. Se ei ole pienestä koostaan huolimatta ihan mikä tahansa tutustumiskohde…
Rakennus vaikuttaa hämmentävältä. Ilmajoen museo muistuttaa enemmänkin kirkkoa kuin perinteistä maaseudun kotiseutumuseota. ”Kirkkorakennus” on kuitenkin tarkoin suunniteltu tarkoitukseensa. Arkkitehti Aarne Savela ja rakennusmestari Valle Antila laativat piirustukset Ilmajoen toisen 1600-luvulta peräisin olevan kirkon mukaan…
Ilmajoen entinen Säästöpankin 1930-luvun suojeltu funkkistalo pitää sisällään monipuolisen Puhelinmuseon. Museon historiallinen anti on etenkin alan ammattilaisille melkoinen nostalginen matka puhelinliikenteen historiaan. Mutta onhan puhelimet ja niihin liittyvät arjen asiat olleet aina tärkeitä ihan jokaiselle…
Yli-Lauroselan komeaa talomuseota pihapiireineen ei voi olla satunnainen ohikulkijakaan huomaamatta. Ilmajoen keskustassa keskeisellä paikalla sijaitseva historiallinen Yli-Lauroselan talonpoikaistilan kaksifooninkinen eli kaksikerroksinen päärakennus on eteläpohjalaisen rakennustavan edustava näyte, pohjanmaalaista hirsirakennustaitoa parhaimmillaan…
ISOJOKI
Lyhyen ajomatkan päässä Isojoen keskustasta sijaistee Lauhanvuoren kansallispuisto. Alue tarjoaa mainiot maastot luontomatkailijalle. Osa matkailijoista piipahtaa täällä nähdäkseen olympiavoittaja Arto Koiviston palkintokokoelman. Kansallispuiston kupeessa sijaitsee Lauhansaaren Luontomatkailukeskus…
Kyllikin suohauta on yhä kauhujen paikka, jossa voi tuntea väristyksiä miettiessään, mitä paikalla on joskus tapahtunut. Leveäksi tallattu metsäpolku kertoo, miten tuhannet uteliaat ovat vierailleet kuuluisalla suohaudalla. Isojoki tunnetaan parhaiten koko Suomessa mielenkiintoa herättäneestä murhasta…
Alle kaksi tuhatta asukasta ei ole paljoa. Silti Etelä-Pohjanmaan eteläisin kunta, vieläpä itsenäinen ja velaton, Isojoki tarjoaa kotimaan matkailijalle mielenkiintoisia kohteita. Vaikka ollaan hieman syrjässä ja kaukana pääteistä sekä kunnan asukaslukukin on viimeisen 40 vuoden aikana liki puoliintunut, niin kannattaa Isojoella pysähtyä…
ISOKYRÖ
Isokyrö ei tee poikkeusta. Täälläkin monien muiden pohjanmaalaisten paikkakuntien tavoin museoissa muistellaan Suomen alueella käytyjä sotia. Isonkyrön Asemiesmuseota ei voi syyttää vaatimattomuudesta, sillä vaikka tilaa on rajallisesti, täällä on esineitä ja tarinoita kaikista Suomessa käydyistä sodista…
Paikkahan on mitä idyllisin. Ympärillä on Pohjanmaan viljavat vainiot. Peltojen keskellä on aidattuna koivuja ja kuusia kasvava alue. Ruohomättäiden keskeltä pilkottaa pieniä suolammikoita. Mikään ei viittaa siihen, että tällä paikalla on karmea historia…
Intohimo. Intohimo. Ja vielä kerran intohimo. Tämä tulee nopeasti selväksi, kun kuuntelee Isonkyrön Maatalouskonemuseon puuhamiesten juttuja. Heille viikon kohokohta on tiistai-ilta. Silloin parinkymmenen miehen kökkäporukka kokoontuu paikallisen meijerin tiloihin entisöimään talkoilla vanhoja maatalouskoneita…
Tienvarsikyltti Napuen taistelu kehottaa pysähtymään. Kannattaakin pysähtyä ja käydä katsomassa kuuluisan taistelun muistoksi metsänreunaan pystytettyä muistomerkkiä. Mahtipontisen kokonaisuuden on suunnitellut arkkitehti ja kuvataiteilija Visanti…
Ensimmäistä kertaa autolla Perttilän riippusillalle saapuva empii joen ylitystä. Siltapilariin kiinnitetty hevosaikakauden kylttikin Juostenajo kielletty hämää. Suomen vanhin liikenteelle avoin teräksinen riippusilta on kuitenkin tarkoitettu myös autoille, tosin painorajoitus on neljä tonnia…
JALASJÄRVI
Täydellinen tutustumiskohde! Eli tarkoittaa sitä, että Jalasjärven museoalueelle kannattaa saapua kauempaakin. Tarjonta on laadukasta ja poikkeuksellisen monipuolista. Kun tarjolla on vielä kaksi erilaista museota vierekkäin, ei täältä tohdi lähteä pois kovin nopeasti. Varaa siis todellakin aikaa vierailulle…
Jalasjärven museoalueella on kaksi museota: Jalasjärven kotiseutumuseo ja Sotaveteraanien perinnetalo. Kyseessä on Suomen laajin paikallismuseo, joten nähtävää on paljon. Jo pelkästään tutustuminen Sotaveteraanien perinnetaloon riittää syyksi vierailla Jalasjärvellä. Esillä tarinaa Jalasjärven suojeluskunnasta, talvisodasta ja jatkosodasta…
JURVA
Jurva-seura hallinnoi Jurvan museota, joka edustaa entisaikojen talonpoikaskulttuuria. Entinen Haapalan tilan päärakennus on paikka, missä yhdistys ylläpitää päänäyttelyitään. Museoalueella on yhteensä yhdeksän ei rakennusta, joista osa on muualta siirrettyjä…
Jurva ja kunnassa tehdyt huonekalut tulivat tunnetuksi koko Suomessa. Yli sadan vuoden ajan Etelä-Pohjanmaalla valmistettiin ja myytiin huonekaluja. Nikkariperinne mahdollisti Jurvan kehittymisen. Koulutetut huonekalupuusepät ja koristeveistäjät loivat mahdollisuuden, jonka ympärille koko kylä kasvoi…
KARIJOKI
Kellomuseot ovat harvinaisia Suomessa. Kolmannen polven kelloseppä Seppo Tienhaaran ylläpitämä oma yksityinen Karijoen Kellomuseo ei ole pelkästään harvinaisuus, vaan myös tasoltaan poikkeuksellisen laadukas. Toista samanlaista ei löydy Suomesta…
Karijoen kunta ei ole suuren suuri. Itse asiassa se on Etelä-Pohjanmaan pienin kunta sekä pinta-alaltaan että väkiluvultaan, silti se on itsenäinen. Kun kunnassa on vain 1200 asukasta, se herättää varmasti ihmetystä muualla kuntaliitosten Suomessa…
Kaipaatko pientä jännitystä kesälomareissuun…Karijoen Susiluola on eräs Suomen tunnetummista ja kiistellyimmistä arkeologisista kohteista. Muinaisjäänne on erikoinen nähtävyys, sillä sen kaltaista ei ole muualla Suomessa, ei edes muualla Pohjoismaissa. Susiluolassa on ehkä asuttu jo ennen viimeistä jääkautta. Vierailun kannalta oleellisinta on kuitenkin ymmärtää jo etukäteen, mistä onkaan kyse…
KAUHAJOKI
Itse rakennus ei vaikuta erityiseltä. Kauhajoen entinen lyseorakennus muistuttaakin tavallista koulurakennusta. Se ei ole arkkitehtuuriltaan poikkeuksellinen. Mutta sen sota-ajan historia on, ei pelkästään täysin poikkeuksellinen, vaan myös mielenkiintoinen…
Yli parisataa vuotta sitten Suomen sodan aikana Kauhajoella käytiin kovia taisteluita. Paikalliset talonpojat nousivat kapinaan venäläisiä vastaan. Kauhajoen kapinan nimellä tunnettu tapahtumasarja päättyi onnettomasti, sillä venäläiset päättivät kostaa ryöstäen ja polttaen rakennuksia…
Sotiemme veteraanien kunniaksi vuonna 1991 perustetun Kauhajoen Veteraanien perinnetalon 10 000 esinettä, 100 asetta ja useat laadukkaasti toteutetut teemalliset huoneet tekevät siitä yhden tasokkaimmista alan museoista. Kaiken kruunaa tietysti kolme paikallista Mannerheim-ristin sotilasta: kapteeni, maanviljelijä ja sosiaalineuvos Aarne Ahola, kersantti ja maanviljelijä Allan Anttila…
KAUHAVA
Kosolanmäki sijaistee lyhyen ajomatkan päässä Kauhavan keskustasta. Mäellä sijaistee Kauhava-Seuran ylläpitämä monipuolinen talonpoikaismuseo. Museoalueella on myös näyttelytilana toimiva lainamakasiini ja alueelle muualta siirretty Kauhavan veteraanitalo…
Tienavarsikyltti Kalan torppa houkuttaa satunnaista ohikulkijaa poikkeamaan kalaostoksille. Elias Hermanni Kalan torpalla ei ole kuitenkaan kalaa myynnissä, mutta hänen kotitilallaan tehtiin suomalaista yhdistyshistoriaa 1800-luvulla. Suomen ensimmäinen nuorisoseura Kauhavan Nuorisoyhtiö perustettiin Kalan torpassa…
Kaupunki ja Lentosotakoulun kilta perustivat kaupungin keskustaan lentokonepuiston. Se koostuu kahdesta lasivitriinistä, joiden sisälle on tallennettu Lentosotakoulun aikaiseen koulu- ja harjoituskonekalustoon liittyneitä koneita. Lisäksi puistossa on ulkotiloissa kaksi muistomerkkikonetta, jotka on nostettu jalustalle…
Puukkoja on tehty käsityönä eripuolilla Etelä-Pohjanmaata, mutta Kauhava lienee puukkoperinteistä kaikkein kuuluisin. Siitä kiittäminen on puukkomestari Iisakki Järvenpäätä. Eikä sukupolvelta toiselle periytynyt taito ole minnekään kadonnut. Kauhavalla valmistetaan yhä Iisakki Järvenpää -nimisiä puukkoja…
KORTESJÄRVI
Kotiseutumuseoita paljon kiertäville Markin museon anti on tuttua. Sen sijaan museon ulkopuolella on harvinaisuus. Tikashuoneita oli lähes aina kirkkojen läheisyydessä, mutta ne ovat kadonneet. Kortesjärvellä yksi sellainen on Kortesjärvi-seuran toimesta kunnostettu ja se lieneekin ainoa jäljellä oleva Suomessa…
Täällä ollaan kaukana isoista asutuskeskuksista ja syrjässä valtateiltä. Ei ole sattumaa, että Kortesjärven kirkonkylällä on eräs harvinainen museo, Suomen jääkärimuseo. Etelä-Pohjanmaa oli hyvin edustettuna, mutta Kortesjärveltä lähti mukaan jääkäriliikkeeseen poikkeuksellisen monta, 39 paikkakunnan nuorta miestä…
KOSKENKORVA
Museon nimi kertoo olennaisen. Koskenkorva Museo löytyy Ilmajoen Koskenkorvan kylästä, kuuluisan viinatehtaan kupeesta. Tämä on paikka, joka on omistettu suomalaiselle kansallisjuomallemme ja sen valmistamiselle. Vaikka museon päämielenkiinnon kohde on K-18-tuote, on museoon sisäänpääsy kaikille mahdollista – ikää katsomatta…
Tuulessa heiluvia tähtilippuja. Setä Samuli tienvarressa tervehtimässä. Valkoiset lankkuaidat ja Las Vegasin tyylinen kyltti: Koskenkorva West Ranch. Tienviitta Lännentie opastaa ohikulkijan perille. Nyt ei olla televisiosarja Dallasin maisemissa Texasin preerioilla, vaan Etelä-Pohjanmaan lakeuksilla Ilmajoen Koskenkorvan kylässä. Paikallinen monialayrittäjä Jari Mäki on rakentanut tiluksilleen aidon jenkkimaailman…
Koskenkorvan Trahteeri ylläpitää Koskenkorva Museon ohella ravintola- ja majoitustoimintaa. Pihan perällä sijaitsevassa päärakennuksessa on mahdollisuus tutustua Ilmajoen kellontekijöihin, Könnin sukuun. Nykyinen Koskenkorvan talon omistajat, Koskenkorvan perhe, ovat jo neljättä sukua tällä paikalla. Aikoinaan oli tapana, että tilan omistaja otti sukunimekseen omistamansa tilan nimen. Tässä tapauksessa Koskenkorva…
KUORTANE
Heikki Klemetti oli ehdottanut kesäpaikan myymistä, mutta Armi ymmärsi paikan kulttuurihistoriallisen arvon ja lahjoitti huvilan rakennuksineen vuonna 1953 Kuurtanes-Seuralle museotoimintaa varten. Museossa on runsaasti muistoja Armi ja Heikki Klemetin elämästä ja työstä…
Lyhyen matkan päässä kirkolta sijaitsee paikallisen Kuurtanes-Seuran ylläpitämä talomuseo. Sotavuosien jälkeen Kuortaneellakin vallitsi voimakas kotiseutuhenki. Ensin kerättiin talkoovoimin talteen vanhaa talonpoikaisesineistöä. Sitten tuli ajankohtaiseksi saada yhdistykselle oma kotiseututalo…
KURIKKA
JYLLINKOSKEN SÄHKÖLAITOSMUSEO JA INFORMAATIOTEKNIIKAN MUSEO
Mielikuva Pohjanmaan lakeuksista muuttuu Kurikan Jyllinkosken maisemissa. Kyse on kanjonista, jossa korkeuseroa on 25 metriä. Se on paljon muuten niin tasaisessa maakunnassa. Tämä on myös paikka, missä Kauhajoki yhtyy Jalasjokeen ja edelleen Kyröjokeen…
KURIKAN MUSEO JA KOTISEUTUTALO
Korkeuksiin kohoava vesitorni on hyvä maamerkki. Vuonna 1951 valmistunut punatiilillä verhoiltu rakennus sijaitsee Kurikan Museonmäellä. Torni huolehti vuosien ajan kurikkalaisten vesitarpeesta. Nyt se on Kurikka-Seuran omistuksessa. Yhdistys osti sen yhdellä markalla 1970-luvun lopulla. Vesitorni toimii nykyisin näkötornina…
LAPPAJÄRVI
ITE-taiteilija, eläkkeelle siirtynyt entinen poliisi Autio on luonut vuodesta 1995 alkaen Tapolanvuoren laelle mystisen ja henkeäsalpaavan maailman. Se herättää takuuvarmasti jokaisessa vierailijassa vahvoja tuntemuksia. osa on ihastuksissaan, osa on tyrmistynyt. Osa vierailijoista lähtee kotimatkalle kyyneleet silmissä. Osa, joille paikan sanoma jää avautumatta, pitää taiteilijaan todennäköisesti kylähulluna…
Lappajärvi on meteoriittikraatteri, jonka synnytti taivaalta pudonnut kivenjärkäle, asteroidi, 78 miljoonaa vuotta sitten liitukauden lopulla. Lappajärven, Vimpelin ja Alajärven alueella sijaisteva Lappajärvi on Euroopan suurin kraatterijärvi. Sen pituus on 24 kilometriä, leveys 12 kilometriä ja syvin kohta 38 metriä…
Lappajärven museo toimii sekä museona että Lappajärvi-seuran kotiseututalona, yhdistyksen kokoontumispaikkana. Alakerta, Nimismiehensali keittiöineen, on varustettu nykyaikaisesti. Löytyy vesivessakin. Toiseen kerrokseen johtava portaikko seinämaalauksineen on hieno. Yläkerta on varattu museotoiminnalle…
LAPUA
Wanha Karhunmäki -opiston päärakennuksen Juholan yläkertaan on sijoitettu museo, jollaista ei ole toista Suomessa. Wanha Karhunmäki oli Suomen ensimmäinen herännäishenkinen kansanopisto eli körttiopisto. Paikan nykyisin omistaman Karhumäki-säätiön tarkoituksena on yhä vaalia herännäisyyden perinnettä. Körttimuseo esittelee monipuolisesti suomalaista herännäisyyttä ja talon opistohistoriaa.
Lapuanliikkeestä kertova näyttely ”Viimeistä piirtoa myöten” esittelee kommunisminvastaisen liikehdinnän historiaa Suomessa. Näyttelylle varattu tila ei ole suuren suuri, mutta se kertoo taustat ja päätapahtumat 1930-luvun poliittisesta ilmiöstä Etelä-Pohjanmaalla…
Se oli huhtikuun 13. päivä vuonna 1976. Lapuan patruunatehtaan aamuvuoro oli jo aloittanut työnsä, kun klo 7.42 jysähti. Tehtaalla tapahtui eräs Suomen rauhanajan historian tuhoisimmista onnettomuuksista. Patruunatehtaan räjähdyksessä kuoli 40 ja loukkaantui 60 henkilöä. Suurin osa menehtyneistä oli naisia…
Vanhoja kameroita ja kokonaisia valokuvaamojakin on tallennettu museoihin useilla eri paikkakunnilla. Lapuan Vanhassa Paukussa sijaitseva Pyhälahden Valokuvaamomuseo on kuitenkin poikkeuksellinen. Se oli aikoinaan Suomen ensimmäinen maaseudulla sijannut ammattivalokuvaamo…
iki jokaisella Etelä-Pohjanmaan kunnalla ja kaupungilla on oma kotiseutumuseonsa. Lapuakaan ei tee poikkeusta. Lapua-Seuran ylläpitämä kotiseutumuseo on nimeltään Ränkimäen talomuseo, joka on oiva lisä muutenkin Lapuan monipuoliselle museotarjonnalle…
NURMO
ETELÄ-POHJANMAAN TRAKTORIMUSEO
Toisen romu on toisen aarre. Tähän lauseeseen tiivistyy nurmolaisen Matti Jaskarin elämänfilosofia. Vuosikymmeniä kestäneen harrastuksen tuloksena on Suomen laajin vanhojen.Jaskari omistaa 152 traktoria. Edustettuna on 42 eri traktorimerkkiä. Malleja on lukematon määrä…
Nurmolainen kotiseututyö käynnistyi virallisesti sotien jälkeen vuonna 1947, kun Nurmoo-Seura perustettiin. Yhdistys ylläpitää komeaa talomuseoaluetta, Nurmon museota, joka sijaitsee seuran omalla tontilla lähellä Nurmonjokea. Hyvin hoidetulla alueella on toistakymmentä museorakennusta, joista päärakennus, Mäki-Tepon talo, sijaitsee alkuperäisellä paikallaan…
SEINÄJOKI
Paikkahan on mitä idyllisin. Syrjässä kaupungin keskustan vilinästä luonnon keskellä. Seinäjoen Piirillä, Törnävän historiallisen sairaalan alueella oleva Sairaalamuseo sijaitsee puistomaisessa paikassa. Itse museon mielenkiintoinen anti onkin sitten kaukana idyllisyydestä…
SUOJELUSKUNTA- JA LOTTA SVÄRD -MUSEO
Vierailu Suojeluskunta- ja Lotta Svärd -museossa mahdollistaa kaksi asia. Samalla, kun tutustuu itsenäisen Suomen historiaan, voi tutustua myös Alvar Aallon arkkitehtuuriin. Etelä-Pohjanmaan suojeluskuntapiirin uusklassismia edustava vihreä rakennus, nykyinen Suojeluskunta- ja Lotta Svärd -museo, on kansainvälisestikin arvostetun arkkitehti Aallon suunnittelema…
TÖRNÄVÄN MUSEOALUE JA ETELÄ-POHJANMAAN MUSEO
Lakeuksilla on paljosta kiittäminen Abraham Falanderia (myöh. aateloituna Wasastjerna), vaasalaista kauppiasta ja laivanvarustajaa. Hän perusti Seinäjoen alueelle Östermyran rautaruukin vuonna 1798. Ruukki toimi 1800-luvun puoleenväliin saakka…
TEUVA
Pieni alle viiden tuhannen asukkaan Teuvan kuntaa eivät kaikki osaa sijoittaa Suomen kartalle, mutta monet täältä lähtöisin olevat henkilöt ovat useimmille perin tuttuja. Esimerkiksi Tokion olympiavoittaja keihäänheittäjä Pauli Nevala on tuttu nimi varttuneimmalle väelle. Teuvalla lapsuutensa ja nuoruutensa viettäneen Lauri Tähkän tunnistaa nuorempikin väki. Tunnettujen teuvalaisten listaa voi jatkaa pidemmälle…
Teuvan kirkkoa vastapäätä sijaitsee eräs kunnan kaunein ja arvostetuin rakennus, kuntalaisten arvostama kohde. Kaksikerroksinen vuonna 1924 valmistunut kulttuuritalo Orrela on toiminut olemassaolonsa aikana useassa eri tehtävässä…
Saksalaissyntyinen, mutta Teuvalla asuva Reiner Boje sai idean polkupyörämuseon perustamisesta. Eikä ihme, sillä Boje on itse kokenut polkupyöräkorjaaja. Hän on elämänsä aikana kerännyt ison kokoelman vanhoja polkupyöriä ja kunnostanut ne…
TÖYSÄ
Kannattaa asettaa navigaattoriin museon osoite ja ajella kärsivällisesti pölyistä hiekkatietä pitkin. Lopuksi tulee seurata Sepänniemen Lomakylän opasteita, sillä museon omat tienvarsiopasteet puuttuvat. Töysän museo sijaitsee lomakeitaan naapurissa. Museon piharakennuksen ulkoseinään kiinnitetty kyltti Museo varmistaa, että olet saapunut perille…
VIMPELI
Kurikassa tehtiin kärryjä, Ilmajoella kaappikelloja ja Kauhavalla puukkoja. Lapualla tehtiin panoksia ja Jurvassa erikoistuttiin huonekaluihin. Vimpelissä pidettiin huolta, että suomalaissotilaille riitti suksia. Talvisodassa sotilailla oli käytössään vimpeliläiset puusukset. Vimpelissä tehtiin jo ennen sotia ja sotavuosina puolet Suomen suksista, parhaimmillaan yli 100 000 suksiparia vuodessa…
Pesäpallo ja Vimpeli. Liki jokainen suomalainen osaa yhdistää nämä kaksi toisiinsa. Paikallisen sanonnan mukaan peli on parasta paikan päällä, mutta Vimpelissä se on aina ollut parasta koko Suomessa. Lähtökohdat pesäpallolle ovat ainakin Vimpelissä erinomaiset. Ikoninen Saarikenttä sijaitsee aivan keskustassa kirkon vieressä. Väittävät, että Vedon pesäpallo-ottelut alkoivat aikoinaan jo kello 13, jotta kirkkoväki pääsi suoraan siirtymään pesiskatsomoon…
YLIHÄRMÄ
Ylihärmän kotiseutumuseon osoite Rannanjärventie kertoo jo paljon. Perinteisen kotiseutumuseon tarjonnan ohella täällä on tarinaa kylän tunnetuimmasta henkilöstä Antti Rannanjärvestä (1828-1882), pahamaineisesta puukkojunkkarista. Häjy-Antti oli Isotalon Antin ohella häjyjen näkyvin persoona ja samalla ylihärmäläisen isoimman maatilan isäntä…
ETELÄ-SAVO
ENONKOSKI
Jos hyvin käy, niin voit nähdä samalla lepakoita. Tosin nämä mystiset öiseen aikaan lentävät pikkunisäkkäät eivät juurikaan anna merkkejä päiväsaikaan. Lepakot ovat kuitenkin Enonkosken kotiseutumuseon vakiovieraita. Vuonna 1965 kotiseutumies Antti Kuuramaa iski nuijansa pöytään ja Enonkoski-seura oli perustettu. Siitä lähti liikkeelle innokkaan kotiseutuyhdistyksen toiminta…
HIRVENSALMI
Kissanpäiviä Kissakoskella koko perheelle! Näin lupailee Kissakosken voimalaitoksen esite. Hirvensalmella sijaitseva historiallinen tehdasmiljöö luonnonkauniin Puulaveden rannalla tarjoaa mukavan pysähdyspaikan. Samalla voi tutustua paikan mielenkiintoiseen historiaan sekä nykyajan sähköntuotantoon…
Liian paljon tavaraa, liian vähän tilaa. Tuttu juttu monille kotiseutumuseon ylläpitäville puuhaihmisille. Näin on myös Hirvensalmella. Paikallisen kotiseutuyhdistyksen keräämä kokoelma on saanut ajan saatossa useasti vielä vaihtaa paikkaakin. Nykyiset tilat ovat löytyneet 1920-luvulla rakennetun entisen kansakoulurakennuksen yläkerroksesta, opettajan kodista…
Parikymmentä kilometriä Hirvensalmen keskustasta Kuitulan kylässä tienvarren iso opaskyltti, Ahti Karjalaisen synnyinkoti, paljastaa, kuka oli kylän kuuluisuus. Lepolan talossa vuonna 1923 syntynyt Ahti Kalle Samuli Karjalainen nousi maamme eturivin poliitikoksi. Hilkulla oli etteikö hänestä olisi tullut jopa tasavallan presidentti. Lepola ei ole pelkästään kuuluisan miehen lapsuudenkoti, vaan se on myös 1900-luvun alkupuolen maatila…
TUPA – AHTI KARJALAISEN ELÄMÄNTYÖMUSEO
Hirvensalmella syntynyt Ahti Karjalainen teki ansiokkaan, mutta myös perin värikkään poliittisen uran. Päällimmäisenä monelle Karjalaisen aikalaiselle on jäänyt mieleen Ahdin poliittiset sotkut ja yksityiselämän värikkäät ongelmat…
JUVA
JUVAN MUSEO JA KARJALAISTEN MUSEO
Puitteet ovat komeat, mutta niin on paikan historiakin poikkeuksellinen. Partala on entinen kuninkaankartano, jonka menneisyys ulottuu Kustaa Vaasan ajalle 1500-luvulle. Kuninkaan määräyksestä paikalliset kartanon asukkaat joutuivat muuttamaan muualle ja tilalle tuli kuninkaan vouti…
OLYMPIAVOITTAJA KALEVI HÄMÄLÄISEN PATSAS
Juvalta kotoisin oleva hiihtäjälegenda Kalevi Hämäläinen oli sijoitettu vuoden 1960 Squaw Valleyn olympiakisojen 50 kilometrin ensimmäiseen arvontaryhmään. Suomen Hiihtoliiton johtajien luotto oli nihkeää tulevaan olympiavoittajaan. Arpa antoi Kalevin lähtönumeroksi Yksi. Sellainen numerolappu rinnassaan ei hiihtäjältä voitu odottaa menestystä….
Yli 100 vuotta vanha rakennus, ei sähköä, ei vettä, ei viemäriä, silti tuvassa on keltainen nykyajan puistonpenkki ja kamarissa nahkapäällysteinen nojatuoli. Vaikuttaa melkoiselta ristiriidalta. Todellisuudessa ei, sillä talon viimeinen asukas, Anna Regina Nikulainen, asui täällä vielä 1980-luvulla…
KANGASNIEMI
Kangasniemellä kirkko sijaitsee keskellä kylään. Tien toisella puolella on harmaakivinen viljamakasiini, sekin siis paraatipaikalla. Kotiseutumuseoksi muutettuun entiseen lainajyvästöön on helppo tulla. Ja se kannattaakin, sillä Kangasniemen museo on keskivertoa tasokkaampi kotiseutumuseo…
Kahdeksantoista kilometriä Kangasniemen keskustasta tuntuu kiemuraista tietä pitkin ajellessa pitkältä. Yleensä mitä syrjäisempi museon sijainti on, sitä parempi on museon anti. Kangasniemen kotiseutuyhdistyksen omistama Pitkäpellon kotiseututalo ei tee poikkeusta…
KERIMÄKI
Matti Lähesmaa on kalamiehiä. Hän tietää järvikalastuksesta kaiken. Kun saat hänet oppaaksi, poistut Kerimäen keskustassa sijaitsevasta Järvikalastusmuseosta monta kokemusta rikkaampana. Sen sijaan Kerimäen entinen nimismies Heikki Häyrynen oli innokas keräilijä. Hänet tunnettiin paikkakunnalla lempinimellä Romu-Heikki…Kohde on lopetettu!
Ensivaikutelma on hämmentävä, onhan Kerimäen kirkko, ei pelkästään Suomen, vaan koko maailman suurin puukirkko. Sijainti korkean kukkulan laella entisestään korostaa herranhuoneen suuruutta. Kyseessä ei ole mittavirhe. Sentit eivät ole muuttuneet tuumiksi eivätkä kyynärät metreiksi, vaan jättisuuri kirkko on rakennettu suunnitelmien mukaan…
Te olette petetyt upseeristonne taholta. Te taistelette omaa kansaanne vastaan, jolle Punainen Armeija osoittaa veljellistä apuaan vapauttaakseen tilanherrojen ja kapitalistien ikeestä. Lopettakaa turha sota, siirtykää Puna-armeijan puolelle! Teille taataan elämä ja vapaus…Kohde on lopetettu!!
MIKKELI
Hätäisimmiltä loppuu ehkä usko. Ensin asfalttipintainen kiemurteleva tie päättyy. Sen jälkeen ajetaan vielä hiekkatietä pitkin, kunnes lopulta lähes yllättäen pieni tienviitta opastaa Harjukosken myllylle. Viimeinen parisataa metriä kävellään perille…
Venäläinen sotilassaapas suomalaisessa jalassa. Venäläinen sotilassaapas venäläisessä jalassa. Itsenäisen Suomen sotilaat ja saksalaiset 1940-luvulla. Siinä tiivistettynä Mikkelin vanhan kasarmin historia ja sen asukkaat. Kuluneet lattialaudat ja niiden koholle jääneet oksankohdat kertovat, kuka kulloinkin on pitänyt majaa Mikkelin kasarmin puurakennuksissa…
Mannerheimilla oli käytössään erikoisjuna. Vuonna 1942 marsalkan viettäessä syntymäpäiviään, hän matkusti junalla Imatralle Kaukopäätehtaille. Tehdasalueen ratapihalla Marski vastaanotti salonkivaunussaan yllätysvierailulle tulleen valtakunnankansleri Adolf Hitlerin…
Ruotsin kuningas Kustaa III oli harmissaan valtakuntansan itäisten osien siirtymisestä Venäjälle Turun rauhan jälkeen. Pönkittääkseen valtaansa Kustaa suunnitteli pitkään uutta sotaa venäläisiä vastaan. Kun Venäjä ajautui sotaan Turkin kanssa, totesi Kustaa tilaisuutensa koittaneen…
Mikkelissä ei voi olla törmäämättä marsalkka Mannerheimiin. Marskin Pultti, Marskin Lääkäriasema, Marskin kahvila, Marskin päiväkoti, Marski Festivaali, Marski Maraton, Marskin Röntgen, Kauppakeskus Marski…Eri puolilla kaupunkia on paljon marsalkkaan liittyvää. Ylipäällikkö Gustav Mannerheimilla oli päämaja Mikkelissä kaikissa itsenäisen Suomen sodissa. Marski riittääkin syyksi vierailla Mikkelissä…
Näky lienee ollut melkoinen, kun mikkeliläisen apteekkari Grenmanin poika ajeli kaupungin ensimmäisellä polkupyörällä. Renkaat olivat umpikumia ja jarrutkin puuttuivat. Pyörän kurvikkaasta ulkonäöstä päätellen ilman kaatumisia ei selvitty…
Ensin kannattaa vierailla marsalkka Mannerheimin komentokeskuksessa Päämajassa. Samalla pääsylipulla pääsee myös katsomaan Naisvuoren kallioon louhittua sodanaikaista viestikeskusta, jonka peitenimi oli Lokki.Viestikeskusta alettiin suunnittelemaan jo ennen talvisodan syttymistä. Valmista ei kuitenkaan saatu ajoissa, ja niinpä talvisodan aikana viestikeskus sijaitsi koulun kellarissa…Toistaiseksi suljettu!
MÄNTYHARJU
Mäntyharjun kirkkoherralla oli aikoinaan visainen ongelma: rukoillako Venäjän keisarin vai Ruotsin kuninkaan puolesta? Mäntyharju on sijainnut kahden valtion, Ruotsin ja Venäjän rajalla, jopa niin, että tiettyinä aikoina kahden valtakunnan raja kulki kylän keskeltä…
Miekankoski tunnetaan myös tukinuitosta. Paikka sijaitsee kahden tärkeän uittoväylän risteyskohdassa. Miekankosken kautta päästää Mäntyharjun reitiltä Saimaalle. Kosken partaalle 1940-luvulla rakennettu uittotupa varastoineen on säilynyt. Nyt sen suojissa on Uittomuseo. Sisäänpääsy on maksuton…
On automuseoita ja automuseoita. Ja sitten on WHD Automuseo. Syrjässä Mäntyharjun Nurmaan kylässä sijaitsee automuseo, jollaista vastaavaa ei ole Suomessa. Puolensadan auton kokoelma kertoo Woikosken teollisuushistoriasta ja samalla omistajasuvun vaiheista…
PERTUNMAA
Vanha-Rantalan isännillä on ollut silmää talonsa paikan valinnalla. Savolaiseen tapaan paras paikka tilan päärakennukselle löytyy korkealta mäeltä. Pertunmaan ykkösnähtävyys, Vanha-Rantalan talomuseo, on säilynyt hyvin nykysukupovelle…
PIEKSÄMÄKI
Sylvi Kekkonen os. Uino syntyi tällä paikalla. Näin on ikuistettu muistomerkin kylkeen Pieksämäen kirkkomäelle. Paikalla on nykyisin pelkkää nurmikkoa. Yli 100 vuotta sitten muistomerkin kohdalla oli pappilan piharakennus, jossa Sylvi Uino syntyi maaliskuun 12. päivänä vuonna 1900, samana vuonna kuin hänen tuleva puolisonsa Urho Kekkonen….
Savon rata on tärkeä osa, ei pelkästään suomalaista rautatiehistoriaa, vaan se kertoo myös kotimaamme suurista yhteiskunnallisista muutoksista. Kouvolasta Kuopioon rakennetun radan valmistuttua vuonna 1889 Savo oli vielä harvaan asuttua syrjäseutua. Elettiin tsaarin vallan aikaa. Pieksämäki oli vielä silloin vaatimaton kylä, mutta rautateiden risteysasemana siitä kehittyi tärkeä eteläsavolainen kaupunki…
PUNKAHARJU
Vaatimaton tievarsikyltti opastaa Punkaharjun kotiseutumuseolle. Perille ei eksy sattumalta. Matkaa kylän keskustasta kertyy viitisentoista kilometriä. Kapean hiekkatien päässä Hiukkajoen kylän Hälvänmäessä on unelma, alkuperäisellä paikalla sijaitseva 1800-luvun hyvin säilynyt talonpoikaistila piharakennuksineen…
Suuren maailman meininkiä! Metsämuseo Lusto ei ole rakennettu ihan pikkurahalla. Lopputulos onko suomalaisittain perin komea. Lusto kuuluu toteutukseltaan kotimaisten museoiden eliittiin. Jo itse museorakennus on nähtävyys. 1990-luvulla valmistunut osittain betonirunkoinen näyttelytila sai jatkoksi kokopuisen täydennysosan Iso-Samperin hallin. Lopputulos on niin hieno, että moni saapuu tänne jo pelkästään ihailemaan kotimaista arkkitehtuuria…
PUUMALA
Perille ohjaavia opasteita on niukasti, mutta navigaattori vie oikeaan osoitteeseen. Sodanaikainen konekiväärikorsu on eräs Puumalan nähtävyyksistä. Paljon on muuttunut vuosikymmenien aikana. Puusto on kasvanut ja nykyisin on vaikea arvioida, millainen strateginen merkitys konekiväärikorsulla oli sotavuosina. Puumalaan pystytettiin yhteensä viisi erillistä teräbetonikorsua…
Ja minä kun en lähde täältä minnekään, totesi useasti ”Liehtalan Jallu”,Jalmari Reponen. Saimaan saaressa asunut Liehtalan originelli isäntä asui lähes koko ikänsä kotitilallaan. Mutta viimeinen oli Jallunkin lähdettävä. Hän kuoli sairaalan vuodeosastolla. Jalmari asui poikamiehenä seuranaan hevonen, lehmä, muutama lammas, kanoja ja epämääräinen määrä kissoja…
Todennäköisesti nimi Elsa Heporanta ei kerro monille juurikaan mitään. Hänet kuitenkin mainitaan aina, kun tutustutaan Puumalassa sijaitsevaan Sahan museoon. Elsa oli Sahalahden sahanhoitajan Juhani Koposen tytär. Elsa tunnetaan parhaiten Kalevala Korun perustajana. Elsa oli myös kirjailija, joka teoksessaan Ursula Keivaara kertoo lapsuudestaan sahaympäristössä…
RANTASALMI
Pekka Lipponen on lupsakka savolainen seikkailija. Hänen parinaan häärää Kalle-Kustaa Korkki. Veijarit ovat suomalaisen kioskikirjallisuuden suosittuja hahmoja, joiden fiktiivisiä seikkailuja seurattiin aikoinaan innolla. Outsider-nimellä kirjoittanut Aarne Haapakoski sijoitti sankarinsa syntymäpaikan Rantasalmelle. Lipposen nimi elä yhä vahvana paikkakunnalla kauppojen ja ravintoloiden nimissä…
RISTIINA
ASTUVANSALMEN KALLIOMAALAUKSET
Astuvansalmen esihistorialliset maalaukset ovat Pohjois-Euroopan suurimmat. Kallioseinämän vanhimmat piirrokset ajoittuvat kivikaudelle. Maalaukset tulivat tunnetuiksi, kun arkeologi Pekka Sarvas havaitsi ne veneretkellään 1968. Parhaiten kalliomaalaukset näkyvät yhä nykyisinkin järveltä käsin. Nähdäkseen maalaukset pitää nähdä hieman vaivaa…
PIEN-TOIJOLAN TALONPOIKAISMUSEO
Kaksi kohdetta aivan lähekkäin. Ristiinan ehkä tunnetuin matkailukohde on Astuvanniemen kalliomaalaukset. Aikaa kannattaa varata myös vierailuun Pien-Toijolan talonpoikaismuseoon. Se sijaitsee lähellä sitä parkkipaikkaa, mistä lähdetään patikoimaan metsäpolkua pitkin kalliomaalauksille. Matkaa Ristiinan keskustasta Puumalan suuntaan kertyy parikymmentä kilometriä…
SAVONLINNA
”Sen tervahöyryn nimi oli prinsessa Armada. Ja me parrulastissa seilattiin noita Saimaan aaltoja”. Kipparikvartetin tutut sanat suositusta Kaunis Veera -laulusta sopivat hyvin Savonlinnan maakuntamuseon antiin. Entisen punatiilisen lainamakasiinin, nykyisen museon sijainti Riihisaaressa aivan Olavinlinnan kupeessa veden äärellä on ihanteellinen…
On linnoja ja linnoja. Ja sitten on Olavinlinna. Liki jokainen suomalainen tunnistaa Olavinlinnan, vaikka ei olisi nähnyt sitä paikan päällä. Linnan sijainti kalliojyrkänteen päällä vesien ympäröimänä sekä korkeuksiin kohoavat pyöreät tornit ovat innoittaneet vuosikymmenien ajan ritari- ja linnaromantiikasta kiinnostuneita ihmisiä. Olavinlinna onkin eräs Suomen suosituimmista nähtävyyksistä….
SAVONRANTA
Punamullattu vanha hirsinen myllyrakennus. Kohisevan kosken solina. Joen ylittävä puusilta. Aitta, riihi ja tupa. Sielu lepää savolaisessa maalaismaisemassa. Säimenen kylän ylpeys, myllymuseo pihapiireineen, vie ajassa taaksepäin. Säimen on yksi Savonrannan kylistä. Täällä on aina eletty syrjässä, kaukana muista. Välimatkat ovat olleet pitkiä ja kulkuyhteydet hankalia…
VUOKALAN MYLLY- JA VOIMALAMUSEO
Pieni eteläsavolainen Savonrannan kunta on liitetty Savonlinnaan. Sekään ei liitosta tehdessä haitannut, kun Savonrannalla ja Savonlinnalla ei ollut silloin yhteistä kuntarajaa. Talousvaikeuksissa kärvistelyt pieni kunta tunnettiin aikoinaan vauraista myllyistään…
SUOMENNIEMI
Lyytikkälän tilan isännän Esko Niemisen viimeinen säähavainto on kirjattu ylös muistivihkoon huhtikuun 18. päivänä vuonna 1979. Hän kuoli seuraavana päivänä 70-vuotiaana. Samalla päättyi Lyytikkälän tilan pitkäaikainen seitsemän sukupolvea kestänyt sukuhistoria…
VIRTASALMI
KOTISEUTUMUSEO JA PERINNEPUISTO
Punamullattu kunnantupa tai kuten virtasalmelaiset sitä kutsuvat, Punainen tupa, tuli tarpeeseen. Virtasalmen kunta oli itsenäistynyt 1900-luvun alkuvuosina. Toimintaa varten tarvittiin uudet tilat. Paikka löytyi sopivasti kirkkoa vastapäätä tien toiselta puolelta…
Kylän väki ikääntyy ja vähenee. Enää ei ehkä onnistuisi, vaikka talkoohenkeä löytyisi. Valkeamäen maa- ja kotitalousseuran 1990-luvun voimanponnistus, oma maaseutumuseo, on esimerkki, mitä saadaan aikaan, kun kyläläiset puhaltavat yhteen hiileen…
KANTA-HÄME
FORSSA
Paljon on muuttunut viimeisten vuosikymmenien aikana. Forssan Kehräämöalueen punatiiliset rakennukset ovat entisellään, mutta koneet ovat pysähtyneet. Forssan kaupunki osti Oy Finlayson Ab:ltä tyhjiksi jääneet teollisuusrakennukset vuonna 1982. Laajamittaisten kunnostus- ja muutostöiden jälkeen Kehräämöalueesta tuli kaupunkilaisille todellinen kulttuurikeidas…
Loputkin puuvillapaalit on kannettu pois. Makasiini palveli varastona aina vuoteen 1979, jolloin kehräämön omistaja Finlayson ja Lounais-Hämeen Kotiseutu- ja Museoyhdistys sopivat puuvillamakasiinin muuttamiseksi museoksi. Nimeksi tuli aluksi Lounais-Hämeen museo. Nyt museon nimi on Forssan museo. Nykyisin museon ylläpidosta vastaa Forssan kaupunki.…
Forssan Luonnonhistoriallisen museon juuret ulottuvat vuoteen 1951, jolloin perustettiin lounaishämäläinen luonnonsuojeluyhdistys. Siitä tuli Suomen ensimmäinen paikallinen luonnonsuojeluyhdistys. Sen nimeksi tuli myöhemmin Lounais-Hämeen Luonnonsuojeluyhdistys ry…
Ronttismäen asuntoalue tuli tarpeeseen. Forssan kehräämön perustaja Axel Wilhelm Wahren tarvitsi työntekijöitä ja työntekijät asuntoja. Ronttismäki syntyi 1800-luvulla, kun työläiset rakensivat perheilleen mökkejä Linikkalan kylän mäkitupa-alueelle, sikojen laidunmaalle. Erään ruotusotamiehen tiedetään olleen nimeltään Front, ja siitä vääntyi alueen nimi Ronttismäki…
HATTULA
Museo esittelee havainnollisesti, miten puutarhoihimme on ajan myötä raatamiskulttuurin tilalle tullut ”itsensähemmottelukulttuuri”. 2000-luvulla puutarhasta tarvittiin tilaa trampoliinille. Kylpytynnyrit ilmestyivät takapihoillemme. Helppohoitoisuus ja suuret terassialueet ovat tärkeitä.
Täällä viihtyy koko perhe, mainostaa Hattulan Parolaan sijoitettu Panssarimuseo. Väitteelle tulee katetta, kun seuraa erityisesti isien ja pikkupoikien panssarivaunujen päällä kiipeilyä ja niiden sisätiloihin kurkkimista. Perheille suunnatut tapahtumapäivät ovat erittäin suosittuja. Panssarimuseo on ennen kaikkea kunnianosoitus suomalaisille sotilaille ja heidän saavutuksilleen. Kunniapaikalla ovat sotiemme Mannerheim-ristin ansainnet sotilaat…
HAUHO
Hauhon kirkon vieressä sijaitseva Esinemuseo poikkeaa perinteisistä kotiseutumuseoista. Hauho-Seuran toimesta on aikaansaatu näyttely, joka on poikkeuksellisen monipuolinen sekä sisältää paljon harvinaisuuksia. 1800-luvun viljavaraston sisätilat on osin säilytetty alkuperäisinä, osin seiniä on purettu museotoimintaa varten. Nähtävänä on kotiseutumuseoiden tapaan perinteisiä hauholaisia talonpoikaisaikaisia työkaluja….
Hauhon Sotjalassa sijaitseva Hovinkartano on kulttuurimatkailijan helmi. Aito kartanoympäristö puistoalueineen on nykyään, ei ainoastaan mielenkiintoinen historiallinen kohde, vaan myös suosittu taidetapahtumapaikka. Hovinkartanon historiaa ulottuu vuosisatoja taaksepäin. Entisen rälssitilan omistajat ovat vaihtuneet useasti. Godenhjelm-, Gripenberg-, Leopold-, Engström– ja Furuhjelm -suvut ovat hallinnoineet Hovinkartanoa kukin vuorollaan…
Hauho-Seuran ylläpitämä ja vanhaan viljamakasiiniin sijoitettu Esinemuseo edustaa kotiseutumuseoiden valtakunnan eliittiä. Poikkeuksellisen monipuolisen museon ohessa aikaa kannattaa varata myös Kotkon ulkomuseoalueeseen tutustumiseen. Museot sijaitsevat lyhyen kävelymatkan päässä toisistaan…
HAUSJÄRVI
KOTISEUTUMUSEO JA KOSKELAN TALO
Koskelan tilan viimeisellä isännällä Viljo Koskelalla oli harras toive: Viljo toivoi kotinsa säilyvän museona. Toive toteutui, tosin vuonna 2000 kuollut Viljo ei ehtinyt nähdä toiveensa lopullista toteutumista. Samalla toteutui myös paikkakuntalaisten pitkäaikainen ajatus omasta kotiseututalosta. Koskelan talo siirtyi Hausjärvi-seuran omistukseen. Kotiseututalolle löytyi sopiva paikka läheltä kirkkoa…
Tänne ei poiketa sattumalta. Tosin päätien varrella on opaskyltti, joka houkuttaa poikkeamaan sivutielle. Matkaa perille olisi kuitenkin useampi kilometri. Loppumatka ajellaan vielä syrjäistä hiekkatietä pitkin. Poikkeaminen kylläkin kannattaa. Monet vierailevat Mommilan kyläpuodilla joka ikinen kesä…
HUMPPILA
Kauppilan perinnetila on nykyisin avoinna kaikille. Toisin oli aikoinaan 1900-luvun alkuvuosikymmeninä. Ali-Kauppilan perhe eli pitkään omissa oloissaan. Vain naapureilla oli lupa tulla sisälle. Perheen omatkin asiat hoidettiin mieluummin muualla kuin Humppilassa. Talon emäntä Maria sai kylillä haukkumannimen ”Kauppilan ämmä” ilkeän luonteensa ansiosta.…
Höyryveturin kimeä vislaus kuuluu jälleen Kalle Talvisen tontille, samalla tavoin kuin vuosikymmeniä sitten. Kunnostettu museorautatien Humppilan asema sijaitsee kiven heiton päässä Talvisen talosta. Junat kuuluivat Kallen arkeen, sillä hän teki pitkän työrupeaman rautatien palveluksessa sekä toimi kunnantalon puunhakkaajana…
HÄMEENLINNA
Hämeenlinnan vaakunaan on kuvattu kaupungin symboli, Hämeen linna. Vanajavettä symboloi vaakunan alareunan aaltokuvio. Vaakunan muurikuviointi viittaa linnan materiaaliin, punaiseen tiileen. Useimmat keskiaikaiset linnat on totuttu näkemään harmaakivisinä. Hämeen linna tekee poikkeuksen. Tiili puolustuslinnakkeen materiaalina on melko harvinainen…
Hämeenlinnassa sijaitseva Museo Militaria on poikkeuksellisen hienosti toteutettu. Kyseessä on sota-aiheinen museo, mutta todellisuudessa se on paljon muutakin. Museo havainnollistaa monipuolisesti, ei pelkästään asetekniikan kehittymistä, vaan myös yhteiskunnallisia muutoksia keskiajalta alkaen nykypäivään asti…
Palanderin talo kertoo, millaista kaupunkilaisperheen asuminen oli yli 100 vuotta sitten. Talo on hämeenlinnalaiseksi porvariskodiksi sisustettu kotimuseo. Talon sisälle pääsee opastetuille kierroksille puolen tunnin välein. Odotellessa kannattaa ihailla Linnankadun yhtenäistä puutaloriviä. Museo sijaitsee keskustan hienolla puutaloalueella…
Talkootyölläkin saa hienon museon aikaiseksi. Hämeenlinnan palolaitoksen kellarikerrokseen rakennettu tunnelmallinen museo on niin kiehtova, että sen soisi olevan keskellä kaupunkia kaikkien nähtävänä. Palomuseo on toteutettu tavalla, josta moni museo voisi ottaa mallia. Palomiehiä esittävät hahmotkin on taitavasti tehty. Palomuseo kertoo visuaalisin keinoin palotorjunnan kehittymistä eri aikakausilla.
Vieraita astuu sisään tasaiseen tahtiin. Jean Sibeliuksen syntymäkoti on suosittu nähtävyys. Sekään ei haittaa, että mestarisäveltäjä vietti tässä talossa vain lyhyen ajan ja museokodin huonekalut eivät ole alkuperäisiä. Restaurointityön jälkeen kodin tunnelma on saatu alkuperäisen tuntuiseksi. Sibeliuksen Hallituskadun asunto on säilynyt, vaikka ympäröivät puutalot ovat jo kadonneet…
Jos vierailijat saapuvat vankilamuseoon samasta ovesta kuin vangit aikoinaan, vastassa olisi synkät eristyssellit vankkoine kaltereineen. Perheen lapset liimautuvat tiukasti turvaan vanhempien kylkeen. Vankila on pyritty säilyttämään alkuperäisessä asussaan, ja siinä onkin onnistuttu hyvin: tunnelma on heti hyytävä. Hämeenlinnan vankilamuseo kertoo suomalaisesta vankeinhoidosta ja vankilaelämästä. Itse rakennus on jo nähtävyys, sillä se on Suomen ensimmäinen sellivankila vuodelta 1871.
JANAKKALA
HYVIKKÄLÄN KAUPPAMUSEO JA NOSTALGIABENSIS-MUSEO
Tien varteen pystytetty vaatimaton Museo-kyltti opastaa perille Jukka-Pekka ja Kristiina Heleniuksen museomaailmaan, entisen kansakoulun pihapiiriin. Janakkalan Hyvikkälän kylän perukoilta löytyy todellinen ”salattu museo”, Kauppamuseo ja Nostalgiabensis…
Janakkalainen Antti Ahlberg on ikuistanut nimensä historiaan. Hän toimi Suomen vanhimman radan, Helsinki-Hämeenlinna, ratamestarina. Hänen virkatalonsa Janakkalan Leppäkosken kylässä on harvinainen, sillä se on säilynyt tähän päivään asti. Ratamestarin talo edustaa rautateiden historiaa, mutta myös samalla se on Ida Aalbergille omistettu museo…
KIVIKELLARIMÄEN KOTIMUSEO (lakkautettu)
ällaista kohdetta ei uskoisi olevankaan, ellen itse olisin omin silmin nähnyt. Toimi Löyttyniemen uskomaton kotimuseo löytyi Hämeen sydämestä, Saloisten kylästä, keskeltä metsän siimeksestä. Vuosia kestäneen keräilyn tuloksena oli syntynyt perin erikoinen oma museo, josta kotiseutuneuvoksen arvonimen saanut Löyttyniemi oli syystäkin ylpeä. Toimi keräsi kaikkea mahdollista…
Janakkalan Laurinmäen torpparimuseo sijaitsee keskellä arvokasta lounaishämäläistä kulttuurimaisemaa. Museon lisäksi alueella on vanha linnavuori, pyhä lähde, keskiaikainen kirkko ja venäläisten rakennuttamia ensimmäisen maailmansodan aikaisia juoksuhautoja. Museoalueelta lähtee viitoitettu luontopolku. Janakkala tunnetaan kartanoistaan ja niiden alaisuudessa olleista torpista…
Jo pelkästään Napialan entisen kansakoulun pihamaalle saapuminen tarjoaa kiehtovan näyn. Yli 100-vuotias koristeellinen koulurakennus on upeassa kunnossa. Punaiseksi maalattu hirsirunkoinen rakennus valkoisine ikkunakoristeineen ja hoidettu piha tarjoavat hyvät puitteet kesätapahtumille. Napialan Wanhalla Koululla on aivan oma erityinen tunnelmansa…
Tämä on paikka, missä opettajaa totellaan. Seistään pulpetin vieressä selkä suorana, kun vastataan kiltisti opettajan kysymykseen. Tosin Napialan kyläkoulu lakkautettiin jo ajat sitten, mutta sisarukset Heli Lindblom ja Päivi Hakoma ylläpitävät yhä entisaikojen koulutunnelmaa..
Keskellä Janakkalan maaseutua Vähikkälän kylässä on jotain, joka on maalaisidyllistä poikkeavaa. Olavi Kanervistolla on mittava kokoelma kaikkea tietokoneisiin liittyvää tallennettuna kotitalonsa tyhjäksi jääneessä päärakennuksessa. Näyttöpäätteet, keskusyksiköt, näppäimistöt ja pelikoneet täyttävät nyt hyllymetreittäin Kanerviston entisen kodin huoneita. Näin Kanerviston sukutilan vanha päärakennus on saanut uuden elämän.
JOKIOINEN
Tule Elonkiertoon haistamaan, maistamaan, kokemaan ja koskettamaan. Näin Luonnonvarakeskuksen (Luke) ylläpitämä maaseutu- ja kotieläinpuisto houkuttelee esitteessään. Paras vierailuaika on keskikesä, kun kasvukausi on päässyt jo hyvään vauhtiin, mutta elonkorjuu ei ole vielä alkanut. Elonkierto on avoinna kesäkuun alusta syyskuun puoleen väliin. Tänne ei kannata tulla lasten kanssa kiireellä. Pari tuntia vierähtää helposti, sillä puistoon tutustutaan rauhalliseen tahtiin.
