POHJANMAA / PIETARSAARI – Kaupungin kaunein rakennus. Tätä mieltä ovat pietarsaarelaiset Torben Grutin suunnittelemasta jugendrakennuksesta. Kaunokaisessa sijaitsi Strengbergin tupakkatehdas.
Pietarsaaressa ensikertaa vieraileva voi yhtyä kaupunkilaisten mielipiteeseen. Vuonna 1909 valmistunut rakennus kellotorneineen on todellinen katseenvangitsija. Kun sen vieressä on vielä tupakkatehtaan punatiilinen vanhempi osa (nykyinen kaupungintalo) vuodelta 1898, on kaupunkinäkymä Pietarsaaren historiaa vähemmän tuntevalle hämmentävä. Kaariportti yhdistää edellä mainitut rakennukset. Sekä portti että kellotorni ovat kaupungin valokuvatuimpia kohteita. Punatiilinen paloasema vuodelta 1912 täydentää näkymän.
Miten Pohjanmaan pienessä rantakaupungissa voi olla näin suureellista arkkitehtuuria?
Pietarsaari oli aikoinaan eräs Suomen merkittävimmistä meriliikenteen keskuksista. Purjelaivakaudella laivanvarustajat olivat äveriästä väkeä. Terva- ja suolakauppa teki heistä kaupungin rikkaimpia asukkaita.
Vuonna 1762 Pietarsaaren tupakkatehtaalle myönnettiin oikeus tupakan valmistamiseen. Alku oli vaatimatonta. Raaka-ainekin, tupakka, kasvatettiin Suomessa. Tehtaan siirtyessä Philip Ulric Strengbergin omistukseen alkoivat tuotantomäärät kasvaa. Tehdasta laajennettiin ja uudenaikaistettiin.
Tehdas laajeni käsittämään koko korttelin ja se oli kaupungin suurin työnantaja. Enimmillään oli 1 600 työntekijää. Strengberg oli Suomen ja Pohjoismaiden suurin tupakkatehdas.
Strengberg siirtyi Oy Rettigin omistukseen vuonna 1976. Yrityksen nimeksi tuli Oy Rettig-Strengberg Ab, kunnes myöhemmin jälkiosa pudotettiin pois ja yritys jatkoi nimellä Oy Rettig Ab.
Tupakkatehtaan seuraava omistaja oli tupakkayritys R. J. Reynolds, joka vuorostaan myi tuotannon Swedish Matchille. Tehtaan yli 200-vuotinen toiminta päättyi vuonna 1998.
Alkuaikoina tehdas valmisti piipputupakkaa, nuuskaa ja purutupakkaa. Myöhemmin valikoimiin tulivat sikarit ja lopulta 1870-luvulla savukkeet. Jälkimmäisten myötä tehtaan tuotanto moninkertaistui.
Kaikki tehtiin aluksi käsin, myös sikaritkin. 1800-luvun lopulla alkoi teollistuminen. Tuotannon kasvaessa työvoiman tarve kasvoi. Suurin osa tehtaan työntekijöistä oli maalta muuttaneita nuoria naisia, tupakkaenkeleitä. He valmistivat savukkeet ja sikarit, kun miespuoliset työntekijät korjasivat ja huolsivat tehtaan koneet. Naisten ansiosta Pietarsaari kasvoi, naisistui, mutta myös samalla kaksikielistyi.
Työmatka tehtaalle oli lyhyt, sillä suurin osa työtekijöistä asui merimiesten ja käsityöläisten asuttamassa puutalojen Skatan kaupunginosassa.
Nykyään tupakkatehtaan tiloihin on sijoitettu Tupakkamuseo. Se oli vuosien ajan suljettuna, kunnes se avattiin uudelleen vuonna 2019. Kaupunki omistaa Tupakkamuseon ja Pietarsaaren museo vastaa toiminnasta.
Tupakkamuseon anti yllättää. Esillepanoon on panostettu. Tupakkamiehille tutut tuoksutkin ovat kohdillaan. Esillä on entisajan konttorikalusteita ja konttorikoneita, tupakantuotannossa käytettyjä koneita, kuten hylsykoneita, savukkeiden pakkauskoneita, sikarikoneita ja etikettikone.
Eri vuosikymmeniltä peräisin olevat savukepakkaukset vaikuttavat mielenkiintoiselta. Aikajärjestykseen asetetut askit aina 1800-luvun lopulta tähän päivään asti on monelle nostalginen näky. Vitriinistä löytyy monta vanhaa tuttua tupakkamerkkiä.
Strengberg valmisti muun muassa Saimaa-nimistä tupakkaa aina vuoteen 1980 asti. Tuotantoon kuului myös tehtaan erikoissikareita, jotka kelpasivat säveltäjä Jean Sibeliukselle, presidentti Urho Kekkoselle ja Juho Kusti Paasikivelle sekä marsalkka Carl Gustav Mannerheimille.
Tupakkamuseossa on myös komea kokoelma koristeellisia piippuja, tupakkarasioita ja muuta suositun nautintoaineen käyttöön liittyvää välineistöä.
Mitä kauemmas ajassa siirrytään, sitä enemmän positiivisia puolia tupakalla on uskottu olevan, toisinaan jopa terveyttä parantavia vaikutuksia. Tupakan mainonta oli kiivaimmillaan 1970-luvulla. Mainostoimiston luoma mielikuva tupakasta ja tupakoinnista oli aikoinaan tyystin toisenlainen kuin nykyään. Nyt museon tupakkamainokset vaikuttavat jopa koomisilta, vaikkakin taidokkaasti tehdyiltä.
Tupakkamuseon seinälle ripustettu ja museovieraille tarkoitettu kyltti Tupakanpoltto kielletty viittaa tähän päivään.
STRENGBERGIN TUPAKKAMUSEO
Osoite: Koulukatu 25, Pietarsaari.
LUE MYÖS: Arktinen museo Nanoq on naparetkeilijä Pentti Kronqvistin perustama
LUE MYÖS: Malmin suku jätti lähtemättömän jäljen kaupunkiin – Malmin talo on nykyisin Pietarsaaren museo
LUE MYÖS: Ritan kampaamo tuo varttuneemmalle rouvalle mieleen nostalgisia muistoja
LUE MYÖS: Runebergin tupa oli perheen kesäviettopaikka
LUE MYÖS: Simonsin 1950-luvun maalaiskauppa kertoo, millaista kyläpuodeissa oli entisaikoina
LUE MYÖS: Pietarsaaren vanha puutalokaupunginosa Skata on säästynyt purkamiselta
LUE MYÖS: Kansallisrunoilijamme Runeberg aloitti koulunkäynnin Westmaninmuorin tuvassa
