Sporan kyydissä Stadissa – poikkea Ratikkamuseossa

Missä Suomen kaupungeissa on tai on ollut raitiovaunuliikennettä?

Oikea vastaus: Helsinki, Turku, Tampere ja Viipuri. Näistä ainoastaan pääkaupungissa ja Tampereella on toimiva ratikkaverkko. Viipurissa raitiovaunuja oli vuodesta 1912, mutta ne poistettiin käytöstä Neuvostoliiton aikana vuonna 1957. Tampere on uusin tulokas.

Kesäkuussa vuonna 1965 tehtiin Turun kaupunginvaltuustossa päätös, joka lopetti ratikkaliikenteen kaupungissa. Bussit nähtiin uuden aikakauden symbolina. Niiden avulla korvattiin vanhanaikaisiksi koetut ratikat. Turkulaisille jäljelle jäivät vain muistot, Älä sylje lattialle -kyltit ja varsin muhkeamuotoiset rahastajatädit. Valitun kehityssuunnan taustalla oli Tukholman ratkaisu lopettaa raitiovaunuliikenne.

Monissa Keski-Euroopan maissa raitiovaunut ovat tärkeä osa kaupunkiliikennettä. Kehityksen myötä modernit matalalattiaiset ovat korvanneet perinteiset korkealattiaiset ratikat. Autoistuvassa Helsingissä raitiovaunut eli sporat säästyivät, vaikka niiden romuttamista vaadittiin ajoittain kiihkeästikin.

Saasteettomuus ei ollut 1960-luvulla tärkeä argumentti, enemmänkin hitaat ratikat nähtiin liikenteen hidasteena. Ratikat ovat yhä Helsingin keskustassa tärkeä osa julkista liikennettä. On mukava idea yhdistää Helsingin reissuun ratikkamatka. Lapsetkin tykkäävät kokeilla, miltä tuntuu matkustaa keskellä kaupunkia kiskoilla.

Kolmoslinja oli pitkään suosittu turistilinja. Rengaslinja kulki kätevästi turistikohteelta toiselle. Myös linja 7 liikennöi rengasreittiä. Nyt rengaslinjat on lakkautettu, mutta Helsingissä on tarjolla kymmenen eri linjavaihtoehtoa. Uusia reittejä on syntynyt kaupunkirakenteen muuttuessa.

Kannattaa istuutua vaunun takaosaan, josta avautuu esteetön näkymä ulos. Vanhemmassa vaunumallissa voi kokea nostalgiaa, mutta uudemmista vaunuista näkee paremmin. Iltapäivän ruuhka-aikaa kannattaa välttää.

Pakollinen pysähdys kannattaa tehdä Töölössä sijaitsevan Ratikkamuseon kohdalla. Se sijaitsee Töölönkadulla lähellä Olympiastadionia.

Museo toimii osana kulttuurikeskus Korjaamon tarjontaa. Vanhaan vaunuhalliin sijoitettu näyttely kertoo ratikkahistoriaa matkustajan näkökulmasta. Idea museon perustamisesta syntyi jo 1960-luvulla liikennelaitoksen työntekijöiden keskuudessa. Ratikoihin liittyvää perinnettä oli tallennettu jo 1930-luvulta alkaen. Kynnys nostalgiseen vierailuun on tehty matalaksi, sillä museoon on vapaa pääsy.

Moneen vaunuun pääsee sisälle muistelemaan menneitä. Vanhat filmit palauttavat mieliin, miten kolistelevat ratikat ovat olleet jo yli sadan vuoden ajan osa helsinkiläistä kaupunkikuvaa.

Säännöllinen hevosten vetämä raitioliikenne alkoi Helsingissä vuonna 1891. Aluksi ei ollut pysäkkejä, vaan vaunuun saattoi nousta reitin varrelta. Jo vuonna 1900 voimanlähteeksi otettiin sähkö. Henkilöautot olivat vielä perin harvinaisia.

Suurimmat matkustajamäärät koettiin 1940-luvulla, kun sota-aikana oli pulaa bensiinistä ja bussiliikenne lakkasi kokonaan. Siihen aikaan oli normaalia, että matkustajan piti odottaa useampaakin vaunua ennen kuin mahtui sisälle. Historiansa aikana ratikat ovat saaneet omia kaistoja. Liikenne sujuu paremmin. Nykyään ratikat ovat olennaisen osa Helsingin kaupunkikuvaa.

RATIKKAMUSEO

Osoite: Töölönkatu 51A, Helsinki.

KARTTA

Lue lisää

ETUSIVU

SISÄLLYSLUETTELO

Yhteistyössä

Suomi on täynnä toinen toistaan kiehtovampia tutustumiskohteita.
Salatut Museot on vieraillut lukemattomissa kotimaisissa museoissa, suurissa ja pienissä. Ja lisää kertyy. Monet ovat piilossa pölyisten teiden päässä, mutta osa löytyy ihan nurkan takaa. Tämän sivuston avulla niiden löytäminen on helpompaa.