Harmaa rouva, paikallinen kummitus, on vain mukava lisä Jokioisten kartanon värikkäässä historiassa. Kartanon historia ei ole vain Jokioisten kunnan historiaa, vaan täällä tapahtuneet muutokset heijastavat koko suomalaisessa yhteiskunnassa tapahtuneita muutoksia. Jokioisten kartanon omistus siirtyi kuuluisilta aatelissuvuilta aatelittomille. Lopulta se tuli valtion omistukseen. Nyt uutta omistajaa etsitään……
Kesäinen sunnuntaipäivä on paras vierailuajankohta. Silloin on ajopäivä. Halukkaat voivat ostaa biletin nostalgiaa huokuvalle kapearaiteiselle junamatkalle. Museojunat liikennöivät kesä-, heinä- ja elokuussa. Matkan voi aloittaa Humppilasta, Jokioisista tai Minkiön asemalta, jossa on nähtävänä alkuperäinen asemaympäristö kalustohalleineen. Sunnuntaisin kävijöitä palvelee myös kahvila ja matkamuistomyymälä…
Talousneuvos Miina Sillanpää oli itse pitämässä juhlapuhetta runsaslukuiselle yleisölle. Lokakuussa 1951 paljastettiin hänelle omistettu muistomerkki Jokioisissa, samalla paikalla, missä oli sijainnut hänen syntymäkotinsa. Graniittinen muistokivi löytyy Jokioisten Pappilamuseon pihapiirin läheisyydestä Vaulammille johtavan tien varrelta. Pappilanmuseon yläkertaan on kerätty Miinalle kuuluneita esineitä…
Pappilamuseo ei sijaitse siellä, missä on Jokioisten kirkko, vaan vanhan Turuntien varrella korkean mäen päällä. Museomäeltä avautuu kaunis lounaishämäläinen maalaismaisema Loimijoki-laaksoineen ja peltoaukeineen. Punatiiliverhoiltu museorakennus on todellisuudessa tehty savesta ja tiivisteenä on käytetty olkea sekä sammalta. Rakenne on melko poikkeuksellista Suomessa. Erikoista seinäratkaisua voi tarkastella eteisen seinän lasivitriinistä…
KALVOLA
Aino Aalto, Alvar Aalto, Kaj Franck, Tapio Wirkkala, Timo Sarpaneva ja Oiva Toikka. Siinä on nimiä, jotka jokainen suomalainen tunnistaa. Kotimaiset muotoilijat tunnetaan myös maailmalla. Suomalaiset suunnittelijat ovat voittaneet kansainvälisiä arvostettuja palkintoja. 1950-luvulla käsite Finnish Design löi itsensä läpi maailmalla. Iittalan Lasikylän Lasimuseossa voi tutustua suomalaisten huippumuotoilijoiden esineisiin. Moni niistä vaikuttaa perin tutuilta…
Miten Hämeessä sijaitseva Kalvolan ja Helsingin Eduskuntatalo liittyvät toisiinsa? Se selviää Kalvolan kotiseutumuseon paikallista kiviteollisuutta kertovassa näyttelyssä. Arkkitehti Johan Sigfrid Sirén päätyi ratkaisuun, miten Eduskuntatalon julkisivu tehtiin Kalvolan punaharmaasta graniitista. Museon Kivityöosasto havainnollistaa kivityön eri vaiheet louhinnasta lopulliseen pintakäsittelyyn…
LAMMI
ALFRED KORDELININ AJOKALUMUSEO
Mommilan veriteot ovat jääneet historiaan. Vuoden 1917 marraskuun tapahtumat koituivat Suomen rikkaimman miehen Alfred Kordelinin kohtaloksi. Vierailu Lammin Pellava- ja sahtimuseossa jää vajaaksi, jos ei ehdi poiketa museon takana sijaitsevassa Alfred Kordelinin mukaan nimetyssä ajokalumuseossa. Vaunuhallissa voi nimittäin nähdä muun muassa ne hevosrattaat, joissa kuuluisa tappo tapahtui…
Hartola, Sysmä, Joutsa ja tietysti Lammi. Jokainen näistä paikkakunnista valmistaa Hämeen parasta sahtia. Ainakin lammilaisille perinteisen juhlajuoman valmistaminen on sen verran vakava asia, että se on Lammin kotiseutumuseossa vahvasti esillä – tietysti pellavan ohella, josta Lammi on myös hyvin tunnettu…
LOPPI
LUKKARIN PUUSTELLI JA VANHA KIRKKO
Kirkkoon mennään usein hiljentymään. Nousu Lopen vanhan kirkon lue jyrkän mäen päälle saa jo monet hiljentymään. Osa pitää levähdystauon nousun puolessavälissä. Kaikessa koruttomuudessaan Lopen 1600-luvulta peräisin oleva kirkko on vaikuttava kohde…
Komia sen olla pitää, ajatteli kenraalimajuri, Mannerheim-ristin ritari, Erkki Raappana. Marsalkalle oli haasteellista valita syntymäpäivälahjaa, olihan Mannerheimilla jo lähes kaikkea. Raappanan johtama 14. divisioonan korpisoturit päättivät antaa 75 vuotta täyttävälle ylipäällikölle kelohongasta rakennetun metsästysmajan. Lahjasta tulikin mieluisa, sillä erähenkinen marsalkka Mannerheim piti kovasti saamastaan huomionosoituksesta…
VANHAKOSKEN MYLLY JA SÄHKÖLAITOS
Lopella Joentaan kylässä Isojoen varrella on nähtävänä Helena ja Osmo Törhösen vuosikymmeniä kestäneen harrastuksen ainutlaatuinen lopputulos. Vanhakosken mylly ja sen vieressä sijaitseva sähkölaitos on kunnostettu valtavan uurastuksen jälkeen…
RENKO
Kun ajelee Kymppitietä pitkin Forssan ja Hämeenlinnan välillä, kannattaa Renko-kyltin kohdalla poiketa pois valtatieltä. Samalla Kymppitien tylsät tienvarsimaisemat muuttuvat kerta heitolla tyystin toisenlaisiksi. Rengon kyläraitti harmaakivisen Pyhä Jaakobin kirkon kohdalla on eräs Kanta-Hämeen kauneimmista…
RIIHIMÄKI
Riihimäen Suomen Lasimuseon kattaus on niin laaja ja monipuolinen, että vierailu venyy helposti ennakoitua pidemmäksi. Museo ei keskity pelkästään kotimaisen lasivalmistuksen 300-vuotiseen perinteeseen, vaan kertoo myös lasin tuhansia vuosia kestäneeseen historian. Museon mielenkiintoisinta antia lienee kuitenkin suomalaisten suunnittelijoiden aikaansaannokset…
Museon parasta antia on Jahdin lumo -osasto, jossa vierailija viedään metsän siimekseen. Nykyaikaisin menetelmin ääni- ja valotekniikkaa sekä videomateriaalia hyväksi käyttäen luodaan visuaalisesti kiehtova elämys. Herkimmät ihmiset saattavat kauhistella…
VALTAKUNNALLINEN TYÖVÄENTALOMUSEO
Riihimäen Valtakunnallinen Työväentalomuseo vaikuttaa ulkoapäin vaatimattomalta. Sisälle astuessa yllättyy. Sisutus on juuri sellainen, kuin sen voisi olettaa olleen 100 vuotta sitten. Alun perin talkoovoimin 1900-luvun alussa Tammelan Teurolla pystytetty rakennus purettiin ja siirrettiin nykyiselle paikalleen 1969. Uudelleen pystytys tapahtui samalla tavoin kuin rakentaminenkin – talkoovoimin…
TAMMELA
Kansallispuistot, Portaan nahkuriveistos, Korteniemen perinnetila ja Hämeen luontokeskus. Ja tässä vain on osa Tammelan tarjoamista nähtävyyksistä. Eerikkilän urheiluopisto täydentää listan. Keskellä lounaishämäläistä luontoa sijaitseva urheilukeidas on inspiroiva kohde etenkin palloilu-urheilun ystäville. Eerikkilä on olennainen osa kotimaista palloiluhistoriaa ja -kulttuuria…
Tammelan kirkon lähelle pienelle nurmialueelle on sijoitettu jykevä graniittinen muistomerkki. Se on omistettu niille myyttisille hakkapeliitoille, jotka lähtivät Tammelasta Saksaan taistelemaan 30-vuotisessa sodassa. Historianlähteiden mukaan Tammelasta lähti matkaan 24 hakkapeliittaa, mutta vain14 palasi takaisin kotiin. Hakkapeliittojen ja maatilojen nimet on ikuistettu muistomerkin pronssilaattaan…
Tammelassa Portaan kylän maisemissa historiallinen Hämeen Härkätie on aidoimmillaan. Vanha alkuperäinen tienlinjaus on säilynyt hämmästyttävän hyvin. Onpa Tiehallinto säilyttänyt jopa muutaman kilometrin päällystämättömänä. Portaan kyläkin on aikoinaan syntynyt keskiajalla Härkätien varrelle…
Metsähallituksen ylläpitämä Hämeen luontokeskus sijaitsee juuri siellä, missä pitääkin: keskellä suomalaista luontoa. Vaikka ympärillä on laajat alueet syrjäisiä kansallispuistoalueita (Liesjärven kansallispuisto ja Torronsuo), on tänne helppo tulla…
Vilkasliikenteiseltä Kakkostieltä siirrytään ensin syrjäiselle Liesjärven kansallispuiston metsätaipaleelle. Sen jälkeen ajetaan kapeaa hiekkatietä pitkin muutama kilometri. Syntyy vaikutelma, miten ollaan korvessa. Sitten yhtäkkiä eteen avautuu idyllinen maalaismaisema järvineen. Korteniemen tila on tuulahdus menneisyydestä. Täällä voi aidosti kokea, millaista elämä oli maalla yli 100 vuotta sitten…
Tammelan seutu on kadehdittavan kaunista aluetta. Upeita järvi- ja harjumaisemia pidetään yhtenä Suomen kauneimpina maisema-alueina. Muutaman kilometrin päässä Tammelan keskustasta sijaitseva Saaren kansallispuisto on nimensä mukaisesti saaressa…
MUSTIALAN MAANVILJELYSOPISTON ALUE MUSEOINEEN
Paljon vanhaa on säilynyt, mutta paljon on myös viime vuosina muuttunut. Mustialan maanviljelyopiston suljetusta alueesta on tullut vilkas kylä. Hakkapeliitta-markkinat eivät ole alueen ainoa yleisötapahtuma ja maatalouden historiaan liittyvä museo on vain pieni osa Mustialan nykytarjonnasta. Mustialan historia ulottuu vuosisatoja taaksepäin…
Tammelan Portaan kylän viimeinen nahkuri Eino Elo tuumasi vuonna 1968 lehtihaastattelussa, että nahkuri on Suomessa aikansa elänyt ammatti, sillä nahkaa ei juuri enää tarvita! Ennustus meni pieleen, mutta silti Elo lopetti liiketoimintansa kolme vuotta myöhemmin. Syynä oli eläkeiän saavuttaminen. Eino Elon lopettamispäätöksen jälkeen nahkuritehtaan tilat olivat lähes koskemattomina vuosikymmenien ajan…
Tammelan Manttaalin nuorisotilan yläkertaan sijoitettu Sotaveteraanimuseo ei ole suuren suuri, mutta tunnetta on mukana sitäkin enemmän. Tammelan entisen kunnantalon arkistohuoneeseen on kerätty nostalgisia muistoja sotiemme ajalta. Sodan käynyt mies, Pentti Simola, sotaveteraanien kunniapuheenjohtaja, on ollut museohankkeen tärkeä alkuunpanija jo parikymmentä vuotta sitten…
TUULOS
Ruotsalaisen kreivi Eric von Rosen Suomen ilmavoimille lahjoittama ensimmäinen lentokone oli valmiiksi merkattu kreivin omilla onnea tuovilla symboleilla, hakaristeillä. Niinpä Suomen ilmavoimat otti käyttöön saman symbolin…
Koneen kyljissä olevat hakaristit eivät tarkoita sitä, että kyseessä olisi Natsi-Saksan kone. Ruotsalaisen kreivi Eric von Rosen Suomen ilmavoimille lahjoittama ensimmäinen lentokone oli valmiiksi merkattu kreivin omilla onnea tuovilla symboleilla, hakaristeillä. Niinpä Suomen ilmavoimat otti käyttöön saman symbolin.…
TYRVÄNTÖ
Tyrvännön kotiseutumuseo poikkeaa monista muista kotiseutumuseoista. Se on ulkonäöltään erilainen kuin muut. Tyrvännön lainajyvästö muistuttaa enemmän vankkarakenteista pankkia kuin perinteistä makasiinia. Tiilivuoratun rakennuksen ikkuna-aukot on varustettu kalterein. Ulko-ovi on kaksikertainen rautapäällysteinen useammalla lukolla varustettu ovi. Viljalaarit oli tehty erillisinä rakenteina makasiinin sisälle…
YPÄJÄ
Lounais-Hämeessä sijaitsevan pienen Ypäjän keskustaa koristaa komea hevospatsas. Ypäjän, hevospitäjän, historialliset juuret ulottuvat vuosikymmenien päähän. Muiden tasavallan presidenttiemme hevosten ohella myös marsalkka Mannerheimin hevoset viihtyivät täällä…
KESKI-POHJANMAA
TULOSSA…
KESKI-SUOMI
TYÖN ALLA
HAAPAMÄKI
Keski-Suomessa valtatie 23:n varrella lähellä Keuruun kaupunkia ei voi olla huomaamatta tien varteen pystytettyä Haapamäen Höyryveturipuiston suurta mainoskylttiä ja sen alle tuotua vanhaa veturia. Höyryveturipuisto sijaitsee entisen halkotarhan alueella, Haapamäen Museoveturiyhdistyksen naapurissa…
JYVÄSKYLÄ
Tunnetulle arkkitehdille omistettu museo esittelee kuuluisan arkkitehdin tuotantoa. Esillä on muun muassa runsaasti Alvar Aaltoon liittyvää esineistöä huonekaluista valaisimiin. Kokoelmien helmiä ovat useat alkuperäiset pienoismallit ja piirustukset. Iso osa vierailijoista on suomalaisesta arkkitehtuurista kiinnostuneita ulkomaalaisia…
Eipä taida olla toista vastaavaa museota Suomessa. Ja tuskin on toista yhtä kantelemaailmaan hurahtanutta asiantuntijaa kuin mestaripelimanni ja soitintutkija Kari Dahlblom. Kansallissoittimemme kantele on ollut Suomen kansa ilon tuoja ja lohduttaja. Se on ollut tanssien säestäjä ja runolaulajien ehtymätön lähde. Näin viisaasti on todennettu kanteletutkija Dahlblom…
Tikkakoski on taajama Jyväskylän pohjoisosassa. Se tunnettaan lentokoneista sijaitseehan täällä Jyväskylän lentokenttä sekä Suomen puolustusvoimien Lentosotakoulu. Mikä onkaan sopivampi paikka Suomen Ilmavoimamuseoll…
Jyväskylän kävelykadulla Kirkkopuiston kulmassa sijaitseva Suomen käsityönmuseo houkuttelee tunnelmoimaan. Kyseessä ei ole aivan perinteinen museo, vaan enemmänkin paikka, jossa voi kokea nostalgisten muistojen ohella myös elämän tuntua, kuten museo perusnäyttely Käsityössä elämän tuntu viittaakin. Museo mainostaa tarjoavansa uudenlaisen museoelämyksen, joka jää myös mieleen….
JÄMSÄ
Hallinportin Ilmailumuseossa on rasvan ja öljyn tuoksuinen tekemisen meininki. Lentotekniikan Killan ylläpitämä museo on erikoistunut ilmailutekniikkaan ja lentokaluston entisöimiseen. Täällä on nähtävänä vanhoja lentokoneita, joista osa on ainutlaatuisia koko maailmassa…
Tampereelta päin tultaessa hieman ennen Jämsää tienvarsiopaste kehottaa vierailemaan Suomen suurimassa yksityisessä lelumuseossa. Parin kilometrin poikkeaminen päätieltä kannattaa, sillä vanhaan koulurakennukseen tehty Lelumuseo on näkemisen ja kokemisen arvoinen…
Miten tänne on voitu rakentaa tasaista maastoa edellyttävä lentokettä? Se tulee lähinnä mieleen, kun katselee Kuoreveden mäkisiä maastoja. Karhumäen veljekset olivatkin löytäneet Hallinkankaalta lentokentäksi sopivan paikan ilmasta käsin lentämällä kerran alueen yli. Veljekset Karhumäki Oy teki Suomen puolustusvoimien kanssa sopimuksen lentokonetehtaan rakentamisesta Kuoreveden Halliin 1939…
KORPILAHTI
Päijänteen rannalla sijaitsevasta Korpilahden satamasta on lyhyt kävelymatka Synninpolkua pitkin kotiseutumuseolle. Osa jatkaa Martinpolun yli kirkonmäelle. Korpilahden puinen ristikirkko sijaitsee kylän yläpuolella. Kirkonmäeltä järvelle avautuva näkymä on kiipeämisen arvoinen. Mäeltä näkee vanhaa säilynyttä rakennuskantaa…
LAUKAA
Laukaan nykyisessä vuonna 1835 valmistuneessa empiretyylisessä kirkossa näkyy arkkitehti Carl Ludvig Engelin suunnittelutyön jälki. Kirkon katolla sen korkeimmalla kohdalla on siro torni, jonka ikkunoista avautuu näkymä joka suuntaan. Talvisodan aikana sieltä oli hyvä tehdä ilmavalvontaa…
Taistelutoiminnan aikana syntyi suuri luottamus kavereiden välillä. Näin syntyi yhteinen asevelihenki, joka jäi pysyväksi entisten rintamakavereiden keskuuteen. Tällaisen asevelihengen myötä on syntynyt myös Peurungan kylpylähotellin maastoon rakennettu korsumuseo, Veljeskorsu…
Kaksi museota vierekkäin. Laukaan kotiseutuyhdistys perusti ensimmäisen museonsa pitäjän lainamakasiiniin 1950-luvulla. Samalla alkoi suunnittelu makasiinin viereen perustettavasta museokylästä. Lahjoituksena saaduista rakennuksista muodostui kokonaisuus, joka nimettiin Kalluntaloksi päärakennuksen alkuperäisen sijainnin mukaan…
PETÄJÄVESI
Opasteet johdattavat perille. Keski-Suomen Tieliikennemuseo sijaitsee kapean tien päässä. Kun näkyy vanhoja käytöstä poistettuja vaijerikäyttöisiä kaivinkoneita, on saavuttu perille. Museorakennus on vaatimaton punainen makasiini, mutta sisätiloissa odottaa yllätys. Tieliikennemuseoon on tallennettu monta nostalgista ajoneuvoa. Tieliikennemuseota ylläpitää Keski-Suomen tieliikennemuseoyhdistys. Ison osan museon ajoneuvoista omistaa Risto Höylä…
PETÄJÄVEDEN RADIO- JA PUHELINMUSEO
Petäjäveden Radio- ja puhelinmuseo on ladattu täyteen retrohenkistä nostalgiaa. Täällä ei tarvitse olla tekniikan asiantuntija. Yli 3 000 esineen kokoelmassa on useita lapsuusajan muistoja herättäviä radiovastaanottimia, televisioita ja puhelimia…
1700-luvulla rakennetun Petäjäveden vanhan kirkon kohdalla kävi hyvä tuuri. Kirkko jäi autioksi, kun Petäjäveden uusi kirkko valmistui. Sitä ei kuitenkaan purettu, vaan se säilyi sisustusta myöten lähes alkuperäisenä. Kirkon sijainti järven rannalla on idyllinen. Paanukattoinen, barokin ja renessanssin piirteitä omaava kirkko näkyy komeasti läheltä kulkevalle päätielle. Suomesta Unescon maailmanperintöluetteloon on päässyt Kiinan muurin ja Egyptin pyramidien rinnalle seitsemän kohdetta. Petäjäveden kirkko on yksi Suomen kohteista…
SÄYNÄTSALO
ALVAR AALLON KOETALO MUURATSALOSSA
Kuuluisan arkkitehdin Alvar Aallon Muuratsalon kesäasunto on yhä yksityiskäytössä. Viitoitusta perille ei siis ole. Kesäasunto ei ole täysin suljettu yleisöltä, sillä tutustumaan pääsee oppaan johdolla. Ennakkovaraus tarvitaan. Vierailijoista suurin osa on ulkomaalaisia. Etenkin japanilaiset matkailijat ovat innostuneita Alvar Aallosta. Aallon kesähuvila sijaitsee Jyväskylän ja Säynätsalon kupeessa…
KYMENLAAKSO
ANJALA
Henrik Wreden kohtalo oli surullinen, mutta kunniakas. Hän uhrasi oman henkensä luovuttamalla taistelussa ratsunsa menettäneelle Ruotsin kuninkaalle oman hevosensa. Kaarle IX palkitsi Wreden lesken, Gertrud von Ungernin, lahjoittamalla hänelle maa-alueita Kymijoen maisemist…
Kymijoen varressa Ranta-Pukin kievarin kohdalla oli aikoinaan vilkasta. Talon ohi kulkeva tie johti rantaan, josta oli lauttayhteys joen toiselle puolelle. Uusi silta valmistui vasta 1939. Kestikievariaikana, yli 100 vuotta sitten, talossa oli neljä hevosta, joilla matkustajia kyyditettiin seuraavaan kestikievariin. Kyytiläisiä oli maaherrasta kulkukauppiaisiin. Talon rakensivat Liisa ja Kustaa Pukki…
ANJALANKOSKI
Kaksinkertainen olympiavoittaja Heikki Hasu on patsaansa ansainnut. Kultamitaleista ensimmäinen tuli yhdistetyssä vuonna 1948. Paikkana oli St. Moriz. Toinen kultamitali tuli neljä vuotta myöhemmin Oslossa. Nyt lajina oli 4×10 kilometrin viesti…
ELIMÄKI
Keskikesä on paras vierailuaika, sillä silloin Arboretum Mustilan lukuisat alppiruusut ja atsaleat kukkivat. Näky on huumaava. Kasveista enemmän kiinnostuneille nähtävää on kaikkina vuodenaikoina. Ruska-aikana puistoa koristaa syksyn monet värisävyt. Lähellä Elimäen kirkonkylää sijaitseva Arboretum Mustila on eräs Suomen monipuolisimmista ja vanhimmista arboretumeista…
Elimäen kirkonkylän komistus ja seurakuntalaisten ylpeys on Suomen vanhin jatkuvassa käytössä oleva puinen kirkko. Ensimmäinen kirkko valmistui jo vuonna 1571. Se purettiin ja tilalle rakennettiin uusi kirkkorakennus vuonna 1638. Barokkityylinen kellotapuli valmistui 1700-luvun lopussa…
AnttiKujala oli kiireinen mies, mutta myös paljon aikaansaava. Hän oivalsi jo 1900-luvun alussa kerätä talteen katoavaa kansanperinnettä. Kotiseudustaan kiinnostunut Antti kuunteli innoissaan jo nuorena poikana vanhojen ihmisten tarinoita…
Moision kartanon historia ulottuu 1600-luvulle. Isäntinä ovat olleet vaikutusvaltaiset aatelissuvut. Liivinmaalainen aatelinen Henrik Wrede antoi ratsunsa Ruotsin kuningas Kaarle IX:lle Baltiassa vuonna 1605 käydyssä taistelussa. Kuningas pelastui, mutta Wrede menehtyi. Kuningas palkitsi Wreden lesken läänityksillä. Moision kartano oli Wrede-suvun hallussa 150 vuoden ajan…
HAMINA
Rouva Muravjev, oletan. Haminan Kauppiaantalomuseon sisäänkäynti on vaikuttava. Tunnelma on samanlainen kuin aikoinaan kauppias Muravjevin aikana. Hän oli venäläissyntyinen emigrantti, joka piti puotiaan vaimonsa kanssa Kasarmikadulla 1900-luvun alussa. Heidän jälkeensä kaupan omistus siirtyi tytär Ksenia Muravjeville. Hänen jälkeensä liike oli vielä vuokralla 1950-luvulla. Kaupankäynnin päätyttyä tilat olivat asuntona….
Haminassa vietettiin kesäkuussa 1783 suurta seurapiiritapahtumaa. Kaksi hallitsijaa ja serkkua, Venäjän keisarinna Katariina II ja Ruotsin kuningas Kustaa III, tapasivat toisensa. Haminan kaupunginmuseon seinään kiinnitetty laatta muistuttaa historiallisesta tapahtumasta. Kahdenkeskeisillä poliittisilla neuvotteluilla oli tarkoitus parantaa valtakuntien välisiä suhteita. Kustaa III toivoi Venäjän tukea mahdollisessa sodassa Tanskaa vastaan….
Haminan Reserviupseerikoulun museo eli RUK-museo yllättää laajuudellaan ja monipuolisuudellaan. Vuonna 1975 perustetun museon kokoelma on laajentunut vaatimattomasta alusta näyttäväksi kokonaisuudeksi. Ajatus museon perustamisesta syntyi jo 1960-luvulla. Oppilaskunnan ja sen kannatusyhdistyksen aloitteesta museo sai tilat Haminan Mannerheimintien varrelta vanhasta päävartiostosta…
Uuden museon avaaminen ei ole nykyään ihan jokapäiväistä. Näin kuitenkin tapahtui Haminassa, kun Wanha Veteraani -niminen museo avasi ovensa. Museon sijainti on mainio, sillä se sijaitsee Haminan varuskunta-alueen ja RUK-museon vieressä. Jo museon pihamaalle tullessa aistii, mistä on kysymys. Pääpaino on vahvasti YK:n rauhanturvaaminen suomalaisesta näkökulmasta…
IITTI
Iitti tunnetaan Tiltustaan. Kuplettilaulajan ja lauluntekijän Hiski Salomaan Iitin Tiltu oli iloluontoisen naisen maineessa. Nykyään Iitin Tiltu on arvonimi. Vuodesta 1986 lähtien titteli on annettu osaaville iittiläisille naisille kaksivuotiskaudeksi kerrallaan…
Tässä talossa ei ole emäntää, eikä tule! Karralan tilan isäntä, Vihtori Mäkinen, oli tinkimätön poikamies. Oli hänellä sentään seuranaan Olga, Vihtorin pitkäaikainen taloudenhoitaja. Töissä oli Vihtorin apuna tilanhoitaja Väinö Peltonen. Vihtori Mäkinen eli pitkän elämän. Hän kuoli 1977 92-vuotiaana. Vihtori oli koko elämänsä ajan superterve mies, vaikka ei juurikaan välittänyt nykyaikaisista terveyssuosituksista…
Iitin Löyttilän kylässä on mielenkiintoinen kohde sotahistoriasta kiinnostuneille. Paikallinen maanviljelijä Esa Anttas on kunnostanut mailleen jo ennen ensimmäistä maailmansotaa rakennettuja linnoituksia. Paikalle johtaa tienviitta Löyttiläntieltä. Auto jätetään parkkiin ja jatketaan muutama sata metriä polkua pitkin perille. Linnoitusalueella on opastauluja. Linnoitukset rakennettiin Venäjän vallan aikana vuosina 1915-1917…
INKEROINEN
Kaikki sai alkunsa vuonna 1872, kun Ankkapurhan tehtaan kartonkikone käynnistettiin. Saksalaisvalmisteinen Füllner-merkkinen kone oli Suomen ensimmäinen jatkuvakäyntinen kartonkikone. Masiina tuotti valmista kartonkia vuosikymmenien ajan. Vuonna 1978 kone pysäytettiin lopullisesti. Ajatus museokoneen säilyttämiseksi syntyi jo ennen pysäytystä Tampellan aikana…
Kotiseutuneuvos Anna-Liisan Puotin kuva on ripustettu Museotalo Warpusen seinälle. Hän oli Inkeroisen Tampellasta eläkkeelle jäänyt sihteeri, jonka ahkeran keräilyn ansiosta syntyi mielenkiintoinen museo. Anna-Liisa irrotettiin varsinaisesta työstään ja hän sai tehtäväksi kerätä museoon tulevaa esineistöä. Hän kulki talosta taloon keräten vanhaa työläiskotiin sopivaa esineistöä…
JAALA
Kun liikut Lahti-Kouvola-Lappeenranta -suunnassa, kannattaa tutustua Verlan historialliseen tehdasmiljööseen. Syystäkin Verla on valittu Unescon maailmanperintöluetteloon. Verlan ruukkikylä sijaitsee Verlankosken rannalla Pohjois-Kymenlaaksossa Jaalan ja Valkealan pitäjien rajalla. Matkaa Kouvolasta on 30 kilometriä. Vuosina 1743-1812, ennen Venäjän vallan aikaa, koskessa kulki valtakunnan raja…
KORIA
Korian sillan tuntumassa on vaatimaton muistomerkki. Kivipaasin kiinnitetyn kahden pylvään päässä on kummassakin pommi. Muistomerkkiin kiinnitetty laatta muistuttaa talvi- ja jatkosodan venäläisten pommituksista. Kymijoen yli johtavat sillat olivat strategisesti hyvin tärkeitä…
KOTKA
KARHULAN ILMAILUKERHON LENTOMUSEO
Kotkan Kymin lentokenttä oli sotavuosina suomalaisten sotilaskoneiden tukikohta. Hävittäjälentolaivueen 34:n tehtävänä oli suojata Messerschmitt Bf 109 -koneilla Etelä-Suomen rannikkoa ja erityisesti Kotkan kaupungin satamaa…
Tänne haluamme palata! Näin totesi keisarillinen pariskunta vieraillessaan ensimmäistä kertaa Langinkosken maisemissa. Venäjän tuleva keisari Aleksanteri III ja hänen tanskalaissyntyinen vaimonsa Dagmar (Maria Feodorovna) ihastuivat oitis kuvankauniisiin maisemiin kesällä 1880…
2000-luvun alussa Kotkan Sapokanlahden rannalle miljoonilla euroilla rakennetussa Maretariumissa on kansainvälistä tasoa. Kokoluokaltaan se on Suomen suurin akvaariotalo. Ja mikä parasta, se keskittyy kotimaisiin kalalajeihin ja suomalaiseen vesiluontoon. Nähtävänä on liki jokainen Suomessa esiintyvä kalalaji. Yksilöitä on vajaa pari tuhatta…
Yhdellä pääsylipulla pääsee kahteen museoon. Kotkan Merikeskus Vellamon sisätiloissa on parikin museota: Suomen merimuseo ja Kymenlaakson museo. Jälkimmäisen yhteydessä on vielä Merivartiomuseo. Jo itse futuristinen museorakennus on nähtävyys. Vellamo sijaitsee aivan meren äärellä Kotkan Kantasatamassa. Sijainti on hyvä, sillä myös historiallisia aluksia (majakkalaiva Kemi ja jäänmurtaja Tarmo) on voitu kiinnittää museolaituriin…
1990-luvun lamavuosina Kotkassa tehtiin ihmeitä. Pahasti liettymään päässyt ja usein haiseva Sapokanlahti päätettiin kunnostaa. Tuskin moni kotkalainen edes aavisti, millainen keidas kaupunkiin saatiinkaan. Sapokan Vesipuistoa voidaankin pitää suomalaisittain melko poikkeuksellisena. Jo pelkästään tämän ansiosta kannattaa vierailla Kotkassa…
Jos osuu kohdalle kaunis aurinkoinen kesäpäivä ja ajelet Kotkan seudulla, niin suuntaa Tiutisen rauhalliseen idylliin. Kyseessä on yksi Kotkan kaupunginosista. Tiutinen oli alun perin saari, mutta on myöhemmin liitetty penkerein ja sillan avulla mantereeseen. Kotkan keskustasta ajaa tänne vartissa. Puutalovaltainen, mutta kasvillisuudeltaan yllättävän rehevä Tiutinen on nykyisin hiljainen paikka asua…
KOUVOLA
Kouvolan Museokorttelissa sijaitseva Kouvolan Koti- ja Radiomuseo on sekoitus nostalgiaa ja radiotekniikan historiaa. Alan ammattilaisille on tarjolla kattaus, jonka nauttimiseen ei yksi päivä riitä. Radioalan tekniikkaa on kerääntynyt vuosikymmenien takaa runsaasti. Erilaisia radiomerkkejä ja -malleja on lukematon määrä. Vaikka ei ymmärtäisi radiotekniikasta mitään, on vierailu Kotimuseon puolella monelle nostalginen aikamatka lapsuuteen…
Kouvola kasvoi 1800-luvulla rautateiden risteyskohtaan. Junat loivat uusia työpaikkoja ja houkuttelivat uusia asukkaita Kouvolan seudulle. Mikä olisikaan siis parempi paikka mielenkiintoiselle pienoisrautatiemuseolle. Sveitsissä syntyneen Erwin Stämpflin oma unelma on kaikkien nähtävänä. Lähellä Kouvolan rautatieasemaa hauskat opasteet johdattavat vanhaan VR:n koulurakennukseen. Sen suojissa on eräs kaupungin suosituimmista nähtävyyksistä, Pienoisrautatiemuseo Semaforo…
KUUSANKOSKI
Kuusankoskilaisten ylpeys, Lars Sonckin suunnittelema pyöröhirsinen koulurakennus, sijaitsee komealla paikalla. Lähes samanlainen, korkean kalliojyrkänteen päällä, oli rakennuksen alkuperäinenkin sijainti. Koulu sijoitettiin Kymintehtaalle pystysuoran kalliokielekkeen päälle, minkä vuoksi sitä alettiin kutsua Mäki- tai Norjalaiskouluksi…
MIEHIKKÄLÄ
Niemelän kotimuseolle ei eksy sattumalta. Täällä ollaan vilkkaiden valtaväylien ulkopuolella. Onkamaan kylän kohdalla tienviitta ”Kotimuseo” opastaa syrjäiselle Tillin-Puhankantielle. Muutaman kilometrin päässä seuraava opaskyltti ohjaa Niemeläntielle…
Salpalinjan (Suomen Salpa) rakentaminen on ollut eräs Suomen suurimmista rakennustyömaista. Tehtävään tarvittiin tuhansia miehiä ja lähes neljännes maamme silloisista kuorma-autoista. Silti lopputuloksena oli rakennelma, jota ei koskaan tarvittu. Salpalinjan kestävyyttä ei jouduttu taisteluissa testaamaan. Sen olemassaololla oli kuitenkin välillinen merkitys aselevon syntymiseen jatkosodan päätteeksi…
PYHTÄÄ
Elämysmuseo kuulostaa ehkä osuvammalta kuin sana Pakkausmuseo, sillä vierailu Pyhtään Stockforsin vanhalla teollisuusalueella sijaitsevassa museossa on suuri elämys. Tehtaan entiseen talomiehen asuntoon on kunnostettu tilat mielenkiintoiselle kokoelmalle. Museossa on esillä tuttuja pakkauksia, suklaarasioita, kahvipaketteja, tupakka-askeja…lähes kaikkea mahdollisia lapsuusajan muistoa…
1990-loppuun mennessä Stockforsin tehdasalue oli pääsyt pahasti ränsistymään. Teollinen toiminta oli lopetettu. Teollisuusneuvos ja yrittäjä Reino Uusitalo hankki ränsistyneen alueen omistukseensa. Nyt Stockfors elää uutta nousuaan…
Luonnonkaunis paikka! Näkymän täydentää Suomen ainoa jäljellä oleva käsikäyttöinen sulku, jonka kautta päästään merelle. Strukan yli 100-vuotias kanavasulku on yhä toiminnassa. Kymijokeen rakennettu sulku mahdollisti Stråkaforsin, vuolaasti virtaavan kosken, ohittamisen ja pääsyn sisämaassa sijaitsevaan Pyhtään kirkonkylälle. Sulkualtaan pituus on 25 metriä, leveyttä on kahdeksan metriä ja putouskorkeutta parisen metriä…
VALKEALA
Sydämestä raapaisi, kun museofriikki kuuli, miten kuntaliitosten jälkeen Kouvolan kaupunki aikoi sulkea Valkealassa sijaitsevan eksoottisen Puotimuseon. Kauppias Pokin elämäntyö uhkasi kadota. Onneksi Valkealan Museoyhdistys tuli hätiin ja Puotimuseo pelastui…
VEHKALAHTI
Tiedätkö, mikä on ”suutarinsilmä”? Vastaus löytyy Vehkalahden kotiseutumuseosta. Hasulan kylässä sijaitseva kaunis jugend-tyylinen puurakennus oli alun perin Vehkalahden ensimmäinen kansakoulu. Toiminta alkoi 1871. Opetusta annettiin vielä 1950-luvulla. Vuonna 1960 koulun lakkauttamisen jälkeen rakennuksessa aloitettiin museotoiminta. Museo esittelee pääasiassa asumista maaseudulla ja paikallisia ammatteja…
VIROLAHTI
Vaalimaan raja-asemalle johtavan Seiska-tien varrella Virolahdella on mielenkiintoinen pysähdyspaikka. Bunkkerimuseo havainnollistaa Suomen sotahistoriasta kiinnostuneille, miten Suomessa valmistauduttiin venäläisten mahdolliseen hyökkäykseen talvisodan jälkeen…
Traktoreiden yleistyessä vanhoja hevosvetoisia kulkupelejä vietiin kaatopaikoille. Osa unohtui hylättyinä tallien vinteille. Kotiseutuneuvos Risto Rahkonen oivalsi jo vuosikymmeniä sitten kerätä talteen käytöstä poistettuja kulkuvälineitä…
Virolahti on aivan Venäjän rajan tuntumassa. Nimi johtuu vilkkaasta kaupankäynnistä, mitä kyläläiset kävivät Suomenlahden eteläpuolella asuneiden virolaisten kanssa. Virolahti on kuulunut milloin Ruotsille, milloin Venäjälle. Suuren Pohjan sodan jälkeen Uudenkaupungin rauhan raja (1721) kulki Virolahden poikki. Vuonna 1743 Venäjän ja Ruotsin tehdessään jälleen rauhansopimuksen (Turun rauha) Virolahti jäi kokonaan Venäjälle…
Kuninkaantie, Suuri Rantatie tai Museotie. Kyseessä on Turusta Suomenlahden rannikkoa myötäilevä Viipuriin johtanut maantie. Kuninkaantie seuraa historiallista postireittiä Norjan Bergenistä, Ruotsin kautta Maarianhaminaan ja edelleen Ahvenanmaan saariston halki Turkuun…
Kotiseutumuseoon tutustumisen jälkeen kannattaa vierailla Virolahden kuuluisilla graniittilouhoksilla. Näin ovat tehneet monet arvovieraatkin, muun muassa Venäjän tsaari Nikolai I. Hän kävi katsomassa, miten Aleksanteri I:n kunniaksi pystytettävän monoliitin irrotus onnistuu virolaisesta graniittikalliosta. Maailman pisin yhtenäinen kivipylväs ei ollut ainoa…
Virolahti on Suomen kaakkoisin kunta ja Virojoki on kunnan keskustaajama. Vaalimaan raja-asemalle on vain muutama kilometri. Kävelymatkan päässä keskustasta sijaitsee alkuperäisellä paikallaan olevassa riihessä Virojoen kylämuseo…
PIRKANMAA
ERÄJÄRVI
Antti Piimänen, Matti Pärnä ja Matti Åkergren olivat tunnettuja 1700- ja 1800 -lukujen Pirkanmaan kirkonrakentajia. Eräjärven kirkkomaalla on näille kolmelle mestarille omistettu tyylikäs Aimo Tukiaisen Kirkonkukot-veistos. Nykyinen järjestyksessä Eräjärven kolmas kirkko on Matti Åkergrenin suunnittelema. Kyseinen kirkonrakentaja syntyi Eräjärven Leväslahdella. Åkergren oli alkuperäiseltä nimeltään Raukola…
Väyryneniitti ei liity mitenkään erääseen poliitikkoon, vaan mineraali on nimetty professori Heikki Väyrysen mukaan. Kyseessä on Eräjärven Viitaniemen kaivoksesta löydetty harvinainen mineraali, jopa niin harvinainen, että sitä ei ole toistaiseksi löydetty mistään muualta maapallolta. Väyryneniitti on vain yksi Eräjärven Kivimuseon erikoisuuksista…
HÄMEENKYRÖ
Hämeenkyrön kotiseutumuseo on kotiseutumuseoiden eliittiä, eräs Suomen tasokkaimmista. Ulkopäin punatiilinen rakennus muistuttaa perinteistä 1800-luvun lainajyvästöä. Sisätiloissa vierailijaa odottaa melkoinen yllätys. Hämeenkyrön kotiseutumuseon anti on poikkeuksellisen monipuolinen. Entisen viljamakasiinin sisätilat on kunnostettu lähes tyystin paremmin museokäyttöön sopiviksi…
Esikoisteos Elämä ja aurinko, Hurskas kurjuus, Nuorena nukkunut ja Miehen tie ovat Frans Emil Sillanpään tunnetuimpia romaaneja. Hämeenkyrössä syntyneen kirjailijan tuotanto huomioitiin myös ulkomailla Sillanpään saadessa kirjallisuuden Nobel-palkinnon 1939. Sillanpää tuli tunnetuksi suomalaisille joulusaarnoja lukevana harmaapartaisena taatana…
Tuleva kirjailijasuuruus ja Nobel-voittaja siirtyi tänne perheensä mukana Myllykolusta. Koulunkäynti oli täällä helpompaa lyhyemmän matkan ansiosta. Nuoruudenkoti Töllinmäki oli yhtä vaatimaton kuin syntymäkoti Myllykolu. Emilin vanhemmat Frans ja Vilhelmiina Sillanpää ostivat entisen suutarintöllin…
JUUPAJOKI
Kallenautio ei ole nimestään huolimatta nykyäänkään autio. Moni poikkeaa tänne aistimaan entisaikojen kestikievarin tunnelmaa. Oriveden ja Ruoveden välissä Juupajoella nykyisen kantatie 66:n varrella harjoitettiin kievaritoimintaa jo 1700-luvun lopulla. Kuljetuspalvelu, hollikyyti, oli talonpojille melkoinen rasitus. Tärkeiden teiden varsilla oli määrätyin välein majataloja, joiden tehtävänä oli pitää hevoset ja kuskit valmiina sekä tarjota majoitustiloja…
KOSKENJALAN KENKÄ- JA NAHKAMUSEO
Koskenjalan Kenkä- ja Nahkamuseo tarjoaa täysin omanlaisensa elämyksen. Tällä ei turhaan hienostella. Museon esillepano ei ehkä vastaa nykyajan visuaalisia trendejä, mutta kenkäfriikeille on kuitenkin tarjolla kiehtova aikamatka kotimaisen kenkäteollisuuden alkujuurille…
Juupajoen Kopsamon kylässä lähellä kirkkoa on talvi- ja jatkosodan sotaveteraanien 1990-luvun alussa rakentama korsu. Enää ei ole montaa veteraania Kopsaman kylässäkään jäljellä, joten korsun hoitovastuu on siirtynyt Juupajoen reserviläisille. Ilman opaskylttiä Veljeshovi-nimistä korsua on vaikea huomata. Se on peitetty maakerrosten alle…
KANGASALA
Kangasalan historiallinen Lepokoti on ollut kuuluisuuksien lomaviettopaikka. Talo on täynnä Adler-suvun omaperäistä esineistöä sekä entisaikojen tuoksuja että erikoista tunnelmaa. Lepokoti jättää vierailijaan lähtemättömän vaikutuksen…
Sakari Topelius oli aivan oikeassa. Kesäpäivä Kangasalla on Roineen armaisia aaltoja, Längelmäveden hopeista hohtelua ja Harjulan selänteen näkymiä. Kangasala tunnetaan myös kartanoistaan ja niiden historiallisista asukkaistaan…
Kaksi autoihin erikoistunutta museota vierekkäin! Kangasalan maisemissa Vehoniemen automuseo ja Mobilia, tieliikenteen alan valtakunnallinen erikoismuseo, sijaitsevat vain muutaman kilometrin päässä toisistaan. Molempien museoiden perustamisen taustalla on sama henkilö, Olavi Sallinen. Nyt kumpainenkin museo toimii erillisenä, toinen toistaan täydentäen. Ei siis ihme, että Kangasalasta on tullut motoristien ja autoista kiinnostuneiden suosittu tutustumiskohde…
Olavi Salliselle autot olivat sydämen asia. Innostus menopeleihin tuli Olavin isältä Toivo Salliselta, jonka yhden miehen ja auton muodostamasta työparista paisui iso kuljetusalan yritys. Olavi jatkoi isänsä aloittamaa yritystoimintaa, kunnes 1980-luvun omistajavaihdosten myötä alkoi uusi aikakausi: Vehoniemen automuseoon panostaminen. Kaikki sai alkunsa jo 1950-luvun lopulla, kun Olavi Sallinen hankki ensimmäisen kunnostettavan museoauton…
KARKKU
Urpo ja Maiju Vuorenoja elävät unelmaansa. Karkussa sijaitsevan Harsun tilan rakennukset ja idyllinen pihapiiri ovat olleet pariskunnan silmäterä jo vuosien ajan. Eläkeajasta nauttiva musiikinopettaja ja kanttori Upi omistaa vaimonsa kanssa aidon museokodin. Käytännössä pariskunta asuu ja elää arkeaan omassa museokodissaan…
KEIKYÄ
Vuosikymmeniä sitten istutettu koivukuja johtaa idylliselle maalaistalon pihalle. Jokainen rakennus on alkuperäisellä paikallaan. Pihan yhdellä reunalla on punamullattu 1800-luvun talonpoikainen asuintalo, museon päärakennus. Toisella sivustalla sijaitsee hirsinen luhtirakennus….
KIHNIÖ
Alussa oli suo, kuokka ja Jussi! Väinö Linnan Täällä Pohjantähden alla -alkulause kertoo kuvaavalla tavalla, miten suomalaiset ovat suhtautuneet soiden raivaukseen. Aitonevan museo esittelee havainnollisesti, millainen merkitys soilla on ollut Suomelle. Kihniön turvemuseo sijaitsee aidossa ympäristössä suomaiseman keskellä. Aitonevalla on esillä turpeen eri tuotantovaiheet nostosta lopulliseen käyttötarkoitukseen…
Moni muistaa vielä kihniöläisen Kalevi Keihäsen, ryhmämatkailun uranuurtajan Suomesta. Matkailugurun lentokoneessa tarjoileman pontikan mainostettiin olevan Kihniön kipakkaa, kihniöläistä pontikkaa. Vähemmän tunnettu kihniöläinen oli Tarmo Markkula. Hänen ansiostaan on kuitenkin mielenkiintoisia esineitä sisältävä Kihniön esinemuseo…
KILLINKOSKI
KILLINKOSKEN WANHA TEHDASMILJÖÖ
Killinkoski on pieni kylä, joka sijaitsee Virroilla. Paikallisen kyläyhdistyksen ylläpitämästä tehdasmiljööstä on tullut suosittu tutustumiskohde. Vuosi 1883 oli ratkaiseva syrjäisen Killinkosken kylän kehitykselle. Kaksi miestä, Peter Gustaf Holm ja Mathias Bonn saapuivat tänne katsastamaan mahdollista sijoituspaikkaa teollisuustoiminnalleen. Vuolaasti virtaava Killinkoski tarjosi siihen oivan mahdollisuuden…
KYLMÄKOSKI
Monen mutkan takana Kylmäkosken Sotkian kylässä Kinnarin tilan päärakennuksen seinään on naulattu arvokas laatta: Talonpoikaiskulttuurisäätiön perinteisen rakentamisen kunniakilpi. Se on tunnustus talonpoikaisen rakennus- ja ympäristöperinteen säilyttämisestä. Lisäksi talon on täytynyt olla joskus maatilakäytössä. Kinnarin päärakennus on kilpensä ansainnut. Talolla on ikää pari vuosisataa…
LEMPÄÄLÄ
Museoraitin suosituin kohde lienee Kauppamuseo, Aleksanteri Eskolan vanha sekatavarakauppa. Eskolan kauppiasuran alku ei ollut helppo, sillä puodin edelliset omistajat olivat vaihtuneet tiuhaan. Epäilyksistä huolimatta Eskola sai liikkeensä menestymään. Hän lopetti vasta 94-vuotiaana vuonna 1974. Kauppiasuraa kesti peräti 60 vuotta…
Lastiproomu Gustafilla oli kunnia olla ensimmäinen. Se oli ensimmäinen liikennöivä laiva, joka kulki Lempoisten kanavan (Lempäälän kanava) läpi vuonna 1873. Alus vei rahtia Tampereelta Hämeenlinnaan. Lastina oli tehdastuotteita, tehdasraaka-aineita, voita ja elintarvikkeita…
Kuokkalan Museoraitin erikoisin museo on Parturi-kampaamomuseo. Kauppamuseon vieressä sijaitsevaan rakennukseen kätkeytyykin todellinen helmi. Parturi-kampaamomuseon tarkoituksena on kertoa, kuinka Suomessa on leikattu hiuksia ja käherretty vuosien 1910-1950 välisenä aikana. Sisäänkäynnin yläpuolelle on ripustettu parturien tunnus, verilautanen…
Puskeman Kustaan savupirtin ikää ei tiedä kukaan. Se tiedetään, että tämä erikoinen erakkomainen mies eli vanhaksi. Kustaa kuoli liki 100-vuotiaana vuonna 1941. Mies eli pitkän elämän huolimatta siitä, että hän ei edes peseytynyt vuosikymmeniin, söi yksinkertaista ruokaa ja eleli äärimmäisen vaatimattomasti…
Kuokkalan museoraitin sepän paja havainnollistaa, miten pienestä pajasta muodostui ajan saatossa monipuolinen konepaja. Yritystä sanottiin jopa tehtaaksi ja seppämestaria tehtailijaksi. Paja työllisti parhaimmillaan kymmenen miestä. Pajan seinälle ripustettu ”tuotekuvasto” kertoo, miten asiakas saattoi valita itselleen teetettäväksi sopivat hevoskärryt tai reen…
Elettiin 1980-lukua. Ruotsista Suomeen rantautui uusi laji. Salibandysta tuli vauhdilla Suomen toiseksi suosituin palloilulaji – huolimatta siitä, että moni uskoi, ja jopa toivoi, uuden muotilajin katoavan yhtä nopeasti kuin ilmestyikin. Useat perinteisten urheilulajien ihmiset nyrpistivät nenäänsä uudelle lajille, sillä oman lajin harrastajia siirtyi isolla joukolla salibandyyn. Uusi laji koettiin jopa syylliseksi, kun liikuntasalien parkettilattiatkin alkoivat vaihtua mattopintoihin…
SUUTARIN HUONE JA HAMMASLÄÄKÄRITUOLI
Suutarin pöydällä on niin sanottu suutarinsilmä. Se toimi suurennuslasin tavoin helpottaen pikkutarkkaa työntekoa. Pyöreän lasipullon sisälle kaadettiin joko vettä tai puhdasta viinaa. Suutarinsilmällä saatiin myös tarvittaessa lisävaloa sytyttämällä kuperan pullon taakse öljylappu tai kynttilä. Kenkien kokoamiseen käytettiin lankaa ja puunauloja…
LUOPIOINEN
Luopioisten kotiseutumuseon vieressä sijaitseva komea puinen ristikirkko suorastaan houkuttelee astumaan sisäpuolelle. Vielä 1860-luvulle asti Luopioinen oli osa Hauhon pitäjää. 1800-luvun lopulla Luopioinen muodosti oman kirkkoherrakunnan…
Luopioisten kirkonkylässä on kolme mielenkiintoista museota vierekkäin: kotiseutumuseo, kirkkomuseo ja Mikkelinmäen torpparimuseoalue. Yhtäkään ei mahdollisesti olisi ilman Kukkia-Seuran toimintaa. Paikallinen kotiseutuyhdistyksen aloitteesta Luopioisissa on museoita kävelymatkan päässä toisistaan…
MIKKELINMÄEN TORPPARIMUSEOALUE
Vain lyhyt kävelymatka Luopioisten kirkolta, niin ollaan pyhällä paikalla. Mikkelinmäellä on kolmikuppinen rautakauden aikainen uhrikivi ja uhrilähde. Uhrikivi on sammaleiden peittämä, mutta kiven kolot ovat yhä nähtävissä. Suomalaisen kansanperinteen mukaan uhripaikkaan jätettiin esimerkiksi viljaa suvun vainajille tai maahisille sato-onnen toivossa…
MOUHIJÄRVI
Pölyisen hiekkatien päässä ei olekaan pölyinen museo. Päinvastoin! Mouhijärven maalaismaisemassa sijaitsee komea kuninkaallinen residenssi. Eikä se olekaan mikä tahansa huvila. Tavalliselta maatalon päärakennukselta vaikuttavan talon sisätiloissa häikäisee kulta, hohkaa marmori ja katoissa kimmeltävät kristallikruunut. Pöytiä koristavat Meissenin posliiniastiat ja antiikkihuonekalut peittävät persialaismattoja. Kyseessä on Villa Royal…
MÄNTTÄ
Mänttä-Vilppula markkinoi itseään taidekaupunkina. Eikä turhaan, sillä kaupungin kulttuuritarjonta on runsasta. Kaikesta on kiittäminen Serlachiuksen sukua. Kaupungin kehittyminen on ollut vahvasti kytköksissä vaikutusvaltaiseen teollisuussukuun. Vaikka tehtaiden omistussuhteet ovat jo moneen kertaan muuttuneet, on Serlachius-suvun jälki yhä näkyvissä. Mäntän museotarjonta pohjautuu mahtisuvun perintöön…
Kauppaneuvos G. A. Serlachius kuoli 71-vuotiaana vuonna 1901. Hänen kiinnostuksensa taiteeseen jatkui veljenpojan Gösta Serlachiuksen ansiosta. Suvun taideperintö elää tänä päivänä Gösta Serlachiuksen taidesäätiön museoissa. Gösta Serlachius jatkoi setänsä Gustaf Adolfin työtä tehden paperiyhtiöstä erään Suomen tärkeimmistä metsäteollisuusyhtiöistä…
PARKANO
Vanhaan punagraniittiseen 1800-luvun viljamakasiiniin sijoitettu Parkanon kotiseutumuseo esittelee monipuolisesti paikallista entisaikojen elämää. Silti yksi museon osastoista lienee monille mielenkiintoisin. Parkanon paronin eli Gustaf Wrede af Elimä´n värikäs persoona muistetaan paikkakunnalla hyvin, vaikka originellin persoonan poismenosta on vierähtänyt jo vuosikymmeniä. Löytyypä Parkanosta Wreden patsaskin…
Intohimo. Intohimo. Ja vielä kerran intohimo. Ei jää epäselväksi, minkälaista omistautumista on vaadittu, että Militariamuseo Karhumäki on saatu aikaiseksi. Vesa Frimanin sotahistoriaan keskittyvän museon avajaisia vietettiin vuonna 2021 – lähes samanaikaisesti, kun museoisäntä siirtyi normaalitöistä eläkepäiville…
Se sytyttää valkean, jota paleltaa. Kämpässä jokaisen on istuttava oman makuupaikan kohdalla. Piereminen on sallittu…Metsäkämpän seinälle ripustettu ohjesääntö kertoo, mitä asioita metsurin tuli huomioida. Se olikin tarpeen, sillä yhteen kämppään majoittui parhaimmillaan 25 tukkijätkää. Parkanon Metsämuseo alkaa ajasta, jolloin moottorisahat olivat vasta tuloillaan ja hevonen oli metsurin tärkeä työtoveri…
Ei ole pelkkä sattuma, että Parkanoon on perustettu automuseo. Parkano on aina ollut liikenteellinen solmukohta. Paikkakunta tunnetaan ajoneuvoteollisuudestaan ja monista autokaupoista sekä autojen varaosia myyvistä liikkeistään. Paikkakunnan ajoneuvoharrastajien toiminta on ollut poikkeuksellisen aktiivista…(Museo on suljettu)
PIRKKALA
Puskutraktorilla vaan matalaksi, mokomakin rötiskö! Isännän Reino Niemen ajatus vanhasta hirsirakennuksesta oli selvä. Onneksi tytär Sinikka ja hänen miehensä Pekka Vihmari tulivat toisiin ajatuksiin. He päättivät kunnostaa Sinikan isoäidin aikaisen rakennuksen. Nyt Vihmarit omistavat todellisen helmen…
Täällä tulee väkisinkin hyvälle mielelle. Ja se on tarkoituksin. Liisa Ilo on luonut tunnelmallisen pikkumuseon vanhanajan huonekaluista ja nostalgista esineistä sekä leluista. Kodinomaisen ilmapiirin täydentää vastaleivotun pullan ja tuoreen kahvin tuoksu. Jopa museon ystävällisen omistajan sukunimi (Ilo) ja rouva iloinen nauru sopivat täydellisesti kotimuseon ilmapiiriin. Täällä ollaan Liisan ”Ihmemaassa”.
Lapset pääsevät täällä leikkimään vanhan ajan koulua. Reipin museon Sikojärven aitan yläkertaan on rakennettu aito kiertokoulu puupenkkeineen. Kokoon taitettavat penkit löydettiin vanhan Anian kylän kansakoulun vintiltä. Kokoelmiin kuuluu myös laaja kouluesineistö, muun muassa pahvisia opetustauluja, joita Pirkkala-Seura aikoinaan keräsi talteen…
POHJASLAHTI
Muutaman kilometrin päässä kylän keskustasta Kangasjärven tilan mailla vuolaasti virtaavan kosken paikalla on ollut lähitalojen ja torppien mylly jo 1800-luvulla. Varhaisimmat myllyt paloivat, mutta aina rakennettiin uusi paikalle. Nykyisen vesiturpiinimyllyn rakensi Juho Vehkaniemi vuonna 1913. Juhon jälkeen hänen poikansa Eemeli jatkoi myllärin ammattia…
Pohjaslahti on entinen Pirkanmaan kunta, joka sijaitsee mahdollisesti Hämeen kauneimmissa maisemissa upeat harju- ja järvimaisemat ympärillään. 1970-luvulla kuntaliitosten myötä Pohjaslahti lakkasi hallinnollisesti olemasta. Ehkäpä juuri siksi Heikintupa, pohjaslahtilaisten kokoontumispaikka, on kyläläisten silmäterä. Onpa Pohjaslahti valittu kerran Pirkanmaan vuoden kyläksikin…
PUNKALAIDUN
Tismalleen juuri sellainen kuin Mauri Kunnas piirsi vanhan maalaistalomiljöön Koiramäki-kirjoihinsa. Punkalaitumella sijaitseva Yli-Kirran talonpoikaismuseo ei tuota pettymystä niille, jotka saapuvat tänne suositun lastenkirjailijan innoittamana…
RUOVESI
Ruoveden kunnanlääkäri, lääkintäneuvos Einar Palmén oli aikaansaava mies. Pitkälti hänen ansiotaan on, että Ruovedellä on kotiseutumuseo runsaine esineistöineen. Palmén aloitti vanhojen esineiden keräilyn 1920-luvulla. Hän oli myös aktiivisesti elvyttämässä kotiseutuyhdistystoimintaa ja uutta museohanketta…
SUODENNIEMI
Postinjakaja Kalle Pohja oli kekseliäs mies. Yli 100 vuotta sitten elellyt mies kehitteli itselleen merkillisen kulkuvälineen helpottaakseen postinjakelua. Kallen eriskummallinen polkupyörä on niin harvinainen, että jo pelkästään sen ansiosta kannattaa vierailla Suodenniemen kotiseutumuseossa…
Punaisen varastorakennuksen seinään maalattu teksti ”Putajan Yksityinen maatalousmuseo” saa jalan pois kaasulta. Ehkä vielä tehokkaampi into pysähtymiseen on varastorakennuksen eteen pystytetty maatalousteemainen veistospuisto…
SÄÄKSMÄKI
Olavi Liukkonen on ollut koko elämänsä keräilijä. Tärkein intohimon kohde on ollut marsalkka Mannerheim ja kaikki, mikä on liittynyt häneen elämäänsä. Vuosikymmeniä kestäneen keräilyn tuloksena on syntynyt eräs Suomen laajimmista yksityisistä Mannerheimiin liittyvistä kokoelmista, ellei laajin…
Ukko-Pekan eli presidentti kasvokuva on ikuistettu Rapolan kartanon puutarhaan. Vuonna 1937 paljastettu patsas muistuttaa, miten Svinhufvud syntyi ja eli lapsuutensa Rapolassa. Kartanossa asui useampi sukupolvi. Svinhufvud-suku aateloitiin jo 1500-luvulla. Rapolan kartano sijaitsee Sääksmäellä kauniissa harjumaisemissa Rapolan muinaislinnan juurella…
Rapolanharju näkyy kauas Hämeenlinna-Tampere -moottoritielle. Kannattaa poiketa pois tieltä ja suunnistaa harjun laelle ihailemaan upeita maisemia. Näin tekivät myös monet merkkihenkilöt kansallisromantiikan aikakaudella. Eräs heistä oli taiteilija Akseli Gallen-Kallela, joka ikuisti Rapolanharjun maisemat Juseliuksen mausoleumin Kevät-freskon taustamaisemaksi…
SÄÄKSMÄEN KIRKKO JA KOTISEUTUMUSEO
Sääksmäki tunnetaan kulttuurista, historiasta ja kauniista järvimaisemistaan. Sääksmäen kuuluisa silta on ikuistettu monilla lomamatkoilla. Paikkakuntaan liittyvien kirjailijoiden ja taiteilijoiden lista on pitkä. Täällä ovat vaikuttaneet tai asuneet muun muassa Eino Leino, Mauri Sariola ja Emil Wikström…
Omituinen idea! Näin ajatteli moni Emil Wikströmin ystävä kuvanveistäjän erikoisesta suunnitelmasta. Mitä järkeä olisi rakentaa asunto kauas korpeen, koskemattoman luonnon keskelle? Kuinka ollakaan, monet Wikströmin taiteilijaystävät seurasivat esimerkkiä perässä. Visavuoren erämaa-ateljee on eräs Suomen hienoimmista taiteilijakodeista. Alku ei ollut lupaava…
Sääksmäellä sijaitsevassa Voipaalan kartanossa kannattaa varautua kummituksiin. Täällä on koettu ajan saatossa useita ihmeellisiä asioita. Monet ihmiset ovat kuulleet epämääräisiä ääniä. Onpa rakennuksessa nähty hiippailevan vanhan harmaapukuisen naisenkin. Muutama uskalikko on yrittänyt yöpyä kartanon päärakennuksessa, mutta ovat joutuneet pakenemaan paniikissa ulos rakennuksesta…
TAMPERE
Ennen kaikkea korkea laatu ja monipuolisuus. Nämä kaksi tärkeää asiaa toteutuvat, kun tutustuu Tampereen museotarjontaan. Jo pelkästään Vapriikki ja sen eri museot riittävät syyksi vierailla Tampereella. Paikalliseen tarjontaa liittyy myös Suomessa harvinaisuuksia, kuten Poliisimuseo ja Vakoilumuseo. Tampere on perinteinen työläiskaupunki ja sen myös huomaa museotarjonnassa…
Amurin työläiskorttelimuseon arvo perustuu sen alkuperäisyyteen. Korttelin rakennukset ovat yhä alkuperäisillä paikoillaan. Kun ympäristö on vuosikymmenien aikana purettu ja rakennettu uudestaan, on museokortteli säilyttänyt ainutlaatuisuutensa. Varaa aikaa riittävästi, sillä nähtävää on paljon. Amuri oli alun perin tarkoitettu kaupunkilaisten puutarhapalstoiksi…
Ei tullut seppää, vaan tuli taitava suutari. Emil Aaltonen olisi halunnut sepäksi, mutta lähti vanhempien toivomuksesta suutarinoppiin kiertävän suutarimestarin luokse. Saatuaan kisällin pätevyyden Emil oli pari vuotta töissä eräässä verstaassa. Ammattitaidon kehittyessä nuorimies päätti perustaa oman yrityksen Hattulaan…
Idänsuhteiden museo Nootti on poliittisen historian museo, joka käsittelee maiden yhteistä historiaa Venäjän vallankumouksesta ja Suomen itsenäistymisestä alkaen aina Natoon liittymiseen asti…
Maassamme oli 1900-luvun taitteessa menossa taloudellinen nousukausi ja jugend tyylisuuntana oli arkkitehtuurissa hyvin suosittu. Arkkitehti Hjalmar Åbergin piirtämässä arvorakennuksessa onkin paljon jugendtyylisiä koristeellisia yksityiskohtia. Monet pitävät Tampereen kauppahallia Suomen kauneimpana…
KIVIMUSEO (Vapriikki)
Museokeskus Vapriikin kiehtova Kivimuseo kertoo, mitä yksi ihminen voi saada aikaan, kun innostus on kova. Paavo Korhosen kivikokoelma ei ole ainutlaatuinen pelkästään Suomessa, vaan hänen kokoelmaansa tullaan ihailemaan ulkomaita myöten….
Lauri Viita ja Tampereen Pispala liitetään aina yhteen, huolimatta siitä, että Viita muutti lopullisesti pois Pispalasta jo vuonna 1948. Teoksissaan hän kuitenkin usein palasi lapsuusajan maisemiin. Kirvesmiehen Emil Viidan ja hänen vaimonsa Alfhildin kuopukselta jäi lukio kesken. Lauri kouluttautui kirvesmieheksi isänsä tavoin. Kirjoittaminen oli kuitenkin kiinnostanut nuortamiestä jo kouluajoista lähtien…
Hämeenpuiston varrella Tampereen Työväentalossa 1900-luvun alkuvuosina kaksi venäjää puhuvaa tulevaa suurmiestä tapasivat toisensa salaa. Vladimir Leninin ja Josif Stalinin kohtaamisella oli suuri merkitys Euroopan historialle. Kommunistijohtajat päättivät tehdä Venäjällä vallankumouksen ja perustaa uuden valtion, Neuvostoliiton…
MEDIAMUSEO RUPRIIKKI (Vapriikki)
Mikä ihmeen kuvapuhelin? Tai mikä oli Tampereella toiminut Tamvisio? Museokeskus Vapriikin Mediamuseo Rupriikki kertoo vastauksen. Kuvapuhelin oli 1980-luvulla kehitetty tekniikka, joka mahdollisti kuvan välittämisen puhelinlinjaa pitkin. Suomessa kehitetty idea ei koskaan menestynyt. Sen sijaan Tamvisio oli aikansa uranuurtaja…
On kirjastoja ja kirjastoja. Ja sitten on Metso, Tampereen pääkirjasto. Se on enemmän kuin pelkkä kirjasto. Taideteos, toteaa moni. Ainakin se on ulkonäöltään hyvin poikkeuksellinen kirjastorakennukseksi…
Tästä ei museon historiaan liittyvä tarina voi enää kiehtovammaksi tulla. Tampereen kauneimmalla paikalla Näsinkallion laella sijaitseva Näsilinna on tärkeä osa kaupungin historiaa sekä yhden suvun, von Nottbeckien, traagista elämänkohtaloa. Finlaysonin patruunan Wilhelm von Nottbeckin poika Peter von Nottbeck rakennutti perheelleen tehdasalueen kupeeseen komean uusbarokki-tyyliä edustavan palatsin…
Tehdasrakennuksia ei pidetty pitkään perintönä, joita tulisi arvostaa ja varjella tuleville sukupolville. Asenteet muuttuvat. Suljettuja terästehtaita on jopa nostettu Unescon maailmanperintölistalle. Maisemanpilaajista on tullut suosittuja kulttuurikeskuksia. Näin on tapahtunut myös Tampereella…
Muumimuseo ei ole lasten leikkipaikka, vaan se on elämyksellinen taidemuseo. Muumimuseo on omistettu Tove Janssonin ja Tuulikki Pietilän elämäntyölle…
Hissillä ylös puolessa minuutissa. Juosten rappusia (700 porrasta) pitkin on menty nopeimmillaan ylös noin kolmessa minuutissa. Valmistuessaan Näsijärven rannalla sijaitseva 168 metriä korkea Näsinneula oli Suomen korkein rakennus. Tätä titteliä se sai pitää 50 vuoden ajan…
Olavi Virta, Aki Kaurismäki, Hannu Salama, Mikko Alatalo, Seela Sella, Yrjö Jylhä ja tietysti Lauri Viita. Tässä vain osa niistä tunnetuista taiteilijoista ja kirjailijoista, jotka ovat asuneet Pispalassa. Entisestä työläiskaupunginosasta on tullut muodikas ja haluttu asuinpaikka. Se on myös matkailijalle miellyttävä käyntikohde…
SUOMEN PELIMUSEO (Vapriikki)
Suomen pelimuseo kisaa Vapriikin suosituimman museon tittelistä. Nuorempaa ja vähän vanhempaakin väkeä virtaa sisälle tasaiseen tahtiin. Pelimaailma kiehtoo monia, oli kyse perinteisistä lautapeleistä tai nykyajan sähköisistä pelialustoista. Pelimuseo on paikka, missä menneisyys ja nykyisyys ovat kohtaavat toisensa…
äältä ei sitten ihan heti lapsia saadakaan pois. Poliisimuseo yllättää monipuolisuudellaan. Iso plussa tulee ilmaisesta sisäänpääsystä. Tampereen Hervantaan Poliisiopiston yhteyteen perustettu vuonna 2004 perustettu museo on poliisin imagomarkkinointia parhaimmillaan. Nykyiset tilat valmistuivat muutamaa vuosi myöhemmin…
POSTIMUSEO (Vapriikki)
Postimuseo yllättää – pienestä koostaan huolimatta! Museokeskus Vapriikin eräs uusimmista kohteista, Postimuseo, on toteutettu tavalla, joka säväyttää. Taitavasti tehty hämyinen valaistus luo tunnelmaa. Museon värisävyt painottuvat Postin keltaisesta tummansiniseen. Nykyaikaista audiovisuaalista tekniikkaa hyväksi käyttäen Postimuseon anti saadaan poikkeuksellisen monipuoliseksi…
Jääkauden synnyttämä Pyynikin pitkittäisharju on lajissaan maailman korkein. Harju kohoaa merenpinnasta 160 metrin korkeuteen, mutta oleellisinta on kuitenkin sen korkeus vieressä sijaitsevasta Pyhäjärven pinnasta. Nousua on 80 metriä…
SUOMEN JÄÄKIEKKOMUSEO (Vapriikki)
Kukapa olisi uskonut, että vuoden 1995 Suomen jääkiekon ensimmäinen maailmanmestaruus jäi pitkäksi aikaa ainoaksi. Huolimatta, että senkin jälkeen samaa on yritetty joka vuosi. Lopulta onnisti. Eipä siis ihme, että vuoden 1995 MM-kisojen palkintopokaali oli pitkään Tampereella sijaitsevan Suomen Jääkiekkomuseon suosituin nähtävyys…
TAMPEREEN LUONNONTIETEELLINEN MUSEO (Vapriikki)
Rima on asetettu korkealle Tampereen luonnontieteellisessä museossa, ollaanhan Museokeskus Vapriikissa. Tamperelaisten ylpeys, Tampellan vanhaan tehdaskiinteistöön rakennettu museokokonaisuus on valtakunnan eliittiä. Samalla pääsylipulla pääsee tutustumaan myös Tampereen luonnontieteelliseen museoon…
Tampereen Juhannuskylään oli päätetty rakentaa uusi kirkko ja sitä varten järjestettiin arkkitehtikilpailu. Sen voitti nouseva uusi kyky Lars Sonck, joka nuoresta iästään huolimatta oli voittanut jo aikaisemmin 24-vuotiaana Turun Mikaelinkirkon suunnittelukilpailun. Turun Portsan kupeessa sijaitseva pyhättö oli valmistuessaan varsin erilainen kuin mihin oli aikaisemmin totuttu…
Finlayson on eräs Suomen tunnetuimista tuotemerkeistä. Alku ei ollut kuitenkaan kovin lupaava. Skotlantilainen koneenrakentaja James Finlayson saapui Tammerkosken rannalle 1820. Innokkaan yrittäjän valmistamat koneet eivät kuitenkaan menneet kaupaksi. Niinpä koneiden valmistus vaihtui puuvillan ja villalangan kehräämiseen sekä kankaan kudontaan…
Maailman ensimmäiseksi vakoilun erikoismuseoksi itseään tituleeraava museo sijaitsee entisöidyssä Finlaysonin kiinteistössä. Yksityisessä omistuksessa oleva museo esittelee kiinnostavalla tavalla vakoilun kiehtovaa maailmaa ja välineistöä…
TEISKO
Tampere-Ruovesi -tien varrella katse kiinnittyy Velaatan kylässä pellon reunassa ruokailevaan siniseen lehmään ja punaiseen maitolaituriin. Tien varrella näkee muitakin kunnostettuja entisaikojen maitolaitureita, mutta Timo Malmin lienee niistä tunnetuin. Onhan se samalla Euroopan pienin museo…
TOIJALA
PIHLGREN JA RITOLAN TAPETTIMUSEO
Tuskin on toista samanlaista museota Suomessa. Käsintehtyjen tapettien valmistajiakaan ei ole jäljellä enää kuin yksi, Pihlgren ja Ritola Oy. Toistaiseksi museo ei vastaanota yksittäisiä satunnaisia vierailijoita. Ryhmien kannattaa tiedustella opaskierroksesta etukäteen…
Vuonna 1862 valmistunut Helsinki-Hämeenlinna-rata oli Suomen ensimmäinen. Turku-Tampere-Hämeenlinna -rata, eli Turun rata, rakennettiin vuosina 1874-1876. Se liitti kaksi tärkeää kauppa- ja teollisuuskaupunkia, Turun ja Tampereen, toisiinsa. Risteysasemaksi tuli Toijala…
URJALA
Vielä 100 vuotta sitten Isotalon pihan rakennukset muodostivat perinteisen umpipihan. Paljon on niistä ajoista kadonnut, mutta onneksi tilan päärakennus seisoo ryhdikkäänä alkuperäisellä paikallaan. Talossa asuttiin 1950-luvule asti, mutta rakennus muutettiin kotimuseoksi vuonna 1957. Tunnelma on hieno…
Harvassa paikassa on yhtä erikoista pirtin sisäkattoa kuin Urjalan kotiseutumuseon 1700-luvun päärakennuksessa. Sisäkatto, hämäläinen joulukatto, on tehty kokonaan päreistä. Pirtti koristeltiin tällä tavoin joulua varten. Samalla päreet kuivuivat ja niitä voitiin poltella talven aikana pärepihdeissä…
Kannattaa jättää luottokortti kotiin, jos aikoo olla ostamatta mitään. Se on vaikeaa, sillä Nuutajärven Lasikylän puodit pursuavat houkuttelevia vaihtoehtoja. Iittalan oman tuotannon ohella täällä on myynnissä yksityisten taiteilijoiden puhaltamia lasiesineitä. Laatu on korkea…
Väinö Linnan reitistä on tehty monipuolinen matkailukohde, jonka voi kiertää omatoimisesti kohteelta toiselle opaskirjasta hyväksi käyttäen. Reittiopasta on saatavana muun muassa Väinö Linnan reitin kohteista tai Urjalan kunnantalolta. Reitin kokonaispituus on noin 25 kilometriä…
VALKEAKOSKI
Ei ole sattumaa, että jalkapallomuseo löytyy juuri Valkeakoskelta. Toki museoajatuksen taustalla liki 20 vuotta sitten olivat paikalliset futisvaikuttajat, mutta tehdaskaupunki Valkeakoski tunnetaan muutenkin jalkapalloperinteistään. Valkeakosken kotimaiseen jalkapalloiluun keskittynyt erikoismuseo sijaitsee vanhassa paperitehtaan tiloissa…
Risainen lippalakki, salkku ja silmälasit ovat jääneet muistoksi vuorineuvos Juuso Waldenista, valkeakoskelaisesta teollisuuspatruunasta. Hän toimi vuosien ajan Yhtyneiden Paperitehtaiden toimitusjohtajana. Lippis ja Juuso olivat lähes erottumattomat. Tehdas oli Waldenille pyhä paikka. Astuessaan tehdassaliin johtaja otti jo ovella lippalakin päästään…
VAMMALA
Ihmiset suuttuvat, jos Herra Hakkarainen ei ole mukana kirjassa, on Mauri Kunnas kertonut suositusta piirroshamostaan. Kaupungin uutterimmalle unissakävelijälle on omistettu parikin omaa kirjaa, mutta sympaattisen sarvipään voi löytää monesta muustakin Kunnaksen kirjasta. Varmimmin öisten katujen tallaajan löytää Sastamalan, entisen Vammalan keskustasta…
KOTAJÄRVEN AUTO- JA TRAKTORIMUSEO
Vammalalainen Seppo J. Kotajärvi oli intohimoinen keräilijä. Innostus koneisiin, etenkin traktoreihin, syntyi jo lapsena. Vuosien varrella Kotajärven kokoelma kasvoi suureksi ja monipuoliseksi. Keräilyharrastus sai dramaattisen lopun, kun Kotajärvi menehtyi yllättäen vuonna 2007…
Palokunta sai hälytyksen varhain aamulla syysuussa 1997. Mitään ei kuitenkaan ollut tehtävissä. Kirkko oli ilmiliekeissä. Kirkon sisätilan kaikki puuosat olivat tuhoutuneet. Kuumuus oli vaurioittanut kivimateriaaliakin. Tuhopolttajan aiheuttama vahinko oli peruuntumaton. Vain kolme viikkoa aikaisemmin valmistunut paanukattokin tuhoutui…
SUOMALAISEN KIRJAN MUSEO PUKSTAAVI
Äkkiseltään ei arvaa, kuinka mielenkiintoisesta museosta onkaan kysymys. Teemaltaan suomalaisen kirjan ympärille rakennettu Pukstaavi on toteutettu poikkeuksellisen monipuolisella tavalla luovuutta hyväksi käyttäen. Lopputulos on yllättävä. Museon anti sopii kaikenikäisille, myös lapsille…
VESILAHTI
On kartanoita ja kartanoita. Ja sitten on Laukon kartano. Vesilahdella sijaitsevan kartanon historia on maassamme poikkeuksellinen. 600 vuoteen mahtuu paljon tapahtumia, jotka ovat jääneet muistiin jälkipolville. Useasti historiansa aikana Laukon kartano on palanut poroksi, mutta aina se on noussut ylös tuhkasta. Ja jälleen on yksi sivu käännetty. Kartanosta on tullut suosittu matkailukohde…
Narva on noin tuhannen asukkaan kylä Vesilahdella. Kuuluisat Narvan useamman päivän kestävät markkinat on kylän puuhaihmisten suurponnistus. Viiden vuoden välein pidettävä tapahtuma houkuttelee paikalle tuhansia ihmisiä. Tähti-nuorisoseuran ja Narvan Museoyhdistyksen organisoima tapahtuma sai alkunsa vuonna 1965…
OIVA PALOHEIMON TAITEILIJAKOTI
Muistatko lastenkirjan Tirlittan, koskettavan tarinan tyttölapsesta, jonka oli menettänyt vanhempansa? Vesilahden seurakunta haluaa ylläpitää Oiva Paloheimon perintöä. Kirjailijan Vesilahden pappilan vieressä sijaitseva kotitalo on kunnostettu museota varten…Kohde tuhoutui tulipalossa!
VIIALA
Syrjässä valtaväyliltä, Viialan Riitiälän kylässä, on eräs erikoisimmista kotimuseoista. Eija Mäenpään Lastenvaunumuseo Mukelo lienee ainutlaatuinen koko Suomessa. Museon kokoelma muodostuu omistajansa keräämistä eri aikakauden lastenvaunuista. Niitä on jo yhteensä noin 300. Vain osa mahtuu kerrallaan esille. Ja lisää kertyy…
VIRRAT
Hinaaja Panu sai kunnian olla ensimmäinen, joka kulki Näsijärven latvavesille rakennetun Herraskosken kanavan läpi. Pääosin työttömyystöinä rakennettu kanava valmistui 1900-luvun alussa. Virroilla sijaitseva yli 800 metriä pitkä kanava yhdistää Vaskiveden ja Toisveden järvet. Sulun pituus on 40 metriä…
Tielle asti näkyvä harakkamallinen tuulimylly on hyvä maamerkki. Kun parkkipaikka on täynnä, se kertoo, että Virtain Perinnekylässä on menossa jokin kesän monista tapahtumapäivistä. Marttisen saaressa sijaitseva kohde on monipuolinen koko perheen matkailukohde. Nähtävää on niin runsaasti, että aikaa kannattaa varata riittävästi. Nälän yllättäessä alueelta löytyy ruokapaikkoja ja kahviloilta…
YLÖJÄRVI
Korkea verkkoaita pitää uteliaat loitolla. Kultaa täältä tuskin kannattaa tulla enää etsimään, mutta aita on pystytetty turvallisuussyistä. Kaivosalue on vaarallinen, jos ei tiedä, missä voi liikkua. Oppaan johdolla vanhaan kaivokseen tutustuminen on turvallista…
SUOMEN JÄÄHDYTYSTEKNIIKAN MUSEO
Kylmätekniikan vuosikymmenien aikana tapahtuneen teknisen kehittymisen yksityiskohdat eivät liene monelle itsestään selviä. Sen sijaan kylmälaitteita valmistanut Huurre Oy on useimmille tuttu. Sen perustajan vuorineuvos Paavo Suomisen elämäntarina on jo niin värikäs, että jo pelkästään sen ansiosta kannattaa vierailla tässä kohteessa…
Kurun ulkomuseon mielenkiintoisin rakennus on vaatimaton tupa, joka on tullut kuuluisaksi Johan Ludvig Runebergin Vänrikki Stoolin tarinoista. Talon asukas vänrikki Carl Gustaf Polviander oli Suomen sodassa lipunkantajana palvellut sotilas. Pitkän iän elettyään hän oli Suomen sodan viimeisiä veteraaneja. Häntä pidetään mahdollisena esikuvana vänrikki Stoolille…
POHJANMAA
KASKINEN
Kaskisten salmen rannalla sijaitsee eräs kaupungin komeimmista rakennuksista. Bladhin talon nimellä tunnettu rakennus oli valmistuessaan kaksikerroksisena 1700-luvulla harvinaisuus. Sen rakennutti äveriäs laivanvarustaja ja kauppias Peter Johan Bladh. Erikoista on se, että hän ei itse koskaan asunut omistamassaan talossa.
Kalastusmuseo sijaitsee siellä, missä sen pitääkin. Kaskisten Kalarannassa, aivan meren tuntumassa. Museo on entinen suolaamorakennus. Sen vieressä on kolmisenkymmentä hyvin säilynyttä ranta-aittaa, joista suurin osa on 1800-luvulta. Kalastajat säilyttivät niissä kalastusvälineitä, venetarvikkeita ja suolattua kalaa…
Merenkulku ja laivanrakennus olivat aikoinaan merkittäviä elinkeinoja Pohjanmaalla. Purjelaivoja rakennettiin ja niillä seilattiin eri puolille Eurooppaa aina Amerikkaa myöten. Kaupankäynti sai vauhtia 1700-luvulla, kun monet pohjanmaalaiset kaupungit saivat oikeuden viedä tavaroita maailmalle. Kaskinen oli yksi tapulikaupungeista, eli silläkin oli oikeus käydä kansainvälistä kauppaa…
KORSNÄS
Vuoden 2011 pohjanmaalaiseksi kyläksi valitun Harrströmin idyllinen kalastajakylä sijaitsee Korsnäsin kunnassa 55 kilometriä Vaasasta etelään. Tienvarren kyltti Kalasatama, Fiskehamn, on yhä paikallaan, vaikka sataman toiminta on hiljentynyt…
KRISTIINANKAUPUNKI
On keräilijöitä ja keräilijöitä Ja sitten on Åke Weckström. Tai oikeammin oli, sillä eräs Suomen ahkerimmista keräilijöistä kuoli vuonna 1989. Jälkipolville jäi ihmeteltäväksi kokoelma, jonka suuruutta on vaikea edes kuvitella…
Siipyyn entinen kunta sijaitsee nelisenkymmentä kilometriä Kristiinankaupungista etelään. Kuntaliitos tehtiin 1970-luvulla. Siipyy (ruotsiksi Sideby) tunnetaan monipuolisesta Kiilin kotiseutumuseosta. Se on saanut nimensä Siipyyssä sijainneen Kiilin kalastajakylän mukaan…
Jos Kristiinankaupunkia kutsutaan Pohjanlahden helmeksi, on Lebellin kauppiaantalo kaupungin oma helmi. Pelkästään tämä kohde riittäisi syyksi poiketa Kasitieltä syrjään. Harvassa nimittäin on yhtä tunnelmallista porvaristaloa kuin mitä on Kristiinankaupungin ykkösnähtävyys…
Monet Kauppatorin kupeessa sijaitsevassa Merimuseossa vierailleet poikkeavat myös Saunapuiston laidan Merimakasiinissa. Kaupungin etelälaidalla sijaisteva tervantuoksuinen rakennus on lyhyen matkan päässä Merimuseolta.Merimakasiini toimii muun muassa suurempien veneiden säilytyspaikkana. Makasiinissa järjestetään myös vaihtuvia näyttelyitä sekä erilaisia tilaisuuksia…
On selvää, että historialliset merenkulun komeat perinteet omaavassa kaupungissa on myös aiheeseen liittyvä museo. Kristiinankaupungin merimuseo on vieläpä eräs Suomen tunnelmallisimmista merimuseoista. Nähtävää on kertynyt runsaasti, ja hyvä niin. Merimuseo perustettiin vuonna 1983. Ansiokkaan työn taustalla oli kristiinalainen merikapteeni ja kotiseutuneuvos Jouni Harju…
Pohjanmaan eteläisin puukaupunki on kova haastaja Raumalle. Kanaalikaupunki on yltänyt Unescon maailmanperintölistalle. Yhtä hyvin se voisi olla Kristiinankaupunki. Sen puinen vanhakaupunki on yhtä komea kuin mitä on Raumalla. Kristiinankaupunkia pidetäänkin yhtenä Pohjoismaiden parhaiten säilyneistä puukaupungeista…
LAIHIA
KOTISEUTUMUSEO JA NUUKUURENMUSEO
Laihian kunta mainostaa osuvasti Nuukasti mutta komiasti. Onhan säästäväinen oravakin ikuistettu Laihian vaakunaan. Harvassa ovat ne suomalaiset, jotka eivät osaa yhdistää nuukuutta ja Laihiaa toisiinsa. Laihialaisten mielestä hyvä niin, sillä se tekee kuntaa tunnetuksi koko Suomessa…
NÄRPIÖ
Ensikertalainen ohikulkija hämmästyy varmasti. Närpiön kirkkomaalla on näky, joka saa hiljentämään vauhtia. Monet laittavat autonsa kivikirkon viereen parkkiin ja lähtevät tutkimaan tarkemmin yhtä maamme erikoisinta nähtävyyttä. Närpiön kirkkomaalla on noin 150 kirkkotallia, pieniä punamullattuja, pärekattoisia ja ikkunattomia hirsirakennuksia…
Syksyllä 1944 Närpiön pieneen Nämpnäsin kalasatamaan ilmestyy yhtäkkiä autokuljetuksella tuntemattomia ihmisiä. Heidät ja heidän matkatavaransa sekä iso määrä epämääräisiä laatikoita lastataan S/S Maininki -nimiseen laivaan. Aluksen kurssi tulisi olemaan kohti Ruotsin rannikkoa. Salainen operaatio Stella Polaris eli Pohjantähti oli käynnistynyt…
Öjskogsparkenin museoalueen parkkipaikka täyttyy autoista kesäiltaisin. Syynä on suosittu kesäteatteri näytöksineen. Päiväsaikaan voi tutustua museoalueen historiallisiin rakennuksiin sekä alueen uuteen kohteeseen, Stella Polaris -museoon. Museoalueen helmi on hyvin varusteltu maalaisapteekki laboratorioineen…
ORAVAINEN
Tarvitaan polttopuuta eli metsää puuhiileksi, koskivoimaa ja edullista ammattimaista työvoimaa. Tätä kaikkea oli tarjolla raudanvalmistusta varten Oravaisissa. Tietysti tarvittiin myös rautamalmia, mutta sitä saatiin Ruotsista. Vuorimalmi kuljetettiin laivoilla Ruotsista Oravaisten satamaan…
14. syyskuuta 1808 on tärkeä päivämäärä Suomen historiassa. Ruotsalaisten armeija suomalaisilla vahvistettuna kohtasi Oravaisten peltomaisemissa venäläiset hyökkääjät. Oravaisten taistelussa päätettiin Suomen kohtalosta yli sadaksi vuodeksi eteenpäin…
PIETARSAARI
Kymmenisen kilometriä Pietarsaaren keskustasta Fäbodan metsässä sijaitsee eräs Suomen erikoisemmista kohteista. Arktinen museo Nanoq on Pentti Kronqvistin vuosikymmenien aikana toteuttama elämysmaailma, joka saa vierailijan aluksi hämilleen. Museo tekee todellakin vaikutuksen…
MALMIN TALO / PIETARSAAREN MUSEO
Malm, Malm, Malm ja vielä kerran Malm. Sukupolvesta toiseen Malmin suku on ollut merkittävä osa Pietarsaaren historiassa. Laivanvarustaja ja kauppiassuku on jättänyt lähtemättömän jäljen kaupungin menneisyyteen, mutta myös nykyisyyteen…
Irene Mattsson toimi kampaajana Pietarsaaressa 1970-luvulle asti. Työuransa jälkeen hän säilytti ison osan kampaamostaan ja työvälineistään. Vuonna 2000 hän lahjoitti kokoelmansa Pietarsaaren kaupungille mahdollista museota varten…
Kaupungin ulkopuolella sijaitseva vaatimaton mökki olisi aikojen saatossa purettu, mutta Runebergin tuvasta tuli Pietarsaaren ensimmäinen suojeltu rakennusmuistomerkki. Kansallisrunoilijamme Johan Ludvig Runebergin perintöä halutaan vaalia hänen syntymäkaupungissaan…
SIMONSIN MAALAISKAUPPA (MALMIN TALO)
Vanhat kyläkaupat ovat suosittuja museokohteita. Monella on niistä mukavia lapsuusajan muistoja. Maaseudun kyläkauppoja on enää Suomessa harvakseltaan. Yksi sellainen löytyy vielä Pietarsaaresta, tosin nyt museoksi muutettuna. Johannes Simonsin maalaiskauppa löytyy Malmin talon sivurakennuksesta…
Rauman vanhakaupunki on yltänyt Unescon maailmanperintölistalle. Yhtä hyvin se voisi olla Kristiinankaupunki tai jopa Pietarsaari. Jälkimmäisen kaupungin entisten merimiesten ja tupakkatehtaan työläisten kaupunginosa Skata on Pietarsaaren yksi kiinnostavimmista nähtävyyksistä…
Kaupungin kaunein rakennus. Tätä mieltä olivat pietarsaarelaiset Torben Grutin suunnittelemasta jugendrakennuksesta. Kaunokaisessa sijaitsi Strengbergin tupakkatehdas. Kaupungissa ensikertaa vieraileva voi yhtyä kaupunkilaisten mielipiteeseen. Vuonna 1909 valmistunut rakennus kellotorneineen on todellinen katseenvangitsija…
Punainen pieni mökki keskellä Pietarsaaren kaupunkia. Moni vastaava vanha rakennus on kadonnut kaupunkikuvasta, mutta Westmaninmuorin tupa on saanut jäädä. Syy on selvä. Kansallisrunoilijamme Johan Ludvig Runeberg on käynyt tässä talossa koulua. Mökissä on näyttely Runebergin ajasta Pietarsaaressa…
UUSIKAARLEPY
Kyseessä on Uudenkaarlepyyn museo tai paremminkin Josef Herlerin museo. Nimittäin Josef Herler oli henkilö, jonka panos kyseisen museon perustamiselle on ollut aikoinaan korvaamaton. Herler innosti pikkukaupungin asukkaita keräämään talteen vanhoja esineitä. Hän haaveili museon perustamisesta. Herler itse kulki talosta taloon ja keräsi ison kokoelman…
Kuddnäsin museo on kaupungin suosituin nähtävyys. Syynä on tietysti kirjailija runoilija ja satusetä Zacharias (Sakari) Topelius, joka syntyi tässä talossa vuonna 1818. Topelius muutti muualle hyvin nuorena lähtiessään opiskelemaan, mutta hän omisti vanhempiensa ostaman tilan vuoteen 1873 asti. Vaikka Topelius asuikin muualla, hän kävi usein lomillaan Uudessakaarlepyyssä. Vuodesta 1934 Kuddnäs on ollut Topelius-museo…
Kovjoki on pieni kylä Uudessakaarlepyyssä. Kasitien varren kyltti Museorautatie opastaa poikkeamaan muutaman kilometrin päässä sijaitsevalle Kovjoen asemalle. Pohjanmaan radan junat eivät enää pysähdy Kovjoella, mutta asemalla on Kovjoen Museorautatien varikko…
VAASA
Vaikka Bragengården on yleisilmeeltään hyvin samanlainen kuin monet muutkin lukuisat Pohjanmaan kotiseutumuseot, löytyy täältä yksi erikoisuus. Ja pelkästään se riittää syyksi vierailuun. Päärakennuksen yhteen huoneeseen on tehty pohjalainen morsiustupa, häähuone, joka on sisustettu ja koristeltu lappväärtiläisen perinteen mukaan…
Punaisen talon, Hannan tuvan, ohi ajaa helposti. Ihmekös tuo, kun Vaasan Västervikin kaupunginosa on täynnä muitakin viehättäviä omakotitaloja. Västervik ja viereinen Gerby on vaasalaisten mieluisa asuinpaikka. Hannan tupa on paikallisen kotiseutuyhdistyksen omistama silmäterä, joka on kunnostettu kotiseutumuseoksi…
Tunnelma on mitä kiehtovin. Ihmekös tuo, sillä Vaasan Merimuseon sijainti on mitä parhain, meren äärellä Palosaaren rannassa. Itse museorakennus, vanha suolamakasiini, on kulisseiltaan oiva paikka kertoa Vaasan pitkästä merenkulun historiasta…
Voisiko saman tapahtua uudestaan? Siinäpä on hyvä kysymys, joka on monen vierailijan mielessä. Yli 500 miljoonaa vuotta sitten nykyisen Vaasan eteläpuolella koettiin räjähdys, jonka voimakkuus vastasi satojen atomipommien räjähdystä. Täydellinen tuho tapahtui muutamassa sekunnissa…
Karl Hedman oli vaasalainen lääkäri, mutta myös innokas taiteen ja antiikkiesineiden keräilijä. Historia oli lähellä hänen sydäntään. Opiskeltuaan Helsingin yliopistossa ja valmistuessaan lääkäriksi, hän palasi syntymäkaupunkiinsa. Hedman toimi Vaasan kaupunginlääkärinä vuoteen 1929 asti…
Keittiönpöydällä on kaksi naisten tyylikästä käsilaukkua. Niitä löytyy lisää eteisen hattuhyllyltä. Kengät ovat siistissä rivissä naulakon alla. Korjattavaksi tarkoitettu hame odottaa poljettavan Singerin vieressä. Kahvinkeitin on valmiina ladattavaksi Saludo-kahvilla. Moneen kertaan parsitut naisten sukatkin ovat säästyneet…
Vaasan auto- ja moottorimuseo on Suomen suurin yksityinen automuseo, todetaan museon sivuilla. Paljon luvattu, mutta väitteelle tulee katetta, kun vierailee paikan päällä. Näyttelyitä on kolmessa eri kerroksessa. Eivätkä esillä ole vain museon nimen mukaisesti autoja ja moottoreita, vaan paljon muutakin. Varttuneemmalle väelle on tarjolla nostalginen matka nuoruusvuosien aikakaudelle…
Rakennushan on mitä komein. Hovioikeudenpuistikon ja Kirkkopuistikon kulmauksessa sijaitsee mahtipontinen Suomen Pankin Vaasan konttorin rakennus. Siitä käytetään myös nimeä Ritzin talo, legendaarisen elokuvateatterin mukaan.
Vaasassa syntyneen arkkitehti Johan Sigfrid Sirénin suunnittelema rakennus valmistui vuonna 1952. Kyseessä on siis sama arkkitehti, joka oli suunnitellut aikaisemmin Eduskuntatalon Helsinkiin…
Vuodesta 1852 tuli Vaasan kaupungille iso katastrofi. Kerrotaan, että eräs vöyriläinen torppari olisi aamukrapulassaan vahingossa piippuaan sytyttäessä pudottanut tulitikun turvepehkuun. Puukaupungin tuho oli liki täydellinen. Vain muutama rakennus jäi jäljelle muistuttamaan kuningas Kaarle IX:n vuonna 1606 perustamasta Vaasasta…
TV-ohjelma Strömsön seuraajille tiedoksi. Strömsö on oikeasti olemassa. Se sijaitsee Västervikin kylässä noin kymmenen kilometriä Vaasan keskustasta. Ja mikä parasta, alue on avoinna myös ulkopuolisille. Itse kuvauspaikkaan, Strömsön huvilaankin on mahdollista tutustua…
VÄHÄKYRÖ
Ilmajoella tehtiin kaappikelloja. Kurikassa kärryjä, Vimpelissä suksia ja Kauhavalla puukkoja. Jurvassa erikoistuttiin huonekaluihin. Vähäkyrössä peltisepäntaito eli pläkkyriperinne ulottuu aina 1700-luvulle asti. Pläkkipelti ja niistä tehdyt esineet alkoivat syrjäyttää puuastioita 1700-luvun loppupuolella. Pienyrittäjyys oli suosittua – etenkin, kun maatalouskaan ei työllistänyt kaikkia…
Vähäkyröläinen kulttuurimaisema kauneimmillaan. Taustalla Kyrönjoki ja vieressä vanha kirkkomaa valkoisine kirkkoineen sekä kellotapuleineen. Voiko olla hienompaa paikkaa koulurakennukselle. Savilahden kansakoulu valmistui vuonna 1859. Se onkin eräs Suomen vanhimmista kansakouluista. Vanhuudesta ei ole nykyään tietoakaan, sillä keltaiseksi maalattu koulurakennus seisoo ryhdikkäänä puutarhan ympäröimänä mäen päällä….
VÖYRI
Verner Rasmus oli monitaituri, mutta ennen kaikkea mielenkiintoinen originelli persoona. Hänen nimeään kantava oma museo ruotsinkielisellä Pohjanmaalla Vöyrissä on eräs erikoisimmista yksityismuseoista. Vernerin keräämä kokoelma on monipuolisuudessaan poikkeuksellinen…
Lyhyen ajomatkan päässä Vöyrin keskustasta sijaitsee kaunis valkoiseksi maalattu Vöyrin kirkko, eikä se ole mikä tahansa pyhättö. Kyseessä on Suomen vanhin yhä kirkollisessa käytössä oleva puukirkko. Vöyrissä on ollut kirkko jo ennen nykyistä, ajalta kun Vöyristä muodostettiin itsenäinen seurakunta. Uusin kirkko valmistui vuonna 1626. Alun perin se oli suorakaiteen mallinen pitkäkirkko, mutta se laajennettiin ristikirkoksi…
POHJOIS-KARJALA
HEINÄVESI
HEINÄVEDEN KIRKKO JA KIRKKOMUSEO
Heinäveden kirkon sisätiloihin sijoitettu kirkkomuseo on kooltaan ja anniltaan vaatimaton. Mutta se ei haittaa, sillä itse kirkko on komea nähtävyys. Sen suuruus tekee vaikutuksen, etenkin, kun herranhuone on rakennettu korkean mäen, Kirkastusmäen, päälle…
Ilmainen museo! Heinäveden kotiseutumuseon pihalle pystytetty kyltti koukuttaa poikkeamaan sisätiloihin. Monet Heinäveden suurikokoista kirkkoa ihmettelevät vierailijat tutustuvat samalla paikalliseen kotiseutumuseoon. Museo on perustettu perinteiseen tapaan vanhaan katovuosien varalle rakennettuun viljamakasiiniin. Erikoista rakennuksessa on sen poikkeuksellinen koko. Iso seurakunta tarvitsi myös ison lainajyvästön…
Heinävedellä sijaitseva Lintulan nunnaluostari on jäänyt Valamon munkkiluostarin varjoon. Kesäkaudella matkailijoita kuhisevaan Valamoon verrattuna Lintulassa on perin rauhallista. Se sopiikin paremmin niille, jotka kaipaavat hiljentymistä…
Mauno Räsästä voi kutsua monella eri sanalla: jääräpäinen, energinen, kova suustaan, periksiantamaton…riippuu vähän, keneltä kysyy. Totuus on kuitenkin se, että tältä mieheltä ei ainakaan lopu sisu. Harva edes harkitsisi ryhtyä sellaiseen urakkaan, minkä heinäveteläinen Räsänen toteutti…
Kiihkeimpänä matkailukautena, heinäkuussa, väkeä saapuu Valamon luostarille runsaasti. Vuotuinen vierailijoiden määrä on yli 100 000. Se on melkoinen määrä, sijaitseehan Heinävesi hieman syrjässä. Moni saapuu omalla autolla, osa tulee bussilla tai jopa veneellä…
Pudotuskorkeutta 14,5 metriä. Vajaan 40 metrin matkalla on neljä peräkkäistä sulkukammiota. Jo pelkästään nämä lukemat tekevät Varistaipaleen sulkukanavasta poikkeuksellisen. Vastaa ei ole muualla Suomessa. Liikennevirasto ylläpitää viittä eri kanavamuseota Suomessa. Niistä Varistaipaleen museo on monipuolisin, sillä paljon alkuperäistä on säilynyt nykypäivään…
ILOMANTSI
Hattuvaaran Taistelijan talolta on lyhyt ajomatka tienristeykseen (Polvikoskentie), jossa englanninkielinen tienviitta Eastermost Point opastaa Suomen valtion itäisimmälle paikalle. Samalla se on Euroopan Unionin ja puolustusliitto Nato:n itäisin paikka…
Täällä ollaan syrjässä, onhan Ilomatsissa sijaitseva Möhkän kylä Suomen itäisin kylä. Tuskin näin syrjäisessä pohjoiskarjalaisessa rajakylässä olisi juuri asutusta, jos Möhkössä ei olisi aikoinaan toiminut taloudellisesti kannattava ruukki…
Kantelemusiikki, runonlausunta, ortodoksisuus, vaara- ja järvimaisemat eläimineen, tutut perinneruuat ja käsityöt…Kun tähän lisätään vielä paikallinen sotahistoria, on listattu kaikki se tärkein olennainen, mikä liittyy pohjoiskarjalaisuuteen. Tämän saman totesi aikoinaan myös Suomen kansalliseepoksen Kalevalan sekä Kantelettaren kokoaja Elias Lönnrot…
Jalkaväenkenraali Erkki Johannes Raappana oli suomalainen talvi- ja jatkosodan legenda, joka muistetaan suurella lämmöllä etenkin juuri Pohjois-Karjalassa Lieksan ja Ilomantsin alueella. Saksassa jääkärikoulutuksen saanut ja Korpikenraalin nimellä tunnettu Raappana toi Suomelle viimeisen suuren torjuntavoiton Ilomantsissa vuoden 1944 elokuussa…
Heti kun astuu ovesta sisälle ensikertalainen hämmästyy näkemästään. Paikalliset seurakuntalaiset ovat ehkä tottuneet perin erikoiseen kirkkoonsa, vaikka vastaavanlaista toista luterilaista kirkkoa ei ole Suomessa. Ilomantsin evankelisluterilaisen pyhätön erikoisuus on sisätilojen poikkeuksellinen värikkyys…
Ilomantsin alueelta löytyy lukuisia muistoja sodanajan tapahtumista, jotka on nyt valjastettu matkailukäyttöön. Paljon sotavuosien rakennelmaa on toki kadonnut maisemista, mutta paljon on myös ennallistettu nykysukupolville kertomaan historiallisista tapahtumista…
Hattuvaaran pieni ja rauhallinen kylä sijaitsee noin 40 kilometrin päässä Ilomantsin keskustasta. Idyllisyydestä ei ollut tietoakaan kesällä 1944, kun Ilomantsin alueella käytiin jatkosodan viimeisiä kiihkeitä taisteluita. Hattuvaara oli yksi taistelupaikoista…
JOENSUU
Marjala on Joensuun kaupunginosa, joka sijaitsee muutaman kilometrin päässä keskustasta Höytiäisen kanavan länsirannalla. Tämä on alue, jonne talvisodan jälkeen rakennettiin linnoitusrakenteita. Ne olivat osa 1 200 kilometrin mittaista Salpalinjaa…
Mukulakatu on lasten oma satukaupunki, joka sijaitsee Pohjois-Karjalan museon yhteydessä. Ainakin toistaiseksi. Paikan tulevaisuus ei toivottavasti ole uhattuna, mutta sen sijainti tulee muuttumaan. Sisälle pääsee leikkimään pientä sisäänpääsymaksua vastaan…
JUUKA
Juukaan on matkaa puolisen tuntia Kolin kylältä ja saman verran myös pohjoisensuunnasta Nurmeksesta. Suomen neljänneksi suurimman järven Pielisen kupeessa sijaitseva yli 4 000 asukkaan Juuka on mielenkiintoinen pysähdyskohde. Kulttuurihistoriallisesti arvokas Juuan keskusta, Puu-Juuka, riittää jo syyksi poikkeamiseen päätieltä…
KITEE
Pontikka ja pesäpallo. Ja tietysti Nightwish ja Tuomas Holopainen. Kitee on brändännyt itsensä hyvin. Vaikka ei olisi koskaan edes käynyt Kiteellä, moni suomalainen tunnistaa edellä kerrotut kiteeläisyyden tunnetuimat symbolit…
Paikka, missä Loukunvaarantie ja Savikontie yhtyvät lähellä Kiteen kirkonkylään olisi hyvä paikka kyläkaupalle. Näin varmasti ajatteli nuori yrittäjähenkinen Pekka Kankkunen yli 150 vuotta sitten suunnitellessaan puotinsa perustamista…
KOLI
Lähes Kolin keskustassa sijaitsee hieman erilainen nähtävyys. Kolin Puutarhan yhteydessä on mielenkiintoinen Veistospuisto. Sen toteuttaja on puutarhayrityksen omistama Lasse Martikainen. Kolin Puutarhan on perustanut hänen isänsä jo 1970-luvulla, mutta yrityksen vetovastuu on siirtynyt jälkipolvelle, poika Lasselle…
Kolin kansallismaisemat Pohjois-Karjalassa Pielisen rannalla ovat kaikki suomalaisille tuttuja, vaikka ei olisi koskaan edes käynyt paikan päällä. Kolin korkeimmalta kohdalta, Ukko-Kolilta, avautuma näkymä on ikuistettu moni valokuviin ja maalauksiin…
KONTIOLAHTI
Esinenäyttelyyn on koottu Kontiolahden monipuoliseen sotahistoriaan, Kontiorannan varuskunnan ja Onttolan rajavartioston historiaan liittyviä esineitä, pukuja ja valokuvia…
Erittäin tasokas Muistojen Raja ‑museo keskittyy paikalliseen Kontiolahden maanpuolustus- ja sotahistorian sekä koko Suomen itäisen raja-alueen historiaan. Nimensä mukaisesti tärkeä osa on kontiolaisten sotilaiden ja lottien sodanaikaiset muistot ja heidän kertomat tarinat…
Vanha lakkautettu kansakoulu on saanut kokonaan uuden elämän. Siitä on tullut Kontiolahden persoonallisin matkailunähtävyys. Ihmekös tuo, sillä koulurakennuksen nykyinen omistaja, Kontiolahden pitkäaikainen kunnanvaltuuston jäsen, Mika Hiltunen on itsekin melkoinen persoona…
LIEKSA
EVA RYYNÄNEN, PAATERIN KIRKKO JA ATELJEE
Kaikki sai ratkaisevasti alkunsa, kun nuori Eva Ryynänen, o.s. Åsenbrygg, suom. Honkajärvi, lähetti tekemänsä teoksen Veljekset Hiidenkivellä arvioitavaksi. Taidokas teos mahdollisti opiskelun Suomen Taideakatemian koulun eli nykyisen Ateneumin kuvanveistolinjalla…
Suomen toiseksi suurin ulkoilmamuseo. Näin mainostaa Lieksan keskustan tuntumassa sijaitseva Pielisen museo itseään. Väitteelle löytyy myös perusteita, sillä kyseessä on oikeasti kohde, jonka kunnolla tutustumiseen ei yksi vierailu riitä. Silti kertavierailukin on antoisa…
Legendaarinen Rukajärven tie alkaa Lieksan rautatieasemalta ja kulkee Nurmijärven ja Kivivaaran kylien kautta kohti Venäjän rajaa. Tie päättyy Venäjän puolella Rukajärvelle. Reitin pituus on yhteensä 230 kilometriä, josta Suomen puolella sijaitsee vain 44 kilometriä…
LIPERI
Hauskalta kuulostava nimi Ylämylly on taajama Liperin kunnassa. Siellä sijaitseva Automuseo Myllyn Vanhat Autot on valittu kerran Vuoden automuseoksi ja on todellakin tittelinsä ansainnut. Palkinto myönnetään museolle, joka on toiminnallaan merkittävästi edistänyt ajoneuvomuseoiden yhteiskunnallista näkyvyyttä ja vaikuttavuutta…
PARREN PARONIN PIENOISRAUTATIE
Liperin Leppälahden kylässä on eräs erikoinen nähtävyys, joita ei ole montaa Suomessa. Lammu on vanha maatila, nykyisin nimeltään Parrenparoni. Idyllisessä pihapiirissä on asuinrakennuksen lisäksi aitta, kivinavetta ja sauna. Mummon maalaismuseoon on kerätty Lammun maatilan vanhoja tavaroita vuosikymmenten varrelta. Paikan erikoisuus on kuitenkin ParrenParonin PienoisRautatie…
PENTTILÄN MUSEOALUE – MAASEUTUMUSEO TÄHKÄ
Rima on nostettu korkealle. Puolentoista kilometrin päässä Liperin keskustasta sijaisteva Penttilän museoaluetta on kehitetty huolella. Jo nyt se on Pohjois-Karjalan suurin maataloutta esittelevä museokokonaisuus…
Liperin Ylämyllyn taajama ja kaksi tasokasta automuseota muutaman kilometrin päässä toisistaan. Ei pidä kuitenkaan sekoittaa Automuseo Myllyn Vanhat Autot ja Wanha Automuseota toisiinsa. Ensiksi mainittu on yksityinen automuseo ja jälkimmäinen on yhdistyksen omistama…
NURMES
Pielisen rannalla sijaitseva karjalaistyyliin rakennettu Bomban talo oli valmistumisensa jälkeen 1980-luvulla, ei pelkästään Pohjois-Karjalan, vaan koko Suomen eräs suosituimmista kohteista. Väkeä saapui tänne bussilasteittain eri puolilta Suomea…
Kötsin museo esittelee keskustan Nurmes-talon alimmassa kerroksessa monipuolisesti Nurmeksen ja Valtimon seudun historiaa henkilötarinoin ja dokumenttielokuvien avulla. Filmejä voi katsella omatoimisesti…
Uuden kauppalan paikaksi valikoitui asumaton harjunselkä, kahden järven Pielisen ja Nurmesjärven välinen kannas. Nurmeksen kauppala perustettiin Venäjän keisari Aleksanteri II:n luvalla vuonna 1876. Kauppala rakennettiin parin kilometrin päähän kirkonkylästä…
OUTOKUMPU
Kun vaakunaan on kuvattuna kuparin symboli, on paikkakuntakin tiedossa. Outokumpu on Pohjois-Karjalassa sijaitseva kaupunki, jonka moni suomalainen osaa yhdistää arvometalli kupariin. Tosin kaivostoiminta on alueella päättynyt jo aikoja sitten, mutta nyt Outokumpu ammentaa eksoottista matkailutarjontaa entisaikojen kaivostoiminnasta…
POLVIJÄRVI
Polvijärven paikallinen kotiseutuyhdistys Polvijärvi-Seura ylläpitää kahta pientä paikallista museota, Esinemuseota ja Talomuseota. Näistä ensiksi mainittu sijaitsee Polvijärven entisen koulurakennuksen, nykyisen kirjaston, yläkerrassa ja Talomuseo pienen matkan päässä saman raitin varrella…
Kirjailija Seppo Lappalainen (1936-2001) tunnettiin hyvin kotikunnassaan Polvijärvellä, mutta isoa valtakunnan julkisuutta hän ei ehtynyt saamaan. Tosin suurempaan tietoisuuteen ja suosioon Lappalainen ylsi teoksellaan Akaton mies. Tehtiinpä kirjan pohjalta Edwin Laineen ohjaama elokuva ja televisiosarjakin. Akaton mies sai jatkoa nimellä Akallinen mies…
TOHMAJÄRVI
Paikkahan on mitä idyllisin. Jänisjoki virtaa ajoittain vuolaasti halki peltojen ja metsäsaarekkeiden täplittämän maalaismaiseman. Kymmenisen kilometriä Tohmajärven keskustasta sijaitseva Saarion voimalaitosmuseo Saarionkosken partaalla on poikkeuksellisen hyvin säilynyt kohde…
VALTIMO
Murtovaaran talomuseo Valtimon Halmejärvellä ei ole pelkästään Pohjois-Karjalan helmi, vaan se on hyvin arvokas kohde koko Suomessa. Murtovaaran talomuseo lukeutuu maamme merkittävimpiin talonpoikaiskulttuuria edustaviin museoihin ja on ainoa vaara-asutusmuotoa esittelevä museo Suomessa…
Parikymmentä kilometriä pohjoiseen Nurmeksesta sijaitsee runsaan parin tuhannen asukkaan Valtimo, joka kuntaliitoksen myötä on liitetty Nurmeksen kaupunkiin. Valtimon kirkonkylä Haapakylä sijaitsee Valtimojärven ja Haapajärven välisellä kannaksella, jääkauden synnyttämällä luodekaakko-suuntaisella Lokkiharjulla…
POHJOIS-SAVO
JOROINEN
Olli ja Matti Tolonen, Karhulahden tilan omistajat 1500-luvulta, tuskin tunnistaisivat kotipaikkaansa. Pihapiirissä pelataan nykyisin kolopalloa. Golfin pelaajilla on pelikenttänään historiallinen ympäristö. Nimittäin osa tilan pelloista on otettu golfkerhon käyttöön…
Joroslainen Matti Häyrinen vahvistaa, miten keräily on geeneissä. Häyrisen suku on kerännyt sota-aiheista historiaa jo yli sadan vuoden ajan. Matti on suvun neljäs keräilyinnostukseen hurahtanut Häyrisen suvun edustaja. Joroisten yksityinen vain tilauksesta avoinna oleva Maanpuolustusmuseo sijaitsee viitisen kilometriä kunnan keskustasta Huutokosken kylässä. Pitää olla tarkkana, sillä museon, lakkautetun koulurakennuksen, ohi ajaa helposti…
KUOPIO
Todellinen katseenvangitsija. Savolaiset väittävät jopa Suomen kauneimmaksi. Jugendia huokuva keltainen kaunotar, Kuopion kauppahalli, on jokaisen kaupungissa vierailevan matkailijan suosituin käyntikohde. Kauppatorin laidan koristeellinen kauppahalli erottuu kaupunkikuvasta. Miltä se näyttikään vuonna 1902 hallin valmistuttua. Kuopio oli vielä siihen aikaan puutalovaltainen kaupunki. Johan Victor Strömbergin suunnittelema kauppahalli poikkesi suuresti kaupungin muista rakennuksista….
LEPPÄVIRTA
Anu Vehviläinen, Johannes Koikkalainen, Ari Lahti, Mikko Kuustonen, Jorma Hynninen… siinä listaa tunneutuista henkilöistä, jotka ovat kotoisin Pohjois-Savon pienestä alle 10 000 asukkaan Leppävirralta.Nyt listaa pitää jatkaa kahdella tuoreella nimellä: William ”Willy” Robinson ja Janne ”Pena” Penttinen. Kyseinen parivaljakko ylläpitää erästä Suomen erikoisimmista museoista…
VARKAUS
Varkaudessa koettiin melkoinen harvinaisuus koko Suomessa keväällä 2024. Paikkakunnalla avattiin uusi museo. Eikä se olekaan mikä tahansa museo. Puutalovaltaisessa kaupunginosassa, Vanhassa Varkaudessa, sijaitseva Museokeskus Konsti on todellinen monitoimitalo, joka esittelee paikallista teollisuusperinnettä ja etenkin kotimaista taidetta. Lapsiakaan ei ole unohdettu…
Iloisin, eloisin, värikkäin ja musikaalisin matkailukohde, jonka mukaansatempaavat esittelykierrokset ovat show’ta ja sirkusta parhaimmillaan. Ikimuistoinen kokemus mekaanisten soitinten maailmasta. Täältä lähdetään vain hymy huulilla. Jotkut sanovat, että kyseessä on hullujenhuone. Varkaudessa sijaitsevaa Mekaanisen Musiikin Museota on markkinoitu värikkäin sanoin…
Voi vain ihmetellä, miten aikoinaan 1800-luvulla ilman isoja kaivinkoneita ja suurimmaksi osaksi lihasvoimalla vain lapio ja teräväkärkinen hakku työvälineenä on saatu aikaiseksi vaikuttava kanavarakennelma. Taipaleen vuonna 1840 valmistunut kanava on ensimmäinen valtion varoin Suomeen rakennettu sulkukanava…
PÄIJÄT-HÄME
ASIKKALA
Vesivehmaalainen pariskunta Lea Lahti ja Antti Vähälä ovat hengenheimolaisia ja kädentaitajia. Kotitilan vihreäksi maalattu päärakennus ja piha-alueet ovat siistissä kunnossa. Niin on myös tyhjäksi jäänyt navettarakennus. Tosin ei se enää aivan tyhjä ole. Lehmistä on toki luovuttu, mutta nyt sen täyttävät muun muassa Antin harrastuksen tuloksena syntyneet entisöidyt autot…
Tienvarsiopasteet opastavat Vääksyn keskustasta Danielson-Kalmarin Suviniemen huvilalle. Lyhyen matkan päässä päätieltä sijaitsee kauniissa kanavaympäristössä eräs Vääksyn kauneimmista rakennuksista. Hyvässä kunnossa oleva uusrenessanssi-tyylinen huvila oli Johan Richard Danielson-Kalmarin kesäasunto. Hän vietti kesät Asikkalassa perheensä kanssa vuoteen 1932. Nykyisin Asikkalan kunta omistaa huvilan…
Asikkalan kotiseutuyhdistyksen ylläpitämä museo sijaitsee muutaman kilometrin päässä kuntakeskus Vääksystä. Paikallista historiaa on tallennettu kirkon vieressä sijaitsevaan lainamakasiiniin (Esinemuseo) ja puretun pappilan pihamaalle perustettuun talomuseoalueeseen. Seurakunnalta vuokratulle alueelle on tuotu vanhoja rakennuksia eri puolilta Asikkalaa…
Kaikki sai alkunsa Vesivehmaalla, kun Suomi valmistautui sotaan. Vesivehmaan lentokentän rakentaminen aloitettiin kesällä 1939. Toukokuussa 1940 laskeutui Vesivehmaan kentälle ensimmäinen ilmavoiminen lentokone Fieseler Storch ST-113…
SUOMEN VAPAA-AJAN KALASTUSMUSEO
Tuossa on sinulle hyvä uistin, sanoi Toivo Pylvänäinen ystävälleen Lauri Rapalalle, toiselle innokkaalle kalamiehelle. Kelpo uistin tulikin tarpeeseen, sillä Laurilla oli iso perhe elätettävänään. Vääksyn Päijänne-talon tiloissa kerrotaan näiden kahden kalamiehen mielenkiintoinen tarina…
Hemmo Honkala on ylpeä museostaan. Ja niin pitääkin! Onhan kyseessä melkoinen harvinaisuus. Hemmo on vaalinut kotinsa arvokkaita aarteita jo vuosikymmenien ajan. Asikkalan Myllykselässä sijaitseva Tupalan talomuseo muodostaa perinteisen umpipihan, jotka olivat vielä 100 vuotta sitten yleisiä Suomessa.…
Ensin Heidemanin sisaruksille, kun testamenttasivat arvokkaan kotinsa Suomen muinaismuistoyhdistykselle museotoimintaa varten. Yhdistys luovutti Urajärven kartanon Museovirastolle, joka kuitenkin päätti 2015 sulkea sen. Urajärven Kartanon Ystävät halusi pitää sulkemisuhan alla olleen kartanomuseon avoinna yleisölle.
Asikkalan kuntakeskus Vääksy on kaunista matkailualuetta. Jääkauden muokkaama harjumaisema järvineen houkuttelee pysähtymään. Kannattaa poiketa myös Vääksyn tasokkaisiin museoihin. Vanhan Vääksyn puolella sijaitsevat Kalastusmuseo, Myllymuseo ja Danielson-Kalamarin huvila ovat tutustumisen arvoisia…
HARTOLA
Hartola on tunnettu sekä kirjailijoistaan että mahtikartanoistaan. Yhdessä näistä, Koskipään kartanossa, toimii Itä-Hämeen museoyhdistyksen hallinnoima Itä-Hämeen museo. Sen on alkujaan perustanut kirjailija Maila Talvio, Hartolassa syntyneen kirkkoherra Adolf Winterin tytär…
HEINOLA
Lindholmin Kauppakadun asunto oli eräs kaupungin komeimmista. Lindholm halusi olla myös hyväntekijä. Hän testamenttasi omaisuutensa yleishyödyllisiin tarkoituksiin. Kaunis koti puutarhoineen siirtyi Heinolan kaupungin omistukseen…
Julli oli Heinolan Lintutarhan yleisön suuri suosikki. Kyseessä oli hämmästyttävän viisas ja seurallinen korppi, joka päätyi Lintutarhalle sen isännän kuoltua. Kesy Julli seurasi isäntäänsä päivittäin ja oppi matkimaan kaikenlaista. Julli osasi rykiä kurkkuaan kuin tupakkamies, sylkäistä ja tumpata tupakan maahan…
Kyseessä on poliisimestari, valtion korkea virkamies. Lääninkivalteri Lars Adolf Aschanin perheen koti on Heinolan tasokkaan museotarjonnan helmi. Se on ainut Heinolassa säilynyt 1700-luvun rakennus. Eipä vastaavanlaista 1700-luvun kaupunkitaloa ole säilynyt monessa muussakaan Suomen kaupungissa…
HOLLOLA
Heikan Jussi oli eräs menneen maaseutuyhteisön kyläoriginelleista. Oikealta nimeltään Juho Mäkäräinen on ollut Herralan kylän tunnetuin, mutta myös kiistellyin persoona. Oli mitä mieltä tahansa Jussista, on vierailu hänen pienessä suutarinmökissä mieleenpainuva elämys…
Kaksi museota yhdellä vierailulla. Hollolan kotiseutuyhdistys ylläpitää kahta museota. Toinen näistä, vanhassa viljajyvästössä toimiva Esinemuseo, sijaitsee Hollolan keskiaikaisen kirkon ja hautausmaan vieressä. Toinen, Talomuseoalue, sijaitsee vain lyhyen kävelymatkan päässä kirkolta…
HÄMEENKOSKI
Viimeinen sammuttaa valot! On hämmästyttävää, miten Hankalankosken rannalle rakennettu pellavan käsittelyyn tarkoitettu laitos, Hankalan Pellavaloukku, on säilynyt sellaisenaan, vaikka sulkemisesta on kulunut jo yli 50 vuotta. Alueen nykyinen omistaja Jorma Etelälahti on keksinyt eläkeläispäivilleen mukavan, mutta haastavan harrastuksen…
Museon erikoisuutena voidaan pitää myös osastoa, joka on omistettu kahden veljen, Kauko ja Valto Vanhasen elämäntyölle. Molemmat olivat arvostettuja kivenhakkaajia. Erityistä heissä oli se, että he olivat kumpikin syntymäkuuroja…
KÄRKÖLÄ
HUOVILAN PUISTO JA KOTISEUTUMUSEO
Jo saapuminen Huovilaan on vaikuttava. Näkymä muistuttaa enemmänkin Italian Toscanaa kuin hämäläistä maalaismaisemaa. Pihtakuusirivistö johtaa Huovilan maisemapuistoon. Paljon on muuttunut kartanon loistonpäivistä, mutta kunnostustöiden jälkeen on jälleen aistittavissa, millaista täällä oli ennen muinoin…
LAHTI
Juuri ennen Lahtea maasto alkaa kumpuilemaan. Salpausselän harju tuo vaihtelua hämäläiseen maalaismaisemaan. Seuraavaksi näkyy Lahden ylle kohoava vesitorni. Lopulta erottuu kaupungin tunnetuin maamerkki: Salpausselän hiihtostadionin kolme hyppyrimäkeä…
Lahden kaupungin historiallisella museolla on hienot puitteet. Kisapuiston kupeessa sijaitsevan kartanorakennuksen rakennutti kapteeni August Fellman 1800-luvun lopulla. Arkkitehti Hjalmar Åbergin suunnittelema rakennus on eräs Lahden hienoimmista asunnoista…(remontissa)
Toivottavasti tämä on kestävämpää tekoa kuin esikuvansa, irvaili Jari Litmanen näköispatsaansa paljastustilaisuudessa. Jos on itse Kuningas ollut toisinaan kolhittuna, on Litmasen patsaskin ehtinyt jo kokea kovia. Muistomerkki on ollut useasti ilkivallan kohteena…
SOTILASLÄÄKETIETEELLINEN MUSEO
Karrikoiden voi sanoa, miten Suomessa on kahdenlaisia museoita: jo lakkautettuja ja lakkautusuhanalaisia olevia museoita. Lahden Hennalassa sijaitseva Sotilaslääketieteen museo kuuluu jälkimmäiseen. Harmi, toteaa jokainen, joka on täällä vierailut. Sotilaslääketieteen museo kuuluu kotimaisten museoiden eliittiin…
Helsingin olympialaisissa Sylvi Saimo täytti suomalaisten odotukset. Kultamitali naisten kajakkisyksiköiden 500 metrillä oli historiallinen. Saimo oli ensimmäinen suomalainen nainen, joka voitti kultaa kesäolympialajissa
museo on toteutettu poikkeuksellisen kiehtovalla tavalla. Visuaalisuuteen on panostettu paljon. Lopputulos on näyttävä. Harvoin näkee Suomessa yhtä pieteetillä tehtyä museota. Ei siis ihme, että Moottoripyörämuseo on eräs Lahden suosituimmista nähtävyyksistä…
NASTOLA
Tätä ei usko ennen kuin itse näkee! Nastolassa metsäisen hiekkatien päässä on nähtävyys, jota ei löydy muualta Suomesta, eikä koko maailmastakaan. Kyseessä on Kaivolan perinnetila ja sen yhteydessä oleva Willa Fantti -niminen Norsulandia…
Yksi asia on varma. Kaikki lähtevät täältä hymyssä suin. Edesmenneen Auli Jylinvuori-Mäkisen intohimoisen keräilyharrastuksen tuloksena on syntynyt elefanttien ympärille hämmästyttävä fantasiamaailma. Nastolassa sijaitseva Kaivolan perinnetila on koko perheen retkikohde. Tilan isäntä Jarmo Mäkinen esittelee mielellään sukutilansa historiaa…Kohde on lopetettu…
ORIMATTILA
Ajatus omasta kotiseutumuseosta syntyi Orimattilassa jo 1930-luvulla, mutta tuumasta toimeen ryhdyttiin vasta paljon myöhemmin. Toteuttamisen hidasteena oli rahapula. Museon perustaminen nytkähti eteenpäin, kun kunta sai testamenttilahjoituksen…
Monet perheet viettävät täällä koko päivän. Orimattilan Kotieläinpuisto onkin suunnattu koko perheen yhteiseksi vapaa-ajanviettopaikaksi. Alle kouluikäiset viihtyvät parhaiten. Kun lapsilla on kivaa, on myös aikuisilla hauskaa. Orimattilan Hevosystäväinseuran ylläpitämä kotieläinpuisto sijaitsee lähellä Orimattilan keskustaa…
Panu Haakanalla on erikoinen harrastus. Hän penkoo purkutalojen vinttejä ja koluaa purettujen talojen rauniokasoja. Toisinaan tulee isoja löytöjäkin. Haakanan erikoisalaa on vanhat lasiesineet, erityiset historiallisesti arvokkaat pullot. Niitä onkin jo kertynyt komea kokoelma. Määrä lähentelee liki kahta tuhatta. Pullojen määrä alkoi kasvaa siinä määrin, että niitä varten tarvittiin asianmukaiset säilytystilat…
PADASJOKI
Vierailu itseoppineen naivistitaiteilija Enni Idin värikylläisessä kodissa synnyttää takuuvarmasti elämyksen. Edesmenneen taiteilijan vaatimaton mökki ei ole pelkästään Päijät-Hämeen, vaan eräs Suomen erikoisimmista museoista. Se sijaitsee noin viiden kilometrin päässä Padasjoen kirkonkylältä. Ennikin oli erikoinen persoona…
Padasjoki-Seuran ylläpitämästä kotiseutumuseosta halutaan pitää hyvää huolta. Vuonna 1850 rakennetulle lainajyvästöllä on kertynyt ikää siinä määrin, että talkootyötä on tehty jo useampana vuonna. Tosin siemenviljaa ei ole varastoitu sinne enää pitkään aikaan. 1950-luvulla Padasjoen manttaalilautakunta luovutti rakennuksen paikallisen kotiseutuyhdistyksen käyttöön…
Seppälän tilan viimeinen omistaja Irja Lindholm nukkui pois omassa kodissaan vuonna 1982. Korkean iän saavuttanut Irja oli sekä läheisen koulun keittäjä että myös Sepänmäen viimeinen asukas. Kun näkee Sepänmäen harmaahirsinen päärakennuksen, voi vain hämmästellä, miten siinä asuttiin vielä 1980-luvulla…
SYSMÄ
Kauppias Gåsman oli saanut kylän lapsilta lempinimen ”Koussu”. Parhaiten Koussu muistetaan erikoisesta puujalastaan. Hänellä oli jalassaan kuolio. Tarinan mukaan erään ryyppyillan päätteeksi, kun Gåsman oli riittävästi humaltunut, päätettiin joukolla amputoida miehen jalka. Piirilääkärikin oli sopivasta paikalla…
Sysmän erikoisuus on Suomen Harmonikkamuseo, joka on laajuudessaan ainutlaatuinen. Tauno Ylösen liki 200 harmonikan kokoelma on karttunut vuosikymmenien aikana. Esillä on myös yli 50 soittimen huuliharppuosasto. Perusnäyttelyssä on esillä harmonikkoja eri aikakausilta. Pääpaino on Suomessa valmistetuilla soittimilla, mutta harmonikkoja on myös eri puolilta maailmaa…
SATAKUNTA
EURA
Terassitalo on hyvä esimerkki Aallon halusta sijoittaa rakennus osaksi luontoa. Monikerroksinen asuintalo mukailee rinnettä, joten jokaiselle asunnolle muodostuu oma sisäänkäynti maan tasalta. Talo on suunniteltu niin, että alemman kerroksen tasakatto toimii ylemmän kerroksen terassina. Näin ylemmästä kerroksesta ei näe alemman asunnon terassille…
Seuraa opasteita. Kauttuan Tehtaanmuseo sijaitsee Ruukinpuiston ulkopuolella (ainakin toistaiseksi). Museoon on pystytetty havainnollinen näyttely tehtaan historiasta. Kaikki sai alkunsa 1600-luvun lopulla. Vapaaherra Lorentz Creutz kiinnitti huomion Eurajoen voimakkaasti virtaavaan Kauttuankoskeen. Ensin tälle paikalle perustettiin saha ja myöhemmin rautaruukki.. Museo on avoinna vain tilauksesta…
Kauttuan Ruukinpuistossa näkyy vahvasti Alvar Aallon kädenjälki. Maamme kuuluisimman arkkitehdin tehtävänä oli suunnitella ruukille useita rakennuksia. Teollisuusmies Antti Ahlströmin omistaman ruukin alueelle olisi rakennettu enemmänkin Aallon suunnittelemia taloja, mutta sota muutti suunnitelmat. Rakennustarvikkeista oli pulaa…
Vuonna 1969 Euran kunnan viemärisuunnitelmat menivät uusiksi. Niemen Matti, kaivinkoneenkuljettaja, teki ainutlaatuisen löydön. Koneen kauhan mukana nousi maan uumenista rautakauden aikainen miekka. Niemi kiikutti miekan entiselle opettajalleen, Valtteri Lyysaarelle, joka oli innokas arkeologian harrastaja. Pikasoitto kunnanjohtajalle ja viemärityöt keskeytettiin. Luistarin esihistoriallisen kalmiston kaivaukset aloitettiin…
EURAJOKI
Apteekkari Raija Hakolan Eurajoen kotiseutuyhdistykselle lahjoittama jäämistö on tallennettu Lavilan kartanon yläkerran yhteen huoneeseen. Apteekkimuseo sai arvoisensa tilat rakennuksesta, joka itsekin on tärkeä osa eurajokelaista historiaa….
Tästä ei suomalainen kylämaisema enää kauniimmaksi voi tulla. Eurajoella Irjanteen kylässä kulttuurihistoriallinen näkymä on poikkeuksellisen idyllinen. Pohjanmaan rantatie, Turusta Tukholmaan Pohjanlahden kiertävä vanha keskiaikainen maantie, kurvaa Irjan-teen kylän kautta…
Nyt Koulumuseo sijaitsee maatalousmuseon vieressä, entisessä Irjanteen alakoulurakennuksessa. Harjun koulupiiriin kuulunut koulu on rakennettu 1934 ja jäänyt pois koulukäytöstä 1973. Koulumuseon esineistö siirrettiin koulurakennukseen vuonna 2020…
Eurajoen maatalousmuseo on epäilemättä eräs maamme monipuolisimmista. Kotiseutuyhdistyksen talkoilla rakentama liki 100 metriä pitkä halli pursuaa maataloushistoriaa. Monipuolisen museon pikatein lisä lienee kuitenkin Munakarin veljesten värikäs elämä…
Eurajoen Olkiluodossa sijaitseva Teollisuuden Voiman omistama Vierailukeskus esittelee ydinvoiman tuotantoa ja läheisen ydinvoimalaitoksen toimintaa. Koululaisryhmät ovat Olkiluodon vakiokävijöitä, mutta Vierailukeskus on avoinna myös satunnaiselle kävijälle. Näyttelyyn tutustuminen on maksutonta…
Saapuu Vuojoen kartanon pihalle mistä suunnasta tahansa, avautuu eteen Suomen oloissa poikkeuksellinen näkymä. Vuojoen kartano on eräs Suomen hienoimmista empirerakennuksista. Se on ollut aikoinaan myös maamme toiseksi suurin kartano. Vuojoen kartanon historia ulottuu satoja vuosia taaksepäin…
Eurajoen keskustan ulkopuolella Tarvolan kylässä sijaitseva Välimaan torppa ei ole museo, vaikka siellä paikallinen menneisyys on vahvasti aistittavissa. Välimaan torppa on elävä perinnekohde. Tämän päivän lapsille kerrotaan, millaista elämä oli ennen muinoin Eurajoella…
HARJAVALTA
Jos tämä museo sijaitsisi Kehä Kolmosen sisäpuolella, se olisi yksi maamme suosituimmista museoista. Kierroksen päätteeksi useimmilla vierailijoilla on päällimmäisenä mielessä, miten ihmeessä yksi ihminen on ehtinyt toteuttamaan tämän kaiken…
Paljon on muuttunut niistä ajoista, kun Harjavallan sairaalaan sijoitettiin ensimmäinen potilas. Vuonna 1903 valmistunut päärakennus oli Suomen ensimmäinen kunnallinen mielisairaala. Aluksi potilasmäärä oli pieni. Yhdessä muutaman hoitotyöntekijän kanssa he muodostivat suljetun yhteisön…
Marja Siuralta juttu luistaa. Eikä ihmekään, onhan hänellä vahva karjalaistausta. Harjavallassa on entinen Säästöpankin talo, nykyisen omistajan Marjan Siuran oma koti. Se on samalla myös kiehtova Kukkilintu-niminen kotimuseo. Kukkilintu on karjalainen onnensymboli. Käspaikka on vastaavasti karjalainen kodintekstiili, pellavasta tehty pyyheliina…
HINNERJOKI
Hinnerjoella on tarjolla niin runsas nostalginen kattaus, että kannattaa varata vierailuun vähintään pari tuntia aikaa. Silti näkemättä jää vielä paljon. Aktiivinen kotiseutuyhdistys ansaitsee ison kiitoksen. Hinnerjoen museokokonaisuus muodostuu kolmesta eri kohteesta, jotka täydentävät toisiaan. Kotiseutumuseo, Maatalousmuseo ja Valon talo sijaitsevat samassa pihapiirissä…
HONKAJOKI
Ylä-Satakunnassa sijaitseva Honkajoki omistaa kaksikin museosta. Kirkonkylän läpi virtaavan Karvianjoen Lankosken töyräällä on myllymuseo ja tien toisella puolella on entiseen lainajyvästöön sijoitettu kotiseutumuseo. Honkajoen kotiseutumuseoon on kerätty talonpoikaisesineistöä. Esillä on laaja kokoelma honkajokilaisten vanhoja työkaluja ja kotitaloustarvikkeita…
HUITTINEN
HUHTALAN MAATALOUS- JA KOTISEUTUMUSEO
Pelkkä nimi, Huhtalan maatalous- ja kotiseutumuseo, kertoo jo jotain. Ilmeisesti kyseessä on museo, joka tarjoaa vierailijalle enemmän kuin pelkkiä entisaikojen kunnostettuja maatalouskoneita. Ensikertalainen yllättyykin täydellisesti, kun astuu Huhtalan veljesten ihmemaailmaan…
uittisten kirkonmäellä sijaitseva jykeväseinäinen lainajyvästö on poikkeuksellisen komea. Graniittinen rakennus sopii hyvin kertomaan alueen ihmisten entisaikojen elämästä, talonpoikaiskulttuurista ja seudun kuuluisista merkkihenkilöistä. Kirkon vieressä seisoo patsaaksi jähmettyneenä Huittisten kuuluisin mies, viidennen Suomen tasavallan presidentti Risto Ryti…
Varaudu hämmästymään! Suomessa on satoja museoita, mutta vastaavaa tuskin löytyy kotimaastamme. Ei edes koko maailmasta. Mauno Suonpään tuhansien esineiden pahkakokoelma on ainutlaatuinen, onhan hän kerännyt Suomen luonnosta näitä ihmeellisyyksiä jo 70 vuotta. Onpa museota yritetty saada Guinnesin ennätysten kirjaankin…
Eeva-Liisa Kortelahti on ilmiselvästi kädentaitaja. Puutarhahoidon ohella häneltä luonnistuu myös tarkkaa työtä vaativa nypläys. Se lieneekin tärkein syy, miksi bussilasteittain käsitöistä kiinnostuneita ryhmiä saapuu ihailemaan Eeva-Liisan aikaansaannoksia…
JÄMIJÄRVI
Jämin pienen ilmailuperinnehuoneen tilasta ison osan vie hienosti tehty maastomalli alueesta ja rakennuksista vuosikymmenien takaa. Paljon on tapahtunut muutoksia vuosien aikana. Jämistä on tullut eräs Suomen suosituimmista purjelentokeskuksista. Siitä on tullut samalla aktiiviliikkujien suosittu kohde. Maasto sopii hyvin retkeilyyn ja hiihtoon. Kesällä voi sivakoida hiihtotunnelissa…
KANKAANPÄÄ
Kankaanpään Niinisalossa sijaisteva entinen koulurakennus sai uutta käyttöä, kun sen tilat siirtyivät Kankaanpään kaupunginmuseolle. Kyseessä on yhdistelmämuseo, jossa kerrotaan paikallisesta historiasta ja tilaa on myös kuvataiteelle. Museossa on perusnäyttelyjen ohella myös vaihtuvia näyttelyitä…
Tänne ei eksy sattumalta. Oletettavasti ensi kertaa vierailevan jää monttu auki. Pohjois-Satakunnassa Kankaanpään Venesjärven kylässä on Jorma Aukeenpään loihtima erikoinen maailma. Pettu-Eerikki on kohde, jossa yhdistyy ruokailu, majoitus ja kiehtova museo eli Jorman pitkäaikaisen keräilyn tuloksena syntynyt vaikuttava Sortokausista vaaran vuosiin -näyttely… (Toiminta on päättynyt)
KARVIA
KOTISEUTUMUSEO JA ULKOMUSEOALUE
Eino Saari. Ja vielä kerran, Eino Saari. Karvialaisen Eino Saaren henkilökohtainen panos paikkakunnan menneisyyden tallentamisessa on ollut ainutlaatuinen urakka. Hän on kiistatta se kotiseutuhenkilö, jonka ansiosta historiallisia esineitä on tallennettu runsaasti Karvian kotiseutumuseoon…
KODISJOKI
Manner-Suomen pienimmän, mutta nyt jo lakkautetun kunnan, Kodisjoen, kotiseutumuseo on eräs Suomen pienempiä, mutta ei vähäpätöisin. Museoalan ammattilaiselle lainajyvästöön ahdettu kokoelma saattaa olla kauhistus, mutta satunnaiselle vierailijalle on kuitenkin tarjolla mielenkiintoinen elämys…
Seppä Isak Grundström lepää vaimonsa kanssa Kodisjoen hautausmaalla. Käsistään poikkeuksellisen taitavan kyläsepän perintö on kuitenkin yhä aistittavissa museotorpassa, joka kantaa hänen nimeään. Paljon on kuitenkin ehtinyt tapahtua Grundströmin ajoista. Torppa on muuttanut muotoaan uusien omistajien toimesta…
Väinö Ylen ja hänen naivistiset veistokset ovat jääneet suurelle yleisölle tuntemattomiksi. Hulvaton mielikuvitus on kuitenkin synnyttänyt sellaisen kokoelman, jota kannattaa tulla ihastelemaan. Kyseessä on kätkössä pitkään ollut todellinen helmi…
KOKEMÄKI
Ken ei vanhaa tunne, ei uuttakaan ymmärrä. Kokemäen lainamakasiinin seinälle ripustettu kyltti sisältää suuren viisauden. Tämän oivalsi jo yli 100 vuotta sitten kokemäkeläinen opettajaK.E. Kallio. Hän oli jo nuoresta alkaen kiinnostunut entisaikojen elämästä, vanhoista esineistä ja perinteisistä työtavoista…
Kokemäki Seuralla oli suuret suunnitelmat. Seura osti 1960-luvun alussa kahden hehtaarin maa-alueen laajaa ulkomuseota varten. Alkuperäiseen suunnitelmaan kuului jopa 70 vanhan historiallisen rakennuksen siirtäminen alueelle. Museosta oli tarkoitus tehdä Satakunnan suurin ja komein. Ihan eivät kunnianhimoiset suunnitelmat toteutuneet…
Tänne leveänä virtaavan Kokemäenjoen töyräälle ei tulla sattumalta, mutta navigaattori johtaa kyllä perille. Leena Salmisen intohimoisen harrastuksen myötä on syntynyt hieman erilainen nähtävyys, Ompelijan museokoti. Käsityöopettaja Salmisen kiinnostus kädentaitoihin tulee ilmiselvästi esiin, kun astuu hänen perustamaansa Ompelijan museokotiin…
KIIKKA
Kaarlo Koukku on innokas sotahistorian harrastaja. Hän tuntee arvomerkit, asepuvut, aseet, ylipäätään kaiken itsenäisen Suomen sodista. Nuorena poikana aloitetun keräilyharrastuksen tuloksena on syntynyt maatilan vanhaan leivintupaan monipuolinen Suojeluskuntamuseo…
KIUKAINEN
Kiukaisten Eurankylässä sijaitseva Wanha Pappila on haluttu säilyttää tuleville sukupolville. Se tuo tuulahduksen ajasta, jolloin täällä asui seurakunnan kappalainen. Kiukaisten Killan ylläpitämä virkarakennus on vuodelta 1865. Kaunis talonpoikaistyylinen ja lasikuistilla varustettu pappila sijaitsee Pappilankosken rannalla…
KULLAA
Helpommalla pääsee, kun kertoisi, mitä kaikkea Jalomäen umpipihan kätköistä ei löydy. Kyseessä on eräs Suomen monipuolisimmista talonpoikaiskulttuuria esittelevistä kohteista. Kullaan Levanpellon kylässä sijaitseva Jalomäen umpipiha on nimensä veroinen, sillä siitä on tehty Suomen täydellisin umpipiha…
KAARLO KANGASNIEMEN SYNTYMÄKOTI
”Kulta-Kalle” on pienen Kullaan suuri poika. Vuonan 1941 syntynyt Kaarlo Kangasniemi pelasti Suomen maineen vuoden 1968 Meksikon olympialaisissa, voittamalla maamme ainoan kultamitalin. Se oli samalla Suomen ensimmäinen painonnoston olympiakulta ja toistaiseksi ainoa…
Kullaan maaseutukylässä sijaitseva Leineperin ruukki on eräs Satakunnan suosituimpia matkailukohteita. Syystäkin, sillä historiallinen ympäristö on saatu entisöityä hyvin. Vaikka useita alkuperäisiä rakennuksia on jo kadonnut, saa vierailija hyvän käsityksen, millaista elämä oli aikoinaan ruukkikylässä…
Talonpoikaisajasta kertova Taattolan ulkomuseoalue sijaitsee lyhyen matkan päässä kirkolta lähellä Poriin menevää valtatietä. Alueelle on siirretty kymmenkunta rakennusta, kuten päärakennus, aittoja, sepän paja ja savusauna. Museoalueen pihapiiriä käytetään Kullaan kotiseutu- ja museoyhdistyksen kesätapahtumissa…
KÖYLIÖ
Juuri, kun kuvittelet toista tuhatta kotimaista museota ja matkailunähtävyyttä tallentaneena, että kaikki mahdollinen on jo nähty ja koettu. Ja sitten astut Köyliön syrjäkylillä Antti Tuomennon ihmemaailmaan. Pelimannimäki, taidematkailukohde, saa suun loksahtamaan auki…
Köyliön keskustassa aivan Lalli-patsaan vieressä sijaitsevaan Räisälä-keskukseen on tallennettu tietoa rajan taakse jääneen kunnan ja sen asukkaiden menneisyydestä ja nykyisyydestä. Museo kertoo suomalaisista, jotka joutuivat jättämään kotinsa ja aloittamaan uuden elämän kaukana juuristaan…
Legenda Lallista ja piispa Henrikistä lienee tuttu kaikille suomalaisille. Tarina on elänyt vahvana läpi vuositasojen, vaikka sen todenperäisyydestä ei ole täyttä varmuutta. Suomen kirjoitetun historian voidaan kuitenkin katsoa alkavan dramaattisesta surmasta, joka perimätiedon mukaan tapahtui Köyliöjärven jäällä talvella 1156…
Köyliön Tuiskulan asukkaat väittävät, että heissä on voimaa kuin pienessä kylässä. Väitteessä on perää, kun tutustuu torpparimuseon ja kesäteatterin toimintaan. Kyläläiset ovat hienolla tavalla yhdistäneet museotoiminnan ja teatterimaailman…
LAPPI
Hakalan torpan historia ulottuu 1800-luvun alkuun. Ensimmäinen isäntä, Iisakki Iisakinpoika, oli Yli-Kuljun tilan torppareita. Päätalo sijaitsi puolen kilometrin päässä Hakalan torpasta, joka siirtyi sukupolvien ajan perintönä isältä pojalle. Suvut muut lapset joutuivat lähtemään muualle rengeiksi ja piioiksi…
Lapin graniittinen kotiseutumuseo on, kuten moni muukin vastaava, entisaikojen katovuosien varalle rakennettu lainajyvästö. Museosta löytyy kuitenkin muutama erikoisuus, jotka ovat kotiseutumuseoille perin harvinaisia. Jo museon pihapiirissä on yksi erikoisuus: viisi 1900-luvun alussa rakennettua kirkkotallia…
Lähellä Raumaa entisen Lapin kunnan alueella sijaitsevat Sammallahdenmäen kiviröykkiöt eivät vaikuta mielenkiintoiselta. Todellisuudessa kyseessä on arvokkaat pronssikauden haudat. Sammallahdenmäen haudat pääsivät Unescon maailmanperintölistalle ensimmäisenä arkeologisena kohteena Suomessa…
LAVIA
Lavialaiset olivat ihmeissään. Keskeltä kylää paljastui erikoinen nähtävyys, jonka olemassaolosta kellään ei ollut aavistustakaan. Birgitta ja Harri Lautaoja päättivät avata salaisen museonsa ovet lavialaisille. Tosin silloin vain yhden päivän ajaksi…
LAVIAN LINJA-AUTO- JA KORITEOLLISUUSMUSEO
On vaikea edes kuvitella, miten nykyisin syrjässä sijaitseva Lavian kirkonkylä oli aikoinaan tärkeä liikenteen solmukohta. Eräs mielenkiintoinen muisto entisajoista on kuitenkin säilynyt. Harva ohikulkija aavistaa, mikä aarre kätkeytyy erääseen kiinteistöön. Sen pihamaalle on pysäköity useita vanhoja loppuun ajettuja linja-autoja. Kyseessä on kuitenkin lajissaan ainutlaatuinen kohde koko Suomessa, Lavian Linja-auto- ja koriteollisuusmuseo…
Pohjanmaan tietä (kantatie 44) ajettaessa Laviasta kohti Kankaanpäätä tienvarren kyltti opastaa poikkeamaan Sampakosken taistelun muistomerkille. Pysähdys kannattaa, sillä juuri tällä paikalla käytiin helmikuun (22.2.) kovilla talvipakkasilla vuonna 1918 verinen sisällissodan taistelu punaisten ja valkoisten välillä. Muistomerkki on omistettu sodan molemmille osapuolille…
LUVIA
Paikallisella vuonna 1952 perustetulla kotiseutuyhdistyksellä on hauska murrenimi ”Luvia Seor”. Sen, kuten niin monen muunkin suomalaisen kotiseutuyhdistyksen tavoitteena on paikallisen kotiseutuhengen vaaliminen ja perinteiden tallentaminen tuleville sukupolville…
MERIKARVIA
Merikarvialaisille kalastus on ollut aina merkittävä elinkeino maatalouden ja hylkeenpyynnin ohella. 1800-luvun loppupuolella silakanpyynnistä oli tullut jo ammattimaista toimintaa. Silakkanuotat saivat tehdä tilaa helppokäyttöisimmille verkoille. 1900-luvun alussa perustettiin ensimmäiset suolaamot, mikä lisäsi paikallisten puuastioiden menekkiä…
Oho! Merikarvian Korsutupa yllättää täydellisesti ensikertalaisen. Osittain maan alle rakennettu korsu kätkee sisälleen sotamuistoja täynnä olevan kokoussalin sekä tunnelmallisen korsun. Merikarvian reserviupseerikerhon ylläpitämä korsutupa sijaitsee kunnan keskustassa Veteraanipuistossa joen partaalla…
Merikarvian entinen kunnantalo on saanut uuden elämän. Nyt sen tiloissa on kotiseutumuseo. Alun perin rakennus toimi Kuivaskankaan lasitehtaan konttorina. Rakennus siirrettiin Merikarvian keskustaan jo 1800-luvun lopulla tehtaan mennessä konkurssiin…
Merikarvian Pyttymakasiini eli Pyttymuseo on eräs Satakunnan hienoimmista kohteista. Merikarvia-seuran ylläpitämä museo esittelee paikallista puuastiateollisuutta tavalla, jota voidaan pitää harvinaisuutena. Museon sisätiloihin on tallennettu pyttyjen valmistukseen tarvittu alkuperäinen koneisto…
ROSLIN-KALLIOLAN KIRJAILIJAKOTI
Matilda Roslin-Kalliola? Nimi kuulostaa varmaan monelle kotimaista kirjallisuutta vähemmän tuntevalle vieraalle. Matilda Roslin-Kalliolaa (1837-1923) on kuitenkin kutsuttu merkittäväksi kansankirjailijaksi. Se on melkoinen saavutus 100 vuotta sitten. Suomeksi kirjoittava nainen oli silloin harvinaisuus…
NAKKILA
Nakkilan kirkkoa vastapäätä sijaitseva Ruotsin vallan aikainen lainamakasiini on saanut uuden elämän. Punatiilinen 1800-luvun rakennus oli nälkävuosina tärkeä viljavarasto. Nyt sen suojissa on Nakkila-seuran ylläpitämä Juustomeijerimuseo…
Nakkilan kotiseutumuseo on oiva näyte, mitä aktiivinen kotiseututyö saa aikaiseksi. Nakkila-seuran talkootyöllä rakennettu kotiseutumuseo on poikkeuksellisen hyvin hoidettu. Kaikesta näkee, miten nakkilalaiset ovat halunneet pelastaa paikallisista rakennushistoriaa…
NOORMARKKU
Noormarkun tehdasalue on maamme edustavin ruukkialue. Jättiomaisuuden kerännyt Antti Ahlström jätti jälkeensä kulttuuriperinnön, josta jokainen pääsee nykyisin nauttimaan. Porin lähellä sijaitseva Noormarkun ruukkialue on hieno päiväretkikohde. Sen hyvin säilynyt kulttuurimaisema tekee vierailijaan suuren vaikutuksen…
Noormarkun kotiseutuyhdistyksen silmäterä on museona toimiva Kaharin tila. Koko alue rakennuksineen on hyvin hoidettu. Kaikesta näkee, että paikallinen kotiseututoiminta on poikkeuksellisen aktiivista. Päärakennus toimii samalla museona ja yhdistyksen kokoontumispaikkana…
Noormarkun ruukkialueen Makkarakosken saha on hieno esimerkki suomalaisesta teollisuushistoriasta. Viimeinen sahan työntekijä sammutti valot ja sen jälkeen saha on saanut olla koskemattomana vuosikymmeniä. Toiminta päättyi 1950-luvun lopulla ja 1800-luvun sahan laitteisto on jäänyt paikoilleen. Vastaavaa sahaa ei löytyne muualta Euroopasta…
Noormarkun kuuluisinta rakennusta Alvar Aallon suunnittelemaa Villa Maireaa ei ole juurikaan viitoitettu mitenkään. Syykin on ilmeinen, sillä Villa Mairean sisätiloissa on eräs Suomen arvokkaimmista yksityisistä taidekokoelmista. Maire ja Harry Gullichsen eivät valinneet Aaltoa pelkästään hänen maineensa vuoksi, vaan pariskunta oli myös Alvar ja Aino Aallon hyviä ystäviä. Arkkitehtipari sai lähes vapaat kädet toteuttaa luksusasuintalo…
PANELIA
Panelian maisemat olivat erinäköiset ennen ajanlaskumme alkua. Nykyiset laajat peltoaukeat olivat aikoinaan merenlahtia. Jääkauden jälkeinen maakohoaminen on siirtänyt rantaviivan kauas niistä ajoista, kun Panelian rannat olivat suotuisia asutukselle…
Panelia on nykyisin Euraan kuuluva kylä. Ennen kuntaliitosta se oli osa Kiukaisten kuntaa. Seutu tunnetaan esihistoriallisesta asutuksestaan. Se oli aikaa, jolloin merenranta sijaitsi sisämaassa ja vainajat haudattiin suuriin kiviröykkiöihin, hiidenkiukaisiin. Kiukaisten vanhaan vaakunaan on kuvattu yksi sellainen, löytyyhän alueelta Suomen suurin hiidenkiuas, Panelian Kuninkaanhauta…
Täydellinen kohde. Kuohuva koski. Vanha 1800-luvun kaksiholvinen kivisilta ja harmaagraniittinen kirkko. Ainoa Euroopassa säilynyt neljän myllyn rivimylly. Panelian mylly onkin eräs Satakunnan hienoimmista nähtävyyksistä. Se on säilynyt lähes alkuperäisessä asussaan. Rivimyllyä kannattaa tulla ihailemaan kauempaakin.
POMARKKU
Vanha koulukiinteistö on saanut uuden arvoisensa elämän. Oppilaat ovat siirtyneet tien toiselle puolelle uuteen koulurakennukseen ja entinen on saanut suojiinsa kotiseutumuseon kokoelmat. Ajatus paikallisesta kotiseutumuseosta syntyi 1960-luvulla. Idean isä Risto Landvik ehdotti sijoituspaikaksi tyhjäksi jäänyttä lainamakasiinia. Pomarkun kunta suostuikin makasiinin luovuttamiseen museokäyttöön…
PORI
Teollisuuspohatta Fritz Arthur Juséliusta ei voi syyttää vaatimattomuudesta. Hän rakennutti nuorena tuberkuloosiin kuolleen tyttärensä Sigridin hautapaikaksi komean mausoleumin. Siitä on tullut eräs Porin tunnetuimmista nähtävyyksistä. Keuhkotautiin kuollut Sigrid lepää kryptan keskellä valkomarmorisessa sarkofagissaan…
Tänne kannattaa ottaa lapsetkin mukaan. Eikä tarvitse olla kiinnostunut vanhojen talojen korjausrakentamisesta, vaikka täällä saa siihenkin hyviä käytännönneuvoja. Korsmanin talo ja sen yhteydessä oleva rakennuskulttuuritalo Toivo on yhdistelmä peruskorjaamisen tietoa ja entisaikojen tunnelmointia…
Luontotalo Arkissa voi katsoa karhua silmästä silmään. Suden irvistystä ja pedon teräviä kulmahampaita voi ihmetellä ihan läheltä. Porin luonnontieteellisen museon taitavasti erilaisiin maisemaosastoihin, dioraamoihin, asetetut eläimet vaikuttavat hämmästyttävän eläviltä…
Ei kahta sanaa, etteikö Porin komea teatteri kilpailisi Suomen kauneimman teatterin tittelistä. Jos itse Porin teatterirakennus, etenkin sen sisätilat tekevät vierailijaan vaikutuksen, voivat porilaiset ylpeillä myös kaupungin pitkillä teatteriperinteillä. Poria nimittäin pidetään suomenkielisen teatterin syntymäpaikkana…
Reposaari on nimensä mukaisesti saari, tosin vuodesta 1956 lähtien sinne on päässyt maasiltaa pitkin. Sen sijaan repolaisen kanssa sillä ei ole mitään tekemistä. Kylä on ruotsinkieliseltä nimeltään Räfsö, joka viittaa sanaan riutta. Se oli saaren edustalla ollut vedenalainen muodostuma, joka maankohoamisen myötä muuttui pieneksi saareksi…
Rosenlew-yhtiön kruunupäinen R-logo on tuttu monelle suomalaiselle. Se oli ikuistettuna usean kodinkoneen kylkeen jääkaapista pesukoneeseen. Silti moni Rosenlew-museossa vieraileva hämmästyy nähdessään, kuinka laajasti yhtiö oli vuosikymmenien ajan merkittävä osa suomalaisten arkea…
Museon ulkonäkö ei lupaa suurta elämystä, mutta kun astuu Satakunnan Museon sisätiloihin, ensikertalainen on ällikällä lyöty. Vuonna 1973 valmistunut kolmikerroksinen rakennus on sisältä täysin poikkeuksellinen. Talo onkin yksi harvoista vain museokäyttöön suunnitelluista rakennuksista Suomessa…
SATAKUNNAN PALOMUSEO WALUVAARA
Museon erikoinen nimi, Waluvaara, on murresana, joka tarkoittaa tulipaloa tai sen aiheuttamaa vaaraa. Kyseessä on Porin palolaitoksen alakertaan sijoitettu mielenkiintoinen museo, joka kertoo satakuntalaisen palo- ja pelastustoiminnan historiasta…
Kesä 1965 oli monelle Yyterin kävijälle ikimuistoinen. Silloin huippusuosittu bändi The Rolling Stone kävi esiintymässä suomalaisille. Vaikka esitys ei kestänyt kolmea varttia pidempään eikä esiintyjät olleet parhaassa iskussaan, on tapahtuma jäänyt mielenkiintoisena osana Yyterin perinteisiä juhannusjuhlia…
RAUMA
Kirsti on kuin toisesta maailmasta, rauhallinen keidas keskellä Vanhaa Raumaa. Kirsti pihapiireineen kertoo havainnollisesti, millaista rakentaminen ja eläminen olivat entisaikoina. Elinolosuhteet olivat kovin erilaiset kuin nykyisin. Varttuneemmille vierailijoille tulee hymy huulille, kun he pääsevät muistelmaan omaan nuoruuttaan…
Unescon suojeluksessa oleva Vanha Rauma on täynnä toinen toistaan koristeellisempia puutaloja. Kalatoria vastapäätä sijaitseva Marela pysäyttää kulkijan tarkastelemaan rakennuksen yksityiskohtia tarkemminkin. Kaikesta näkee, miten tässä talossa on asunut eräs Rauman varakkaimmista porvareista…
Asento! Lepo! Asento! Taakse poistu! Tuttuja komentosanoja niille tuhansille varusmiehille, jotka ehtivät suorittaa varusmiespalveluksensa Kuuskajaskarissa. Viimeiseksi jäänyt alokaserä astui palvelukseen tammikuussa 1996. Heidän jälkeensä Kuuskajaskari oli hetken niukasti miehitetty vartiolinnake, kunnes puolustusvoimien toiminta päättyi saarella kokonaan vuonna 2000…
Kylmäpihlaja 15, lounas 3, näkyvyys yli 20 km. Kuulostaako tutulta? Ylen viidesti vuorokaudessa lähettämä säätiedotus merenkulkijoille on tullut radiovastaanottimista 1920-luvulta lähtien. Kylmäpihlaja on yksi rannikkosääasemistamme. Kylmäpihlajan majakka valmistui vuonna 1953. Se on Suomen viimeinen miehitetyksi rakennettu majakka…
Teresia ja Rafael Lönnströmin kotimuseo Raumalla on eräs maamme mielenkiintoisimmista matkailukohteista. Jo pelkästään tämä riittää syyksi vierailla Raumalla, vaikka pitsikaupunki tarjoaa paljon muutakin. Lönnströmin kotimuseo on ennen kaikkea raumalaistuneen avioparin kodikas koti. Se on säilytetty siinä asussaan, millainen se oli tehtailijapariskunnan aikana…
Museo on väärä sana kuvaamaan Rauman merimuseon antia. Kyse on enemmänkin kiehtovasta elämyksestä, joka uppoaa lapsiinkin. Merimuseo on toteutettu nykytekniikkaa hyväksi käyttäen, mutta myös perinteitä kunnioittaen. Ruskea mahonki ja messinki kiiltävät. Museokierros kannattaa aloittaa meriaiheista saniteettitiloista…
Kuin Mauri Kunnaksen kirjoista. Suomessa on vain kaksi alkuperäisessä asussaan säilynyttä raatihuonetta. Toinen on Porvoossa ja toinen löytyy Rauman vanhankaupungin kauppatorin laidalta. Myöhäisbarokkia edustava raatihuone kellotorneineen tuo tuulahduksen 1700-luvun kaupunkielämästä…
Rauma on eräs Suomen vanhimmista kaupungeista. Kaupunginoikeudet se sai vuonna 1442 Turun, Porvoon, Ulvilan ja Viipurin jälkeen. Tuosta ajasta on jäljellä enää fransiskaaniluostarin kirkoksi rakennettu Pyhän Ristin kirkko ja Pyhän Kolminaisuuden kirkon rauniot. Rauman historia on aina liittynyt kiinteästi mereen ja merenkulkuun. Vanha Rauma kuuluu Unescon maailmanperintöjen listalle…
SIIKAINEN
Siikaisten kotiseutu- ja museoyhdistys haluaa pitää museoalueen rakennukset kunnossa ja alueen elävänä. Hautausmaan ja kirkon takana sijaitseva kotiseutumuseo on poikkeuksellisen monipuolinen käyntikohde. Kesäisin piha-alueella järjestetään erilaisia tapahtumia…
Pölyisen metsätien päästä löytyy Westergårdin tilalta isännän Matti Westergårdin silmäterä, vanha aitta. Tänne hän on koonnut sukunsa perintöä. Kaikki esineet on kerätty suvun omalta perintötilalta. Matti edustaa sukutilan viidettä sukupolvea. Paljon on tietysti aikojen saatosta muuttunut ja kadonnut Westergårdin pihapiiristä…
SÄKYLÄ
Vuodesta 1953 alkaen Säkylän vaakunaan ikuistettu hopeinen tuulimylly sinisellä pohjalla kertoi siitä perinteestä, mistä seutu hyvin tunnetaan. Aikoinaan tuulimyllyjä oli avonaisilla satakuntalaisilla peltoaukeilla useita. Vain muutama on säästynyt…
Säkylän Sydänmaan kylässä sijaitseva Kivirannan kotiseutumuseo on täynnä Pertti Kivirannalle rakkaita muistoja. Jo vuosia asumattomana ollut tila oli alun perin Pertin isovanhempien omistuksessa. Isovanhemmistaan Pertillä ei ole omakohtaisia muistoja, koska he kuolivat jo paljon ennen Pertin syntymään…
Vanhan sanonnan mukaan säkyläläinen rakentaa oitis myllyn, jos on vain pienikin puro. Myllyjä onkin Säkylään vuositasojen aikana rakennettu useita. Pelkästään runsaskoskisen Pyhäjoen varrella lyhyellä matkalla oli toistakymmentä myllyä…
Mikä maisema! Säkylän kotiseutumuseo sijaitsee poikkeuksellisen kauniilla paikalla. Museon piha-alueelta avautuu hieno näköala Pyhäjärven selälle. Vuonna 1962 perustettu paikallista historiaa esittelevän kotiseutumuseon paikka on harkiten valittu…
Yliluutnantti evp. ja sotakamreeri Ilpo Nurmi on ylpeä museostaan. Syystäkin. Säkylään on sijoitettu mielenkiintoinen sotahistoriastamme kertova museo. Säätiön hallinnoivan Talvi- ja jatkosotamuseon perustamisessa Nurmella on ollut merkittävä rooli. Museossa on esillä esineitä ja aseita tai niiden mallikappaleita, joita on käytetty talvi- ja jatkosodassa…
ULVILA
Vuonna 1999 perustetun Friitalan Nahkamuseon yllä on leijunut aikoinaan lakkautusuhka. Olisihan se ollut aika hurjaa, jos erään merkittävän suomalaisen yrityshistoria pakattaisiin museon sijasta pahvilaatikkoihin. Friitala oli aikoinaan kansainvälisestikin tunnettu suomalainen muotibrändi, jonka vaatteisiin pukeutuivat aikansa huippumallit…
Ulvilassa historia on läsnä kaikkialla, onhan Ulvila eräs Suomen vanhimmista kaupungeista Turun ja Porvoon jälkeen. Ulvilan merkitys hiipui vasta, kun maankohoamisen vuoksi keskiaikainen satama muuttui isoimmille laivoille kulkukelvottomaksi…
VASARAINEN
Kylän ylpeyden, kotiseutumuseo Muinan, nimi on osuva. Kotiseutuyhdistyksen Muinan ylläpitämä museo turvaa paikallisen perimätiedon tallentamisen ja siirtämisen tuleville sukupolvi. Muinassa voi aistia, miten ennen muinoin elettiin ja asuttiin…
UUSIMAA
ASKOLA
Jättiläisen kuhnepytty on niistä tunnetuin. Kymmenen metriä syvä Askolan kuuluisin hiidenkirnu on eräs maailman suurimmista. Se ei ole ainoa, sillä Askolan hiidenkirnualueella on parikymmentä erikoista lieriönmuotoista luonnonmuodostelmaa…
Vihtori Peltonen, kuulostaako vieraalta? Nimi Johannes Linnakoski on vastaavasti useimmille tutumpi. Askolalainen kirjailija käytti aluksi salanimeä. Teos Laulu tulipunaisesta kukasta teki kirjailijasta tunnetun. Linnankoski sijoitti romaaninsa tapahtumat kotiseutunsa Askolan Vakkolan kylään.
Askolan kotiseutumuseo täydentää mainiosti alueen monipuolista matkailutarjontaa. Vanhaan viljamakasiiniin sijoitettu kotiseutumuseo on poikkeuksellisen tasokas. Kahdessa kerroksessa on nähtävää niin runsaasti, että täällä vierähtää pidempikin tovi…
ESPOO
Pääkaupunkiseudun museoystäviä hemmotellaan, sillä lyhyen matkan päässä löytyy mielenkiintoisia kohteita vaikka vuoden jokaiselle päivälle. Tarjota on laaja, mutta myös laadukas. Pelkästään Helsingistä löytyy kymmeniä museoita. Toinen mokoma löytyy Vantaalta ja Espoosta…
Tervetuloa telttailemaan! Oittaan leirintäalueen tienvarsimainos vaikuttaa äkkiseltään melko irvokkaalta. Vuonna 1960 neljä pääkaupunkiseudun nuorta lähtikin telttailemaan Oittaalle, Bodomjärven maisemiin. Surullisena tuloksena oli eräs rikoshistoriamme kuuluisin veriteko. Kolme nuorta kuoli silmittömän väkivallan uhrina…
Arkkitehti Matti Suurosella oli utopistinen idea tulevaisuuden talosta. Vuonna 1968 valmistunut ensimmäinen ellipsin muotoinen Futura muovitalo keräsi suurta huomiota aina ulkomaita myöten. Ufoa muistuttava rakennus herätti laajalti ihastusta…
Alun perin Espoon WeeGee-rakennuksen suojissa oli hämmästyttävä etnografinen museo. Sen peruskokoelma koostui Helinä Rautavaaran lukuisilta ulkomaanmatkoiltaan tuomista esineistä. Nykyisin museo sijaitsee espoolaisessa kauppakeskus Entressessä…
Millainen intohimo! Espoon Automuseossa huokuu omistautuminen vanhoille menopeleille. Kannattaa ehdottomasti vierailla, vaikka ei autoista olisi järin kiinnostunutkaan. Vanhat ajopelit herättävät monissa nostalgisia lapsuusajan muistoja. Lehmät ja siat ovat saaneet väistyä. Nyt kromi kiiltää ja kumi haisee…
1950-luvulla perustetulla Espoon kaupunginmuseolla on pitkät perinteet. 2000-luvun alusta alkaen museo saanut uudet tilat näyttelykeskus WeeGeestä Tapiolasta. Aarno Ruusuvuoren suunnittelema rakennus valmistui alun perin Weilin&Göösin painotaloksi 1960-luvulla…
Mauri Kunnaksen laaja tuotanto yhdistää sukupolvia. Tuskin on ainuttakaan suomalaista, joka ei olisi jossain elämänsä vaiheessa selaillut suositun kuvataiteilijan ja lastenkirjailijan teosta. Espoon Näyttelykeskus WeeGeen tiloihin rakennettu osasto on jaettu tuttuihin Kunnaksen kirjojen teemoihin…
EMMA on Suomen paras paikka kokea taidetta. Tavoitteena on lisätä ymmärrystä taiteesta sekä tukea oppimista. Näin on kirjattu Espoon taidemuseon EMMA:n toimintasuunnitelmaan. Haastavan tavoitteen on mahdollistanut kuopiolaissyntyinen Herman Saastamoinen. Hän oli 1900-luvun alun tunnettu liikemies. Hermannin vuonna 1876 perustamasta perheyrityksestä tuli eräs Kuopion tunnetuimmista…
Laiva on lastattu leluilla! Espoon Tapiolan WeeGeen näyttelykeskuksen vieressä sijaitseva Museo Leikki ei ole tarkoitettu ryppyotsaisille. Museossa leikitään ja muistellaan omaa lapsuutta. Museo Leikki (ent. Suomen Lelumuseo Hevosenkenkä) esittelee kotimaisia leluja ja leikkejä 1800-luvun lopulta nykypäivään asti…
SUOMEN KELLO- JA KORUMUSEO KRUUNU
Näyttelykeskus WeeGee, entinen painotalo, sai vierelleen mielenkiintoisen rakennuskokonaisuuden ja samalla museotoiminnalle tuli lisää nykyaikaista näyttelytilaa. Rakennuskokonaisuus koostuu uudesta näyttelyrakennuksesta (Kulttuuriloisto) ja sen yhteydessä olevasta asuinkerrostalosta (Kulttuurimajakka)…
Luontokeskus Haltia lupaa tuoda koko Suomen luonnon yhden katon alle ja vielä elämyksellisellä tavalla. Keskuksen sijainti on ainakin komea: aivan Nuuksion kansallispuiston kupeessa, Solvallan urheiluopiston vieressä. Ympärillä on erämainen metsäinen retkeilymaasto, pikkujärviä täynnä…
Ruuhka-Suomesta ei ole tietoakaan. Glimsin tila sijaitsee keskellä espoolaista maaseutua, Karvasmäen kylässä. Samalla paikalla viljeltiin maata jo keskiajalla. Peder Nilsson oli ensimmäinen nimeltä tunnettu Glimsin isäntä. Vanhimmat säilyneet rakennukset, päärakennus ja pihapiirin vilja-aitta, ovat 1700-luvulta. Talomuseon alueella on yksitoista alkuperäistä rakennusta…
Monille Helsinkiin saapuville moottoritien päässä sijaitseva ritariromantiikkaa huokuva sakaraharjainen torni on eksoottinen, mutta tuttu näky. Kyseessä on Espoon puolella sijaitseva kansallistaiteilijaksikin tituleeratun Akseli Gallen-Kallelan ateljee Tarvaspää. Merenrantaan rakennettu mielikuvituksellinen taiteilijakoti on kiinnostava tutustumiskohde…
Villa Elfvikin luontotalo on Espoon kaupungin ympäristövalistuskeskus. Jo itse rakennus on arvokas. Vapaaherratar Elvira Standertskjöldille rakennettu jugendtyylinen koti valmistui 1900-luvun alkuvuosina. Villa siirtyi myöhemmin Espoon kaupungin omistukseen ja avattiin yleisölle vuonna 1992…
HANKO
Suomen eteläisimpään kaupunkiin Hankoon saavutaan Salpausselän jatketta, hiekkaista kynnästä pitkin. Viivasuoran tien oheen jää Lappohjan Rintamamuseo muistuttamaan Hankoniemen myrskyisästä lähihistoriasta. Hanko on pikkukaupunki. Kaikki tuntevat toisensa…
Hauensuoli on mielenkiintoinen merenkävijöiden vieraskirja. Se on ikuistettu Hangon kupeessa sijaitsevan Tullisaaren graniittisen silokallion pintaan. Kyseessä oli suojaisa satama, jossa merenkulkijat odottelivat jo keskiajalla tuulen tyytymistä ja merelle pääsyä…
MANNERHEIMIN NELJÄN TUULEN TUPA
Privat område. Yksityisaluetta. Kyltti kertoo, että ulkopuolisilla ei ole mitään asiaa vapaaherra Karl Gustav Mannerheimin aikoinaan omistamalle Suurelle Mäntysaarelle. Hangon edustalla sijaitseva idyllinen kalliosaari on yhä yksityisessä omistuksessa…
HELSINKI
Helsinki on museoiden todellinen runsaudensarvi. Tarjonta on laaja ja monipuolinen. Kaikille on jotain. Lapsille, historiasta, taiteesta tai arkkitehtuurista kiinnostuneille, urheiluhulluille jne. Kolutakseen jokaisen tarjolla olevan museon, tarvitaan paljon aikaa. Ohessa on lajin kattaus, mitä on tarjolla museonälkäisille. Kymmeniä pääkaupungin museoita esitellään sanoin ja runsain valokuvin…
Paimion parantola, Villa Mairea, Finlandia-talo, Lakeudenristi…Arkkitehti Alvar Aallon suunnittelemia kohteita riittää. Moni niistä on suosittu matkailukohde. Enemmistö kuuluisan arkkitehdin kohteiden vierailijoista on ulkomaalaisia. Näin myös Alvar Aallon Munkkiniemen ateljeessa…
Helsingin Munkkiniemessä sijaitsevissa Alvar Aallon museoksi muutetuissa kotitalossa ja ateljeessa vierailee enemmän ulkomaalaisia kuin suomalaisia. Ehkä Aalto on meille liian arkipäiväinen. Ulkomaalaisille arkkitehtiopiskelijoille Aallon modernismi edustaa skandinaavista eksotiikkaa…
Kasarminkadulla sijaitsevaa komeaa rakennusta on kutsuttu lempinimellä milloin ”Jumpaksi”, milloin ”Pöllöksi. Jälkimmäinen viittaa pääoven yläpuolella olevaan Minervan pöllöön. Jumppa viittaa aikaan, kun rakennuksen juhlasali oli Helsingin yliopiston voimistelutilana…
Kyseessä on museo, jonka ovista moni käy sisään useamman kerran vuodessa. Ateneumin taidemuseo on Museokortin omaavan suosikkikohde. Tarjonta on niin laaja ja monipuolinen, että yhdellä kertaa voi tutustua kunnolla vain pieneen osaan esillä olevaan tarjontaan. Aivan oma tarinansa on Ateneumin tarjoamat erikoisnäyttelyt…
Alvar Aalto, Timo Sarpaneva, Tapio Wirkkala, Kaj Franck, Oiva Toikka…suomalaisten kansainvälisestikin tunnettujen muotoilijoiden lista on pitkä. Suomi tunnetaan maailmalla sisusta, saunasta ja suunnittelijoista. Helsingin Kaartinkaupunginosassa sijaitsevassa Designmuseossa vierailee paljon suomalaisesta muotoilusta kiinnostuneita ulkomaalaisia matkailijoita…
Töölönlahden tuntumassa Alppikadun varrelta löytyy todellinen rauhan tyyssija. Idyllisen piha-alueen punatiiliset ja koristeelliset Karl August Wreden suunnittelemat rakennukset siirtävät ajatukset kauas yli sadan vuoden taakse. Vuonna 1897 valmistuneet alueen ensimmäiset Diakonissalaitoksen toimintaan tarkoitetut rakennukset tulivat tarpeeseen…
Helsingin Kuusisaaressa sijaitseva Didrichsenin taidemuseo on paljon muutakin kuin tasokas taidemuseo. Kyseessä on arkkitehti Viljo Revell suunnittelema kaunis koti Marie-Louise ja Gunnar Didrichsenille. Parikunta oli innokas taiteen keräilijä. Niinpä esillä on huipputaidetta Suomesta ja ulkomailta…
EHRENSVÄRD-MUSEO (Suomenlinna)
Augustin Ehrensvärd oli monipuolinen henkilö. Hän loi tykistön upseerina mittavan uran Ruotsin armeijassa. Ehrensvärd oli myös taitava piirtäjä ja taidemaalari. Ehrensvärdin isä oli myös sotilas. Augustin äiti oli kotoisin Suomesta. Ehrensvärd lähti jo nuorena maailmalle opiskelemaan linnoitustekniikkaa ja laivanrakennusta…
Harva on edes kuullut ja vielä harvempi on käynyt paikan päällä Syykin on selvä, sillä Elisan (entinen Helsingin Puhelinyhdistys, HPY) omistama puhelinmuseo on avoinna perin harvakseltaan. Vapaaehtoisvoimin ylläpidettävässä museossa on avoimet ovet kerran vuodessa, Elisan nimipäivänä marraskuun 19. päivä…
Valmistuukohan se koskaan. Näin moni helsinkiläinen varmaan pohti, kun Hakaniemen kauppahallin viimeisin remontti viivästyi ja viivästyi. Ja tietysti samalla kustannusarvio kaksinkertaistui. 20 miljoonasta lähdettiin ja 40 miljoonaan euroon päädyttiin…
Toukokuussa 2016 Helsingistä kuului kummia. Suomessa avataan uusia museoita harvoin ja vielä harvemmin museota, johon on vapaa pääsy. Helsinki teki poikkeuksen. Vuonna 2017 se valittiin Vuoden museoksi. Helsingin kaupunginmuseo yllättää ensivierailijan – lapsiperheet ovat erityisen tervetulleita…
HELSINGIN LUONNONTIETEELLINEN MUSEO
Helsingin Luonnontieteellinen museo on klassikko. Se ei ole pelkästään Helsingin suosituimpia nähtävyyksiä, vaan se on kävijämäärillä mitattuna eräs Suomen suosituimmista museokohteista. Kuten kuvista näkyy, museo on todella laadukas. Jo pelkästään rakennus on itsessään nähtävyys…
Paljon on muuttunut niistä ajoista, kun Helsingin yliopiston observatorio sai seistä yksinään Kaivopuistossa sijaitsevan avokallion päällä. Empirerakennus oli tarkoitettu sekä koristamaan uutta pääkaupunkia Helsinkiä että korvaamaan jo aikaisemmin Turkuun rakennetun tähtitornin…
Mahdollisesti Helsingin kaunein näyttelytila. Eduskuntatalon ja Luonnontieteellisen museon takana Nervanderinkadulla sijaitseva vaaleanpunainen rakennus on todellinen katseenvangitsija. Vuonna 1928 valmistunut Helsingin taidehalli edustaa 1920-luvun klassismia. Rapatusta julkisivusta on tehty tyylikkään pelkistetty…
Monelle kauppahallin kiehtova tunnelma tuo mieleen lapsuusajan muistoja. Samalla saa yhä nauttia hallin herkkuja notkuvista myyntipöydistä ja vanhanajan tunnelmasta. Ja mikä parasta: voi nauttia hallikauppiaan henkilökohtaisesta ja ystävällisestä palvelusta…
Kulissit olivat ainakin kohdillaan, kun Herttoniemen kartanon pihamaalla filmattiin sotavuosina valmistunutta ja klassikoksi muodostunutta elokuvaa Katariina ja Munkkiniemen kreivi. Regina Linnanheimon ja Leif Wagerin tähdittämä elokuva on pikantti lisä kuuluisan kartanon värikkääseen historiaan…
Kun jugend-tyylisellä Hietalahden vanhalla kauppahallilla on ikää reilusti toista sataa vuotta, monenlaisia käänteitä on mahtunut sen historiaan. Välillä on eletty taloudellisesti haastavia aikoja…
Helsingin Kuolleitten kaupungissa asuu tuhansia ihmisiä. Lyhyen kävelymatkan päässä Helsingin ydinkeskustasta sijaitsee Hietaniemen vehreä saareke, puistomainen hautausmaa meren ääressä. Tunnelmallisella alueella voi tehdä löytöretken Suomen historiaan. Lista tänne haudatuista suomalaisista merkkihenkilöistä on pitkä…
Suomen, jopa koko Pohjoismaiden tasokkain, kallein, tyylikkäin, ylellisin, mannermaisin, kosmopoliittisin… Useilla tähdillä kuorrutettua hotellia on tituleerattu monin ylistyssanoin. Pariisissa on Champs-Elysées, Berliinissä Unter den Linden ja Pietarissa Nevski Prospekt. Kaikilla suurkaupungeilla on oma edustuskatunsa. Helsingissä se on puistomainen Esplanadi…
Minä vuonna avattiin Suomen ensimmäinen Alko? Missä ja milloin avattiin ensimmäinen itsepalveluperiaatteella toimiva Alkon myymälä? Näihin kysymyksiin ja paljon muuhunkin juoma- sekä ruokakulttuuriin liittyvään saa vastauksen Helsingin Ruoholahden Kaapelitehtaassa sijaitsevassa Hotelli- ja ravintolamuseossa…
KAAPELITEHDAS JA SUOMEN VALOKUVATAITEEN MUSEO
Muutos on melkoinen ja ennen kaikkea onnistunut. Kaapelitehtaan viimeisimmät muutostyöt ovat valmiit. Aula on saanut lasikatteen. Valokuvataiteenmuseo, Teatterimuseo ja Hotelli- ja ravintolamuseo ovat saanet uuden ilmeen. Oleellista lienee kuitenkin se, että Kaapelitehtaan tiloihin on avattu Tanssin talo, ensimmäinen laatuaan Suomessa…
KAISANIEMEN KASVITIETEELLINEN PUUTARHA
Toivottavasti mahdollisimman moni helsinkiläinen tietää, millainen rauhallisuuden keidas heillä on keskellä hektistä Helsinkiä. Ydinkeskustassa sijaitseva Kaisaniemen puiston kasvitieteellinen puutarha tarjoaa elämyksen kaikkina vuoden aikoina…
MANNERHEIMIN KAIVOPUISTON KOTI
Vaikka marsalkka Carl Gustav Mannerheimin kuolemasta on kulunut jo vuosikymmeniä, herättää Marski aina kiinnostusta. Olihan hän kolmen sodan ylipäällikkö, valtionhoitaja ja tasavallan presidentti. Kauppatorilta Eteläsataman kupeesta kävelee Kaivopuistoon Mannerheimin kodille vartissa…
Jo itse rakennus on kuin museo. Erottajan pelastusaseman tiloista löytyy kolmesta kerroksesta mielenkiintoinen museo, joka kertoo Helsingin pelastustoimen sekä sairaankuljetuksen historiasta. Kukapa ei olisi kiinnostunut nostalgisista paloautoista ja toinen toistaan kiehtovammista palontorjuntavälineistä. Kyseessä on takuuvarma koko perheen kohde…
Kansallisteatterin takana Mikonkadulla sijaitsee eräs Helsingin pienimmistä museoista. Tiivistunnelmainen museo kertoo Suomen Pelastusarmeijan yli 100-vuotisesta historiasta ja tämän päivän toiminnasta. Se on muutakin kuin monien tuntema joulupatakeräys ja kirpputoritoiminta…
PÄIVIKKI JA SAKARI SOHLBERGIN KOTIMUSEO
Jo pelkästään Katajanokka itsessään on mielenkiintoinen tutustumiskohde. 1900-luvun alussa rakennetut kauniit jugend-tyyliset talot muodostavat poikkeuksellisen yhtenäisen korttelikokonaisuuden. Tämä on kaupunginosa, jonka asukkaat harvoin muuttavat pois Katajanokalta. Eräät Katajanokan pitkäaikaisista asukkaista olivat Päivikki ja Sakari Sohlberg…
PÄIVÄLEHDEN MUSEO, MEDIAN MUSEO JA ARKISTO MERKKI
Meteli on ollut melkoinen. Ludviginkadun öinen rekkaralli kesti vuosikymmeniä. Ludviginkadusta oli kehittynyt Suomen merkittävin lehtikatu. Helsingin Sanomat, alun perin Päivälehti, aloitti toimintansa täällä vuonna 1904. Samalla kadulla toiminta jatkui aina vuoteen 1999…
Yleensä rautatieasemat ovat läpikulkupaikkoja, jonne saavutaan ja jatketaan matkaa. Helsingin päärautatieasemasta on tullut paikka, josta ei tarvitse lähteä minnekään. Sinne voi nykyisin tulla helsinkiläinenkin, joka ei olisi edes lähdössä matkalle. Siitä on tullut kaupunkilaisten viihtyisä olohuone…
On mukava idea yhdistää Helsingin reissuun ratikkamatka. Lapsetkin tykkäävät kokeilla, miltä tuntuu matkustaa keskellä kaupunkia kiskoilla. Pakollinen pysähdys kannattaa tehdä Töölössä sijaitsevan Ratikkamuseon kohdalla. Se sijaitsee Töölönkadulla lähellä Olympiastadionia. Museoon on vapaa pääsy…
SEURASAARI
Helsingin länsipuolella sijaitsevassa Seurasaaressa on läsnä Suomen historia. Yli 100 vuotta sitten perustetun ulkoilmamuseon alueelle on tuotu rakennuksia eri puolilta Suomea. Vanhin, Karunan puinen kirkko, on 1600-luvulta. Pohjoisimmat talot on siirretty Lapista, eteläisimmät Uudeltamaalta…
Peltihäkkyrä, epämuodostunut urkupillistö, huijaus, kansallinen skandaali, Sibeliuksen ja isänmaan häpäisy, hävyttömiä kirjeitä ja haisevia terveisiä postiluukusta…Siinä vain muutamia esimerkkejä, millaista palautetta eräs Suomen tunnetuimmista veistoksista aikoinaan synnytti…
SINEBRYCHOFFIN TAIDEMUSEO JA KAUPUNKIPALATSI
Jo pelkästään osoite Bulevardi 40 ja sukunimi Sinebrychoff herättävät vahvan mielikuvan sekä arvorakennuksesta että tunnetusta teollisuussuvusta. Vuonna 1921 tehty lahjoitus mahdollisti Paul ja Fanny Sinebrychoffin taidemuseon perustamisen. Nykyään kyse ei ole pelkästään taidemuseosta, vaan samalla voi tutustua varakkaan porvarisperheen kotiin. Paul ja Fanny Sinebrychoffin alkuperäinen yksityiskoti on esillä museon toisessa kerroksessa…
Mannerheimintiellä Finlandia-taloa vastapäätä on monille tuttu museo. Suomen kansallismuseossa on käynyt liki jokainen pääkaupungissa vierailut koululaisryhmä. Monille varhaisimmat ja ehkä ainoat muistikuvat Suomen kansallismuseosta on omasta lapsuudestaan…
Suomenlinnan Lelumuseo poikkeaa täysin muista saaren varsin sotaisista kohteista. Tämä museo saa hyvälle tuulelle. Monien mielestä Lelumuseon parasta antia ovat yksityiskohtia täynnä olevat lukuisat nukkekodit. Museokierroksen voi päättää Café Samovarbarissa joko haudutetusta teestä tai kahvista nauttien. Pelkkä vilkaisu Petra Tandefeltin itse tekemiin herkkuihin saa veden kielelle…
Suomi liittyi 1990-luvulla Euroopan unioniin ja Euroopan talous- ja rahaliittoon (EMU). Myöhemmin meilläkin otettiin käyttöön yhteisvaluutta euro. Paljon on tapahtunut niistä ajoista, kun Suomen Pankin rahavarat siirrettiin Turusta Helsinkiin vuonna 1819…
SOTAMUSEON MANEESI (Suomenlinna)
Suomen historiasta kiinnostuneiden paikka. Suomenlinnan Sotamuseon Maneesi on laadukkaasti toteutettu museo, jonka vieraista enemmistö on ulkomaalaisia. Museon kattaus on laaja. Puolustusvoimat 100 vuotta sodan ja rauhan töissä -näyttely, joka kertoo Suomen itsenäisyyden ajan sodista: sisällissodasta, talvisodasta, jatkosodasta ja Lapin sodasta…
SUKELLUSVENE VESIKKO (Suomenlinna)
Sukellusvene Vesikon syntyhistoria on mielenkiintoinen. Alus rakennettiin peitetarinnan turvin saksalaisille. Versailles’n rauhansopimuksen mukaan Saksalla ei saanut olla sukellusveneitä. Vesikko laskettiin vesille 1933 Crichton-Vulcanin telakalla Turussa…
Suomenlinna-museon tarjoama tietomäärä on laaja. Jos intoa ja aikaa riittää, niin museon anti tarjoaa perusteellisen kattauksen historiannälkäiselle. Hän, joka haluaa tyytyä vähempään, saa myös vastinetta. Linnoitukseen tutustuminen kannattaa aloittaa Suomenlinnan infokeskuksesta. Samalla voi katsoa filmin Suomenlinna Experience…
Tamminiemi oli presidentti Kekkoselle ennen kaikkea koti. Täällä hän viihtyi ensin 25 vuotta virassaan ja sen jälkeen Kekkonen asui Tamminiemessä vielä viimeiset vuotensa. Kekkosen kuoltua Museovirasto sai tehtäväksi muodostaa Tamminiemestä kotimuseo…
Tämä ei olekaan ihan tavallinen museo! Ensin hissillä ylös Kaapelitehtaan toiseen kerrokseen. Perillä odottaa kiehtovalla tavalla toteutettu Teatterimuseo. Sen hämyinen valaistus ja taitavasti tehty lavastus laittaa mielikuvituksen liikkeelle. Lapsetkin ovat innoissaan…
Harvaan kotimaiseen kirkkoon on pääsymaksu, mutta kallion sisään upotettuun Temppeliaukion kirkkoon on – tosin pieni. Mutta onpahan kohdekin poikkeuksellinen. Kirkko on eräs Helsingin suosituimmista nähtävyyksistä. Pyhättö on erityisesti ulkomaalaisten suosiossa…
Helsingin Tekniikan museo ei ole kiireisen kohde. Entisessä vesilaitoksen suodatinhallissa on kahteen kerrokseen sijoitettu runsaasti katsottavaa. Museolla on noin 50 000 esineen kokoelma, mutta vain osa on kerrallaan esillä. Näyttelyillä on suomalainen näkökulma…
TULLIMUSEO (Suomenlinna)
Ihmisen mielikuvitus on rajaton. Tämä tulee selväksi, kun ihmettelee Tullimuseon kokoelmiin kuuluvia salakuljettajien omintakeisia ratkaisuja. Esimerkiksi pirtua on yritetty tuoda Suomeen hyytelömäisessä muodossa, valkovenäläisen kemistin ideoimana…
Helsingin tuomiokirkon alkuperäinen arkkitehti Carl Ludvig Engel todennäköisesti nyrpistää pilvenreunalla nykyistä lopputulosta. Se nimittäin ei ole sellainen, minkä Engel olisi halunnut sen olevan. Venäjän keisari kertoi omat mielipiteensä. Kirkosta tuli kuitenkin pääkaupungin tunnetuin maamerkki, Helsingin symboli. Kirkon ovet ovat avoinna uteliaille…
Tuskin on parempaa paikkaa jo 1930-luvulla perustetulle valtakunnalliselle erikoismuseolle kuin 1952 kisoihin valmistunut Helsingin olympiastadion. Stadionin torni on hyvä maamerkki. Sisäänkäynti Urheilumuseoon tapahtuu lähes tornin vierestä. Kun koko stadion remontoitiin, myös Urheilumuseo Tahton tilat laitettiin kokonaan uusiksi…
Kuusisaari oli aikoinaan harvaan asuttua aluetta, suurelta osin luonnonvaraista seutua. Signen ja Anen koti on tyylikäs. Valmistuessaan vuonna 1938 se herätti varmasti nykyaikaisuudellaan huomiota. Kaikesta aistii, että tässä talossa asui aikoinaan eräs Suomen vauraimmista liikemiehistä…
Hietaniemen hautausmaa, Temppeliaukion kirkko, Sibelius-monumentti ja Virkin kotimuseo…kaikki nämä mielenkiintoiset kohteet ovat lyhyen kävelymatkan päässä toisistaan. Maisemissakaan ei ole valittamista. Seurasaarenselkä pilkottaa puiden välistä…
Kruunuhakaan sodan aikana rakennettuun väestönsuojaan sijoitettu museo kertoo havainnollisesti talvisodan ja jakosodan Helsingin pommituksista. Istumalla museon pommisuojaan voi äänitehostein kokea, millaista oli sodan aikana, kun venäläiset pommikoneet moukaroivat kaupunkia. Elämys on erittäin voimakas…
YLIOPISTOMUSEO, TIEDEMUSEO LIEKKI
Uudet tilat ja uusi näyttely. Helsingin yliopistomuseo siirtyi aikoinaan Senaatintorin kulmilta uuteen paikkaan yliopiston päärakennuksen kolmanteen kerrokseen. Nyt uusin museon sijaintipaikka on saman rakennuksen ensimmäisessä kerroksessa. Perusnäyttely havainnollistaa yliopistotoiminnan historiaa aina Turun akatemian perustamisesta vuodesta 1640 alkaen…
HYVINKÄÄ
Tiesitkö, että Hyvinkää on taidekaupunki? Esimerkiksi Helene Schjerfbeck, Tyko Sallinen ja Yrjö Saarinen maalasivat teoksiaan Hyvinkäällä. Heidän jälkeensä on Hyvinkäälle muuttanut moni muukin ammattitaiteilija. Ei siis ihme, että kaupunki ylläpitää tasokasta taidemuseota…
Vanhoissa junissa ja purjelaivoissa on jotain samaa. Lähes meissä kaikissa puuskuttavat höyryveturit tai tervantuoksuiset purjelaivat synnyttävät myönteisiä mielikuvia. Nykyaikaiset miten-sattuu-kulkevat-pendolinot ovat korvanneet diesel- ja höyryveturit…
Hyvinkäällä on eletty rautatien ja villatehtaan kupeessa vuosikymmenien ajan. Molemmat ovat tarjonneet työpaikan tuhansille hyvinkääläisille. Villatehtaan perinteet ulottuvat 1800-luvun lopulle, jolloin insinööri Ossian Donner perusti ensimmäisen kehräämönsä. Pian toimintaa laajennettiin kankaan valmistukseen…
INKOO
ieni, mutta teemaltaan vaikuttava Degerbyn Igor-museo vetää hiljaiseksi. Se kertoo hyvin koskettavan tarinan. Porkkala luovutettiin rauhanehtojen mukaan Neuvostoliitolle. Vuokra-aika, 50 vuotta olisi päättynyt vasta 1990-luvulla, muutama vuosi Neuvostoliiton romahtamisen jälkeen…
Keskiaikainen Suuri Rantatie kiemurtelee kauniissa kansallismaisemassa. Fagervikin ruukkiympäristö tarjoaa tuulahduksen kotimaamme 1700-luvun teollisuudesta. Järven ympäröimässä maastossa sijaitsevat kartano, puistot, pajat ja ruukkitehtaan työntekijöiden punaiset mökit…
Gammelgården on kiireettömän matkailijan kohde. Inkoon kotiseutumuseossa on yhteensä parikymmentä vanhaa punamullattua rakennusta laajalla alueella. Museo perustettiin 1936 Inkoon kunnan 600-vuotisjuhlien kunniaksi…
Torpin tykeistä on vaikea laittaa keräilyn intohimoa paremmaksi. Uudellamaalla Inkoon Torpin Tykit -museossa sotahistoriallinen harrastus on aivan tapissa. Museo on haalinut kymmeniä tykkejä: panssaritorjunta-, ilmatorjunta-, jalkaväki- ja laivastotykkejä sekä kranaatinheittimiä…
JÄRVENPÄÄ
Jean Sibeliuksen Ainolasta on näköyhteys Aholaan. Kirjailija Juhani Aho ja taidemaalari Venny Soldan-Brofeldt muuttivat Tuusulanjärven rannalle jo ennen säveltäjämestaria. Aho vuokrasi järvenrannasta talon, jota alettiin kutsua Aholaksi…
Säveltäjä Jean Sibeliuksen koti Ainola lienee Suomen kansainvälisesti tunnetuin kotimuseo. Tuusulanjärven pohjoispäässä Järvenpään puolella sijaitseva hirsistä rakennettu Ainola on Tuusulan Rantatien suosituin kohde. Vuonna 1904 valmistunut taiteilijakoti oli molempien, Jeanin ja Ainon, koti heidän kuolemaansa asti…
Tutustuminen Tuusulanjärven kulttuurikohteisiin ei olisi täydellinen ilman vierailua Järvenpään taidemuseossa. Eero Järnefelt (1863-1937) ja Venny Soldan-Brofeldt (1863-1945) ovat niin tunnettuja nimiä, että heidän vuokseen voi matkustaa Järvenpäähän kauempaakin…
Jean Sibelius, Juhani Aho, Eino Leino, Aleksi Kivi, J.H. Erkko, Pekka Halonen, Eero Järnefelt… Tuskin on toista seutua, joka tarjoaa yhtä paljon suomalaista kulttuurihistoriaa. Rantatien taiteilijayhteisö on vaikuttanut merkittävästi maamme kulttuurihistoriaan…
KARKKILA
Tarvittiin koski, josta saatiin vesivoimaa koneiden pyörittämiseen. Sitten tarvittiin rautamalmia. Sitä saatiin läheltä, Kulonsuonmäen kaivoksesta. Malmin sulatuksessa käytettävää puuhiiltä ja kalkkikiveäkin saatiin läheltä. Karkkilan kosken partaalle rakennettiin masuuni takki- eli raakaraudan valmistamista varten…
Högfors amme on ilonamme! Suomen Valimomuseo yllättää. Mielikuva tylsästä valimoteollisuuden vaiheista kertovasta museosta osoittautuu vääräksi. Vaikka valimotekniikan prosessit ovat useimmille vieraita, ovat valimon arkiset lopputuotteet kaikille tuttuja…
Karkkilan ruukkimuseo Senkan rautaisannos teollisuushistoriaa täydentyy, kun varaa aikaa tehdasalueen kupeessa sijaitsevaan Fagerkullan ulkomuseoalueen tutustumiseen. Se kertoo ruukkilaisten elämästä ja asuinoloista 1800-luvulta 1960-luvulle…
KERAVA
Keravan vaakunassa kuvattu puuliitos, sinkka, on antanut nimen Keravan taide- ja museokeskus Sinkalle. Kyseessä on harvinainen yhdistelmä, jossa taidemuseo ja kulttuurihistoriallinen museo sijaitsevat saman katon alla. Museon toiminta perustuu vaihtuviin näyttelyihin…
Kaksinkertainen olympiavoittaja, monikertainen maailmanennätysmies, kuusinkertainen Suomen mestari, Keravan Urheilijoiden kunniajäsen ja kaikkien aikojen keravalaiseksi äänestetty kestävyysjuoksija Volmari Iso-Hollo on patsaansa ansainnut…
KIRKKONUMMI
Kirkkonummelaisille annettiin aikaa vain muutama päivä. Koko Porkkalan alue tyhjennettiin nopeasti. Jatkosodan jälkeen kaksi kolmasosaa Kirkkonummesta tuli osa Neuvostoliiton vuokra-aluetta. Vuokrasopimuksen piti päättyä 50 vuoden kuluttua. Porkkala palautettiin kuitenkin etuajassa jo 1956…
Kolme kuuluisaa arkkitehtia: Herman Geselius, Armas Lindgren ja Eliel Saarinen. Kirkkonummella sijaitseva Hvitträsk oli miesten yhteinen suunnitelma. Tunnetut arkkitehdit päättivät muuttaa maalle. Näin olivat tehneet monet muutkin kansallisromantiikasta innostuneet taiteilijat…
Kukaan ei varmuudella tiedä, mitä tapahtui. Venäläisten lähdettyä Porkkalan alueelta Kirkkonummella sijaitseva Gesterbyn kartanorakennus oli palanut juuri ennen sitä. Silminnäkijöiden perusteella tuhkat vielä savusivat, kun suomalaiset palasivat tarkastamaan, mitä venäläisten jäljiltä oli jäänyt…
Poikamies Bertil Malmström jätti jälkeensä komean maalaistalon. Hän oli tilan viimeinen yksityinen omistaja. Bertilin poismenon jälkeen Ragvaldsin tila siirtyi Suomen valtiolle, koska viimeiseltä omistajalta ei löydetty testamenttia…
Nuuksion kansallispuiston kupeessa sijaitsee harvinainen pikkumuseo. Ajomatkaa Helsingistä Siikajärven rannalle on puolisen tuntia. Rakennustyövälinemuseo kertoo suomalaisen rakentamisen kehityksestä 1800-luvulta nykypäivään. Avaimen voi noutaa hotellina ja kurssikeskuksena toimivan Siikarannan vastaanotosta…
KRÅKÖ
Kråkön saaren asukkaat ovat vuosisatojen ajan saaneet elantonsa merestä. Kalastus ja veneiden rakentaminen on tuonut leivän pöytään useimmille kråköläisille. Maailma on muuttunut ja saarelle pääsee nykyisin siltojakin pitkin. Silti yhä edelleen Kråkön saarella halutaan säilyttää katoavaa kulttuuria…
LAPINJÄRVI
BROFOGDASIN VÄNRINKIN PUUSTELLI
Lapinjärvi on poikkeuksellisen hyvin säilyttänyt historiallisen ilmeensä. Kirkonkylään kuuluu valtakunnallisesti merkittäviin rakennettuihin kulttuuriympäristöihin. Brofogdasin Ruotsin vallan aikainen sotilasvirkatalo on tärkeä osa kirkonkylän säilynyttä vanhaa rakennuskantaa…
Sara Hastingin nimipäiviä vietetään yhä kerran vuodessa talon viimeisen omistajan muistoksi. Lapinjärven kotiseutuyhdistyksen (Lappträsk Hembygdsförening) omistama Kycklingsin kotiseututalo. Kaikesta näkee, miten aktiivinen yhdistys on pitänyt hyvää huolta omistamastaan kotiseututalosta…
Saksalaisen tähtitieteilijä Struve mittasi maapallon kokoa ja muotoa 1800-luvun alkupuolella käyttämällä kolmiomittausta. Struven ketjuksi nimetty kolmioketju ulottuu Mustaltamereltä Jäämeren rannalle kulkien kymmenen maan läpi…
LAPPOHJA
Hankoniemellä Hankoon johtavalla tiellä tienvarressa näkyy tykkejä ja panssarivaunu. Noin parikymmentä kilometriä ennen Hankoa Lappohjassa on Rintamamuseo. Sen sijainti ei ole sattumaa. Samalla paikalla käytiin taisteluita jatkosodan aikana…
LOHJA
KAARTEEN SOTAMUSEO JA MOSAIIKKI
Teija ja Kalervo Kaarteen kotinsa alakertaan rakentama museo on ainutlaatuinen. Vastaavaa yhtä pieteetillä rakennettua kotimuseota tuskin löytyy muualta Suomesta. Luodit vinkuvat ja pommit räjähtelevät. Voimakas elämyksellinen tunnelma on saatu aikaiseksi suurella ammattitaidolla…
Luonnonhistorian ja maantiedon lehtori Robert Boldt olisi yhä ylpeä aikaansaannoksistaan. Ainakin hän saa aitiopaikalta, tosin patsaaksi jähmettyneenä, seurata Lohjan museon vireää toimintaa. Opettaja Boldtin patsas pystytettiin museon päärakennuksen eteen hänen syntymänsä 100-vuotispäivän kunniaksi…
Lohjan Pyhän Laurin kirkossa vierailija pysähtyy jo heti sisälle astuessaan. Katsojan eteen avautuu poikkeuksellisen ihastuttava näkymä. Moni pitää tätä kirkkoa maamme tunnelmallisempana pyhättönä. Pyhä Laurentiukselle omistettu kirkko värikkäine seinämaalauksineen tekee todellakin vaikutuksen…
Elettiin aikaa, jolloin Suomi sijaitsi muualla kuin nykyisin. Mannerlaattojen liikkuessa sijaintimme oli vuosimiljoonia sitten päivätasaajan leveysasteilla. Lämmin trooppinen ilmasto synnytti geologisia muodostumia. Niitä Lohjalla on hyödynnetty teollisesti jo 1800-luvun lopulla…
Hankoon vievän tien varrella Lohjan eteläpuolella on vaatimaton kyltti – Vironperä. Soratie johtaa vihreäksi maalatun maatilan päärakennukselle. Talon ulkonäöstä ei voi päätellä, että täällä asui eräs Suomen vaikutusvaltaisimmista politiikoista ja kohua herättänyt julkkispari. Johannes ja Kyllikki Virolaisen rakkaustarina kiinnostaa ihmisiä. Vironperä toimi kotimuseona jo Kyllikin eläessä…(Vironperä on ollut suljettuna ulkopuolisilta)
LOVIISA
Komendantintalo oli aikoinaan Loviisan komein talo. Nyt sen suojissa on mielenkiintoinen vuonna 1962 avattu Kaupunginmuseo. Loviisalaisen museotoiminnan juuret ulottuvat kuitenkin huomattavasti kauemmaksi, aina 1900-luvun alkuun…
Laivasilta, historiallinen satama-alue, on loviisalaisten kohtauspaikka. Loviisanlahden rannalla sijaitseva satamapaikka oli vuosikymmenien ajan Suomenlahden tärkeimpiä. Loviisalaisten laivanvarustajien laivat vievät puutavaraa ulkomaille ja paluulastina oli Välimeren alueelta suolaa…
MUSTIO
Aimo annos glamouria! Mustion Linna ja ympäröivä kaunis englantilaistyylinen puisto suo Suomen olosuhteissa poikkeuksellista ylellisyyttä. Suomen suurin ei-kirkollinen uusklassinen päärakennus on aikakautensa merkittävimpiä rakennuksia Suomessa…
Raudan taonta on aikoja sitten ruukeissa päättynyt. Onneksi ruukkiympäristöt ovat säilyneet elävinä, kiitos uusien käsityötaitajien ja matkailuyrittäjien. Mustio herraskartanoineen tarjoaa mielenkiintoisen pysähdyspaikan. Kartanon päärakennus englantilaistyylisine puistoineen riittää jo yksistään syyksi vierailla täällä…
MYRSKYLÄ
Kulta-Lassen kaatuminekin olisi voitu ikuistaa patsaaksi. Moni muistaa, miten hän Münchenin olympiakisoissa vuonna 1972 törmäili takasuoralla Mohammed Gammoudin kanssa, mutta voitti silti kultamitalin, vieläpä maailmanennätys ajalla. Myrskylän Keskustiellä Lasse Viren on ikuistettu tuttuun juoksuasentoon…
MÄNTSÄLÄ
Mäntsälän Nummisten kylän avarien peltomaisemien keskellä on mielenkiintoinen kartanorakennus. Frugårdin tilan eli Alikartanon arkkitehtuuri on täysin poikkeuksellista Suomessa. Kartano tunnetaan parhaiten kuuluisasta tutkimusmatkailijasta Nils Adolf Erik Nordenskiöldistä…
Kirvun pitäjämuseon vieressä sijaitseva Mäntsälän kirkko, sen hautausmaa ja pieni kirkkomuseo ovat tutustumisen arvoisia. Museohuoneen erikoisuus on harvinainen Tuskien mies, jonka alkuperä on jäänyt arvoitukseksi.Piinattu Kristus on kunnostettuna Mäntsälän kirkkomuseon arvokkain nähtävyys…
Mäntsälän Kirkonmäen viljamakasiini kätkee sisälleen hieman erilaisen museon. Se esittelee rajan taakse jääneen eteläkarjalaisen Kirvun kunnan elämää ja sen asukkaita. Kirvulaisille tuli kiire, kun he saivat käskyn lähteä evakkomatkalle…
Kulissit ovat täydelliset. Ja ennen kaikkea aidot. Sepänmäen maalaismarkkinat pidetään Mäntsälän kunnan Hirvihaaran kylässä käsityömuseon alueella. Väkeä saapuu aina paikalle runsaasti, aivan samalla tavoin kuin sata vuotta sitten…
NUMMI-PUSULA
Kauppias Ahjonsuuta ei näy. Ei myöskään hänen vaimoaan ja tytärtään. Silti tunnelma Ahjonsuun kyläkaupassa on lähes samanlainen kuin kauppiaan eläessä. Pusula-Seura sai testamenttilahjoituksena todellisen helmen 1999. Yrjö ja Aino Ahjonsuun ainoa tytär Salme testamenttasi isänsä kaupan paikalliselle kotiseutuyhdistykselle…
Tuskin on montaa Ykköstietä ajanutta, joka ei olisi huomannut tien varressa olevaa opaskylttiä: HYRSYLÄNMUTKA. Hongasta tehty hirsilinna Nummi-Pusulassa on rakennettu muistoille. Satunnaisen matkailijan ei kuitenkaan kannata poiketa suin päin pidemmälle, mutta etukäteen varauksen tehneet ryhmät Aira Samulin ottaa mielellään vastaan. Yksittäisen vieraan kannattaa tarkistaa aukioloaika Hyrsylän Mutkan internet-sivuilta…
Eräs vanhimmista Ykköstien taukopaikoista on kahvilaravintola Ykköspesä, joka tosin siirtyi alkuperäiseltä paikaltaan vanhan Ykköstien varrelta uuden moottoritien pysähdyspaikaksi. Erityistä on se, että Ykköspesä on ollut vuosikymmenien ajan tauotta saman suvun omistuksessa. 1970-luvulla perustettu Ykköspesä kuuluukin historiallisen Tien klassikoihin…
Kun toinen nyrpistää nenäänsä, toinen on ihastuksissaan. Joka tapauksessa ensikertalaisella suu loksahtaa auki. Suomen omituisin taukopaikka Kasvihuoneilmiö herättää tunteita, mutta niin on tarkoituskin. Moni tulee tänne kaukaakin, sillä täältä saa jotain sellaista, mitä ei saa mistään muualta…
Nummi oli aikoinaan Lohjan kappeliseurakunta. Ero emäpitäjästä tapahtui vuonna 1843. Seuraava kuntaliitos toteutui 1981. Tällä kertaa Pusulan kanssa. Ympyrä sulkeutui 2013, kun entisestä Nummen kunnan alueesta tuli osa Lohjaa. Samalla päättyi Nummen kunnan vaakunan elinkaari…
KOVELAN TRAKTORI- JA MAATALOUSKONEMUSEO SEKÄ KARTANOMUSEO
Salosta päin ajettaessa vasemmalle jää Lahnajärven legendaarinen taukopaikka. Pian tien reunaan ilmestyy Traktorimuseon mainoskyltti. Hiekkatie johtaa Kovelan kartanon pihalle. Perillä odottaa eräs Suomen erikoisimmista museoista…
MEIJERIMUSEO (lopetettu)
Moni muistaa, miten 1960-luvun lopulla kauppoihin ilmestyivät Valion maitopussit. Kauppakassin pohjalle maidot valuttanut eriskummallisuus hyödynnettiin uudestaan virkkaamalla pussin suikaleista mattoja. 1970-luvun puolivälissä muovitettu kartonkipakkaus syrjäytti muovipussit…
Pusulan Kärkölän kylän Myllymäen torppa sijaitsee korvessa, niin kuin 1800-luvun korvenraivaajan asunnon olettaa sopiikin. Historiallisesti arvokasta Myllymäen torppaa on vaikea löytää metsän keskeltä, sillä sitä ei ole merkitty maastoon mitenkään…
NURMIJÄRVI
Nurmijärven vaakunaan on ikuistettu seitsemän takkutukkaista miestä: Juhani, Tuomas, Aapo, Simeoni, Timo, Lauri ja Eero. Oiva valinta. Kukapa ei tuntisi kansalliskirjailijamme Aleksin Kiven hahmoja. Matkailullisesti Kivestä osataan ottaa kaikki irti. Nurmijärvi tarjoaa Kiven elämästä kiinnostuneille mieleenpainuvia elämyksiä…
Heiniä, olkia, perunamaata ja asunto valmiiksi hakatuilla polttopuilla. Miltä kuulostaa yli sata vuotta sitten opettajan palkkaan kuuluneet luontaisedut? Ne olivat tärkeä lisä kansakouluopettaja Aleksandra Nyholmin pienen palkan päälle. Aleksandra oli Nukarin koulun ensimmäinen opettaja…
Kun Nurmijärvellä ollaan, sopii Aleksis Kiven tie mainiosti museon osoitteeksi. Nurmijärvi-Taiteen museossa kansalliskirjailijamme on näkyvästi esillä. Paikkakunnan oman suurmiehen tuotanto, yli 300 nidettä suomeksi ja maailman eri kielillä, on laajempi kuin missään muualla…
Oikea Taaborinvuori on Israelissa. Raamatun mukaan paikkaa pidetään Jeesuksen kirkastusvuorena. Vähän pienempi Taaborinvuori löytyy Palojoenkylästä Aleksis Kiven kotipaikan vierestä. Kansalliskirjailijamme nimesi pikkupoikana lasten suositun leikkipaikan Raamatun mukaan. Useimmat Kiven syntymäkodissa vierailevista tutustuvat myös tien toisella puolella sijaitsevaan Taaborinvuoreen…
PELLINKI
HÖRBERGSGÅRDENIN KOTISEUTUMUSEO
Jo matka Pellinkiin on elämys. Entinen itsenäinen saaristokunta sijaitsee noin 30 kilometrin päässä Porvoosta. Matkaan sisältyy yksi lossimatka. Lossi liikennöi viidentoista minuutin välein. Sen jälkeen kuljetaan siltojen avulla saarelta saarelle. Pellinki oli aikoinaan syrjäistä ruotsinkielistä saaristoa, jossa elettiin Myrskyluodon Maijan -tunnelmissa…
PERNAJA
Pernajassa kaikesta Agricolaan liittyvästä on kiittäminen Mikael Agricola -seuraa. Yhdistyksen jäsenien intohimona on ollut järjestää monipuolista toimintaa, mikä on liittynyt Mikael Agricolaan. Eräs tällainen osoitus on Pernajassa syntyneelle merkkihenkilölle omistettu oma näyttely…
Isnäsin kylätoimikunnan päätös pelastaa kylän voimalaitoksen vanha höyrykone oli upea ratkaisu, todellinen kulttuuriteko. Alueen omistaja, Enso, aikoi purkaa huonoon kuntoon päässeet rakennukset sekä myydä historiallisesti arvokas höyrykone romuna muualle. Tämä ei käynyt paikallisille kyläläisille…
Mikael Agricolan ABC-kirjan kuuluisa teksti on jäänyt monen suomalaisen mieleen. Sen sijaan uskonpuhdistajana ja Suomen kirjakielen isänäkin pidetyn Agricolan värikkään elämän yksityiskohdat ovat vähemmän tunnettuja. 1500-luvulla eläneestä suurmiehestämme on tehty lukuisia patsaista…
Vene on aina ollut saaristolaisten tärkein työ- ja kuljetusväline. Tämä tulee havainnollisesti ilmi Rönnäsin Saaristomuseossa. Paikallinen Saaristomuseoyhdistys on asettanut riman korkealle, sillä yhdistyksen ylläpitämä museo on erittäin monipuolinen…
Lähes Pernajan kivikirkkoa vastapäätä on punamullattu ulkorakennus. Sen suojissa on paikallisten puuhaihmisten silmäterä: Veteraanimuseo. Museo ei ylpeile suurella koollaan eikä isoilla kävijämäärillään, mutta se on tärkeä kunnianosoitus sotaveteraaneille…
POHJA
Antskogissa ei ole enää nähtävänä mitään, mikä liittyisi vanhaan ruukkiaikaan. Kuitenkin pieni kylä vesistön äärellä ja kauniit maisemat houkuttelevat pysähtymään. Nyt tehtaan työntekijöiden asuntoihin ovat muuttaneet kesäasukkaat. Antskogin ruukki perustettiin 1640. Se oli Suomen vanhimpia…
Billnäs on kokenut nousut ja laskut. Silloin on taottu, kun rauta on ollut kuumaa. Raudanjalostus alkoi 1641, kun Carl Billsten perusti Billnäsin ruukin. Liikemiehet oivalsivat, kuinka vesivoima voitiin valjastaa hyötykäyttöön. Koskien rannoille perustettiin masuuneja, joissa rautamalmia voitiin jalostaa…
Jo saapuminen Pohjan Fiskarsiin on elämys. Historiallinen arkkitehtuuri ja kaunis jokilaakso synnyttävät poikkeuksellisen vaikutelman, ikään kuin ei olisikaan Suomessa. Väkeä piissä enemmän kuin muissa alueen ruukkikylissä…
PORNAINEN
Pornaisten harmaagraniittinen kivikirkko on suosittu vihkikirkko. Aivan tien varressa sijaitseva kaunis pyhättö houkuttaa pysähtymään myös satunnaisen ohikulkijan. Jos kirkon ovet ovat avoinna, kannattaa tutustua. Harmaan kuoren alta paljastuu tunnelmallinen ja kaunis sisätila…
PORVOO
ALBERT EDELFELTIN ATELJEEMUSEO
Alkuperäinen ateljee alkuperäisellä kauniilla paikalla. Siinä hyvät lähtökohdat Albert Edelfeltin ateljeemuseolle. Lähellä Porvoota sijaitseva kuuluisan taiteilijan kesänviettopaikka on erilainen käyntikohde. Tunnelma on mitä parhain. Ateljeen viereen on rakennettu uusi rakennus, Villa Albert, joka toimii vaihtuvien näyttelyiden tilana…
Porvoolla on mitä tarjota historiannälkäiselle matkailijalle. Vaikka tulipalot ovat tuhonneet kaupunkia, on Vanha Porvoon alkuperäinen asemakaava yhä näkyvissä. Kapeat mukulakivikadut ja aukiot sekä värikkäät puutalot luovat vanhaankaupunkiin tunnelman. Raatihuoneentorin laidalla sijaitseva Holmin talo vie aikamatkalle 1700-luvulle. Museo esittelee, miten aikoinaan kaupungin kerma asui vauraasti…
Näkymä on kuin Mauri Kunnaksen kirjoista. Porvoon Vanhan raatihuoneentorin laidalla sijaitseva raatihuone on lähes samannäköinen, minkä Kunnas on ikuistanut kirjoihinsa. Suuren tulipalon jälkeen vuonna 1764 valmistunut raatihuone on tuomiokirkon ohella Porvoon eräs tärkeimmistä rakennuksista. Porvoon arvorakennus on tulipalosta viisastuneena rakennettu tiilestä…
Nuoremmat kävijät voivat ihmetellä entisaikojen leluja. Vanhemmat voivat muistella omaa nuoruuttaan. Yksi asia on ainakin varma, vierailijat poistuvat hymyssä suin porvoolaisen Jorma Söderlundin ihmemaailmasta. Porvoon nukke- ja lelumuseo täydentää maniosti kaupungin laajaa museotarjontaa…
Tätä ei kannatta jättää väliin. Ilolan kylän historiallinen Postimäki sijaitsee vaajaan kymmenen kilometrin päässä Porvoosta. Postimäki on harvinaisen hyvin säilynyt yhtenäinen mäkitupalaisalue. Vastaavanlaisia on Suomessa vähän…
Porvoon eteläpuolella Vessön kylässä sijaitseva Qvis Vilhelmsin talonpoikaistilan päärakennus vaikuttaa ulkopuolelta vaatimattomalta. Sisällä tunnelma on kuitenkin kuin suoraan hienosta sisustuslehdestä. Paikallinen marttayhdistys on pitänyt hyvää huolta omistamastaan 1700-luvun rakennuksesta. Talkootunteja ei ole laskettu edes pärekattoa uusittaessa…
Kansallisrunoilijamme Johan Ludvig Runebergin koti Porvoossa on todellinen klassikkokohde. Museon tekee erityisen ainutlaatuiseksi se, että täällä on kaikki alkuperäistä. Jokainen esine, huonekalut, astiat ja taulut ovat kuuluneet Runebergin perheelle…
WALTER RUNEBERGIN VEISTOSKOKOELMA
Jos oli isä Johan Ludvig Runeberg tunnettu suurmies elämänsä aika, ei poika Walter Runeberg jäänyt juurikaan isästään jälkeen. Walter oli eräs 1800-luvun maamme tunnetuimpia kuvanveistäjiä, jonka merkkiteoksia on useita eri puolilla Suomea. Isä Runebergin kotimuseon vieressä on toinen museo, joka on omistettu Walterin veistoskokoelmalle. Vieraile siis molemmissa…
Yrjö A. Jäntti ei ollut pelkästään WSOY:n pitkäaikainen pääjohtaja, vaan myös meritoitunut taidemesenaatti. Porvoossa syntynyt Jäntti suoritti ylioppilaaksi kirjoittamisen jälkeen maisteritutkinnon Helsingin yliopistossa. Hän lahjoitti yli tuhannen teoksen kokoelmansa Porvoolle, omalle syntymäkaupungilleen…
PUKKILA
Pukkilan kirkonkylän sydämessä, kunnantalon ja pappilan välissä, sijaitsee pukkilalaisten ylpeys, Koivulinnan taidegalleriana toimiva jugend-huvila sekä sen pihapiirissä sijaitseva kotiseutumuseo. Koivulinna valmistui 1900-luvun alussa. Koivulinna lopulta päätyi Pukkilan kunnalle. Huvila kunnostettiin taidekahvilaan varten. Koivulinnan ensimmäinen taidenäyttely pidettiin kesällä 1987…
RUOTSINKYLÄ
Ensikertalaiselle tulee oitis hymy huulille. Loviisan, tai tarkemmin Ruotsinkylän, entisaikojen Gulf-baarissa aika on pysäytetty vuosikymmenien taakse. Legendaarisen paikan omistajat, Aila ja Sami Lassila, ovat päässeet vähällä, kun eivät ole muuttaneet ajan saatossa baarinsa sisustusta. Hyvä niin, sillä muuten meillä olisi yksi nostalginen taukopaikka vähemmän…
erran kesässä Ruotsinkylän raitit täyttyvät vierailijoiden pysäköidyistä autoista. Jokelan maalaistalon pihapiiri täyttyy uteliaista. Vanhan Ajan Päivät on tapahtuma, johon haluaa osallistua liki jokainen kyläläinen. Lapsetkin, onhan tiedossa poniajelua. Toki entisaikojen koneista ja maalaiselämästä kiinnostuneita vieraita saapuu kaukaakin…
RUOTSINPYHTÄÄ
Tästä ei ruukkimiljöö voi juuri idyllisemmäksi tulla. Strömforsin ruukki sijaitsee Kemijoen haaran varrella aivan Kymenlaakson rajalla, mutta Itä-Uudenmaan puolella. Koko ruukin alue huokuu historiallista menneisyyttä tarjoten samalla vahvoja elämyksiä työnäytöksineen…
Ruotsinpyhtää (Strömfors) oli aikoinaan oma kunta, mutta kuntaliitosten myötä se liitettiin Loviisan kaupunkiin. Viirilä on vastaavasti Ruotsinpyhtään alueella sijaitseva pieni kylä. Siellä sijaitsee pieni, mutta tunnelmallinen Viirilän kotiseutumuseo. Harmaahirsinen ajanpatinaa huokuva torppa sijaitsee kauniilla paikalla…
SAMMATTI
Johannes Lohilampi ei ollut kuka tahansa maanviljelijä. Tilanhoidon ohella hän ehti olla monessa mukana. Hän oli päättämässä Sammatin kunnan asioista, osallistui osuusmeijerin ja puhelinosuuskunnan toimintaan sekä oli perustamassa Sammattiin osuuskassaa. Ehtipä hän hoitaa meklarinkin hommia…
Lammintalo sijaitsee nykyisinkin syrjässä. Se oli aikanaan Elias Lönnrotinkin tarkoitus. Tiettömien taipaleiden takana Sammatin Haarjärven vanha savupirtti tarjosi hyvän mahdollisuuden Lönnrotille keksittyä rauhassa kirjoittamiseen. Ennen muuttoaan Lönnrot teki rakennuksessa isoja muutoksia…
Lönnrotin syntymäkoti sijaitsee kauniilla paikalla. Kumpuilevassa maastossa taustalla kimmeltää auringon paisteessa Sammatin Valkjärven sininen vedenpinta. 1800-luvun alussa hirrestä rakennettu torppa aitarakennuksineen on pystytetty pienen mäen päälle…
SIUNTIO
lman tomeraa, mutta hyväntahtoista Charlotta Lönnqvistiä Suomessa olisi kansalliskirjailijoita ehkä yksi vähemmän. Charlotta muistetaan henkilönä, joka antoi Aleksis Kivelle kodin ja mahdollisuuden kirjoittamiseen. Siuntion Fanjunkars on vanha sotilastorppa. Kivi asui torpassa 1863-1870 Charlotta Lönnqvistin vuokralaisena…
Jos kyseessä on eräs Suomen suurimmista maatiloista, voisi olettaa kartanon omistaman maatalousmuseonkin olevan jotain erityistä. Ja sitä se todellakin on. Gårdskulla on, ei pelkästään Suomen, vaan koko Pohjoismaiden suurimpia yksityisiä museoita…
Huomio! Gränszon, Rajavyöhyke, Frontier Zone! Pääsy ilman lupaa kielletty! Siuntion kotiseutumuseo ei ulkopuolelta eroa juurikaan monista muista vanhoista puutaloista. Sisäpuolella odottaa kuitenkin yllätys. Museon kokoelmat poikkeavat perinteisistä talonpoikaisteemoista…
SNAPPERTUNA
Kaksi mainiota kohdetta lähes vierekkäin: Raaseporin linna ja Forngårdenin talomuseo. Nähtävyyksiä yhdistää kaunis 500 metriä pitkä kävelypolku. Ajomatkaa on parisen kilometriä. Linna vie ajassa satoja vuosia taaksepäin. Talomuseo kertoo, miten väki eli ja asui 1800-luvun puolivälissä saaristotilalla…
Maankohoamisen myötä meri on jo kaukana. Snappertunassa sijaitseva Raaseporin linna rakennettiin alun perin 1300-luvulla saarelle. Nyt se seisoo yksinäisenä korkean kallion päällä Raaseporinjoen mutkassa. Maanpinnan kohoaminen ei ollut ainoa syy linnan hylkäämiseen. 1500-luvulla Raaseporin linnan strateginen merkitys väheni…
TAMMISAARI
Filip Karlsson on hurahtanut vanhoihin maatalouskoneisiin. Traktoreiden keräilijöitä on Suomessa useitakin. Traktorit ovat myös osa Karlssonin kokoelmaa. Päähuomion Finbygrändin maatalousmuseossa saavat kuitenkin viisitoista leikkuupuimuria. Traktoreita on parisenkymmentä, vanhimmat ovat 1930-luvulta…
Eläkkeelle jäänyt sairaanhoitaja Tina Rosström on tehnyt jättiurakan, todellisen kulttuuriteon. Työskennellessään sairaanhoitajana kolmekymmentä vuotta hän oivalsi, että katoavaa sairaalaesineistöä tulisi kerätä taltee. Varaa aikaa, sillä kyseessä on erikoinen kohde, joka ainutlaatuisuudessaan ja monipuolisuudellaan on poikkeuksellinen koko Suomessa…
TENHOLA
Jo Venäjän vallan alla 1800-luvun lopulla perustettu Tenholan Martat ovat mitä ilmeisemmin puuhanaisia. Tuskin on toista Martta-yhdistystä Suomessa, joka omistaa ja ylläpitää kotiseutumuseota. Tenholan museo on kaiken lisäksi laadukas ja monipuolinen kohde…
TIMRO
OUTBOARD MUSEUM (Perämoottorimuseo)
(LOPETETTU) Nisse Häggblom tietää perämoottoreista kaiken ja on myös niistä innokas kertomaan. Kokemusta ”peräprutkuista” on kertynyt jo yli viidenkymmenen vuoden ajalta. Aina veden äärellä asuneena Nisseä ovat veneet ja moottorit kiinnostaneet pikkupojasta alkaen…
TUUSULA
Kansalliskirjailijamme Aleksis Kivi vaikutti eri aikakaudella kuin Tuusulanjärven taiteilijayhteisö. Kivi sai elää lyhyen elämän. Hän kuoli 1872 vain 38-vuotiaana Tuusulanjärven maisemissa. Ennen kuolemaansa Aleksis Kiven taloudelliset vaikeudet, masentuneisuus ja alkoholi pakottivat hänet mielisairaalaan elämänsä viimeisinä vuosina…
Moni on kuullut nimen J.H. Erkko, mutta harva muistaa, mistä tulevat kirjaimet J.H. Juhana Heikki Erkko oli suomalaisrunoilija, sanomalehtimies, näytelmäkirjailija ja kulttuurivaikuttaja. Erkon runot muistetaan parhaiten laulujen sanoista, kuten No onkos tullut kesä nyt talven keskelle tai Olet maamme armahin Suomenmaa...
Kirjailija Juhani Aho saapui ensimmäisenä. Mukavana seuramiehenä tunnettu Aho houkutteli muitakin kulttuuri-ihmisiä muuttamaan Tuusulanjärven maalaismaisemiin. Taiteilija Pekka Halonen saapui seuraavien joukossa. Halonen rakennutti ensin pienen saunan. Siinä perhe asui kunnes hirsirakenteinen talo valmistui 1902…
ItK/23 Oe, 40 ItK/15 V, 76 ItK/14. Mystisiä koodeja. Ainakin asiasta tietämättömälle. Kyseessä on ilmatorjuntakalustoa. Vaikka ei olisi innostunut aseharrastelija, on vierailu Tuusulan Ilmatorjuntamuseossa mielenkiintoinen…
1930-luvulla Kellokosken sairaala sai kuninkaallisia arvovieraita. Englantilainen prinsessa tuli saamaan hoitoa skitsofreniaan ja kaksisuuntaiseen mielialahäiriöön. Hoitojaksosta tulikin ennakoitua pidempi, yli 50 vuotta. Todellisuudessa kyse ei ollut oikeasta prinsessasta, vaan Kuopiossa syntyneestä Anna Lappalaisesta…
Tyylikkäästi sisustetun salin pöytä on katettu sinisävyisillä posliiniastioilla. Pöytäpiano seinän vierustalla ei juurikaan vie tilaa tilavasta salista. Seuraavassa huoneessa kuunnellaan vastahankitusta radiosta lähetystä Berliinin olympiakisoista. Tuusulalainen sukutila Klaavola ei ollut mikään pikkutila…
Lottamuseo yllättää. Museo Tuusulan Rantatiellä Syvärannan tilalla on toteutettu uusinta multimediatekniikkaa hyväksi käyttäen. Näyttelyissä on yhdistetty havainnollisesti aitoja sodanaikaisia esineitä, elokuvaa, valokuvaa ja ääntä. Nimensä mukaisesti Lottamuseo kertoo lottien historiasta ja heidän arvokkaasta työstään Suomen itsenäisyyden hyväksi sekä sodan että rauhan aikana…
Raimo Stenvall, syntynyt 1937. Chevrolet vuosimallia 1937. Tästä alkoi tuusulalaisen Stenvallin keräilyharrastus. Hän halusi museokokoelmansa ensimmäiseksi autoksi ikäisensä auton. Nyt museon suojissa on jo useampi menopeli. Määrä ei ole kuitenkaan tärkeintä, vaan laatu…
Lähes Tuusulan kirkkoa vastapäätä sijaitsevalla mäellä on pieni, mutta sitäkin sievempi museo. Rakennuksen vaatimaton ulkonäkö hämää, sillä sisätiloista paljastuu poikkeuksellisen mielenkiintoinen kohde. Kaikesta näkee, että tätä museota on tehty ja ylläpidetty suurella sydämellä…
Paikkaa ei voi olla huomaamatta. Moni Helsingistä Tuusulan kautta Hyvinkäälle kulkeva autoilija (Kantatie 45) on ihmeissään, kun näkee vanhan huoltoaseman katolle laskeutuneen helikopterin ja luurangon ajavan entisaikojen polkupyörällä. Moni myös tunnistaa paikan…
VANTAA
Kehä Kolmosen ja Tuusulanväylän ruuhkainen liikenne on täydellinen vastakohta Helsingin pitäjän historialliselle tunnelmalle. Kahden valtaväylän puristukseen joutunut entinen kirkonkylä on hämmästyttävästi säilyttänyt entisaikojen tunnelmansa…
HELSINGIN PITÄJÄN KOTISEUTUMUSEO
Tunnelmallinen, idyllinen, historiallinen. Helsingin pitäjän hyvin säilynyttä kylämiljöötä voi kuvata monin eri sanoin. Kuninkaantien eli Suuren Rantatien ja Helsingistä Hämeenlinnaan johtavan teiden risteykseen syntynyt pitäjä oli aikoinaan Keski-Uudenmaan tärkeimpiä kirkonkyliä…
Pieni tienviitta opastaa Sotungintieltä Nissbackan veistospuistoon. Tarkkasilmäinen ehkä huomaa tielle asti pari tyylikästä veistosta lähes metsän reunassa, paikassa, missä velloi vuosituhansia sitten merenranta. Paikan historia ulottuu kauas menneisyyteen…
LEONADO DA VILHUN VEISTOSPUISTO
Kuopiossa syntynyt Risto Vilhunen on melkoinen veijari, valloittava persoona. Aluksi on vaikea päättää, onko mies suuruudenhullu kylätaiteilija vain vakavasti otettava artisti. Leonardo da Vilhu on halunnut aina hieman hämmentää. Vilhunen aloitti 1960-luvulla pop-taiteen tekijänä. 1970-luvulla mukaan tuli kiinnostus italialaiseen renessanssiin…
Mikä idyllisyys, vaikka ollaan Ruuhka-Suomessa. Sotunki on Vantaan kaupungin itäisin kaupunginosa. Täällä ollaan piilossa liikenteen valtaväyliltä. Syrjäisen sijaintinsa ansiosta Sotunki on säilyttänyt maalaismaisuutensa. Kylän rakennukset, tiet ja viljelykset muodostavat arvokkaan kulttuurimaiseman…
Lentokoneista ja ilmailusta kiinnostuneen taivas! Suomen Ilmailumuseo lähellä Helsinki-Vantaan lentokenttää tarjoaa herkullisen elämyksen. Jo pelkästään esille asetettujen koneiden määrä on hämmästyttävä. Vantaan Aviapoliksessa sijaitseva Suomen Ilmailumuseo kestää vertailun muun Euroopan vastaaviin…
Heureka! Arkhimedeen kuuluisat sanat on ikuistettu Vantaan Tikkurilassa sijaitsevaan tiedekeskuksen nimeen. Alun perin nimi tuli arkkitehtikilpailun voittaneesta työstä. Vuonna 1980-luvun lopulla avatusta Heurekasta tuli heti suosittu…
TROLLBERGAN TRAKTORI- JA MAATALOUSMUSEO
Lars Asplund oli valloittava tarinankertoja. Trollbergan traktori- ja maatalousmuseo ei ole pelkästään koneista kiinnostuneiden kohde. Museossa on myös monipuolinen emännänparvi, Ruth Asplundin keräämä kokoelma kaikkea mahdollista emännän töihin liittyvää esineistöä, kuten käsitöitä ja työvälineitä keittiöstä ja pesutuvasta…
Junat kulkevat yhä, mutta Tikkurilan alkuperäinen asemarakennus on uudessa käytössä. Sen suojissa toimii Vantaan kaupunginmuseo. Vanha asemarakennus ei olekaan mikä tahansa asema. Se on Suomen vanhin säilynyt asemarakennus. Se kuului Suomen ensimmäisen rautatielinjan Helsinki-Hämeenlinna -radan alkuperäisiin asemiin…
Paljon on ehtinyt tapahtua lyhyessä ajassa. Maaltamuuton ja oivallisten liikenneyhteyksien ansiosta Vantaan kaupunkikuva on muuttunut nopeasti. Siitä huolimatta mielikuva pelkistä kerrostaloista ja kauppakeskuksista on väärä. Keskeltä Vantaatakin voi löytää perinteistä maalaismaisemaa…
VIHTI
Vihdin museo on sijainnut Pikkupappilassa ja Niuhalan vanhalla tyttökoululla (Evakkomuseo) vuodesta 1988. Museon tilat yhdistyvät nyt saman katon alle Kunnantalolle. Vihdin Museo avataan Kuntalassa vuoden 2 022 aikana…
Vihdin museo on sijainnut Pikkupappilassa ja Niuhalan vanhalla tyttökoululla (Evakkomuseo) vuodesta 1988. Museon tilat yhdistyvät nyt saman katon alle Kunnantalolle. Vihdin Museo avataan Kuntalassa vuoden 2 022 aikana…
VARSINAIS-SUOMI
ALASTARO
Hunnaan tilalla on ollut poikkeuksellinen historia. Talon ensimmäinen isäntä on tiedossa, vaikka ajassa mennään 1500-luvulle. Erityisistä lienee se, että Hunnaa oli saman suvun omistuksessa 300 vuoden ajan, vuodesta 1615 vuoteen 1930…
ASKAINEN
Opasteet ovat selkeät. Ensin Raisiosta pienen matkaa Kustavintietä. Sen jälkeen Lemun kautta Askaisiin. Valkoiseksi rapatulta kirkolta alkaa lähes kolme kilometriä pitkä puukuja Louhisaaren kartanolle. Eteen avautuu poikkeuksellinen näkymä Suomessa: hyvin säilynyt italialaistyylinen myöhäisrenessanssilinna…
Sotilasarvolla ei ollut merkitystä. Oli sitten kenraali tai sotamies, oli mahdollisuus ansaita Mannerheim-risti. Talvisodan aikana syntyi ajatus kunniamerkistä. Ensimmäinen ritari oli eversti Ruben Lagus. Seuraavina kunniamerkin saivat kenraalimajuri Paavo Talvela ja eversti Erkki Raappana…
ASPÖ
Aspön saari sijaitsee ulkosaaristossa Korppoon eteläpuolella. Päästäkseen nauttimaan luonnonrauhasta tälle kiireettömälle saarelle ei tarvita omaa venettä. Yhteysalus lähtee Nauvon Pärnäisten lauttarannasta ja perillä Aspössä ollaan parissa tunnissa…
AURA
Reitti Turusta Aurajoen lähteille varsinaissuomalaisessa kansallismaisemassa on mielenkiintoinen elämys, jossa yhdistyy kauniit jokimaisemat ja paikallisen maaseudun historia. Harva edes oivaltaa, minkälainen matkailuhelmi on tarjolla Turun seudun asukkaille…
Talonpoikaissäätiön kunniakilpi kiiltää Koskipirtin komean 1800-luvun rakennuksen seinässä. Se on aikoinaan luovutettu osoituksena arvokkaasta kulttuuriteosta, historiallisen rakennuksen kunnostamisest. Pitkän elämänsä aikana Jäntti ehti kerätä suuren kokoelman. Nyt hänen arvokas esineistö on kaikkien nähtävänä Koskipirtin pihapiirissä sijaitsevassa entisessä meijerissä…
Keräily on sellainen tauti, joka kerran puraistuaan vain pahenee. Auralainen Ari Vilén tietää, mitä se käytännössä merkitsee. Veräjänkorvan museon perustaja on tuttu kotiseutuihminen useimmille seudun asukkaille. Vanhat esineet ovat kiehtoneet Aria jo lapsesta lähtien. 1970-luvulla syntyi ajatus kerätä talteen nostalgiaa. Esineitä karttui siihen tahtiin, että vuonna 1987 oli aika perustaa niitä varten oma kotimuseo…
HALIKKO
Halikon jyhkeän viljamakasiinin ulkonäkö ei ehkä kerro, mitä mielenkiintoista kolme metriä paksujen kiviseinien sisäpuolelta löytyy. Halikon museon laajat kokoelmat tekevät siitä erään Varsinais-Suomen monipuolisimmista kotiseutumuseoista…
Halikon Kreivinmäen mylly sijoitettiin parhaalle mahdolliselle paikalle. Korkealla mäen päällä kumpuilevassa varsinaissuomalaisessa maastossa mylly jauhoi viljaa jo pari sataa vuotta sitten. Hollantilaistyylinen mamselimylly oli jauhinkivineen ja vaihteistorattaineen tuulimyllytekniikan huippusaavutus…
Kuninkaantie seuraa historiallista postireittiä Norjan Bergenistä, Ruotsin kautta Maarianhaminaan ja edelleen Ahvenanmaan saariston halki Turkuun. Täältä reitti jatkuu Etelä-Suomen kautta Venäjän puolelle Viipuriin ja Pietariin. Suomessa tietä on kutsuttu myös nimellä Suuri Rantatie…
Trömperiin ovat aikoinaan pysähtyneet niin tavalliset matkamiehet kuin aateliset, tiettävästi jopa kuninkaalliset. Trömperin kestikievari sijaitsi valtakunnan tärkeimmän maantien, Kuninkaantien varrella Halikon Hajalan kylässä. Nyt liikenne on siirtynyt muualle, mutta vanha maantie on edelleen olemassa. Se kulkee Paimiosta Saloon kievarin vierestä lähes rakennuksen seinää viistäen…
Ympärillä Uskelan- ja Halikonjoen kauniit kumpuilevat maisemat. Halikon Wiurilan kartano sijaitsee upealla paikalla. Kartanon uusklassinen päärakennus ja miljöö huokuvat arvokkuutta. Museovirasto on määritellyt Wiurilan kartanon yhdeksi Suomen valtakunnallisesti merkittävistä rakennetuista kulttuuriympäristöistä…
INIÖ
Varsinais-Suomeen kuuluva, mutta aivan Ahvenanmaan rajalla sijaitseva Iniö on mukava päivämatkakohde. Saarella voi olla yötäkin, mutta halutessaan ehtii illaksi vielä mantereen puolelle. Iniöön pääsee kesäaikana lautalla etelästä Houtskärin kautta tai ympäri vuoden pohjoisesta Kustavista…
JURMO
Saaren kauneus on sen karuudessa. Nauvon Pärnäisistä lähtevän yhteysaluksen viimeinen ”pysäkki” ennen ulkosaariston Utöä on lähes puuton Jurmo. Se tunnetaan sora- ja kivikkorannoistaan. Poikkeukselliset olosuhteet mahdollistavat erikoisen kasvi- ja eläinlajiston. Jurmoa pidetäänkin yhtenä Saaristomeren kansallispuiston mielenkiintoisempana kohteena…
KAARINA
Monet Turusta Kaarinan kautta Saariston Rengastielle matkaavat pysähtyvät heti alkumatkasta tutustuakseen Kuusiston piispanlinnan raunioihin. Vaikka paljoa ei ole enää jäljellä, voi paikan päällä aistia arvokkaan menneisyyden…
Paikan nimi Ristimäki herätti tutkijoissa kiinnostuksen. Arkeologi Juha Ruohonen innostui pienestä metsäsaarekkeesta keskellä Kaarinan Ravattulan Aurajokimaisemaa. Ristimäki oli nimenä vuosisatoja vanha ja sen alkuperää saattoi aluksi vain arvailla. Ruohonen odotti löytävänsä kaivauksissa ikiaikaisia hautoja. Niitä toki löytyikin, mutta paljastui paljon muuta
MUIKUNVUOREN MUINAISJÄÄNNÖSALUE
Taustalla kuuluu Kymppitien ja Ohikulkutien autojen humina. Silti Kaarinan Ravattulan ostoskeskuksen takana sijaitsevassa metsikössä voi siirtyä luonnon rauhaan ja ajassa vuosisatoja taakse päin. Itse asiassa jopa tuhansia vuosia kauas menneisyyteen, kun Muikunvuoren korkeimmat kohdat nousivat merestä noin 8 000 vuotta sitten…
TUORLAN OBSERVATORIO, AVARUUSKESKUS VÄISÄLÄ
Tähtitieteestä kiinnostuneelle Tuorla tarjoaa mielenkiintoisen käyntikohteen. Observatorio eli nykyinen Avaruuspuisto Väisälä on koululaisryhmien suosittu käyntikohde. Tuorlassa käy suuri määrä koululaisia vuoden aikana ihmettelemässä avaruuden saloja…
KALANTI
Suomen perustettiin ensimmäiset kotiseutuyhdistykset 1800-luvun lopulla. Yhdistykset keräsivät talteen talojen liitereihin ja vinteille unohtuneita esineitä. Niitä varten perustettiin kotiseutumuseoita. Sotien jälkeen kotiseutuyhdistyksiä ilmestyi lähes joka pitäjään. Kalantikaan ei tehnyt poikkeusta…
KEMIÖNSAARI
On majakoita ja majakoita. Ja sitten on Bengtskär. Tuskin on Itämerellä toista majakkaa, jolla olisi yhtä vaiherikas tarina kerrottavanaan. Vuonna 1906 valmistuneen majakkarakennuksen historia verisine taisteluineen on täysin poikkeuksellinen…
Pieni, mutta nostalginen Björkbodan Lukkomuseo herättää mieliin muistoja. Vanhat lukot, helat ja avaimet vaikuttavat kovin tutuilta ollakseen museoesineitä. Museo toimii 1840-luvun työväenasunnossa. Se avattiin yleisölle vuonna 1979…
Kemiön saarelle perustettu Sinisimpukan luontokeskus sijaitsee hieman syrjässä. Vierailu Metsähallituksen paljon kiitosta saaneessa Saaristomeren kansallispuiston opastuskeskuksessa on kuitenkin elämys. Kemiön keskustan jälkeen jatketaan Dragsfjärdiin vievälle tielle…(lakkautettu)
Retkipäivän Kemiönsaarella voi aloittaa Kemiön taajaman kupeessa sijaitsevasta Sagalundin kotiseutumuseosta. Vastaavia on Suomessa muitakin, mutta vuonna 1900 perustettu Sagalund on maamme ensimmäinen ulkoilmamuseo…
Amos Andersonin nimen mukaan nimetty taidemuseo toimii Helsingistä. Kuuluisan suomalaisen liikemiehen, lehtikustantajan ja taiteentukijan jälki näkyy myös Kemiönsaarella. Ja millä tavalla. Söderlångvikin kartano, Andersonin Dragsfjärdin kunnassa sijaitseva vapaa-ajanasunto, tarjosi aikoinaan ja tarjoaa yhä edelleen vieraalle unohtumattoman elämyksen…
Kemiönsaaren eteläpäässä sijaitseva merenrantataajama, Taalintehdas, on idyllinen vierailukohde. Kylä on kehittynyt 1600-luvulla perustetun masuunin ympärille. Raudanvalmistuksen perinteet ovat yhä aistittavissa. Paljon on nimittäin säilynyt yli kolmensadan vuoden ajalta. Taalintehdas on veneilijöidenkin suosiossa…
VÄSTERBUKTENIN UIMARANTA (Ölmosin ranta)
Pitkä hiekkaranta ja kirkas vesi. Paikalta löytyy lasten leikkipaikka, keinuja, wc ja uimakoppeja. Kemiönsaaren Västerbuktenin uimaranta on harvinaisuus. Kemiönsaari tunnetaan myös laadukkaasta museotarjonnastaan. Päivän kruunaa vierailu Varsinais-Suomen hienoimmalla uimarannalla. Tosin täällä erityisesti lapsiperheet viihtyvät koko päivän…
KIIKALA
Kiikalan kaunis puukirkko vangitsee katseen. Se näkyy sopivasti kirkonkylän ulkopuolella sijaitsevalle matalalle museomäelle. Tänne on sijoitettu seitsemän rakennusta edustamaan Kiikalan maaseutumaista kulttuuria. Vielä muutamia vuosikymmeniä sitten kotiseutumuseon vieressä oli Kurajärvi, mutta se on kuivatettu…
KISKO
Taskulamppu mukaan! Kiskon Kirkkojärven itärannalla sijaitsee Haapaniemen kartanolinnan rauniot. Paljoa ei ole jäljellä, mutta se mikä on, tarjoaa mielenkiintoista nähtävää. Museovirasto on määritellyt Haapaniemen linnanrauniot valtakunnallisesti merkittäväksi rakennetuksi kulttuuriympäristöksi. Yhdessä pihapiirin ja järvimaiseman kanssa Haapaniemi muodostaa arvokkaan maisemakokonaisuuden…
Kiskon alueella kruunun määräämiä viljamakasiineja on kaksin kappalein. Niistä ensimmäinen, jo 1700-luvulla rakennettu, pystytettiin Toijaan. Hirsinen makasiini kävi kuitenkin 1800-luvun alkuvuosikymmeninä ahtaaksi, joten päätettiin rakentaa uusi…
Kaikki sai alkunsa sattumasta. 1700-luvun puolessa välissä eräs paikallinen löysi kiinnostavasti kimaltelevaa kiveä. Siinä oli kuparia. Pian löydön jälkeen rakennettiin Kärkelänjoen rannalle Suomen ensimmäinen kuparisulatto vuonna 1766. Sen perusti kauppaneuvos Robert Finlay…
Kisko tunnetaan kaivoksistaan. Orijärven kaivos on yksi niistä. Se on Suomen vanhin kuparikaivos, joka toimi vuodesta 1757 aina vuoteen 1957. Kaikki sai alkunsa, kun paikallinen ratsutilallinen löysi kuparia sisältäneen kiven tiluksiltaan…
KORPPOO
Korppoon mielenkiintoisimpiin nähtävyyksiin kuuluu kotiseutumuseo. Se sijaitsee hieman kirkonkylän ulkopuolella Strömman ja Hväsbyn suunnalla. Museo pihapiireineen on hyvin hoidettu. Kauniilla alueella on kymmenkunta eri aikakausien rakennusta eri puolilta Korppoota…
Skärimuseon mielenkiintoisinta antia lienee paikallisen pirtukuninkaan Hjalmar Mäkelän käyttämä pirtureki. Nähtävänä on muitakin kieltolain aikaisia salakuljetusvälineitä. Mäkelä oli tunnettu korppoolainen liikemies 1900-luvun alkuvuosikymmeniltä…
KOSKI TL
HUOVINTIE
Huovi tarkoitti Ruotsin vallan aikana ratsain liikkuvaa sotilasta. He olivat tärkeitä valtion lähettejä, jotka liikkuivat valtakunnan sisällä käyttäen sen aikaisia teitä ja majataloja. Kuninkaan määräyksestä talonpoikien velvollisuuksiin kuului huovien majoittaminen ja ruokkiminen…
Uunolla oli tilaa asua. Yli-Huhkon päärakennus oli aikoinaan Iso-Sorvaston suurimpia. Naimattoman ja lapsettoman Uunon ei tarvinnut kuitenkaan asua yksin, sillä iso maalaistalo tarvitsi myös henkilökuntaa. Isännän apuna uurastivat vuosien ajan emännöitsijä, karjanhoitaja ja kaksi renkiä. Jokaisella oli päärakennuksessa oma huone…
Talon isäntä on ilmiselvästi sammunut tuvan sängylle. Syynä lienee tyhjiin juotu viinapullo. Lattialla lojuu isännän sylkikuppikin. Saappaat on sentään ehditty ottaa jalasta pois. Huumoriakaan ei ole unohdettu Eila ja Aarno Ojalan kotimuseossa…
Kansainvälinen. Eurooppalainen. Kosmopoliitti. Unkarilainen. Suomalainen. Kuvanveistäjä Yrjö Liipolaa (1881 – 1971) voidaan kuvata monin eri sanoin. Koskelaisten mielestä oman kylän poika oli ennen kaikkea koskelainen. Kunnan merkittävin nähtävyys on kuvanveistäjälle omistettu taidemuseo…
KUSTAVI
Ensin Kustavin keskustan läpi Kustavintietä (seututie 192) kohti Vartsalan lossilaituria, muutama sata metriä ennen merta on tien vasemmalla puolella parkkipaikka. Tien toiselta puolelta opaskyltti johdattaa polulle, joka vie Jeremian luolille. Kävelymatkaa kertyy alle puolikilometriä…
Ensin ajetaan Kustavin keskustan läpi Varstalan lossirantaan. Lossit kulkevat aikataulun mukaisesti muutaman kerran tunnissa. Kustavin Saaristolaismuseo sijaitsee lyhyen ajomatkan päässä Etelä-Vartsalan kylässä. Museon kokoelmat on sijoitettu 1800-luvulta peräisin olevan Stuutilan tilan päärakennukseen…
Suuri Postitie on historiallinen maantie, joka kulkee Tukholmasta Ahvenanmaan kautta Suomeen. Mantereen puolella postitie kulkee Kustavin Etelä-Vartsalan kylän satamasta kohti Taivassaloa ja edelleen Vehmaan, Mynämäen, Maskun ja Raision kautta Turkuun…
LAITILA
Miten ihmeessä tänne on mahtunut asumaan isä ja äiti sekä kuusi lasta? Laitilan Kaarinaisissa sijaitseva 1800-luvulla rakennettu mäkitupalaisperheen käyttämä asunto on ällistyttävän pieni. Se oli kuitenkin aikoinaan monen maalla asuneen perheen tapa asua. Mäkitupalaiset olivat maaseudun köyhälistöä…
Vanhan säilyttäminen voi olla intohimo. Laitilalainen kulttuurimaantieteilijä ja innokas, kotiseututyötä kauan tehnyt Katriina Kaitila on kerännyt hienon kokoelman vanhoja esineitä. Katariinan kotitilan pihapiirissä sijaitsevaan entiseen vilja-aittaa on sijoitettu ihailtavaksi satoja paikallisen maalaiselämän työkaluja ja tarve-esineitä…
Kauppila tarjosi turvaa susilta ja rosvoilta. Suljettu umpipiha suojasi asukkaita kaikilta suunnilta. Kauppilan niin sanotun miespihan rakennukset ovat pysyneet umpinaisessa muodossa. Kauppilan pihapiirin säilyminen ei ollut kuitenkaan itsestään selvyys…
Laitilan Padon kylässä sijaitseva Nolhin torppa on oiva esimerkki kotiseudustaan kiinnostuneiden ihmisten intohimosta. Paikallisen kotiseutuyhdistyksen ylläpitämä Nolhinmäen torppa hirsisine piharakennuksineen ei ole suurten turistimassojen kohde. Eikä ole tarkoituskaan…
Laitila tunnetaan virvoitusjuomistaan ja kananmunistaan. Molempiin voi tutustua Laitilan keskustan Poukan talossa, joka on jo sellaisenaan nähtävyys. Laitilan vanhin puurakennus, Poukan tilan punainen päärakennus, toimii nyt matkailu- ja kulttuurikäytössä…
Laitilan Untamalan kyläraitin arvokkaimpiin rakennuksiin kuuluu Sarkin talonpoikastalo. Sen omistaa Laitilan Nuorisoseura. Muiden talojen tavoin Sarkin talo on rakennettu aivan tien varteen. Jo Untamalan kyläraitti on nähtävyys ja harvinaisuus Suomessa. Sarkin hirsinen parituparakennus pihapiireineen vie ajassa vuosisatoja taaksepäin…
Useimmat Kasitietä ajavat porhaltavat vain ohi. Laitilan keskustasta muutama kilometri pohjoiseen Rauman suuntaan Untamala-kyltin kohdalla kannattaa kuitenkin kääntyä sivuun. Lyhyen ajomatkan päässä on viehättävä Untamalan hyvin säilynyt raittikylä…
LEMU
Lemun kirkon vieressä sijaitsee vankka hirsinen makasiini. Samanlaisia rakennuksia on yhä monen muunkin kirkon yhteydessä. Kyseessä on kruunun määräämä lainamakasiini eli pitäjänmakasiini, jonka hoitaminen oli usein seurakunnan vastuulla…
LIETO
Kiemurainen reitti, Hämeen Härkätie, tarjoaa nostalgisen aikamatkan Suomen varhaishistoriaan. Hämeen Härkätie on historiallinen maantie ja yksi Suomen virallisista Tiehallinnon luokittelemista matkailuteistä. Noin 170 kilometriä pitkä reitti kulkee Turusta Hämeenlinnaan…
Tunnelma on täydellinen. Liedon Vanhalinnan kartano ja sen idyllinen ympäristö tarjoavat hienon retkikohteen. Jo paikan sijainti on erityinen. Matka Turun keskustasta kestää kymmenkunta minuuttia. Ohikulkutien jälkeen Liedon suuntaan tullaan tienhaaraan, josta päästään perille…
Hämeen Härkätien alussa, Vanhalinnan kartanon kohdalla, kallio kohoaa yli viidenkymmenen metrin korkeuteen. Sen laella oli rautakaudella, ennen ajanlaskumme alkua, varhaista asutusta. Myöhemmin mäen päälle rakennettiin linnoitus…
Liedon aseman liepeille ja Aurajoen rannalle sijoitettu Lauri Nautelan museo kertoo lahjoittajan elämästä ja keräilyharrastuksesta, mutta museokokonaisuus on paljon muutakin. Nautelankoski on Aurajoen komeimpia koskialueita…
Kun kiipeää ylöspäin mäkimontun pohjalta parisataa Varsinais-Suomen jyrkintä porrasta, on vasta Parmaharjun varsinaisen hyppyrin juurella. Tämän jälkeen olisi vielä tiukka nousu hyppyrin lähtöpuomille. Ilmakin on sateisenharmaa keskellä varsinaisuomalaista sydäntalvea…
Jos museoisännällä riittää tarinoitavaa, riittää sitä myös vierailijoilla. Kyseessä onkin todellinen ”tommone” museo eli jokainen vierailija toteaa, että ”tommone oli meilläkin kotona”. Jotkut kutsuvatkin nostalgista Kahvimuseota ”muistinvirkistämismuseoksi”…
LOIMAA
Aprillipäivänä vuonna 1929 syntynyt taidemaalari ja kuvanveistäjä Alpo Jaakola ei jätä ketään kylmäksi. Loimaan mystisen shamaanin elämä ja tuotanto ovat täynnä ristiriitoja. Ne herättivät aikoinaan sekä kiitosta että kritiikkiä. Valtatie Yhdeksän varrella tienvarsikyltti opastaa Alpo Jaakolan patsaspuistoon…
Loimaa-Seura on hyvä esimerkki, mitä kotiseuturakkaat ihmiset ovat saaneet aikaan. Paikallinen manttaalikunta lahjoitti yhdistyksen käyttöön luonnonkivilohkareista rakennetun makasiinin 1950-luvulla. Sen suojiin päätettiin perustaa kotiseutumuseo…
Seppiä useassa sukupolvessa. Loimaan Kauhanojan kylän Lieskiven suvun miehet ovat olleet kylän tärkeimpiä henkilöitä. Sepän ammattitaitoa tarvittiin ennen teollistumisen aikakautta. Aikoinaan kaikki metalliset tarve-esineet, työkalut ja koriste-esineetkin tehtiin käsityönä…
Loimaalla Turku-Tampere -valtatien kupeessa sijaitsee valtakunnallinen maatalouden eri-koismuseo. Suomen maatalousmuseo Sarka on vuodesta 2010 kuulunut opetusministeriön alaisuuteen. Idea maatalousmuseon perustamisesta juontuu jo vuosikymmenien taakse. 1970-luvulla Loimaa-Seura teki aloitteen maatalousmuseon perustamiseksi. Kesti kuitenkin kauan ennen kuin hanke toteutui. Sarka avattiin vuonna 2005…
MARTTILA
Ehkä Marttila muistetaan parhaiten Nuijasodan jälkeisistä kahinoista, joissa samalla selviteltiin Ruotsi-Suomen kuningasriitoja. Vuonna 1599 käyty Marttilan taistelu on ollut Härkätien suurin sotilaallinen yhteenotto. Kaarle-herttua pyrki valtaan yrittämällä syrjäyttää suomalaisten aateliston tukeman puolalaisen kuninkaan Sigismundin…
Kärryjä, kiesejä, puutynnyreitä, radioita, silitysrautoja, viskureita, maamoottoreita, traktoreita, viskureita, kolme kyläkauppaa, apteekki, koulu, leluja, suksikokoelma… ja tässä vain murto-osa. Marttilan Nostalgiamuseosta löydät kaiken, mitä elämässä on tarvittu, yhteensä lähes 30 000 esinettä. Kaikki on yhden ihmisen, Aila Aumalan, museon perustajan ja keräilijän taltioimana…
MASKU
Hevosmatkojen kaudella Masku sijaitsi sopivasti päivän reissun päässä Turusta. Seuraavan päivän etappi ulottui Mynämäkeen. Tarve Maskun kestikievarille oli ilmeinen. Maskun Humikkalassa sijaitsi kestikievari jo 1800-luvun alussa…
MIETOINEN
Mietoisten kotiseutumuseo ei ole missä tahansa talossa. Museo sijaitsee Mynäjoen varrella keskiaikaisen Alasjoen kartanon mailla. Historiallisten asiakirjojen mukaan rälssimies Olavi Tavast olisi ostanut Alasjoen kartanon vuonna 1375. Hänen pojastaan, Mauno II Tavastista, tuli Suomen kuuluisin keskiaikainen piispa…
MUURLA
Pieni punainen tupa ja pottumaa. Salosta suunnasta Muurlan keskustaan saavuttaessa näkyy tien reunassa vaatimaton mökki. Honkasen Kallella ja vaimollaan Olgalla sekä heidän yhdeksällä lapsellaan ei ollut järin paljon tilaa asua. Siitäkin huolimatta, että Kalle oli laajentanut mökkiään…
Astuessaan sisään Viljo Hurmeen Muurlassa sijaitsevaan ateljeekotiin syntyy heti vaikutelma, miten Viljo ja hänen vaimonsa Aune olisivat vain käymässä kirkonkylällä. Pariskunta saattaisi palata takaisin kotiin minä hetkenä hyvänsä. Kodin sisustus on säilynyt hyvin alkuperäisenä…
MYNÄMÄKI
Kotiseuturakkaus kukoistaa Mynämäen Karjalassa. Kunta itsenäistyi Mynämäestä 1900-luvun alussa. Vuonna 1977 palattiin takaisin vanhaan emäpitäjään. Karjanhoidosta tunnettu metsäinen ja mäkinen Karjala poikkeaa maastoltaan muista Mynämäen peltovaltaisista alueista…
KORVENSUUN VOIMALAITOS- JA KONEPAJAMUSEO
Mynämäen Korvensuu on ainutlaatuinen paikka. Konepajamuseo kertoo maaseudun teollisuushistoriasta ja sen merkityksestä kylän kehitykseen. Luonnonkauniissa Korvensuussa paikalliset maanviljelijät ja tehdastyöläiset ovat eläneet ja asuneet rinnakkain…
Kaikki sai alkunsa vuonna 1951. Untamo Setälä pistäytyi ensimmäisen kerran huutokaupassa. Siitä alkoi keräilyinnostus. Untamo tietää, miten käy, kun keräily puraisee. Se vain pahenee ajan myötä. Nyt Setälän kokoelma käsittää sadoittain mielenkiintoisia esineitä…
Vihtori Ylen oli arvonsa tunteva kyläseppä, äkkipikainen luoteeltaan. Naimakauppoja ei koskaan syntynyt. Vihtori asui hirsitorpassaan elämänsä loppuun. Hänen jälkeensä torpan omistajat vaihtuivat, kunnes rakennus lahjoitettiin Laajoen kylätoimikunnalle. kylätoimikunnan miehet siirsivät rakennuksen nykyiselle paikalleen kesäteatterin läheisyyteen…
NAANTALI
Sijainti on aivan loistava, Naantalin vanhankaupungin ytimessä. Vierasvenesatamastakin on vain lyhyt kävelymatka kaupungin hienoimmalle kohteelle. Harmaanvalkoiseksi rapattu talo, Casa Haartman, oli pitkään kätkössä ollut helmi. Ihmekös tuo, sillä taiteilijakoti on ollut avoinna yleisölle vasta lyhyen aikaa…
Kävelykierros Naantalin vanhassakaupungissa täydentyy vierailemalla paikallisessa museossa. Kun kävelee rannan suunnasta Mannerheiminkatua pienen tovin, saapuu museoalueelle. Kadun varren historialliset puutalorakennukset ovat toinen toistaan kauniimpia. Naantalin museon tunnistaa Museo-kyltistä…
Ei ihme, että idyllinen Naantali on valittu useasti elokuvien filmauspaikaksi. Hyvin vanhanajan ilmeensä säilyttäneen merenrantakaupungin kulissit ovat aidot. Kesällä unikekokaupunki herää talviunestaan ja sen. Kiitos Muumimaailman, lapsiperheet ovat yleisin näky Naantalin katukuvassa…
NAUVO
Aja Nauvo keskustasta kohti Korppoon saarta. Ennen lossimatkaa käänny Norrstrandsvägenille. Lyhyen ajomatkan päässä näkyy kasvihuoneet ja kyltti Traktor museum. Perillä odottaa nostalgiaa pursuava Fagerlundin traktorimuseo. Veljekset ovat entisöineet viimeisen päälle yli kolmekymmentä traktoria…
Tehty ajankuluksi. Hedelmällisyysriitti. Parempi kalaonni. Suotuisat ilmat…Selityksiä on monenlaisia, mutta todellisuudessa ei tiedetä jatulintarhojen käyttötarkoitusta. Joka tapauksessa niitä löytyy eri puolilta Eurooppaa, mutta Suomessa niitä on enemmän kuin missään muualla, liki parisensataa. Lähes kaikki maamme jatulintarhoista sijaistee rannikkoseudulla. Nauvon Hvitsin tilan jatulintarha Finbyssä on yksi niistä…
Laivamallirakentaja Åke Sandvall riittää syyksi poiketa Nauvoon. Kylän oman pojan taitavaa kädenjälkeä voi ihailla Nauvon Merenkulkumuseossa…
Saariston Rengastie tarjoaa mahdollisuuden tutustua Turun saaristoon, vaikka ei omistaisi venettä. Matka taittuu kauniissa saaristolaismaisemissa autolla, moottoripyörällä tai jopa fillarilla. Etukäteissuunnittelu on välttämätön. Muuten saattaa jumiutua lauttajonoihin…
Seili sijaitsee Saaristomeren luonnonsuojelualueella 30 kilometrin päässä Turusta. Nauvoon ja Rymättylään on matkaa vain noin kuusi kilometriä. Vaikka saari sijaitsee lähellä, on Seilin saaressa aivan oma tunnelmansa. On vaikea kuvitella, että saari oli aikoinaan lähes puuton. Nyt se on kaikkea muuta kuin karu kalliosaari…
NOUSIAINEN
Aloita kirkolta! Nousiaisten kirkon sijainti korkealla joentörmällä on vaikuttava. Kirkolla ja ympäröivällä maisemalla on tärkeä osa Suomen kulttuurihistoriaa. Tiettävästi Nousiaisten keskiaikainen kivikirkko on rakennettu Pyhän Henrikin hautakirkoksi 1200-luvun lopulla. Samalla paikalla oli puukirkko jo vuosisataa aikaisemmin…
ORIPÄÄ
Pala Italiaa hevospitäjä Oripäässä. Taiteilija Viljo Syrjämä ei itse Käynyt Italiassa. Stipendi taideopiskelua varten oli jo taskussa, mutta sota muutti suunnitelmat. Italian innoittama Syrjämä löysi eräästä kirjasta valokuvan Firenzen San Marcon luostarista. Siitä tuli esikuva hänen kodilleen. Tuloksena oli Oripään erikoisin talo…
Aurajoki ja sen jokivarren maisemat ovat itsestäänselvyys alueen asukkaille. Aina ei tule ajatelleeksi, että kyseessä on Suomen eräs vanhimmista ihmistoiminnan muokkaamista kulttuurimaisemista, valtakunnallisestikin arvokkaasta kansallismaisemasta…
Punainen tupa ja perunamaa. Ida Hartmann toteutti unelmansa. Amerikan vuosilta oli jäänyt sen verran talteen sukanvarteen, että Idalla oli varaa ostaa itselleen Oripäästä punainen mökki. Lapseton Ida testamenttasi mökkinsä irtaimistoineen Oripään kunnalle kotimuseota varten. Kaikki on mökissä yhä alkuperäisillä paikoillaan…
Eino Äärin kauppaa tultiin katsomaan kauempaakin. Oripäässä 1930-luvulla kaupankäynnin aloittanut nuori 21-vuotias kauppias sai useita vakioasiakkaita vuosikymmenien aikana. Eino malttoi jäädä eläkkeelle vasta 75-vuotiaana. Tavara vaihtoi omistajaansa Äärin kaupassa viidellä eri vuosikymmenellä…
Jo pelkkä lyhyt ja ytimekäs nimi, Matin museo, saa satunnaisen vierailijan vienosti hymyilemään. Mutta heti, kun astuu sisälle Matti Selinin keräilymaailmaan, tulee lopullisesti hyvälle tuulelle. Täältä jokainen vierailija poistuu takuuvarmasti hyvällä tuulella…
PAIMIO
Kylähullu, ajatteli moni. Etenkin, kun mies suunnitteli tosissaan ikiliikkujaa. Todellisuudessa Paimion viisas, August Pyölniittu on lisänimensä ansainnut. Paimion erikoisin pienviljelijä oli oman tien kulkija, originelli itseoppinut tiedemies…
Uuden museon avaaminen on nykyisin harvinaista. Näin kuitenkin tapahtui taannoin Paimiossa. Avajaisiin osallistui ministeritason vieraita. Käsityömuseo Miilan perustamisen mahdollisti mittava lahjoitus. Halikossa eläneen Lyyli Tuomolan viimeinen tahto toteutui…
Linnavuoret olivat korkean ja mieluummin jyrkkärinteisen mäen päälle rakennettuja entisaikojen puolustuspaikkoja. Ne olivat käytössä ennen varsinaisten linnojen rakentamista. Tärkeintä oli, että linnavuori oli vaikeasti valloitettavissa. Paimiossa alle kolmen kilometrin päässä kirkolta Sukselantien (2341) varressa kohoaa yli 40 metrin korkeuteen Nakolinnanmäki…
Alvar Aallon suunnittelema Paimion parantola on funktionalismin huipputeos. Mäntymetsä, vihreät nurmikot ja värikkäät istutukset johdattavat valkoisena hohtavan rakennuksen luo. Sisäänkäyntiä kohti kapeneva piha ottaa vierailijan syliinsä…
Paimiolaiset ovat aina olleet ylpeitä sähköisestä menneisyydestään. Katetta osuvalle mielikuvalle riittää, sillä Paimiossa sytytettiin sähkövalot jo yli sata vuotta sitten. Tarina kertoo, miten alussa oli vain Iso-Iivari ja tolppakengät. Iivari Hemming Lähteenmäki osasi aavistaa sähkön merkityksen maaseudullakin….
PARAINEN
Paraisten kotiseutumuseon erikoisuus on Vladimir Iljitš Lenin. Museon Kirjalantalon yksi huone on omistettu vallankumousjohtajalle. Huone on sisustettu Leninin muistohuoneeksi. Hän yöpyi huoneessa talvisella pakomatkallaan Ruotsiin 1907…
Paraisten teollisuusmuseo sijaitsee Nordkalkin kalkkikivilouhoksen vieressä. Näyttelyiden avulla saa käsityksen kalkki- ja sementtiteollisuustoiminnasta. Tehdas oli myös osa kaupunkilaisten vapaa-aikaa. Kalkkiyhtiö harjoitti louhinnan ohella merenkulkua, minkä esineistöä on myös esillä…
PERNIÖ
Luonnoskaunis ruukkialue kerää kehuja. Etenkin motoristit suosivat Mathildedalia. Kauniisti kumpuileva maantie varsinaissuomalaisessa maisemassa on kesäidylliä parhaimmillaan. Auringossa kimmeltävä meri tuo lisäplussaa. Mathildedalin rautaruukin historia ulottuu 1600-luvulle asti. Silloin Hummeldalin puron varteen rakennettiin vasaralaitos…
Kyseessä on museo, jota oikeasti ei ole edes olemassa. Harvinainen se ainakin on. Suomen, ehkä jopa maailman ainoa muovikassimuseo syntyi lähinnä vitsinä. Lopputulos on kuitenkin täysin poikkeuksellinen. Perniöläistyneillä Timo Lapilalla ja vaimollaan Tarjalla on erikoinen harrastus: muovikassien keräily. Moni muukin on niitä kerännyt, mutta Lapiloiden kokoelma lienee lyömätön: kymmeniä tuhansia kasseja…
Vieraskirjan mukaan kaukaisimmat kävijät ovat tulleet Amerikasta asti. Perniön Nostalgia-automuseo ei sijaitse vilkkaan tien varrella. Tänne ei eksy sattumalta. Useimmat saapuvatkin Perniön Ylikulman automuseolle suunnitellusti. Maine on kiirinyt laajalle…
Perniön museo ei ole mikä tahansa museo. Se on eräs Varsinais-Suomen kiinnostavimmista kohteista. Perinteisiä kotiseutumuseoita kiertävä saattaa yllättyä nähdessään Perniön museon monipuoliset kokoelmat. Jo itse rakennus on komea. uusklassinen rakennus muistuttaa enemmän kartanoa kuin perinteistä kotiseutumuseosta…
Perniön seudulle syntyi teollisuutta jo varhain. 1600-luvulla perustettiin ensimmäiset ruukit. Ruotsinvallan aikana emämaa tarvitsi runsaasti rautaa jo pelkästään asevoimiaan varten. Suomessa riitti malmia ja etenkin puuta hiilen polttamista varten. Vesivoimaa saatiin virtaavista koskista…
PERTTELI
Unohda moottoritie. Siirry sivuun pääväyliltä. Historiallinen Hiidentie tarjoaa nostalgisen elämyksen. Tie johtaa Salosta Uskelan ja Perttelin kautta Somerolle. Hiidentietä pitkin on kuljettu jo keskiajalta lähtien. Todennäköisesti Uskelanjoen vartta kuljettiin Hämeeseen jo rautakaudella…
JUVANKOSKEN TEOLLISUUSYMPÄRISTÖ
Juvankoski ympäristöineen edustaa tai pikemminkin edusti alkuperäisessä asussaan 1800-luvun paperiteollisuutta. Paljon on ehditty purkaa. Koskiuoma on lähes alkuperäisessä kuosissaan, useimmat tehdasrakennukset jo kadonneet. Silti alueeseen kannattaa tutustua…
Kuninkaallinen käskykirje vuodelta 1757 kehotti rakentamaan lainamakasiineja katovuosien varalle. Perttelin seurakunta oli osallisen Uskelan pitäjämakasiinin perustamisessa. Myöhemmin pertteliläiset anoivat lupaa omaan lainamakasiiniin…
Pellonpään talonpoikaismuseo sijaitsee Vihmalolla vajaan kolmen kilometrin päässä Perttelin kirkolta. Aivan Vähähiidentien varressa sijaitseva päärakennus on hyvässä kunnossa. Aktiivinen Perttelin kotiseutuyhdistys on pitänyt Pellonpään tilan päärakennuksesta ja kokoontumistilastaan hyvää huolta…
PÖYTYÄ
Kun on supliikkimies, jolla on sekä hulvaton mielikuvitus että mainio kädentaito, niin mitä syntyy. Pöytyän Kaitoonmäellä sijaitsee ITE-taiteilija Kyösti Iiitin ihmemaa, Enkelipuisto. Kyseessä on eräs Varsinais-Suomen kiehtovimmista matkailunähtävyyksistä. Jo saapuminen taiteilijan veistosparatiisiin on vaikuttava…
Kurjenrahkan suosituin nähtävyys on Kuhankuonon rajakivi. Sen näkemiseen ei tarvita erityisiä retkeilyvarusteita. Karpalopoluksi nimetty alle kahden kilometrin reitti sopii kaikille ja kaiken ikäisille. Perille pääsee jopa lastenvaunuilla – huolimatta, että liikutaan aidossa varsinaisuomalaisessa suomaastossa…
Pöytyän Aurajokilaakson kirkonkylä on pieni, mutta kulttuurihistoriallisesti merkittävä. Nykyisen kirkon läheisyydessä, tien toisella puolella, on erikoinen ja Suomessa erittäin harvinainen hirsirakenteinen hautausmaan aita…
Pöytyän kirkkoherra Johan Sundvall anoi kuntalaisilta uutta pappilaa. Köyhä seurakunta ei kuitenkaan innostunut kirkkoherransa mahtipontisista suunnitelmista. Niinpä Sundvall päätti rakentaa uuden pappilan osittain itse. Siitä tulikin eräs komeimmista Suomen pappiloista…
Reppuniemen ulkomuseoalue sijaitsee Turuntien varrella noin kilometrin päässä Pöytyän kirkolta. Paikka on tuttu monille ulkopaikkakuntalaisillekin suositusta kesäteatterista. Kaunis sijainti Aurajoen rannalla vanhojen rakennusten ympäröimä on idyllinen paikka kesäteatterille…
Moni poikkeaa vakioasiakkaana, osa ensimmäistä kertaa sattumalta. Jälkimmäisiä odottaa sisätiloissa melkoinen yllätys. Vanha kyläkauppa on edelleenkin kauppa, mutta ei ihan sellainen, mitä odottaisi näkevän syrjässä maaseudulla. Pöytyän Riihikoskella sijaitseva Riihipuoti on ollut jo vuosien ajan eräs Aurajoentien erikoisimmista nähtävyyksistä ja ostospaikoista…
Sisääntulijoita on jonoksi asti. Moni on saapunut kauempaakin, sillä Velmeri Männikön ihmemaa on saanut julkisuutta valtakunnallisesti. Eikä ihme, sillä vastaavaa ei ole muualla Suomessa. Jokaisella, siis ihan jokaisella, vierailijalla on epäuskoinen ilme kasvoillaan. Harvassa museossa näkee yhtä paljon iloisia ilmeitä, ikään katsomatta…
RUSKO
On harmaakivikirkkoja ja harmaakivikirkkoja, vaan Ruskon kirkko poikkeaakin muista. Syystäkin Museovirasto on määritellyt sen valtakunnallisesti merkittävistä rakennetuista kulttuuriympäristöistä. Korkealla mäellä kellotapulin, lainamakasiinin ja hautausmaan ympäröimä pieni harmaakivikirkko tekee lähestyjään heti vaikutuksen…
Hilkulla oli! Nimittäin Ketosen torpan kohdalle suunniteltiin liikenneympyrää! Kaavamuutoksen jälkeen vanha torppa kuitenkin suojeltiin. 2000-luvun alussa tontin omistanut K-kauppias halusi purkaa torpan, mutta sekin ajatus torpattiin. Arvokas rakennus säilyi…
Ruskon harmaakivikirkon kupeessa sijaitsee Rusko seuran ylläpitämä Rindellin museoksi muutettu mäkitupa. Torpan sijainti ympäröivine maisemineen on täydellinen. Sammaloitunut polku johtaa hautausmaan poikki kohti torpan pääovea. Sisätiloissa tunnelma on aito. Syntyy oitis vaikutelma, miten perhe on poistunut vain hetkeksi muualle…
SEPÄN PAJA JA RAARELMAN KIVIAITA
Seppä oli kylän arvostetuimpia miehiä. Hänen ammattitaitoaan tarvittiin ennen koneita ja teollista tuotantoa. Kylän sepät valmistivat metalliset työkalut ja tarve-esineet. Sepän tehtäviin kuului myös vanhojen metallitavaroiden kunnostus. Paloturvallisuuden vuoksi sepän pajat sijaitsivat yleensä syrjässä…
RYMÄTTYLÄ
Kirkkosalmi työntyy syvälle Rymättylän saaren sisäosia. Juuri ennen kylän keskustaa salmi muuttuu Kirkkolahdeksi. Lahden etelärannalla sijaitsee Maskulainen-niminen kylä. Rymättylän museo on entisen Maskulaisten talon vanhassa päärakennuksessa aivan kirkonkylän tuntumassa…
Silliä ja uusia perunoita. Varma kesän merkki. Kuuluisaa Rymättylän Röölän tapahtumaa vietettiin ensimmäisen kerran alkukesällä 1990. Uuden tapahtuman suosio oli suurempi kuin osattiin odottaa. Mikä olisikaan tälle tapahtumalle parempi paikka kuin Röölan satama-alue. Sillinpyytämisellä on täällä pitkät perinteet…
SALO
Elektroniikasta vähemmän ymmärtäväkin oivaltaa oitis, kuinka arvokkaasta ja monipuolisesta kokoelmasta onkaan kysymys. Salon kaupungin elektroniikkakokoelmiin on tallennettu pääosin kotimaassa, mutta myös ulkomailla valmistettuja laitteita. Keräilyn tulos: tuhansien nostalgisten elektroniikkaesineiden kokoelma…
Kallion opettajapariskunnalla oli lyhyt työmatka. Tarvitsi vain siirtyä salin puolelta rakennuksen toisen päädyn luokkahuoneeseen. Museo esittelee mielenkiintoisella tavalla koulun toimintaa yli 100 vuotta sitten sekä opettajaperheen asuntoa…
Taide tekee ihmiselle hyvää. Salon taidemuseon, Veturitallin, mielenkiintoinen 100-vuotinen historia ja onnistunut uusiokäyttö saa jo hyvälle mielelle. Nautinnon täydentää taidemuseossa järjestettävät vaihtuvat taidenäyttelyt. Veturitalli avattiin taidemuseona vuonna 1998…
SAUVO
Sauvon historian perinteitä vaalitaan. Monien muiden paikkakuntien tavoin innokkaat omasta kotiseutunsa historiasta kiinnostuneet sauvolaiset ylläpitävät omaa kotiseutumuseotaan. Kylän keskustan vanha punainen Vahtisten maalaistalo pihapiireineen muuttuu kesäisin mielenkiintoiseksi tapahtumapaikaksi…
Suomen komein keskiaikainen kivikirkko. Tätä mieltä ovat ainakin sauvolaiset komeasta kirkostaan. Toki samaa mieltä ovat myös kirkkoarkkitehtuuriin perehtyneet asiantuntijamme. Heidän mielestään Sauvon kirkko on sisustukseltaan ja esineistöltään parhaiten säilynyt keskiaikainen kirkko Suomessa…
SOMERO
Varaudu pysähtymään! Tienvarsiopaste tulee juuri ennen kuuluisaa Baddingin kioskia. Monet paikalle pysähtyneet ei välttämättä pysähdy vain kahvikupposen takia, vaan somerolaisen oman pojan Rauli ”Badding” Somerjoen (1947-1987) innoittamana…
HIIDENLINNA JA SISUMETSÄN SEIKKAILUPUISTO
Hiidenlinnasta on tullut koko perheen matkailukohde. Lapsille on tarjolla omaa ohjelmaa. Koivuniemen kivilinnan ympärille avattiin Sisumetsän Seikkailupuist. Hiidenlinna sijaitsee syrjäkulmilla Someron Somerniemellä metsän keskellä Särkjärven rannalla…
Intohimo on vaatimaton sana kuvaamaan Pekka ja Heikki Mäkilän veljesten harrastusta. Vaikka ei olisi traktoreista järin innostunut, tekee Mäkilän traktorimuseo vierailijaan suuren vaikutuksen. Eikä nähtävänä ole pelkästään vanhoja moottorivetäjiä, vaan kokoelmaa ovat kartuttaneet lukuisat maamoottorit, hevostyökalut ja puimakoneet sekä vanha höyrykonekin…
Nähtävänä on Suomen vanhin ja laajin ikeiden kokoelma. Pyykin silittämiseen tarkoitettu kaulauslauta- ja juomaleilikokoelma on arvokas. Onpa joukossa jopa somerolaisen keksijän ja taiteilijan Antti Luukon ikiliikkuja. Suurempien maatalouskoneiden säilytystä varten yhdistyksellä on käytössään isommat tilat – Peltotyökalumuseo – Torppamuseota vastapäätä…
Tehdään savupirtti, siinä onnistuvat kaikki tärkeät toimet: asuminen, puiminen ja saunominen. Näin totesi Taavetti Sarjanen, pirtin rakentaja, 1800-luvun lopulla. Lopputuloksena syntyi pieni savutupa, jossa Taavetin ja hänen vaimonsa lisäksi asui seitsemän lasta…
Kalle Männistö oli viimeinen. Siihen päättyi yli 100 vuotta kestänyt yhtäjaksoinen savenvalantaperinne Someron Kultelassa. Kalle kuoli vuonna 1974. Perinteen aloittaja oli Johan August Roos. Hän perusti Kultelan ensimmäisen verstaan vuonna 1869. Roosien savenvalajasuku jatkoi töitä kolmessa sukupolvessa…
Ensin tarvittiin innokas puuhamies. Hän oli Someron yhteiskoulun suomen kielen lehtori, filosofian tohtori, kotiseutuneuvos Tapio Horila. Miestä voidaan pitää Torppamuseon ideoitsijana. Museoajatuksen toteuttamiseksi oli perustettava yhdistys. Somero-Seuran perustamiskokous pidettiin vuonna 1953. Tätä ennen paikkakunnalla oli järjestetty maatalousnäyttely..
SUOMUSJÄRVI
Leipuri ja virvoitusjuomatehtailija Hemming Pohjola oli pitäjän propellipää, keksijä. Hulvattoman mielikuvituksen tuloksena syntyi ikiliikkuja 1930-luvulla. Hemming suunnitteli keksintöään vuosikymmeniä. Kerrotaan, että se jopa toimi muutaman päivän. Laitteen periaatteena oli, että liike siirtyi pyörästä toiseen…
Kyseessä ei ole mikä tahansa tienvarsikuppila. Lahnajärvi on Suomen ensimmäinen automatkailijoille tarkoitettu taukopaikka. Aika oli toinen 1950-luvulla, kun Lahnajärven taukokeidas ilmestyi Helsinki-Turku -tien puoliväliin. Siihen aikaan Valtatie 1 oli pääosin vielä sorapintainen ja matka pääkaupungista Turkuun kesti paljon pidempään kuin nykyisin. Hyvälle taukopaikalle oli siis tarve…
TAIVASSALO
Tänne kannattaa tulla kauempaakin, sillä Taivassalon Viiasten kartanomuseo on eräs Varsinais-Suomen monipuolisimmista kotiseutumuseoista. Moni hämmästyy näkemästään. Nähtävää on niin paljon, että kiireisinkään ei selviä täältä nopeasti ulos. Varaa siis riittävästi aikaa. Poikkeuksellisen monipuolisen museon käytössä on kartanon päärakennuksen lisäksi piharakennuksia…
TARVASJOKI
Kirkko keskellä kylää! Hämeen Härkätien varrella sijaitseva Tarvasjoen kirkko vaikuttaa tutulta. Eikä ihme, onhan se kuuluisan kirkonrakentaja Mikael Piimäsen rakentama. Isänsä Antin kanssa hän oli eräs Suomen tunnetuimmista kirkonrakentajista. Piimäsen töille tuttu kirkon yhteydessä oleva sipulinmuotoinen kellotorni koristaa myös Tarvasjoen kirkkoa…
TURKU
MUSEOT
TURUN MUSEOKOHTEET (kooste)
Turussa reilusti yli kolmekymmentä. Osa on avoinna vain harvakseltaan, osa vain kerran vuodessa, osaan pääsee, kun sopii vierailusta etukäteen. Ohessa on kattava kattaus siitä, mitä Turku oikeasti tarjoaa…
Eräs Suomen kiehtovimmista museoista, historian ja nykytaiteen museo Aboa Vetus & Ars Nova. Tarjolla on yhdistelmä kiehtovaan keskiaikaa ja modernia taidetta. Ensiksi mainittu on historiallinen museo, joka on rakennettu Luostarikorttelista esiin kaivettujen raunioiden päälle. Löydetty esineistö on myös esillä…
Jyrätään vaan matalaksi, mokomakin rötiskä, ajattelivat aikoinaan monet turkulaiset poliitikot. Onneksi näin ei käynyt. Hilkulla kuitenkin oli, että Qwenselin talo, eräs Turun ja jopa koko Suomen arvokkain puinen porvaristalo, olisi palanut jo aiemmin poroksi…
Turun biologisessa museossa oppii tunnistamaan kotimaisia eläinlajeja. Näin ovat tehneet tuhannet koululaisryhmät jo vuosikymmenien ajan, sillä Turun biologisen museon perustamisesta on kulunut jo reilusti yli 100 vuotta. Vastaavanlaista ei ole Suomessa, ei edes koko Euroopassa – Tukholmaa lukuun ottamatta…
Moni Aurajoen rantaa kävelevä pysähtyy ihailemaan sympaattiselta vaikuttavaa pikkutroolaria. Laituriin kiinnitetty sinivalkoinen Blue Nose -niminen alus kerää katseita. Eikä ihme, sillä aluksen kippari Antti Valtola pitää omistamansa troolarin moitteettomassa kunnossa…
Ruotsin varakonsuli, liikemies, kaupunginvaltuuston jäsen, tehtailija, suurlahjoittaja jne. Alfred Jacobssonin tittelilista on pitkä. Lähes loputon on myös luettelo niistä yrityksistä, joita hän oli perustamassa ja johtamassa. Osa niistä toimii yhä nykyisinkin. Seuraavat ovat tuttuja: Turun Osakepankki, Höyrylaivaosakeyhtiö Bore, Turun Kaakelitehdas, Turun Verkatehdas, vakuutusyhtiöt Fennia ja Verdandi.…
Brinkhallin alakulo päättyi, kun Suomen Kulttuuriperinnön Säätiö osti kartanon Turun kaupungilta vuonna 2001. Säätiö oli saanut lahjoituksen Anna ja Signe von Bonsdorffin rahastolta. Varat käytettiin kartanon hankintaan sekä sen kunnostamiseen…
Toimii. Ei toimi. Toimii. Ei toimi. Toimii. Ei toimi…Kyseessä on tietysti eräästä Turun uusimmasta nähtävyydestä. Tuskin idean isä aavisti hankkeen suunnitteluvaiheessa vuonna 2010 kuinka paljon Kakolanrinteen tuleva rinnehissi, funikulaari, tulee saamaan julkisuutta…
Eräs yksityiskohta, mikä Turkuun tullutta matkailijaa aina vaan ihmetyttää, on Förin maksuttomuus. Turusta Åboon voi reissata jokilautalla ilmaiseksi. Paikallisille Aurajoen ylitys on arkipäivää, mutta etenkin kevään luokkaretkeläisille yli 100-vuotias on omanlaisensa elämys…
Suomen mielikuvituksellisin museo, Huudi-museo, laittaa vierailijan pään pyörälle. Museo, jota ei ole, esittelee esineitä, joita ei ole olemassa. Sen toimintaa pyörittää mies, jonka ei pitänyt edes syntyä eikä kouluttautua kultasepäksi…
Saarisen hautaustoimiston Linnakadun kellarikerroksesta löytyy todellinen helmi. Piilossa katseilta on autotalli, jossa Jarno Saarinen aikoinaan rakenteli moottoripyöriään. Pikkuveli Jari on kerännyt sinne hienon kokoelman nostalgisia muistoja…
JOUKO KURRIN PERÄMOOTTORIKOKOELMA
Voisi olettaa, että edesmennyt Jouko Kurri myhäilee tyytyväisenä pilvenreunalla. Hänen komea elämäntyönsä on seuraavien sukupolvienkin ihailtavana – vieläpä parhaassa mahdollisessa paikassa, Merikeskus Forum Marinumissa Turussa…
Joulurauhan julistus on luettu Turussa lähes katkeamattomana perinteenä 700 vuoden ajan aina 1300-luvulta asti. Brinkkalan talon parvekkeelta joulurauha on julistettu vuodesta 1886 lähtien. Nykyinen joulurauhan julistuksen kaava on peräisin vuodelta 1903…
Kun muualla Kakolanmäellä rakennetaan kokonaan uutta tai nykyaikaistetaan vanhoja rakennuksia rakentamalla esimerkiksi parvekkeita, toimitaan mäen korkeimmalla kohdalla päinvastoin. Keltainen kivitalo eli vankilajohtajan entinen asunto pihapiireineen, entisöidään ulkoasultaan alkuperäiseen asuunsa…
Kuralan Kylämäki on museo- ja kulttuurivirkistysalue, jossa pääsee siirtymään entisaikojen tunnelmaan. Kylämäki sijaitsee kaupungin kupeessa, mutta tunnelmallinen maalaismiljöö rakennuksineen ja puutarhoineen on aito ja alkuperäinen…
Joulu on Turussa sijaitsevan Kuralan Kylämäen yksi vuoden kiireisimpiä aikoja, mutta varsinaisen sesonki on kesällä. Silloin Kylämäki on suosittu perhematkailukohde, kiitos monien kotieläimien. Pitkä matka on kuitenkin kuljettu nykypäivään. Paljon piti tapahtua ennen kuin museotoiminta pääsi alkamaan. Ei liene yllätys, että koko alue oli aikoinaan jäädä kerrostalojen alle…
Alku oli vaatimaton. Vain muutama petipaikka. Tosin aikakin oli tyystin toinen kuin nykyisin. Elettiin 1700-luvun puolenvälin aikaa, kun Ruotsin kuningas Adolf Fredrik allekirjoitti lasaretin perustamisasiakirjan. Vuodesta 1756 käynnistyi ei pelkästään Turun, vaan koko Suomen sairaalahistoria…
LUOSTARINMÄEN KÄSITYÖLÄISMUSEO
Astu ajassa 200 vuotta taaksepäin. Turun Luostarinmäen käsityöläismuseo on kokoperheen retkikohde historialliseen kaupunkimiljööseen. Luostarinmäki ei ole pelkästään Turun, vaan myös koko valtakunnan tärkeimpiä nähtävyyksiä. Se on Maurin Kunnaksen Koiramäenkylä ihkaelävänä…
Kun astuu sisään, nenään tuoksahtaa tuttu tuoksu: tervan miellyttävät aromit tuovat vastustamattomasti mieleen vanhat purjelaivat. Terva siirtää ajatukset aikaan, jolloin miehet olivat rautaa ja laivat puuta. Turussa Aurajoen rannalla lähellä jokisuuta sijaitseva Forum Marinum kuuluu museoiden eliittiin…
Turussa on eräs urheilumaailman helmi: juoksijakuningas Paavo Nurmen lapsuudenkoti. Erikoista on ollut se, että erään maailman parhaimman urheilijan koti on ollut harvakseltaan avoinna yleisölle. Nurmen Portsan Jarrumiehenkadun kotitalo oli pitkään lähes salaisena pidetty kohde. Vieläkään moni turkulainen ei tiedä, missä se tarkalleen sijaitsee…
Yleisömenestys on taattu. Kun kaupungissa vietetään syksyisin kerran vuodessa Turun päivää, on paloasema eräs suosituimmista vierailukohteista. Silloin Museotila kellari, paloaseman oma museo, avaa ovensa palokunnan historiasta kiinnostuneille…
RUISSALON KASVITIETEELLINEN PUUTARHA
Paikka on mitä ihanteellisin kasvitieteelliselle puutarhalle. Turun kaupungin kupeessa sijaitseva Ruissalon lehtomainen saari on luonnoltaan ja kulttuurihistorialtaan arvokas. Täällä voi tehdä kiehtovan elämysmatkan maailman eri kolkkaan tutustumalla eksoottisiin kasveihin…
Sibelius-museo jää suurten ja suosituimpien museoiden varjoon. Harmi, sillä Turun tuomiokirkon takana sijaitseva museo Suomen ainoa varsinainen musiikkimuseo. Jo rakennuksen omalaatuinen arkkitehtuuri on nähtävyys. Paikka tunnetaan myös Pehr Kalmin 1700-luvun puutarhasta ja Turun vanhimmasta tammesta…
SIGYN (museolaiva)
Ensin hyvät uutiset. Aurajoen rantaan kiinnittynyt kauppa-alus Sigyn on arvokas harvinaisuus. Vastaavaa yhtä vanhaa puusta rakennettua kauppa-alusta, joka olisi purjehtinut maailman valtamerillä, ei ole säilynyt missään muualla kuin Turussa…
S/S Boren historia alkaa vuonna 1960 Oskarshamnin telakalta, kun Höyrylaiva Oy Boren lippulaiva valmistui. Yhtiöllä oli jo olemassa Bore I, II ja III. Uudelle, Suomen suurimmalle nykyaikaisimmalle autolautalle, ei haluttu antaa suurinumeroista nimeä. Alusta alettiin kutsua nimellä Nolla-Bore. Yhtiön matkustajalaivoissa oli usein kaksi peräkkäistä savupiippua, joista toinen oli valepiippu…
Purjehtia aurinkoisella Välimerellä, asua Kreikan pienellä saarella ja elättää itsensä kirjoittamalla retkistään tarinoita sanomalehteen sekä työstää kokemuksistaan suosittuja kirjoja. Kuulostaa kadehdittavalta. Suomenruotsalainen kirjailija ja taidehistorijoitsija Göran Schildt onnistui tässä…
Korvissa vihlovan visselin ulvahdus kertoo höyrylaiva Ukkopekan lähtevän merelle. Turussa Aurajoessa Martinsillan kupeessa laituripaikkaa pitävästä aluksesta on tullut tärkeä osa varsinaisuomalaista kesämatkailua. Ukkopekka on wanhan hyvän ajan höyrylaiwa…
Aluksella oli iso symbolinen merkitys nuorelle tasavallalle. Aurajoen laituriin ankkuroitu alus on perin tuttu näky monelle Turussa vierailevalle. Hilkulla kuitenkin oli, että arvokas alus ei uponnut tai päätynyt romuraudaksi. ”Ankan” pelasti Merimies-Unionin Niilo Wällärin jääräpäisyys. Suomen Joutsen teki yhteensä 40 pitkää merimatkaa, niistä monet jo ennen Suomen laivaston aluksena…
Suomen Partiomuseo ei isommin ylpeile suurilla kävijämäärillään. Harmi, sillä Läntisen Pitkänkadun saneeratun teollisuuskiinteistön kätkössä olevan museon tarjonta on monipuolinen. Turussa sijaitseva valtakunnallinen partioliikkeen historiaa ja toimintaa esittelevä museo on eräs kaupungin vähemmän tunnetuimmista museoista…
Suuret purjelaivat rantautuivat viimeksi Turun Aurajokirantaan kesällä 2017. Tiedossa oli, että seuraava kansainvälinen purjelaivoille tarkoitettu Tall Ships Races -tapahtuma järjestetään Turussa kesällä 2021. Ei kuitenkaan järjestetty, sillä korona sotki suunnitelmat. Tapahtuma peruttiin. Mutta nyt järjestetään. Kesällä 2024 Turku on jälleen yksi kuudesta Itämeren Tall Ships Races’n isäntäsatamasta…
Moni turkulainen uskaltaa nykyisin hyvillä mielin vierailla Kunnallissairaalatien varrella sijaitsevassa puisessa rakennuksessa. Aikoinaan talo tunnettiin nimellä Kuppala, toimihan se pitkään iho- ja sukupuolitautien poliklinikkana. Nykyisin sen suojissa on pieni, mutta mielenkiintoinen Turun Terveydenhuoltomuseo…
Kuuluisa brittiauto RR ei ole ainoa, mikä löytyy Rostenin kokoelmasta. Reinon omin sanoin niitä on yli kymmenen. Turun Automuseossa vieraileva voi heti huomata, miten lukema on kerrottu kieli poskessa. Rostenin yhden miehen kokoelma on komea. Eikä kyse ole vain autoista, vaan hallissa on myös lukematon määrä kaksipyöräisiä, alkaen entisaikojen polkupyöristä. Löytyypä kokoelmasta traktoreitakin…
Turun linnan historia ulottuu kauas 1280-luvulle. Sillä on ollut aina merkittävä osa, ei pelkästään Turun, vaan koko Suomen historiassa. Alun perin linna, yksinkertainen suorakaiteen muotoinen leirikasteli, rakennettiin pienelle saarelle Aurajoen suulle. Strategisesti tärkeän sijaintinsa ansiosta linnasta voitiin tarkkailla Aurajoen laivaliikennettä…
Paljon on muuttunut niistä ajoista, kun taidemuseo valmistui vuonna 1904. Arvorakennus oli komea näky puuttoman mäen päällä. Ympäröivillä rinteillä oli vielä vanhoja 1700-luvun vaatimattomia töllejä, jotka olivat säästyneet Turun palossa. Rötiskät purettiin yksi kerrallaan. Tilalle nousi komeita kerrostaloja. Samalla Aurakatu pidennettiin taidemuseolle asti…
Tuomiokirkon aulasta noustaan portaita pitkin pari kerrosta ylöspäin. Katseilta piilossa oleva Tuomiokirkkomuseo on sijoitettu etelälehtereille. Monelle turkulaiselle saattaa tulla yllätyksenä, kuinka tasokkaasta kohteesta onkaan kyse. Toisaalta, onhan kyseessä myös Suomen vanhin kirkkorakennus…
Keskiaikaiset kulissit ovat komeat. Komeammat kuin yhdelläkään muulla Suomessa järjestettävällä joulumarkkinalla. Turun Vanhan Suurtorin tapahtuma on jouluajan kotimainen klassikko. Perinteet ulottuvat kauas maamme vanhimman kaupungin historiaan…
Turun vesilaitosmuseo ei voi ylpeillä suurilla kävijämäärillään, sillä museo on auki yleisölle vain harvoin. Varsinais-Suomen Museopäivänä ja Turun päivänä on avoimet ovet ja silloin väkeä piisaa. Aurajoen Halistenkosken rannalla sijaitseva Vesilaitosmuseo kertoo havainnollisesti Turun veden historian…
ARKKITEHTUURI
ERIK BRYGGMANIN ARKKITEHTUURIA
Erik Bryggman kuuluu niihin arkkitehteihin, joiden kädenjälki näkyy synnyinkaupungissaan Turussa useissa eri paikoissa. Betel-kirkon torni, Hospits Betel, Asunto-osakeyhtiö Atrium, Sammon talo…
TURKULAISTA ARKKITEHTUURIA KESKIAJALTA NYKYAIKAAN (kooste)
Kun Suomen vanhimmalla kaupungilla on ikää satoja vuosia, erilaisia historian kerrostumia riittää. Tämä näkyy myös arkkitehtuurissa. Moni arkkitehti on jättänyt lähtemättömän jäljen Turun kaupunkikuvaan. Strandell, Sonck, Sora, Pitkänen, Brygman, Aalto… lista on pitkä.
Åkermanin kulmatalossa oli vuokralaisena Aline Grönberg eli Vanumamman omistama Turun Lanka- ja Vanuliike. Kun kulmatalo purettiin, vanuliike siirtyi uuteen vastavalmistuneisiin Affärscentrumin tiloihin. Grönberg aloitti aikoinaan tyhjästä, mutta tuli tunnetuksi pätevänä liikenaisena. Kauppaneuvoksen titteli toisen naisena Suomessa tuli ansaitusti. Affärscentrumin tiloissa Turun Vanu laajeni useampaan kerrokseen…
AIRISTO SEGELSÄLLSKAPIN PURJEHDUSPAVILJONKI
Ensikertalainen voi olla eksyksissä, kun yrittää löytää perille. Airisto Segelsällskap i Åbo, ASS, sijaitsee syrjässä Valaanpyytäjäkadun päässä Hirvensalon Pikisaaressa. Lopuksi vain hyvin pieni tienvarsiviitta opastaa perille rantaan. Vuonna 1865 perustettu Airisto Segelsällskap i Åbo on Turun vanhin ja Suomen kolmanneksi vanhin urheiluseura…
Puolalanpuiston laelle vastavalmistunut useampikerroksinen rakennus ei aluksi miellyttänyt kaikkia. Arkkitehti Frithiof Strandellin suunnittelema jugendtyylinen asuinrakennus Albatross herätti huomiota erikoisuudellaan, sillä se oli valmistuessaan eräs Turun kaupungin korkeimmista rakennuksista…
Se oli maaliskuinen varhainen aamu vuonna 1982. Kaupunkilaiset olivat vielä nukkumassa, kun Eerikinkadulla vastapäätä Kauppahallia alkoi tapahtua. Nykyisen Hansakorttelin paikalla sijainneen Antintalon purku oli täydessä vauhdissa. Työt etenivät niin ripeästi, että sisäpihan rakennukset olivat iltapäivään mennessä purettu…
Kaikesta suunnittelutyöstä on kiittäminen arkkitehtitoimisto Siggea ja ennen kaikkea kutsukilpailun voittanutta arkkitehti Pekka Mäkeä ja hänen ehdotustaan Fabrik. Rakennusyhtiö NCC:n toteuttama muutos ränsistyneestä teollisuuskorttelista trendikkääksi kampusalueeksi on ollut hämmästyttävä…
Turun Artukainen oli valmistuessaan vuonna 1935 Suomen ensimmäinen ja maailman pohjoisin siviililentokenttä. Helsingin Malmin kenttä valmistui vasta vuotta myöhemmin. Tasavallan presidentti P.E. Svinhufvud vihki kentän käyttöön. Paikalla kerrotaan olleen tuhansia vieraita seuraamassa lentonäytöstä. Arvioidaan, että yli 30 000 ihmistä olisi ollut paikalla…
Jämeräleukainen sähköasentaja, myöhemmin teollisuusneuvos Arvo Sakrelius ”toivottaa” sisääntulijan tervetulleeksi ASA-huset -nimisen rakennuksen aulassa. Kyseessä on Åbo Akademin käytössä oleva entinen tehdasrakennus Turun Vänrikinkadulla…
Kristiinankatu 1. Miltä kuulostaisi asua Aurajokirannan yhdessä Turun hienoimmassa jugendrakennuksessa? Jokinäkymin, tietysti. Se olisi jälleen mahdollista. Ihan pikkurahalla asunto ei irtoa, siksi arvokkaasta kiinteistöstä on kysymys…
Auriga eli Ajomies on pohjoisen tähtitaivaan tähtikuvio, jonka yksi tähdistä, Capella, on eräs yötaivaan kirkkaimmista tähdistä. Yhtä kirkkaana loistaa myös tietty Turun sataman komea funkkisrakennus. Juhana Herttuan Puistokadulla sijaitseva Linnankiinteistö tunnetaan nykyisin osuvasti nimellä Auriga…
Suu loksahtaa auki, kun astuu sisälle. Niille entisaikojen opiskelijoille, joille opiskeluaikojen sanat Iskeri ja Proffan Kellari olivat arkipäivää, on vierailu uutuuttaan hohtavaan Aurum-nimiseen Yliopistomäen rakennukseen melkoinen elämys. Vastaavasta ei nähty edes unta itse kunkin varttuneemman väen omana opiskeluaikana…
Aurajoen länsirannalta ritarilinnamainen tehdaskiinteistö sai lähteä, mutta Raunistulassa voi vielä aistia englantilaisen John Barkerin jättämän perinnön. Ensin entisaikojen sokeritehdas Alfa muuttui ensin Barkerin kutomoksi ja nyt alueella on jo useita asuintaloja valmiina. Vanha tehdasrakennus halutaan kuitenkin säilyttää, tai siis ainakin sen ulkokuoret…
BIOCITYN JA DATACITYN MAANALAINEN TAIDENÄYTTELY
Turun Tiedepuisto on myös taidepuisto, sillä vuosien myötä Tiedepuistoon on tallennettu lukuisia taideteoksia. Koska työpaikkoja on paljon, tarvitaan runsaasti myös paikoitustilaa. Sitä löytyy maan alta rakennusten pohjakerroksista. Yli viisikymmentä taideteosta koristavat BioCityn ja DataCityn parkkihalleja…
Erik Bryggman kuuluu niihin arkkitehteihin, joiden kädenjälki näkyy synnyinkaupungissaan Turussa useissa eri paikoissa. Betel-kirkon torni, Hospits Betel, Asunto-osakeyhtiö Atrium, Sammon talo…
Muutos on ollut melkoinen. Päätös tehtiin 1970-luvulla ja rakentaminen pääsi käyntiin seuraavalla vuosikymmenellä. Niin sanottu Kymppikortteli, nykyinen Hansakortteli, Eerikinkadun, Aurakadun, Yliopistonkadun ja Kristiinankadun rajaama alue, koki täydellisen muutoksen uuden asemakaavamuutoksen ansiosta…
Turun ykköspaikalla Kauppatorin laidalla sijaitseva legendaarinen Hamburger Börs elää nyt kolmatta elämäänsä. Paljon on tapahtunut sen jälkeen, kun reilusti yli 100 vuotta sitten samalla paikalla sijaitsi Hamburger Bierhalle -niminen oluttupa…
HUMANISTICUM – DAHLSTRÖMIN PALATSI
Aurajoen rantamaisemissa ja Åbo Akademin kampusalueella Piispankadun kaunista renessanssityylistä taloa ei ohikulkija voi olla huomaamatta. Rakennuksen nimi on nykyisin Humanisticum, mutta alun perin se tunnettiin nimellä Dahlströmin palatsi…
Iso-Heikkilän kerrostalojen takana sijaitsee, ei pelkästään kotimaisen tähtitieteen, vaan kansainvälisestikin eräs maailman tärkeimmistä tähtitorneista. Pohjantähdenkadun päässä sijaitseva Iso-Heikkilän tähtitorni oli ennen toista maailmansotaa ja vielä sotavuosinakin eräs maailman tunnetuimmista tähtitaivaan havaintopaikoista…
Satulinnamainen Hjorten. Kuulostaisi hienolta asua, vaikka rakennuksessa ei ole lainkaan hissejä. Arvorakennus on kokenut niin Venäjän vallan ajan, maailmansodat kuin Suomen itsenäistymisenkin…
KAKOLANMÄEN JÄTEVESIPUHDISTAMO
Tuskin Turusta löytyy eksoottisempaa vierailukohdetta kuin Kakolanmäen uumeniin sijoitettu jätevesipuhdistamo. Katseilta piilossa oleva kohde on avoinna ryhmille, jotka ovat tehneet etukäteen varauksen. Yksi asia on ainakin varma. Maanalainen opastettu kierros on melkoinen elämys…
Turun Kaskenmäen päällä sijaitsee kuvankaunis Hjorten. Rinteen alapäässä lähellä Aurajokirantaa on komea Pantern ja sitä vastapäätä sijaitsee kiehtova Kaskenlinna. Nämä ovat niitä arvorakennuksia, jotka tunnistetaan Turussa paremmin nimestään kuin katuosoitteistaan…
Paljon on paikan päällä muuttunut. Jos viereinen yliopiston alue ja arkkitehti Aarne Ervin suunnittelemat yliopistorakennukset ovat entisillään, on kauppakorkeakoulun alue muuttunut täysin. Sitä ei satunnainen 1970-luvun discossa vieraillut tuntisi enää samaksi paikaksi…
Eletään 1800-luvun loppua. Turussa kaivataan uutta ja ennen kaikkea riittävän suurta kirjastorakennusta. Sitä varten järjestetään suunnittelukilpailu. Toiseksi tulee arkkitehti Karl August Wreden ehdotus Ljus åt vårt folk. Kakkossijasta huolimatta Wreden suunnitelma päätetään kuitenkin toteuttaa…
KAUPUNGINKIRJASTON LAAJENNUSOSA
Nykyinen vanhan kirjastotalon kylkeen rakennettu moderni laajennusosa valmistui vuonna 2007. Eli silläkin on jo ikää liki parikymmentä vuotta. Uutta kirjastorakennusta on kovasti kiitelty. Sen toimivuutta ja arkkitehtuuria on pidetty varsin onnistuneena. Tosin hankkeen alussa oli mutkia matkassa…
Äänekästä puheensorinaa ja värikästä teatterinäytelmää. Paikka, missä kaupungin kerma kokoontuu ahkerasti. Ei, kyseessä ei ole Turun kaupunginvaltuuston kokous. Paikka on toki sama, Aurajokirannan Seurahuone, kaupungin ykkösmesta 1800-luvun alkuvuosikymmeninä. Paljon on kuitenkin tapahtunut muutoksia niistä ajoista, kun nykyisen Turun kaupungintalon tiloissa toimi suosittu hotelli- ja ravintola Seurahuone…
Tuskin yhtäkään artikkelia ei ole kirjoitettu Turun Kaupunginteatterin ja itse teatteritalon historiasta ilman mainintaa Seitsemästä veljeksestä. Ei tehdä poikkeusta nytkään. Varttuneempi teatteriyleisö muistaa hyvin, mutta nuoremmalle saattaa olla vaikea edes kuvitella, millaisesta ilmiöstä olikaan aikoinaan kysymys.
Tuttu talo ja tuttu mainos jugendtalon ulkoseinässä. Moni turkulainen on sen nähnyt, mutta vain osa tietää, mikä on mystisen tekstin alkuperäinen tarkoitus. Yli 100 vuotta vanha kivimiesten rakentama Alku kätkee useita mielenkiintoisia henkilötarinoita. Kas tässä muutamia makupaloja…
Kliininen instituutti ei nimenä kerro kaikille turkulaisille juurikaan mitään. Kyseessä on kuitenkin tuttu rakennus etenkin varttuneemmalle väelle Linnankadun ja Puistokadun kadun kulmassa aivan Martinsillan kupeessa. Moni muistaa, miten tässä osoitteessa aikoinaan sijaitsi Verovirasto ennen sen muuttoa Aninkaistenkadun alkupäähän…
Nimi KOP-kolmio iskostui vahvasti turkulaisten mieliin. Vaikka rakennuksen alkuperäinen omistaja Kansallis-Osake-Pankki aikoinaan kuopattiin ja KOP-kolmio -nimestä luovuttiin, se jäi kuitenkin elämään. Ei edes uusi nimi Mezzo vakiintunut, vaan turkulaisille rakennus pysyi KOP-kolmiona. Ja nythän alkuperäinen nimi on palautettu…
Minkä rakennuksen sisäänkäynti on Turun kaupungin kaunein? Ohessa on tarjolla viitisenkymmentä turkulaista arvorakennuksen ulko-ovea. Turussa on mistä valita, sillä Suomen vanhimmassa kaupungissa on toinen toistaan hienompia sisäänkäyntejä…
Upea uusrenessanssirakennus Aurajokirannan tuntumassa (Linnankatu 43) synnyttää lähinnä mielikuvan entisaikojen komeasta palatsista. Todellisuudessa kyse on kuitenkin 1800-luvun tehdasrakennuksesta. Entinen korkkitehdas on säilynyt alkuperäisessä ulkoasussaan ja tulee säilymään jatkossakin. Tehdasrakennus on suojeltu…
Mäntymäen sairaala-alueen havupuiden siimeksessä sijaitsee eräs Turun kaupungin komeimmista jugendrakennuksista, Kupittaan sairaala. Se oli alkuperäiseltä nimeltään Turun kaupungin mielisairaala. Kyseessä on kaupungin ensimmäisiä ”houruinhoitoloita”…
Jos ei tietäisi, on vaikea ymmärtää, että Kupittaan vanha asemarakennus on aikoinaan ollut Turun toiseksi tärkein rautatieasema, tai ylipäätään asemarakennus. Sen ympärillä oleva TYKS:n sairaala-alue on laajentunut nykyaikaisilla sairaalarakennuksilla. Vanha asemarakennus on jäänyt uusien korkeiden kerrostalojen jalkoihin…
Vuosiluku 1894 on ikuistettu Kurjenlinnan julkisivuun. Nyt eletään 2000-lukua ja Kurjenmäen uusrenessanssityylisestä kivirakennuksesta on tullut restaurointitöiden jälkeen alueen todellinen arkkitehtoninen helmi…
Aniharva ohikulkija tietää, mistä aarteesta onkaan alun perin kysymys. Ja vaikka tietäisikin, harva oivaltaa, mitä nykyisin rakennuksen sisätiloihin kätkeytyy. Osoitteessa Linnankatu 41 lähellä Sairashuoneen kulmaa, vastapäätä Vaakahuonetta kadun toisella puolella, sijaitsee eräs historiallisesti Turun mielenkiintoisimmista rakennuksista – vaatimattomasta ulkonäöstään huolimatta…
Mitähän entisaikojen telakkamies ajattelisi, jos voisi tutustua tämän päivän Turun Aurajokirantaan? Paljon vanhaa on jätetty jäljelle jälkipolville ihmeteltäväksi, vaikka laivojen rakentaminen ja konepajatoiminta on siirtynyt muualle. Vapautuneet tilat on otettu onnistuneesti opetus- ja kulttuurikäyttöön…
Funkkista, funkkista ja vielä kerran funkkista. Aninkaistentulli, alue ennen junaradan takana sijaitsevaa Raunistulaa, ei ole juurikaan muuttunut viime vuosikymmenien aikana. Kaupunginarkkitehdit Harald Smedberg ja Totti Sora suunnittelivat modernin linja-autoaseman, joka on säilyttänyt hyvin 1930-luvun ilmeensä. Ja tulee mahdollisesti säilyttämään jatkossakin, sillä Turun linja-autoasema ympäristöineen on luokiteltu valtakunnallisesti merkittäväksi rakennusympäristöksi…
Moni aamun vastaantulija ulkoiluttaa koiraansa. Osa palaa kotiinsa lenkiltä, nimittäin alueella riittää hyviä kuntopolkuja. Tuntematontakin tervehditään. Syntyy ainakin vaikutelma, miten Littoisten verkatehtaan alueen asukkaat muodostaisivat tiiviin yhteisön – samanlaisen kuin, mitä alueella on ollut verkatehtaan aikoinakin…
Nyyt ollaan, ei pelkästään Turun, vaan koko valtakunnan kannalta historiallisella paikalla, Tuomiokirkon ja Akatemiatalon kupeessa. Maaherran makasiinin tunnistavat kaikki turkulaiset, mutta rakennuksen erikoinen historia on monille vieraampi – jos ei lasketa sitä aikaa, kun Posti oli rakennuksen yhtenä pitkäaikaisena käyttäjänä…
Ensin oli viinatehdas, sitten hihna- ja remmitehdas sekä viimeiseksi köyttä valmistava tuotantolaitos. Lopulta ränsistynyt jokirannan Manillan tehdas odotti purkutuomiota. Sitä ei tullut. Tulikin vireä kulttuurikeskus, jonka tunnettavuus on turkulaisten keskuudessa yhä hämmästyttävän vähäinen. Jos on Aurajokirannan tehdasrakennuksen historia vaiherikas, sitä on myös Manillan nykyisyys…
Nylundin talona tunnettu rakennus on kulmatorneineen ja värikkäine taidelaseineen kaupungin kaunistus. Moni muistaa kyseisen kulmatontin Turun Pussi- ja Kirjekuoritehtaasta, joka toimi tällä paikalla vuodesta 1889 aina 1980-luvun alkuun asti…
Pyhän Olavin dominikaaniluostarista ei ole enää jäljellä mitään, sillä vuosisatoja vanhojen raunioiden jäänteet ovat piilossa nykyisten Kaskenmäen rakennusten alla. Eräs näistä rakennuksista on yksi Turun tunnetuimmista jugendtaloista. Aitiopaikalla sijaitseva Pantern, osoitteessa Kaskenkatu 2, on todellinen katseenvangitsija…
Park Hotelista tuli Turun ensimmäinen niin sanottu boutique-hotelli. Käytännössä se tarkoitti sisustukseltaan yksilöllistä, ketjuhotelleista täysin poikkeavaa majoitusvaihtoehto. Rakennus toimi emäntäkouluna aina 1980-luvulle asti…
Eräs Puolalanpuiston kaunis jugendtalo teki aikoinaan poikkeuksen. Kun monet muut 1900-luvun alkuvuosina rakennetut kerrostalot olivat Turussa varakkaiden liikemiesten yksityisrahalla rakennettuja ja vuokralle tarkoitettuja asuintaloja, oli Päivölä heti alusta alkaen asunto-osakeyhtiö…
Autioituneella Turun päärautatieasemalla käy melkoinen vilske. Ei, kyse ei ole Tampereelle reissaavista junamatkustajista, vaan aseman yläkerran tiloissa toimivan tanssistudio All-Starin harjoituksista. Paljon on siis muuttunut niistä ajoista, kun kaupungin vilkkain asema kuhisi junamatkustajista. Nykyinen vauhdilla nuhjaantuva Turun päärautatieasema on alakuloinen näky…
Kiinnostaisiko omistaa Turun korkein rakennus? Pääskyvuoren linkkitorni, turkulainen tunnettu maamerkki, on osoittautunut vaikeaksi kohteeksi myydä eteenpäin. Eikä ihme, sillä tornille on liki mahdotonta keksiä järkevää uusiokäyttöä. Posti- ja lennätinlaitoksen käyttöön vuonna 1964 valmistunut radio- ja TV -torni tuli tarpeeseen. Vuosikymmeniä sitten useimmat TV-lähetykset Suomen ja muun maailman välillä kulkivat Pääskyvuoren linkin kautta…
Ei asemakaavaa. Ei järjestyssääntöjä. Ei poliisia. Vastaavasti oli pimeää viinaa, ilotyttöjä ja paljon varastettua tavaraa. Kyse on tietysti Turun kaupungin villeimmästä kaupunginosasta Raunistulasta – tosin yli 100 vuotta sitten. Itse asiassa Raunistula ei ollut vielä silloin Turkua, vaan osa Maarian kuntaa…
RETTIGIN TUPAKKATEHDAS, TAITEEN TALO
Viisi Rettig-sukupolvea peräjälkeen. Turun historiaa ei voida kirjoittaa ilman Ruotsista aikoinaan saapunutta tupakkatehtailija- ja laivanvarustamosukua. Von Rettigien tehtailijasuku rakensi Turkua 150 vuoden ajan. Vuonna 2021 Turun kaupunki osti kiinteistön takaisin. Kunnostustöiden jälkeen se avattiin uudestaan, nyt nimellä Taiteen talo…
RUISSALON LENTOSATAMA / TURUN PURSISEURA
Nuorella arkkitehtiopiskelijalla Totti Soralla oli poikkeuksellinen idea. Hän esitti diplomityössään ison lentokentän rakentamista Turun Ruissaloon. Kuulostaa tämän päivän turkulaisen mielestä erikoiselta ratkaisulta. Tosin aika oli toinen. Elettiin vuotta 1931, aikaa ennen Artukaisten lentokenttää…
Kaikesta on kiittäminen turkulaista Håkansin perhettä. Kulttuuri- ja rakennushistoriallisesti arvokas Ruissalon Telakka on kunnostettu pääosin perheyhtiö Håkansin toimesta. Telakka-alue on kokenut melkoisen muodonmuutoksen ja merellinen alue kehittyy koko ajan. Paljon vanhaa on säilytetty samalla, kun alueelle on tuotu uusia palveluita…
SOKERINRANTA JA ENTINEN SOKERITEHDAS
Vanhoista valokuvista näkee, miten itäistä Aurajokirantaa hallitsee punatiilinen tehdasrakennus. Kyseessä oli Auran sokeritehdas, joka aloitti toiminnassa jokirannassa 1850-luvun lopussa. Tehdas katosi maisemista 1960-luvun alkuvuosina…
Kristiinankadun ja Eerikinkadun kulma ei ole juurikaan muuttunut yli sataan vuoteen. Selim A. Lindqvistin suunnittelema jugendtyylinen Asunto Oy St. Erik on samannäköinen kuin se oli valmistuessaan vuonna 1913. Vain kiinteistössä toimivat yritykset ovat vaihtuneet vuosisadan aikana…
Linnankadun ja Kristiinankadun kulmassa on yksi katseenvangitsija, renessanssia henkivä Turun Säästöpankin talo. Arkkitehti Sebastian Gripenbergin piirtämä rakennus on kuin suoraan Italian Firenzestä. Samanlaisia koristeellisia rakennuksia löytyy monista Euroopan kaupungeista…
TURUN SUOMALAISEN YHTEISKOULUN TÄHTITORNI
Tuureporin ja Kauppiaskadun kulmassa sijaitsevan Turun Suomalaisen Yhteiskoulun katolla on mielenkiintoinen yksityiskohta, joka muistuttaa tähtitornin kupua. Kyseessä onkin todella aito tähtitorni…
Turkulaisille luvattiin 1990-luvun alussa. Itse asiassa oli luvattu jo paljon aikaisemminkin. Se oli ollut jääkiekon MM-kisojen edellytys, mutta useammastakin yrityksestä huolimatta kaikki hankkeet olivat Turussa kaatuneet. Kunnes ajatus Suomen ensimmäisestä monitoimihallista sai Turussa kannatusta. Idean puuhamiehenä toimi TPS:n puheenjohtaja ja kunnallispoliitikko Hannu Ansas. Hänen oma seuransa oli menestysputkessa ja Kupittaan katettu jää oli käynyt perin ahtaaksi.
Turussa kaasupoletteja ostettiin lähimmästä maitokaupasta. Kaasu oli halpaa ja sitä oli helppo käyttää. Poletti laitettiin hellan yläpuolella olevaan mittariin ja sen jälkeen liesi oli käyttövalmis. Näin toimittiin Turussa yli 100 vuotta, kunnes kaasulaitos lakkautettiin 1970-luvulla. Muistona noista ajoista ovat entisen telakka-alueella sijaitseva kaasukello ja sen viereen rakennettu pienempi pallomuotoinen varasäiliö…
Historiallisella paraatipaikalla sijaitseva Akatemiatalo on Turun komeimpia nähtävyyksiä. Uusklassistinen rakennus on kaikille turkulaisille tuttu, tosin useimmille vain ulkopuolelta. Rakennuksen upeisiin sisätiloihin ei noin vaan mennä. Jämerän näköiset ulko-ovet pysyvät ulkopuolisilta lukittuina…
Kävelykierros vie Turun jugendtalojen historiaan. Nauti satavuotiaiden kaunokaisten viehättävistä yksityiskohdista, joita et ole ennen ehkä huomannut. Entisaikojen purkuvimmasta huolimatta paljon kaunista on vielä jäljellä. Vuosien 1907 ja 1912 välinen aika oli Turussa kiivasta rakentamisen aikaa. Uusi tyylisuunta oli saapunut Aurajoen rannoille muualta Euroopasta, lähinnä Saksasta…
TURUN KASARMI- JA VARUSKUNTA-ALUE
Kasarminkatu ja Vänrikinkatu. Eipä paljoa muuta muistuta enää nykysukupolvelle entisaikojen sotilaiden läsnäolosta. Nina Salon veistämä Lotta Svärd -patsaskin pystytettiin paljon myöhemmin kuin viimeinenkin varusmies oli jo poistunut alueelta. Nykyisin Turun tuomiokirkon takamailla sijannutta aluetta hallitsee yliopisto…
Kauppahallin rakentaminen Turkuun oli aikoinaan pitkän harkinnan tulos. Ajatusta pohdittiin turkulaiseen tapaan kauan. Kauppahallille oli todellinen tarve. Eikä Turku ollut poikkeus. 1800-luvun lopulta alkaen uusien hygieniavaatimusten mukaisia kauppahalleja syntyi kaikkialle Euroopan kaupunkeihin…
Palokunnantalo, VPK:n talo tai vain tuttavallisesti Brankku, on turkulaisille tuttu paikka. Yksi jos toinenkin on siellä joskus pyörähtänyt tangon tahdissa. Moni varttuneempi turkulainen on kohdannut siellä ensimmäistä kertaa tulevan puolisonsa. Tästä lankeaa kiitos eräälle turkulaiselle apteekkarille, Turun Vapaapalokunnan perustajalle…
TURUN YLIOPISTOLLINEN KESKUSSAIRAALA
Yhden sukupolven aikana on tapahtunut niin paljon muutoksia, että vielä parikymmentä vuotta sitten Turun yliopistollisen keskussairaalan eli TYKS:n Kantasairaalan alueella siihen aikaan liikkunut ei enää nykyisin helposti tunnistaisi Kiinamyllynmäen seutuja samaksi…
Sisälle astuessa syntyy vaikutelma aivan muusta kuin sairaalasta. Värikkäät eläimet, kuten hirvet, joutsenet, sudenkorennot, oravat ja sisiliskot toivottavat ensimmäiseksi tervetulleiksi uuteen Majakkasairaalaan…
Kyseessä on puistomainen kortteli, joka palvelutaloineen on jäänyt ammattikoulun taakse piiloon, on yhä hämmästyttävän idyllinen keidas keskellä kaupunki. Vaikka ruuhkainen ja meluisa Aninkaistenmäki on vain kivenheiton päässä, täällä senioreiden puutarhamaisessa korttelissa vallitsee seesteinen ilmapiiri…
1000 vuotta eKr, 2000 vuotta eKr, 5000 vuotta eKr…Vartiovuoren laelle kohoavan kävelytien reunaan on metallitauluihin ikuistettu vuosilukuja, jotka kertovat merenpinnan tasosta eri aikoina jääkauden jälkeen. Mannerjään sulaessa ja maan kohotessa Vartiovuori oli ensimmäisiä merestä paljastuneita saaria Turun alueella…
Turun Martinmäen Velkaistenmäellä on oma historiansa kerrottavana. Alue rakennettiin korkean kallion päälle Urheilupuiston kupeeseen. Sieltä oli ja on yhä edelleen, vaikka puut ovat kasvaneet viimeiset 70 vuotta, hyvät näkymät yli kaupungin. Betaniankadun pistetalot valmistuivat vuosina 1952-1954…
Monien mielestä kyseessä on mahdollisesti Turun koristeellisin rakennus. Moni ainakin suuntaa kameransa mielellään Verdandin nimellä tunnettua taloa kohti. Aurakadun ja Linnankadun kulmassa sijaitseva uusrenessanssipalatsi suorastaan pursuaa hienoja yksityiskohtia. Olo on kuin olisi Firenzessä, vaikka ollaan keskellä Turun kaupunkia…
Tämä tarina alkaa varsinaisesti vasta 1960-luvun lopulta kiinteistössä sijainneesta Ingmanin rautakaupasta. Pohjanmaalta Turkuun 1800-luvun lopulla saapuneen Mårten Ingmanin perustamasta rautakaupasta oli kasvanut turkulaisten arvostama liikeyritys. Vähätori on kiistatta Suomen kaunein kaupunkinäkymä, italialaistyylinen piazza…
Hirvensalon Lauttarannassa on maahan upotettu suorakaiteen mallinen teräskehikko viehkeällä naispatsaalla koristeltuna. Metallinen muistotaulu kertoo, mistä on kyse: Kuvanveistäjä Wäinö Aaltonen työskenteli tällä paikalla sijainneessa ateljeessa vuosina 1923-1927.
Mikään ei ole muuttunut, eikä pidäkään. Tästä pitää huolen jo se, että Yliopistomäen arkkitehti Aarne Ervin suunnittelemat modernismia edustavat yliopistorakennukset ovat nykyään suojeltuja…
Proffan kellari ei ole Iskerin ainoa monelle varttuneemmalle muistoja herättävä asia. Paljon on kuitenkin muuttunut vuosikymmenien varrella, mutta paljon nostalgisia yksityiskohtia on yhä jäljellä. Yksi tällainen on eräs Suomen vanhimmista uimahalleista…
Taustalla Turun tuomiokirkko kohoaa korkeuksiin. Patsaaksi jähmettynyt kenraalikuvernööri Pietari Brahe katsoo kohti Vanhaa Akatemiataloa opinahjon perustamisasiakirja kädessään. Sulkahattuun ja juhlaviin saappaisiin puettu suurmies voi nauttia samalla Turun kaupungin parhaiten hoidetusta puistonäkymästä, Brahenpuistosta…
Liki jokainen turkulainen tietää, missä sijaitsee Turun ruotsalainen teatteri, Åbo Svenska Teater. Osa ei ole kuitenkaan koskaan käynyt arvorakennuksen sisäpuolella ihastelemassa punaisella plyysillä, samettiverhoilla, kristallikruunuin ja kultakruusauksin koristeltua teatterirakennusta…
KIRKOLLISET RAKENNUKSET
KIRKOLLISET RAKENNUKSET (KOOSTE)
Turun tuomiokirkko on kirkoista vanhin ja samalla myös kaupungin suosituin nähtävyys. Jokaisella on oma suosikkinsa. Joillekin se on Martinkirkko. Arkkitehti Erik Bryggmanin Ylösnousemuskappelia pidetään kaikkein kauneimpana…
Usein sanotaan, että Turun Betel-kirkko on piilossa katseilta. Mutta riippuu siitä, mistä suunnasta katsoo. Joka tapauksessa on usein todettu, että tämä kaunis kirkko on Turun parhaiten varjeltu salaisuus. Kyseessä on kuitenkin arkkitehti Frithiof Strandellin jugendhelmi, joka jäänyt hieman Erik Bryggmanin arkkitehtuurin taakse varjoon…
Petreliuksen kaupunginosassa sijaitseva Turun Henrikinseurakunnan Henrikinkirkko on yksi kaupungin monista kirkoista. Turkulaisarkkitehtien Ola Laihon, Pekka Pitkäsen ja Ilpo Raunion (LPR-Arkkitehdit) suunnittelema nykyaikainen kirkko seurakuntatiloineen valmistui vuonna 1980…
Intiimiä tunnelmaa tihkuva. Sopivan pieni. Yksinkertaisen tyylikäs, mutta silti historiallista arvokkuutta huokuva. Idyllinen sijainti saaressa ja vieläpä meren äärellä vahvistaa valinnan. Ei siis ihme, että Kakskerran kirkko on kesäisin erittäin suosittu vihkikirkko…
On kuin astuisi tyystin toiselle aikakaudelle. Eikä ihmekään, sillä Räntämäen kirkko vie ajassa kauas keskiajalle. Nykyisin paremmin Maarian kirkkona tunnettu kivikirkko rakennettiin vuosisatoja sitten, nykytiedon mukaan 1400-luvulla…
Joidenkin mielestä kyseessä on Turun tylsin kirkko. Liian yksinkertainen. Mutta ehkäpä juuri siksi Martinkirkosta on tullut viime aikoina nuorten parien suosima vihkikirkko. Hillitty kokonaisuus viehättää enemmän kuin ylenpalttinen koristeellisuus. Martinkirkko on kuin pala Italiaa keskellä Turkua…
Turun Mikaelinkirkon suunnittelija Lars Sonck oli itse tympääntynyt omaan suunnitelmaansa. Nuoruuden innolla tehty voittoidea ei tyydyttänytkään tekijäänsä. Seurakunnan päättäjät pitivät pintansa. Kirkko rakennettiin lähes alkuperäisten suunnitelmien mukaan. Hyvä niin, sillä näin Turku sai komean satulinnaa muistuttavan pyhätön…
Kirkko on kuin karamelli. Turun Paattisten kirkko on ulkopäinkin sievä, mutta sisälle astuessa ensikertalaisella suu loksahtaa auki. Yli 100-vuotias jugendtyylinen kirkkorakennus on ilo silmälle…
PALLIVAHAN KIRKKO JA SEURAKUNTAKESKUS (purkutuomio)
Pallivahan kirkon vihkiäisiä vietettiin syksyllä 1968. Samalla täyttyi pitkäaikaisen Maarian kirkkoherra Jaakko Haavion unelma. Ajatus uudesta kirkosta ja seurakuntakeskuksesta syntyi jo vuosia ennen niiden lopullista valmistumista. Turun seurakuntien kirkkovaltuusto päätti järjestää kutsukilpailun kolmelle turkulaisarkkitehdille. Voittajaksi valikoitui Pitkäsen ehdotus Eksekuutio…
Jokainen turkulainen rakennuksen tietysti tunnistaa, mutta harva on poikennut sisälle. Ortodoksinen kirkko eli virallisemmin Pyhän Aleksandran kirkko Kauppatorin reunassa on päivisin avoinna kaikille, maailmankatsomuksesta riippumatta…
PYHÄN HENRIKIN EKUMEENINEN TAIDEKAPPELI
Edesmenneellä taidemaalari ja lasitaiteilija Hannu Konolalla (1943-2020) oli unelma. Juuri hän teki aloitteen ekumeenisen Taidekappelin rakentamisesta Turkuun. Kokonalan toive toteutui. Pyhän Henrikin ekumeeninen Taidekappeli rakennettiin Hirvensaloon vuonna 2005.
Ensikertalainen yllättyy vieraillessaan Pyhän Katariinan kirkolla. Ruuhkaisen moottoritien varrelta poiketaan kylpylän ja Turun ylioppilaskylän vilkkaudesta keskelle kaunista ”maaseutua”. Pyhän Katariinan kirkko sijaistee katseilta piilossa aidoissa maalaismaisemissa…
ArkkitehtiPekka Pitkäsen suunnittelema Pyhän Ristin kappeli Turun hautausmaalla synnytti heti valmistuessaan eriäviä mielipiteitä. Nyt vuosikymmeniä myöhemminkin toiset pitävät, toiset eivät. Arkkitehti Pitkäsellä oli selvä suunnitelma. Hän halusi mahdollisimman pelkistetyn, yksinkertaisen ja askeettisen kappelin…
TURUN HAUTAUSMAA JA HAUTAKARTTAPALVELU
Sähköinen hautahakupalvelun on kehittänyt Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymä yhdessä paikkatiedon osaaja Geometrix Oy:n kanssa. Lopputulos on ällistyttävä. Aikaa ja vaivaa on nähty paljon. Haku kattaa 1900-luvulla ja 2000-luvulla kuolleet vainajat. Haettavana on yli 100 000 vainajan haudan sijainti…
KIERROS TAITEILIJOIDEN, NÄYTTELIJÖIDEN JA MUUSIKOIDEN HAUDOILLA TURUN HAUTAUSMAALLA
Usko Kemppi, Senni Nieminen, Juha Muje ja Raimo Sarmasto. Siinä tuttuja nimiä monille. Sen sijaan nimet Greta Dahlström, Erik Tulindberg ja Annie Mörk kuulostavat ehkä vieraammilta. Yhteistä heille on viimeinen leposija, Turun hautausmaa. Heidän ja usean muukin taiteilijan, näyttelijän ja muusikon hautapaikan lisäksi voi tutustua heidän elämäänsä. Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymän sähköinen hautahakupalvelu tarjoaa valmiiksi tehdyt monipuoliset teemakierrokset.
KIERROS URHEILIJOIDEN JALANJÄLJILLÄ TURUN HAUTAUSMAALLA
Voitto Hellsten, Denis Johansson, Jarno Saarinen, Veikko Karvonen, Leo Kinnunen… Lista on pitkä. Kun tähän lisätään vielä turkulaiset olympiavoittajat Armas Taipale, Harri Larva, Kaarlo Mäkinen ja Paavo Nurmi, on urheilulegendojen hautakattaus melkoinen. Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymän sähköinen hautahakupalvelu tarjoaa valmiiksi tehdyt monipuoliset teemakierrokset. Valittavana on yksitoista erilaista kierrosta taiteilijoista urheilijoihin. Tarjolla ei ole pelkästään vainajan hautapaikka hautakivineen, vaan myös kattavasti tarinoita haudatuista henkilöistä…
KIERROS ARKKITEHTIEN JALANJÄLJILLÄ TURUN HAUTAUSMAALLA
Nimet Chiewitz, Bassi, Heideken, Gylich ja Strandell vievät ajassa kauas Turun kaupungin menneisyyteen. Sen sijaan nimet Sora, Hindersson, Krook, Pitkänen, Riihimäki, Pietilä ja Bryggman ovat lähimenneisyyden arkkitehtejä. Hautakivi saattaa olla vaatimaton ja ajan myötä myös sellaisessa kunnossa, että vainajan nimen erottaminenkin jo tuottaa vaikeuksia. Mutta, kun on kyse Turussakin vaikuttaneista arkkitehdeistä, on kaupunkikuvaan jäänyt useita edesmenneiden suunnittelijoiden piirustuspöydillä syntyneitä ”muistomerkkejä”…
Turun tuomiokirkko on yhä nykyisinkin kaupungin tärkein maamerkki ja niin sanottu nollapiste, mistä etäisyydet lasketaan. Jokainen suomalainen tunnistaa kirkon eteläisen julkisivun 85 metriin nousevan tornin ja Suomen vanhimman julkiselle paikalle sijoitetun kellon…
Kyseessä on eräs kauneimmista hautauskappeleista Suomessa. Monien mielestä arkkitehti Erik Bryggmanin suunnittelema Ylösnousemuskappeli Turun hautausmaalla on maamme kaunein kirkollinen rakennus. Ei ihme, että sitä käyvät monet arkkitehtuurista kiinnostuneet ihailemassa eri puolilta maailmaa…
LUONTO
LUOTKOHTEET (kooste)
Turku on rakennettu seitsemälle kukkulalle. Jokainen niistä tarjoaa levähdyspaikan kaupunkilaisille. Lyhyen matkan päässä keskustasta löytyy useita erilaisia vaihtoehtoja…
Aurajoki ja Halistenkoski ovat itsestäänselvyys Turun kaupungin asukkaille. Kyse on kuitenkin eräästä Suomen vanhimmista ihmistoiminnan muokkaamista kulttuurimaisemista. Aurajokilaakso on valittu yhdeksi Suomen kansallismaisemaksi…
JOKILAIVARISTEILY TURKU RIVER CRUISES / M/S AURELLA
Toivotamme lämpimästi tervetulleeksi uuden mahdollisuuden tutustua Suomen vanhimpaan kaupunkiin. Vieläpä mukavasti Aurajoelta käsin risteilylaivan kyydissä. Turku River Cruises -nimellä liikennöivä jokiristeily tuo kansainvälisen tuulahduksen Turkuun. Eurooppalaisten kaupunkien, kuten Pariisin tai Lontoon tavoin, nyt myös Turussa on mahdollisuus osallistua opastettuun jokilaivaristeilyyn…
Tänne ei eksy sattumalta. Pitää tietää, missä sijaistee Maarian uimaranta eli Jäkärlän Riviera. Turun eksoottisin uimaranta ei ole järin suuri, ja siksi sitä ei ole suuremmin mainostettu. Tienvarsiopasteetkin ovat vaatimattomat. Omalla autolla porhaltaa perille Turun keskustasta parissa kymmenessä minuutissa. Helpoimmin se onnistuu, kun antaa navigaattorin opastaa osoitteeseen Karhunojantie 125…
Koroistenniemi Turussa on historiallisesti eräs maamme merkittävimpiä paikkoja. Silti vierailu siellä vaatii kävijältä reilusti mielikuvitusta ja etukäteen tietoa siitä, mistä oikeasti on kyse. Itse paikkahan on jo sellaisenaan vierailunarvoinen. Aurajoen ja Vähäjoen liittymä on maisemallisesti viehättävä, Aurajokilaakson kulttuurimaisemaa kauneimmillaan…
Kupittaa on rakas paikka turkulaisille. Eikä ihmekään, sillä legendaarisen puiston historia on liki yhtä vanha kuin itse kaupunkikin. Tiettävästi ensimmäisiä pakanallisia suomalaisia on kastettu kristinuskoon piispa Henrikin aikoina juuri Kupittaalla. Paljon on vuosisatojen aikana tapahtunut ja muuttunut…
Pamahdus lienee ollut melkoinen – ainakin jäljistä päätellen. Ukko ylijumala päätti päästä eroon piruista kerta pamauksella. Niinpä hän iski salamalla ison kivenjärkäleen kahtia. Rytäkässä irtokiviä sinkoili sinne sun tänne ja paholainen kätyreineen sai kyytiä. ”Kärsämäkeläisiä” pitkään riivanneet pirut katosivat iskun voimasta taivaan tuuliin. Eikä niitä olen sen jälkeen tavattukaan…
Koska ennen muinoin ihmisen oli myös vaikea kuvitella Nunnavuoren laella sijaitsevan kivikon todellista syntymekanismia, oli helpompi selittää tarina pirun avulla. Itse piru on viskonut kivet ympäriinsä. Niinpä pirunpelto on pirun kivinen kynnettäväksi…
Onko Turussa oikeasti kaupunginosa nimeltä Pallivaha? Tätä on moni ulkopaikkakuntalainen ihmetellyt. Turkulaisille nimi on perin tuttu eikä siihen liity paikallisten mielestä mitään omituista. Pallivaha on todellisuudessa metsän kätkössä oleva iso kivenjärkäle, jääkauden aikainen siirtolohkare…
Omalla autolla, fillarilla, kävelen, bussilla tai jopa juosten. Turun kaupungin kupeessa sijaitsevalle saarelle voi tulla monin eri tavoin. Entisaikojen malliin myös vesibussi kulkee nykyisin kesäisin Ruissaloon. Ruissalo on monelle turkulaiselle tuttu ulkoilukohde ja kesänviettopaikka, mutta se on myös yli sadan vakituisen asukkaan kotisaari…
Tiesitkö, että alkuaikoina Turun Urheilupuistoon oli pääsymaksu, sinne rakennettiin Suomen ensimmäinen 400 metriä pitkä kalteva pyöräilyrata, vielä 1960-luvulla kallion laella oli hyppyrimäki, Urheilupuistossa järjestettiin moottoripyöräkilpailuja ja pelattiin pääsarjatason jääkiekkoa ennen Kupittaalle siirtymistä. Muutos on ollut melkoinen. Vielä yli 100 vuotta sitten Urheilupuiston alue oli hoitamatonta ja puutonta avokalliota…
Paljon on muuttunut niistä ajoista, kun vuosikymmeniä sitten turkulaisnuoriso kävi viettämässä mukavia viikonloppuja Vepsän saaressa. Yötä oltiin ahtaassa soputeltassa tai vaihtoehtoisesti alkeellisissa ”pahvimökeissä”. Kioskin lisäksi ei juurikaan ollut muita palveluita. Toista on nyt…
Virnamäki on paikka, jossa siirrytään ajassa kauas menneisyyteen.Vain muutaman minuutin ajomatka autolla Turun keskustasta. Bussilla tai polkupyörälläkin pääsee perille. Virnamäki sijaitsee Halistenkosken kupeessa. Auto on kätevintä jättää padolla olevalle parkkipaikalle. Varsinainen luontopolku löytyy, kun jatkaa Valkkimyllynkujaa jalkaisin eteenpäin. Vaikka kaupungissa ollaan, heti voi aistia maaseutuidyllin parhaimmillaan…
RAVINTONLA, PUB, GRILLI
LEGENDAARISET PAIKAT (kooste)
Uusia tulee ja entisiä poistuu. Jotkut paikat säilyttävät kuitenkin suosionsa vuosikymmenestä toiseen…
Yksi on ja pysyy, Itäharjun grilli. Vuodesta toiseen tai pikemminkin vuosikymmenestä toiseen. Turun Itäharjun alueen asemakaava menee lähitulevaisuudessa kokonaan uusiksi. Entinen teollisuusalue myllerretään täydellisesti. Teollisuus saa väistyä ja tilalle tulee liiketoimintaa, tiedepuistoa sekä kerrostaloasutusta…
Taksin katolla vilkkuva valo ei ole yön ainoa valopilkku. Kaskenrinteen Mantun Grillistä kajastava valo houkuttelee huikopalalle. ”Mantu” eli lippakioskin pitkäaikainen omistaja Marja-Leena Viljanen on aitiopaikaltaan seurannut elämää Turun yössä 1980-luvun lopulta alkaen…
Olkku! Osuva nimi perinteiselle turkulaisravintolalle. Hämeenkadun Olavin Krouvin nykyiset omistajat halusivat säilyttää jotain tuttua turkulaisille, mutta samalla on kehitetty kokonaan uutta. Olavin Krouvi ei olekaan mikä tahansa ”kulmakuppila”. Kuusikymmentä vuotta sitten perustetun ravintolan historia on olennainen osa kotimaista alkoholipolitiikkaa ja ravintolatoimintaa…
Kaikki on niin kuin vuosikymmeniä sitten. Ja hyvä niin, sillä se on tarkoituskin. Käsityöläiskadulla entisen Turun pussi- ja kirjekuoritehtaan tiloissa on olutravintola, joka tarjoaa nostalgisen aikamatkan. Ravintola Hiivari voisi olla museo, mutta se on yhä edelleen suosittu paikka, missä istutaan mielellään oluttuopin ääressä iltaa….
Vessa, apteekki, pankki, koulu…Turussa on käytetty mielikuvitusta, kun historialliset rakennukset ovat uusiokäytössä. Kaikissa paikoissa voi siemailla olutta, toisissa jopa syödä. Panimoravintola Koulu tarjoaa monelle nostalgisen aikamatkan omaan nuoruuteen. Jos tunnistat episkoopin tai diaheittimen, tämä paikka sopii juuri sinulle…
Sisäfilepihvi kermassa ja aidossa voissa paistettuna sekä tulisella pippurikastikkeella höystettynä. Pippurimyllyn pippuripihvi on ollut samanlainen vuosikymmenien ajan ensimmäisestä annoksesta lähtien. Seinille ripustetut turkulaiseen kulttuurielämään liittyvät julisteet ovat omilla paikoillaan ja ravintolan kaarevakattoinen ruokasali on lähes alkuperäisasussaan…
Vaikka koko Puutorin alue myllerrettäisiin uusiksi, Puutorin Vessa toki säilyisi. Eli jatkossakin janoiset turkulaiset voisivat siemailla huurteista olutta julkisessa käymälässä. Ei päivää etteikö joku utelias tulisi ihmettelemään historiallisen käymälän muutosta ravintolaksi, mutta kesäkuukaudet ovat tietysti Puutorin Vessan sesonkiaikaa…
PATSAAT, ULKOVEISTOKSET JA YMPÄRISTÖTAIDETEOKSET
TURUN PATSAAT YM. (kooste)
Sjöstrand, Runeberg, Wickström, Aaltonen, Liipola, Vikainen, Pullinen ja Mäntynen ovat tunnettuja nimiä, jotka kuuluvat Suomen kuvanveistotaiteen kärkiryhmään. Nimet Pitkänen, Merimaa, Salminen, Ekström, Andersson, Sailo ja Ervasti ovat uudemman sukupolven edustajia. He ovat vähemmän tunnettuja. Yhteistä heille kaikille on se, että taiteilijoiden teoksia on esillä Turun katukuvassa.
Mikael Agricolan ABC-kirjan kuuluisa teksti on jäänyt monen suomalaisen mieleen. Sen sijaan uskonpuhdistajana ja Suomen kirjakielen isänäkin pidetyn Agricolan värikkään elämän yksityiskohdat ovat vähemmän tunnettuja. 1500-luvulla eläneestä suurmiehestämme on tehty lukuisia patsaita. Yksi niistä sijaitsee Agricolan syntymäkunnan Pernajan kirkkoa vastapäätä…
Itäisen Pitkäkadun varrella sijaitseva Samppalinnan koulurakennus tyhjentyi oppilaista ja henkilökunnasta. Koulurakennus ja sen takana sijaitseva palloiluhalli puretaan. Tontti on kaavoitettu uusille asuinkerrostaloille. Kadun varrella, koulurakennuksen edessä, sijaitsee (ainakin toistaiseksi) Kuvataiteilija Simo Heleniuksen betonista tehty veistos Ahkerat lukutoukat vuodelta 1975…
Turun päärautatieaseman edessä sijaitsee eräs kaupungin parhaiten hoidettu puistoalue, Asemanaukio (Asemanpuisto). Sen synty ajoittuu 1800-luvun lopulle, kun Turku sai rautatien ja ensimmäisen asemarakennuksen vuonna 1876. Koristeellisen uusrenessanssia edustaneen asemarakennuksen suunnitteli arkkitehti Pehr Erik Degenaer…
AIRON SYNTYMÄKODIN MUISTOMERKKI
Kenraali Aksel Airo (1898-1985) johti talvi- ja jatkosodan aikana Suomen operatiivisia sotatoimia ollen marsalkka Carl Gustav Mannerheimin tärkein alainen. Airoa on kutsuttu marskin oikeaksi kädeksi, luottomieheksi…
Vanha Suurtori on turkulaisille arvokas paikka. Se vie ajassa taakse päin aikaan, kun Turku oli vielä Suomen pääkaupunki. Vanhan Suurtorin alue on Turun alkuperäistä, keskiaikaista kaupunkikeskusta. Vanha Suurtori on myös paikka, jossa julistetaan joulurauha koko maahan. Silloin Brinkkalan talon parveke joulurauhan julistajineen on tuttu näky TV-ruuduissa…
Kansalliskirjailija Aleksis Kivestä on tehty toistakymmentä patsasta ja muistomerkkiä. Niistä tunnetuin kuvanveistäjä Wäinö Aaltosen tekemä pronssipatsas sijaitsee Helsingin Rautatientorilla Kansallisteatterin edustalla. Patsas paljastettiin Kiven syntymäpäivänä 10. lokakuuta vuonna 1939…
ADOLF IVAR ARWIDSSONIN MUISTOMERKKI
Urho Kekkosen hautamuistomerkki Hietaniemen hautausmaalla, presidentti Paasikiven muistomerkki Itä ja Länsi Helsingin Kampissa, Runeberg, Lönnrot, Snellman Turun yliopiston päärakennuksen edustalla Turun Yliopistonmäellä. Modernista tyylistään tunnettu kuvanveistäjä Harry Kivijärvi oli eläessään eräs tunnetuimpia nykyajan kuvanveistäjiämme…
Kuvanveistäjä Ukri Merikannon teos Barcarola Turussa Yliopistonkadun ja Kauppiaskadun kulmassa on poikkeuksellisen komea. Kun sijaintikin on hyvä, sen ohi kulkee päivittäin iso määrä turkulaisia. Teos on kivikaarineen yli kolme metriä korkea. Itse veistos on tehty kiiltävästä teräksestä…
Eri puolilla maailmaa on lukematon määrä Betania -nimisiä kirkkoja. Turussakin oli yksi, arkkitehti Alexander Nyströmin suunnittelema jugend-tyylinen kirkko lähellä Itäisen Pitkänkadun ja Betaniankadun kulmaa. Enää ei ole, sillä kirkko tuhoutui korjauskelvottomaksi talvisodan pommituksissa. Se purettiin syksyllä 1940…
Jos oli Markus Copper erikoinen taiteilijapersoona, sitä ovat hänen teoksensakin. Turun yliopiston alueella fysiikanlaitoksen edustalla sijaitseva Big Bang Echo -taideteos vaikuttaa niin mystiseltä, että sen sisältämä symboliikka ja taiteilijan ajatusmaailma ei selviä ilman selitystä…
BIRGITTALAISSISARTEN VIERASMAJA JA PYHÄN BIRGITAN PATSAS
Paikka on turkulaisillekin melko vieras. Moni on toki nähnyt ristillä koristellun rakennuksen Ursininkadun varrella. Osa tietää jopa paikan nimen, Turun Birgittalaisluostari. Harva on kuitenkaan poikennut sisälle esimerkiksi luostarin yhteydessä olevaan autuaan Hemmingin kirkkoon…
Vielä yli 100 vuotta sitten Turun Urheilupuiston alue oli hoitamatonta ja puutonta avokalliota. Idea ainoastaan urheilulle pyhitetystä paikasta virisi 1800-luvun viimeisinä vuosina. Turun kaupunginvaltuusto myönsi alueen vuokralle Turun Urheilunystäväin yhdistykselle, jonka kontolle tuli Urheilupuiston kehittäminen…
Tuskin patsaalle voisi olla arvokkaampaa paikkaa kuin sijainti Turun tuomiokirkon kupeessa. Vieläpä omassa nimikkopuistossaan. Komeaan barokkiasuun sonnustautunut kenraalikuvernööri Pietari Brahe seisoo patsaaksi jähmettyneenä Brahenpuistossa tuomiokirkkoa vastapäätä…
DOMINIKAANILUOSTARIN MUISTOMERKKI
Tämä tarina saa alkunsa vuonna 1249, kun Turun dominikaanikonventti perustettiin. Pyhän Olavin luostarin nimellä se vaikutti Turussa lähes 300 vuotta. Luostari rakennettiin Kaskenmäen rinteeseen. Se sijaitsi nykyisellä Kaskenkadun paikalla sekä sen molemmin puolin olevilla tonteilla…
On kaksi vaihtoehtoa. Joko päätyä kierrätysmateriaaliksi tai sitten pääsee viettämään ansaittuja eläkepäiviään tolpan nokkaan kaikkien ihailtavaksi. Näin hyvin kävi sille Suomen ilmavoimien Draken-hävittäjälle, joka nostettiin näkyvälle paikalle Turun lentoasemalle johtavan kiertoliittymän keskelle…
Taivaallinen vaunu ja Soihtu -suihkukaivoveistoksen osat varastoitiin väliaikaisesti Turun museokeskuksen tiloihin, kun musiikkitalo Fuugan rakentaminen alkoi. Sen sijaan Itsenäisyydenpuistossa sijannut jalkaväenkenraali Adolf Ehrnroothin muistomerkki sijoitetaan pysyvästi Tuomaanpuistoon entiselle Turun Kasarmialueelle…
Robert Wilhelm Ekman on patsaansa ansainnut. Vieläpä paraatipaikalta, Turun taidemuseon edustalta. Aurakadulta tultaessa Ekman on ikuistettu ylös museolle menevän portaikon vasemmalle puolelle. Häntä vastapäätä on Turun taidemuseon ensimmäinen intendentti eli johtaja Victor Westerholm…
Nimi Jits Bakker ei ehkä kerro mitään monellekaan turkulaiselle, vaikka tämä hollantilainen taiteilija oli etenkin omassa maassaan hyvin arvostettu. Bakkerin nimellä on patsaspuistoja Hollannin lisäksi Portugalissa ja Espanjassa. Lisäksi hollantilaistaiteilijan töitä on useissa taidemuseoissa eri puolilla maailmaa…
Turku Energian yli 100 metriä korkean piipun kylkeen ikuistetut numerot tunnistavat jokainen turkulainen, onhan italialaisen Mario Merzin ympäristötaideteos koristanut Turun kaupunkikuvaa jo vuodesta 1994. Jopa alun perin mystisen lukujonon matemaattisen merkityksen ymmärtävät nykyisin monet…
Gaian silmä on betoniseinään upotettu valoteos, joka loistaa sinistä valoaan kallion sisässä Myllytunnelin seinässä lähellä Aurajoen puolista suuaukkoa. Taiteilija Kimmo Ojaniemen taideteos vaikuttaa sen verran mystiseltä, että sen sisältämä sanoma jää kiireiseltä autossa istuvalta äkkiseltään ymmärtämättä…
Kuvanveistäjä Wäinö Aaltosen pronssiin valettu veistoksen Genius ohjaa nuoruutta Yliopistonmäen keskusaukiolla tunnistavat jokainen Turun yliopistossa opiskelleet. Yhtä moni on myös kuullut irvileukojen tarinan, mihin veistos nuorta opiskelijaa oikeasti ohjaa…
Veistos nimeltä Halon kantaja ja sen tekijä kuvanveistäjä Ennu Oka ovat jääneet turkulaisille tuntemattomiksi. Moni ohikulkija on toki kyseisen veistoksen nähnyt, mikäli on nostanut katsettaan yläilmoihin. Patsaan sijaintipaikka on ainakin tuttu…
Lemminkäisenkadun pyöreä rakennus on herättänyt huomiota aina valmistumisestaan lähtien. Arkkitehti Jorma Järven piirtämä rakennus valmistui vuonna 1965. Erikoisen mallinen Turun yliopiston hammaslääketieteen laitoksen rakennus herätti mielenkiintoa aina ulkomaita myöten…
Aurajoessa lähellä Vierasvenesatamaa sijaitsee eräs pidetyimmistä Turun kaupungin ympäristötaideteoksista. Saksalaisen taiteilijan Achim Kühnin Harmonia on ulkonäöltään näyttävä. Teos tunnetaan myös osuvasti nimellä Valaan pyrstö…
Kaiken takana on Ari Elo, teollisuusneuvos, diplomi-insinööri, Turun kauppakorkeakoulun kunniatohtori ja Elomaticin perustaja. Elo käynnisti yrityksensä vuonna 1970. Vuosikymmenien aikana Elomaticista on tullut menestyvä kansainvälinen teknologian alan yritys…
Kuvanveistäjä Jussi Mäntynen ja Hirvi -veistos. Moni suomalainen osaa yhdistää nämä kaksi asiaa, vaikka ei olisi suuremmin kotimaisen veistostaiteen asiantuntija. Hirvi ei ollut sattumalta Mäntysen lempieläin, olihan hänen eräs harrastuksista metsästäminen. Jo nuorena hän oli opetellut piirtämään ja täyttämään metsästämiään lintuja…
Jokaisessa eurooppalaisessa kaupungissa oli aikoinaan vakituinen teloituspaikka. Se sijaitsi yleensä kaupungin ulkopuolella, usein kukkulan laella. Sopiva paikka oli vilkkaan kulkuväylän varrella, jonne kuolemaan tuomittujen tuulessa huojuvat ruumiit näkyivät hyvin…
Turkulainen Turun piirustuskoulun kasvatti Viljo Mäkinen oli kuvanveistäjänä ja taidemaalarina tuottelias monilahjakkuus. Kupittaan Saven keraamikkona syntyi vuosien varrella uniikkikappaleita, mutta myös useita Mäkisen suunnittelemia malleja oli tehtaan tuotannossa…
Turun kaupungintalon kupeessa on mielenkiintoinen ulkotilaveistos, Vehmaan punamustasta graniitista tehty taideteos. Massiiviselta vaikuttavan teoksen sekä jalusta ja sen päälle sijoitettu kiiltäväksi hiottu kaareva osa ovat samaa vehmaalaista kivimateriaalia…
ILMARINEN KYNTÄÄ KYISEN PELLON
Kansalliseepoksemme Kalevala on ollut loputon inspiraation lähde monille kuvataiteilijoillemme. Turkulainen Jukka Salminenkaan ei ollut poikkeus. Hän tulkitsi Kalevalan hahmoja ja tapahtumia perin omintakeisella kubistisella tyylillään. Toiset pitävät, toiset eivät…
Taiteilija Eero Merimaa on laittanut todellakin oman mielikuvituksensa liikkeelle toteuttaessaan Joitakin teknokukkasia -nimisen taideteoksen. Lenkillä Raunistulan maastossa ensikertalainen ensin hämmästyy, hämärässä ehkä jopa hieman pelästyy ja lopuksi hymyilee…
Vähätori on kiistatta Suomen kaunein kaupunkinäkymä, italialaistyylinen piazza. Sen historia alkaa viimeistään silloin, kun Aurajoen yli valmistui ensimmäinen silta vuonna 1414. Se johti Suurtorilta nykyisen kirjastotalon kulmalle…
Kauppaneuvos Erik Julinin näköispatsas on nykyisin juuri siellä missä sen pitääkin olla, Turun VPK-talon edustalla Eerikinkadun ja Eskelinkadun kulmassa. Uusrenessanssirakennus, ”Brankku”, on nykyisin yhtä hienossa kunnossa kuin valmistuessaan vuonna 1892…
Kupittaanpuiston Hirvi -veistos lienee kuvanveistäjä Jussi Mäntysen tunnetuin teos Turussa. Iso sarvipäinen uroshirvi oli metsästystä harrastavan Mäntysen lempieläin. Taiteilijauransa loppupuolella Mäntysen tuotantoon tulivat sirommat eläimet, pitkäkaulaiset joutsenet ja kurjet…
Lähinnä parkkipaikkaa muistuttava Borenpuisto on nykyisin vaatimattoman näköinen verrattuna siihen, millainen se oli aikoinaan. Kaupunkiarkkitehti Carl Ludvig Engelin Turun palon jälkeen tekemän suunnitelman perusteella nykyinen Läntinen Rantakatu oli nimeltään Läntinen Esplanadi…
KAUPPA, TEOLLISUUS JA SÄÄSTÄVÄISYYS
Turkulaissyntyinen Emil Wikström on suomalaisen kuvanveiston kärkinimiä. Hän oli lähtöisin köyhästä perheestä, joten alku pitkälle ja komealle taiteilijauralle olivat vaatimattomat. Lahjakas nuori sai kuitenkin paikallisia tukijoita, joiden avulla Wikström saattoi edetä taiteilijaurallaan…
Paikkahan on mitä arvokkain, mutta samalla myös äärimmäisen vaativa. Turun kaupungin kiinteistöliikelaitoksen kuvataiteilija Saara Ekströmiltä tilaama teos tuli sijoittaa Turun pääkirjaston ja historiallisen Vähätorin kupeeseen. Ihan millainen taideteos tahansa ei olisi ollut mahdollinen…
Runosmäen kaupunginosa Turussa sai uuden tarpeeseen tulleen monitoimitalon, Riimin. Sen käyttäjiä ovat Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymä sekä Turun kaupunki (kirjasto, nuorisotila, varhaiskasvatus) ja Varhan perhekeskus- sekä neuvolapalvelut. Riimin suurin tila on kirkkosali…
Keramiikkataiteilija Karin Widnäsin taideteos Kimonon olemassaoloa ei ohikulkija edes heti oivalla. Jätevedenpumppaamo on enemmänkin Aurajokirannan maisemia pilaava elementti kuin osa Widnäsin taideteosta. Kimono on pumppaamorakennuksen kauniisti koristelu yli seitsemän metriä korkea valkoinen piippu…
Turun Säästöpankki katosi aikoinaan katukuvasta, mutta sympaattinen muori Kissa-Alli jäi kuopatun pankin edustalle hymyilemään ohikulkijoille. Ja hymyilee varmasti jatkossakin, sillä punagraniittinen veistos kestää ikuisesti…
Kissa-Kallu eli Karl Georg Lemberg on oikeasti ollut olemassa. Tosin Kallu tuskin eläessään edes näki unta, että hänestä tehtäisiin oikea patsas, muistomerkki tuleville sukupolville. Näin kuitenkin tapahtui…
Juhlaseminaari, valokuvanäyttely, juhlalentopallo-ottelu ja opastettuja kävelykierroksia, joissa tutustuttiin presidentti Mauno Koiviston Turkuun. Ohjelmaa riitti, kun tuli täyteen 100 vuotta Heidekenillä syntyneen Koiviston syntymästä. Juhlavuoden kohokohta oli, kun Turussa Mauno Koiviston kivi, presidentin muistomerkki, paljastettiin Turun matkustajasatamassa…
Kompastuskiveen ei ole nimestään huolimatta tarkoitus kompastua. Riittää, kun sen huomaa ja ehkä ymmärtää kiven merkityksen. Jalkakäytävän pintaan asennetun messinkilaatan symboliikka ei avaudu ilman etukäteen saatua tietoa siitä, mistä oikeastaan on kyse…
Nummenpakalla on humoristinen patsas, Kissa-Kallu. Se esittää todellista henkilöä. Kuvanveistäjä Simo Heleniuksen tekemän patsaan esikuva Karl Georg Lemberg oli originelli persoona, jolle nummenpakkalaiset halusivat pystyttää oman patsaansa. Martinmäessä on vastaavanlainen, Korppu-Vihtori eli Frans Viktor Galenius…
Harva taideteos on synnyttänyt yhtä paljon kohua jo ennen valmistumista kuin Topi Ruotsalaisen muraali Turussa. Syynä oli se, että keskeneräisestä seinämaalauksesta lähti kiertämään sosiaalisessa mediassa kuva. Siinä näkyi lähinnä epämääräisiä harakanvarpaita. Tästäkö taiteilijalle maksetaan, ajatteli moni…
Turun konserttitaloa vastapäätä Puutorilla sijaitseva Kun ystävyyssuhteet solmitaan -veistoksen tunnistaa liki jokainen turkulainen. Monet tietävät myös, miksi komea patsas aikoinaan pystytettiin, onhan sen symboliarvo merkittävä. Patsaan nimensä mukaisesti kyse on ystävyydestä…
TYKS Mäntymäen sairaalan (ent. Turun kaupunginsairaala) edessä sijaitseva Kurjet kaivolla -veistos jää monelta huomaamatta. Nykyään se on kesäisin istutusten ja lehtipuiden varjossa. Istuinpenkit houkuttelisivat levähtämään, mutta monella ohikulkijalla lienee muita mielessä sisälle sairaalaan kiirehtiessä…
KuvanveistäjäJussi Mäntysen teoksia löytyy kaksin kappalein. Niistä Joutsenet Turun taidemuseon edessä on tunnetuin. Sen sijaan Mäntysen Kurjet pesällä -veistos jää syrjäisemmän sijaintinsa takia puiston itäosassa tuntemattomammaksi…
Suomen alue oli vuosisatojen ajan Ruotsin vallan alla. Siihen ajanjaksoon mahtuu monta hallitsijaa, mutta harvassa ovat ruotsalaisten kuninkaiden ja kuningattarien muistomerkit Suomessa. Yksi sellainen löytyy Turusta. Kustaa II Aadolfin patsas sijaitsee Akatemiatalon edustalla…
Pitkään siinä meni. Seitsemän vuotta. Turun Aurajoen Telakkarannassa oli mystinen siniseen pressuun kääritty paketti, kunnes se vihdoin avattiin kaikille nähtäväksi. Moni olikin jo unohtanut, mitä vuonna 2017 tällä paikalla tapahtui. Poistetun pressun alta paljastui W6L64…
Turun Yliopistokadun varrella asunto-osakeyhtiö Kasinonkulman edustalla oleva Lapset -niminen veistos suihkulähteineen on kahdelta osin harvinainen. Ensinnäkin se on paljastettu aikana, vuonna 1959, jolloin lapsiaiheiset julkiset veistokset olivat vielä harvinaisia. Oli totuttu siihen, että muistomerkit kuvaavat suurmiehiä, kuten kulttuuri- ja liike-elämän merkkihenkilöitä…
Turun kaupungin ensimmäinen suihkukaivo valmistui keväällä 1924. Toivomuksen mukaan suihkulähteen huipulla pylvään päässä seisoo Suomen kansaa symboloiva pronssiin valettu leijona. Veistoksen merihevoset ja simpukat viittaavat meren merkitykseen Turulle…
Kuvanveistäjä Into Saxelin sai elää vain lyhyen elämän, sillä hän kuoli jo runsas nelikymppisenä. Harmi, sillä hän oli 1900-luvun alkuvuosien eräs lahjakkaimmista kuvanveistäjistämme. Ne harvat julkiset työt, jotka ovat jääneet nykysukupolville ihailtaviksi, ovat taidokkaasti tehtyjä…
Tervaa ja höyheniä. Puolalanpuiston kupeessa, Aurakadun päässä, sijainnut Vladimir Iljitš Leninin rintakuva sai töhrijät liikkeelle viimeksi vuonna 2020. Kerta ei ollut ensimmäinen. Leninin patsas Turussa oli ilkivallan kohteena vuosikymmenestä toiseen…
Teoksen nimi Life Cycle, on englanniksi ja teoksen tekijä, kuvataiteilija ja maisema-arkkitehti Alice Baillaud, on ranskalainen. ”Elämän kierros” -teoksen sijainti on kuitenkin monelle tutussa paikassa, Turussa Kaskenlinnan sairaalan edustalla, Vähäheikkiläntien varressa…
LIFE ON A LEAF -TALO ELI LEHTITALO
Turun Hirvensalossa sijaitsee kaupungin erikoisin rakennus. Pikisaarentien varren kirkkaankeltaista taloa ei voi olla huomaamatta. Moni pysähtyy viereiselle tielle valokuvaamaan taloa. Useat uteliaat ohikulkijat intoutuvat tutkimaan rakennusta tarkemminkin…
Turun keskustan Runeberginpuistossa sijaitseva Liljan patsas on klassikko. Se on myös turkulaisten vastine helsinkiläisten Mantalle. Patsas tunnetaan myös nimellä Turun Lilja. Se oli tärkeässä roolissa paikallista kevätkarnevaalia jo 1920-luvulla…
1980-luvulla aika oli toinen kuin nyt. Suomessa ei ollut ainuttakaan lottapatsasta. Raumalainen talousneuvos Pauli Talvio halusi pystyttää sellaisen lottien kunniaksi, olihan hänen puolisokin Mirjami Talvio toiminut lottana sodan aikana. Lotta-patsaan pystyttämisestä syntyi kuitenkin kova kohu…
Klassikkotuotteet ja kaikkien tuntemat Turun sinappi, Pilti-lastenruoka ja Jalostajan hernekeittopurkki eivät juuri selittelyjä kaipaa. Suosittujen merkkien taustalla on alun perin monialayrittäjä ja kauppaneuvos Heikki Huhtamäki, elintarviketeollisuuden yhtymän Huhtamäki Oyj:n omistaja…
MARSALKKA MANNERHEIMIN MUISTOMERKKI
Mannerheimin ratsastajapatsas Helsingissä on tunnetuin marsalkka Carl Gustaf Emil Mannerheimia esittävistä julkisista patsaista. Kuvanveistäjä Aimo Tukiaisen monumentti paljastettiin vuonna 1960 Mannerheimin syntymäpäivänä…
Telakkatoiminta näkyi Aurajoen maisemissa vuosisatojen ajan. Isommassa mittakaavassa laivojen rakentaminen alkoi jo 1700-luvun lopulla. 1800-luvun lopulla itärannalla toimi Vulcanin telakka, joka yhdistyi joen vastarannalla toimineen Ab Crichtonin telakan kanssa. Näin syntyi fuusioyritys Ab Crichton-Vulcan…
Turun Vähäheikkilässä Kupittaankadun ja Askaistentien risteyksessä kaksi pronssiin valettua naista istuu penkillä vastakkain. Kuvanveistäjä Maarit Nissilän kubistinen teos sijaitsee lahjoittajansa Turun Osuuspankin toimipisteen edustalla…
Lähes miljoonan euron taideohjelman keulakuvaksi nousee ”polkupyöräteline”. Voittajateoksen monitulkintaisuus hurmasi palkintolautakunnan Turussa, kirjoitti paikallinen lehti…
Turun kauppakorkeakoulu perustettiin vuonna 1950. Oman rakennuksen koulu sai vuonna 1958. Se on arkkitehti Aarne Ehojoen suunnittelema. Hän piti Turun kauppakorkeakoulua yhtenä parhaimpana työnään Turussa…
Oleellinen osa koulutilojen uudistamista on taiteilija ja kuvataiteen tohtoriJan-Erik Anderssonin teokset. Neliosainen taideteos on nimeltään Mielikuvituksen horisontti. Hanke on rahoitettu taiteen prosenttiperiaatteen avulla…
MIINANRAIVAAJIEN 1945-1950 MUISTOMERKKI
Miinanraivaajien 1945-1950 muistomerkki on ulkonäöltään eräs vaatimattomin muistomerkki Turussa. Siihen liittyvä symboliikka on kuitenkin erittäin merkittävä. Kyse on kunnianosoituksesta niille varusmiehille, jotka sodan jälkeen joutuivat riskeeraamaan oman henkensä…
Espanjassa syntynyt, mutta turkulaistunut kuvataiteilija, säveltäjä ja muusikko Pepe González on tullut tunnetuksi värikkäistä tempauksistaan. Toisinaan kirvestaiteilija on eksynyt provosoivilla tekosillaan luvattomillekin teille. Julkisuutta tuli ainakin…
Jokainen Turun yliopistossa opiskellut on kulkenut legendaarisia portaita pitkin tuomiokirkolta ylös Yliopistonmäelle. Koskenniemenkatu -nimisen kulkuväylän puolessavälissä on Koskenniemenaukio ja muistomerkki Muusat Veikko Antero Koskenniemelle…
Matti Koivurinnan säätiö käynnisti tilaustyöhankkeen Turun kulttuuripääkaupunkivuoden sekä museon perustajan kauppaneuvos Matti Koivurinnan 80-vuotispäivän kunniaksi. Työ tilattiin tunnetulta kuvanveistäjä Hanna Vihriälältä…
Turun Vartiovuorenpuistossa Mustainveljestenkujan varrella sijaitsevaan nelikulmaisen pylvään päähän sijoitettu rintakuvaa ei voi olla ohikulkija huomaamatta. Muotokuvan henkilöä on kuitenkin ehkä vaikea tunnistaa. Ei edes sitä, että kyseessä on meritoitunut sotilashenkilö…
Paavo patsastelee viidessä eri paikassa – juoksijan kotikaupunki Turku sai vasta kolmannen Paavo-patsaan. Paavo Nurmen Pariisin olympiakisojen viiden olympiakullan symbolinen arvo nuorelle kansakunnalle oli niin suuri, että Suomen valtio tilasi turkulaiselta kuvanveistäjä Wäinö Aaltoselta mestarijuoksijaa esittävän veistoksen vuonna 1924…
Saa taputtaa ja se olisi ihan suotavaakin. Kuvanveistäjä Rafael Saifulinin suunnittelema Onnenhevonen on tarkoitettu nimensä mukaisesti tuottamaan ohikulkijalle onnea. Saifulinin mukaan saavuttaakseen jotain elämässä on päästävä ratsun selkään…
Äveriäs tupakkatehtailija ja laivanvarustaja kauppaneuvos Fredrik von Rettig lupautui maksajaksi. Turkulaiset tarvitsivat kunnon kirjaston. Rettigillä oli kuitenkin oma henkilökohtainen toive. Hän oli tykästynyt 1600-luvulla rakennettuun Tukholman ritarihuoneen ulkonäköön…
Turussa Pansion kaupunginosassa korkean mäen päällä on vanha lentomajakka 1930-luvulta. Se tuli ajankohtaiseksi, kun Suomen ensimmäinen maalentokenttä perustettiin Artukaisiin vuonna 1935. Ajatuksena oli rakentaa Turusta Tukholmaan asti lentomajakoiden ketju…
Kuvataiteilija Mika Natrin teos Pilvet paljastettiin Aurajokirannassa loppuvuonna 2006. Haponkestävästä teräksestä tehdyn kolmiosaisen ympäristötaideteoksen historia alkaa kuitenkin jo 1970-luvun alkuvuosilta. Se oli aikaa, kun Turku sai kansainvälisestikin tasokkaan hotellin…
Jo nimi Varvintori, Varvstorget, viittaa vahvasti siihen, mitä tällä paikalla aikoinaan tehtiin. Telakkatoiminnasta ja laivanrakentamisesta ovat yhä muistona torin ympärillä säilyneet entiset telakkahallit ja vanha köysitehdas. Jälkimmäinen toimii nykyisin Turun ammattikorkeakoulun taideakatemian tiloina ja entisessä telakkahallissa on Turun konservatorio ja Sigyn-sali…
Harva turkulainen tietää, missä sijaitsee kuvanveistäjä Simo Heleniuksen Poika ja meri -veistos. Se sijaitsee Asunto-osakeyhtiö Auranrannan sisäpihalla osoitteessa Linnankatu 34 Marina Palace -hotellin vieressä…
On muistomerkkejä ja muistomerkkejä. Ja sitten on Porthanin muistomerkki, Suomen ensimmäinen kansalaiskeräyksellä rahoitettu monumentti vuodelta 1864. Monien mielestä Turun Porthanin puistossa sijaitseva historiallinen veistos on myös eräs maamme hienoimmista muistomerkeistä…
Portsan pojilla näyttää olevan ihan mukava fiilis, vaikka ovat matkalla kouluun. Reippaan parivaljakon opinahjo Turun Lyseo on enää vain muutaman korttelin päässä. Lieneekö tiedossa Fredrik ”Fretu” Rauhan oppitunti. Ehkä pojat ovat vain pahasti myöhässä…
Posankkaa ei voi olla huomaamatta, jos ajelee Helsingistä päin Turkuun. Kylpylähotelli Caribian edustalla ja Helsingintien varrella sijaitseva humoristinen kumiankan ja marsipaanipossun risteytys on ihastuttanut jo vuosien ajan…
Kuvanveistäjä Kauko Räsäsenveistos Puhuri Varissuon Marjavuoren puistossa kätkeytyy helposti kesäkuukausina lehmusten sekaan. Lähellä Suurpäänkadun ja Kraatarinkadun risteystä, kevyenliikenteen väylän kupeessa, vauhdikkaasti juoksenteleva alaston nainen herättää huomiota viimeistään lehtien pudotessa…
Forum Marinumin ja Suomen Joutsenen välisellä nurmialueella sijaitseva komea Päivänkakkara -niminen tilataideteos pystytettiin vuonna 2011. Koska teokseen käytetyt materiaalit eivät olleet tarkoituksellisesti kovin pitkäikäisiä, oletettiin teoksen olevan purkukuntoinen muutaman vuoden kuluttua pystytyksestä…
Portugalilaistaiteilija Alexandre Farto, taiteilijanimeltään Vhils, on suomalaisille melko tuntematon. Sen sijaan hänen erikoinen teoksensa Remains on tuttu kaikille niille, jotka ovat kävelleet Turun entisellä telakka-alueella, Telakkarannassa…
Paljon on muuttunut niistä ajoista, kun Turun tuomiokirkon takamailla sijaitsi vilkas kasarmialue. Niistä ajoista muistuttaa enää kadunimet Kasarminkatu ja Vänrikinkatu sekä pari muistomerkkiä, Nina Sailon veistämä Lotta Svärd -patsas ja Rumpalit…
Aboa Vetus & Ars Nova -museon muuriin on upotettu teos, joka on omistettu Fredrika Runebergille , Johan Ludvig Runebergin puolisolle. Jälkimmäisen meriitit ovat tunnettuja, mutta Fredrika jäi usein miehensä varjoon…
Kuuluisat suurmiehet Johan Ludvig Runeberg, Elias Lönnrot ja Johan Vilhelm Snellman ovat aakkosjärjestyksessä, niin veistoksen nimessä kuin itse muistomerkkiin ikuistettuinakin. Näiden merkkihenkilöiden patsaita on muuallakin kuin Turussa…
Keväästä 1973 ja Italian Monzasta tuli Jarno Saarisen uran päätepiste. Radalle jäänyt öljyläiskä koitui sekä ”Paronin” ja italialaisen Renzo Pasolinin kohtaloksi. Jarno Saarinen oli ennen kuolemaansa nousemassa urallaan kohti maailmankärkeä. Miehen meriitteihin kuului jo 250 kuutioisten maailmanmestaruus…
Hellaksen tehdasrakennuksista komein on 140 metriä pitkä arkkitehti Voldemar Kuurmanin suunnittelema suklaatehdas. Funkkistyylinen talo rakennettiin alun perin vuonna 1941, mutta sitä on myöhemmin laajennettu. Kerroksiakin on lisätty. Suklaatehtaan edessä on hieno suihkulähde ja vehmaalaisen Jussi Vikaisen veistos Sadetyttö ja makeisputto…
Turun Biolaakson Biolinja -nimisen kadun varrella on ympäristötaideteos, jota ei ehkä edes oivalla taideteokseksi. Se on osin tarkoituskin, sillä Jan-Erik Anderssonin teos hyödyntää rakennettuja kunnallisteknisiä rakenteita, kuten valaisinpylväitä ja Jaaninojan yli rakennettua kahta kevyenliikenteen siltaa…
Turun musiikkitalon rakentaminen Itsenäisyydenaukiolle tarkoitti alueella olevien veistosten siirtämistä väliaikaisesti varastoon. Jalkaväenkenraali Adolf Ehrnroothin muistomerkki sijoitetaan pysyvästi Tuomaanpuiston entiselle Turun Kasarmialueelle. Taivaallinen vaunu ja Soihtu -suihkukaivoveistoksen osat varastoitiin väliaikaisesti Turun museokeskuksen tiloihin…
Turkulainen Herman Spöring on saanut oman muistomerkkinsä, vaikka useimmilla ei ole hänestä mitään käsitystä. Olipa hänen meriitit pitkään unohduksissa jopa historian asiantuntijoiltakin. Tai niitä ei ainakaan osattu arvostaa riittävästi…
Turun Kupittaanpuiston Summan taistelun muistomerkki, Turun Ylösnousemuskappelin hiekkareliefit, Paimion Raivaajapatsas, Laitilan Piispa Eerik Sorolainen, Rauman Fransiskaanipatsas ja Jussi Vikaisen viimeinen suurtyö Vehmaan Työn patsas ovat tuotteliaan kuvanveistäjän tunnetuimpia julkisia teoksia…
Punagraniittinen veistos Läntisellä Rantakadulla lähellä Teatterisiltaa sijaitsee näkyvällä paikalla. Useimmat turkulaiset tunnistavat tyylikkään Suojattu kasvu -teoksen, mutta sen sisältämä symboliikka jää monien muiden julkisten taideteosten tavoin vieraaksi…
Syksyn pimenevästä torstai-illasta Turun Kupittaalla tuli lopulta sysimusta. TPS:n juniorijoukkueen valmentaja ja seuraikoni Kim Suominen sai yllättäen sairaskohtauksen. Nopeatkaan elvytystoimet eivät auttaneet…
Turun pääkirjaston sisäpihalla käyskentelevä Sweet Yellow Melon eli Makea Keltainen Meloni on vain yksi taiteilija Miina Äkkijyrkän lukuisista teoksista, mutta tämäkin herättää helposti erilaisia mielipiteitä, puolesta ja vastaan – kuten Äkkijyrkän kohdalla on usein ollut tapana…
Taiteilija Stefan Lindfors oli tärkeällä asialla. Saaristomeren suojelu sai häneltä komean lahjoituksen, Symbiosis-monumentin. Veistoksen avulla halutaan kiinnittää huomio Itämeren huonoon tilaan ja samalla kerätä rahaa Saaristomeren suojeluun…
Paraatipaikalla sijaitseva veistos Tapaaminen Turussa 1812 on herättänyt paljon jupinaa. Leninin rintakuva sai lähteä Turun katukuvasta. Kaupungin tiedotteen mukaan venäläistä vallankumousjohtajaa esittävä patsas ei sovi Turun kaupungin nykyarvoihin…
Keramiikkataiteilija Kim Simonssonin teos Temppeli poikkeaa useimmista muista Turun julkisista teoksista. Turku Energian muuntajarakennus Uudenmaankadun ja Kupittaankadun kulmassa on saanut tyystin toisen ilmeen suomalais-ruotsalaisen kuvanveistäjä Simonssonin ansiosta…
Omena ei ole todellakaan pudonnut kauas Wirkkalan perheessä. Isä Tapio Wirkkala oli kuuluisa suomalainen muotoilija ja kuvanveistäjä. Äiti Rut Bryk oli meritoitunut keramiikkataiteilija. Perheen poika Sampsa on sisustusarkkitehti ja tytär Maaria Wirkkala on useasti palkittu kuvataiteilija…
Vuonna 1996 Peltolan koulutalon nurmikolla paljastettiin kuvanveistäjä Kimmo Ojaniemen ympäristötaideteos Tiedon pyramidi. Samalla vietettiin Peltolan teknillisen ammattikoulun (nyk. Turun ammatti-instituutti) kymmenvuotisjuhlia…
TURUN LINNATONTUN JA VALPURI INNAMAAN KOHTAAMINEN TEATTERISILLALLA
Sillan kiireinen kulkija ei välttämättä edes huomaa, että kyseessä on myös sillankanteen ikuistettu taideteos. Taiteilija Jan-Erik Anderssonin teos kuvaa kahden henkilön kohtaamista. Toinen on fiktiivinen hahmo Turun linnantonttu ja toinen todellinen henkilö Valpuri Innamaa…
TURUN PUNAVANKILEIRIN MUISTOMERKKI “535”
Turun ehkä mystisin muistomerkki löytyy läheltä Turun yliopistollista keskussairaalaa Kurjenkaivonkentän rinteestä. Sitä on vaikea huomata ja talvisin kallioon upotettu taideteos katoaa lumen alle kokonaan näkyvistä…
TURUN SOTAVETERAANIEN MUISTOMERKKI
Keskellä Turun Samppalinnanpuistoa, sen korkeimmalla paikalla, sijaitsee harmaagraniittinen pylväs. Veistokseen on kirjoitettu teksti Pro Patria 1939-1945 (Isänmaan puolesta). Nelikulmaiseen pylvääseen on ikuistettu myös pronssinen Tammenlehvä, viime sotiemme veteraanien arvokas tunnus…
TURUN TUOMIOKIRKON KORTTELI V.1756
Kerta ei ollut ensimmäinen, kun Turku oli ilmiliekeissä. Vuoden 1827 palo oli kuitenkin tulipaloista tuhoisin. Lähes koko kaupunki paloi poroksi. Katastrofilla oli myös pitkäaikaiset vaikutukset Turun kaupungin tulevaisuuteen…
Julkiset veistokset voivat olla humoristisiakin – Aurajokirannassa moni pysähtyy ihmettelemään. Tämä tarina alkaa, kun Myllysilta rakennettiin yli Aurajoen. Tai pikemminkin silloin, kun tämä alkuperäinen vuonna 1975 valmistunut ohut silta alkoi notkua. Tuli tarve rakentaa uusi Myllysilta. Uuden sillan vihkiäiset pidettiin syksyllä vuonna 2011…
Kuvataiteilija Simo Heleniuksen teos Utelias oli alun perin esillä Wäinö Aaltosen museossa. Paikka oli tuttu Heleniukselle, sillä hän työskenteli vuosien ajan Wäinö Aaltosen museon vahtimestarina ja taideteosten ripustajana…
Kun kyse oli legendaarisen rakennusurakoitsija Armas Puolimatkan muistomerkistä, sen piti kuvastaa myös esikuvaansa – niin nimessä, muodoissa ja valitussa materiaalissakin. Tältä pohjalta syntyi kuvanveistäjä Maarit Nissilän teos Vahva…
Antin askeleet, Antinportti, Illuusio, Pirkanpylväs, Sinikurjet, Viikin Keltakoipi ja Keltanokat. Erikoisia nimiä, joille löytyy eräs yhteinen tekijä. Kaikki ovat kantaverkkoyhtiö Fingridin pystyttämiä sähköverkon voimajohtopylväitä…
Turkulaisen runoilijan Josef Julius Wecksellin ura oli lyhyt, mutta menestyksellinen. Hän ehti julkaista uransa aikana vain kaksi teosta, joista näytelmästä Daniel Hjort, Turun linnaan ja nuijasodan aikaan sijoittuvasta näytelmästä tuli menestys…
Ylös mentäessä vasemmalla puolella on kuvataiteilija Robert Wilhelm Ekmana oikealla samalaisen nelikulmaisen pylvään, hermin, päälle on asetettu Victor Westerholmin…
Turkuhallin edustalle hankittiin Pro Finlandia -mitalilla palkitun Harry Kivijärven taideteos Voiton portti. Sen kerrotaan maksaneen miljoona markkaa. Sellainen piti kuitenkin saada, kun isossa maailmassakin on vastaavanlaisia nähty hallien edustoilla…
YLÖS PYHÄÄN PYÖRRYTTÄVÄÄN KORKEUTEEN
Ei epäillystäkään, kuka on Ylös pyhään pyörryttävään korkeuteen -veistoksen tekijä. Kuvanveistäjä Jussi Mäntynen erikoistui eläinaiheisiin veistoksiin. Pitkäkaulaiset joutsenet olivat hänen lempilintujaan. Mäntynen lahjoitti Tuomiokirkkopuistossa sijaitsevan tyylikkään veistoksen Turun kaupungille…
Alkuperäisellä paikallaan on myös Puolalan puiston massiivinen Ystävyyden patsas, Leningradin, nykyisen Pietarin ja Turun kaupungin ystävyydestä muistuttaen. Tosin toistaiseksi ystävyyssuhteet on katkaistu. Turku keskeytti kaikki käynnissä olevat nykyiset toiminnat sekä tulevien tapahtumien suunnittelun…
Myös Petrelius on saanut oman muistomerkkinsä. Se sijaitsee Samppalinnanmäen näköalapaikalla. Tosin nykyään puut ovat kasvaneet jo niin suuriksi, että näkymä on etenkin kesäisin rajallinen. Kuvanveistäjä Felix Nylundin teosta Äiti ja lapsi pidetään yhtenä Turun kauneimpana julkisista veistoksista…
UTÖ
Kalsea armeijan yhteysalus rantautui aikoinaan Utön rantalaituriin. Helmikuinen pakkasviima toivotti varusmiehet tervetulleiksi karulle Utön kalliosaarelle. Toista on nyt! On keskikesän hellepäivä. Aurinko porottaa pilvettömältä taivaalta. Hyvin varustellun yhteysaluksen suunta on ulkosaariston Utö. Paljon on muuttunut. Puolustusvoimat on siirtynyt pois saarelta. Tyly kasarmi on muuttunut mukavaksi hotelliksi…
UUSIKAUPUNKI
Naama peruslukemilla Bonk-museoon opas kertoo poikenneille vierailleen Bonk Business Inc:in yrityshistoriaa. Sen rinnalla jopa Nokia kuulostaa vaatimattomalt. Oppaan suusta sujuvasti soljuva fiktiivinen tarina on niin uskottavasti esitetty, että aluksi monikaan ei uskalla edes hymyillä. Tekninen termistö, tosin sekin silkan mielikuvituksen tuotosta, kuulostaa todelliselta…
Uudenkaupungin Luotsimuseo sijaitsee Vallimäellä lähellä satamaa. Pienestä koostaan huolimatta museo kertoo havainnollisesti luotsien tärkeästä tehtävästä. Ensimmäiseksi katse kiinnittyy koomisilta vaikuttaviin luotsien käyttämiin pelastusliiveihin, jotka on tehty kapokkipuun hedelmästä saadusta vettähylkivistä kuidusta…
Museoksi muutettu merimiehen koti Myllymäen laidalla on eräs Uudenkaupungin vanhimmista rakennuksista. Kaupunki kärsi 1800-luvulla kahdesta suuresta tulipalosta, mutta korkeammalla sijaitseva merimiehen koti säilyi. Säilyneiden henkikirjojen mukaan Myllykadun pienessä punaisessa talossa on asunut historiansa aikana perä jälkeen useita merimiehiä…
Uteliaita saapuu läheltä ja kaukaa, eri puolilta Suomea ja jopa ulkomaita myöten. Perinteistä latoa muistuttava punainen rakennus ei ensinäkemältä vaikuta mielenkiintoiselta – etenkin, kun vieressä sijaitsee paljon komeampi kivikirkko. Pyhämaan uhrikirkon suosion syy selviää, kun astuu hirrestä rakennetun pyhätön sisätiloihin…
Taidetalo Pilvilinna on elämys, joka pitää itse nähdä ja kokea paikan päällä. Pienen aavistuksen tulevasta voi saada, jos on nähnyt taiteilija Raija Nokkalan naivistisia postikortteja. Pariskunta Nokkalan taidekoti Uudessakaupungissa on yhtä värien ilotulitusta, vieläpä hurtilla huumorilla höystettynä…
Aika kultaa muistot. Uudenkaupungin Automuseon maailman laajin Saab-autojen kokoelma palauttaa mieliin vuosikymmenen takaiset muistot. Sen sijaan Suomen vanhin auto siirtää ajan 100 vuotta taaksepäin. Monipuolisuutensa ansiosta kaupungin suosituin museo ei ole tarkoitettu vain autofriikeille…
Rikastuneilla laivanvarustajilla oli kaupungin hienoimmat rakennukset. Aivan ydinkeskustassa sijaitseva museoitu Wahlbergin talo on esimerkki merenkulun menestysvuosista. Laivat toivat kotikaupunkiinsa vaurauden lisäksi myös monia uusia vaikutteita. Museon parasta antia onkin monipuolisuus…
VEHMAA
Vastaavaa ei ole koko Suomessa. Niinpä moni vierailija yllättyy, mitä kaikkea eräs Suomen eksoottisimmista museoista kätkeekään sisälleen. Tänne kannattaa tulla kauempaakin. Vehmaan kotiseutuyhdistys vastaa erikoisen museon toiminnasta. Historiallisen Postien varrella sijaitseva Vehmaan Kivityömuseo kertoo havainnollisesti paikallisesta kivenlouhintakulttuurista…
Kotiseutuyhdistyksen tavoitteena on ollut herättää vehmaalaisten kiinnostus oman pitäjän menneisyyteen. Siihen onkin hyvät edellytykset, sillä Vehmaalla kolme museota sijaitsee aivan vierekkäin: Kotiseutumuseo, Kivityömuseo ja Ruotumiehen torppa…
Tien yli ja satakunta metriä metsän puolelle. Kivityömuseon ja Vehmaan kotiseutumuseon jälkeen kannattaa poiketa Ruotusotamiehen torpalla. Se lienee ainoa alkuperäisellä paikallaan sijaitseva sotamiehen torppa Varsinais-Suomessa. Hirsinen torppa kertoo ajasta, jolloin Ruotsi-Suomen alueella oli käytössä ruotujakolaitos…
Ensin Turku, sitten Taivassalo ja nyt Vehmaa. Antti Survosen intohimoisen keräilyn tuloksena syntynyt Maanpuolustusmuseo on siirtynyt tiuhaan paikasta toiseen. Vuonna 2017 perustettu yksityinen museo on laajentunut nopeasti, joten vasta nyt sillä on asianmukaiset tilat Survosen omassa kotipitäjässä Vehmaalla…
VELKUA
VELKUAN KIRKKO JA PALVAN MERITAISTELU
Velkua on lossimatkan takana. Matka Teersalosta Palvan saarelle ei ole pitkä, mutta lossit kulkevat aikataulun mukaan vain muutaman kerran tunnissa. Aikaa pitää siis varata, mutta kesäpäivänä vierailu Velkuan puukirkolla ja kylän keskustassa on miellyttävä kokemus. Etenkin, jos tietää, mitä täällä tapahtui yli 200 vuotta sitten.
YLÄNE
Maitolaituri. Kivinen kilometritolppa. Riukuaita polun molemmin puolin. Yläneen kotiseutumuseo ottaa vieraansa vastaan tunnelmallisesti. Heti näkee, miten täällä on panostettu entisaikojen ilmapiirin luomiseen yksityiskohtia myöten…
Yläneellä sijaitseva Luontokapinetti on ollut suuri ponnistus pienelle paikkakunnalle. Kun rima on pidetty korkealla, on lopputuloksena hämmästyttävän tasokas luontokeskus. Näyttely kertoo metsistä ja soista sekä niiden eläimistä ja kasveista. Mukaan on otettu ympäröivä ilmakehäkin aina avaruutta myöden. Näyttelyn visuaaliseen ilmeeseen on panostettu…
VIRO
TALLINNA
Kun toisen maailmansodan jälkeen koitti neuvostomiehistys, osoitteessa Pagari 1 sijaitsi kauhujen talo, KGB:n päämaja. Rakennuksen kellarikerroksessa sijaitsivat 50 vuoden ajan Viron pahamaineisimmat vankilasellit. KGB:n tutkintavankila onkin pala synkintä Viron historiaa. KGB:n vankilamuseo avattiin kävijöille vuonna 2017…
Venäjän tsaari Pietari I vieraili Pariisissa ja tutustui sekä samalla ihastui Versailles’n palatsiin ja sitä ympäröivään puutarhaan. Hän halusi itselleen ja puolisolleen Katariinalle samanlaisen. Sopiva paikka palatsille löytyi Tallinnasta, nykyisestä Kadriorgin puistosta. Kadriorg eli Katariinanlaakso sai tietysti nimensä Pietarin vaimon Katariinan mukaan…
Ensimmäinen reaktio on hämmästys. Vierailu Viron suosituimmassa museossa on mykistävä. Jo jättimäisen rakennuksen arkkitehtuuri tekee Lentosataman merimuseosta kiinnostavan. Onpa Tallinnan ykköskohdetta tituleerattu jopa Euroopan hienoimmaksi museoksi…
Neuvostomiehitys oli päättynyt ja Viron itsenäisyys oli palautettu vuonna 1991. Pian sen jälkeen julistettiin arkkitehtikilpailu, jonka tavoitteena oli rakentaa Tallinnaan uusi jättimäinen taidemuseo. Hanke oli juuri itsenäistyneelle Virolle kunnianhimoinen…
VIRON MERIMUSEO / PAKSU MARGAREETTA
Viron merimuseo perustettiin Tallinnaan entisten kapteenien ja merimiesten toimesta vuonna 1935. Museo on sijainnut 1980-luvun alusta lähtien Paksu Margareeta -tykkitornissa. Nykyinen merimuseo on käynyt läpi perusteellisen uudistuksen. Vanhasta jäi jäljelle vain ulkoseinät. Museo ei ole pelkästään vain uudistunut, vaan se on myös laajentunut. Uutta tilaa on saatu Rantaportin puolelta ja tykkitornin alla olevasta tilasta. Lopputulos on hämmästyttävä, sillä lähes 500 vuotta vanha torni on ollut arkkitehtonisesti melkoinen haaste…
