ETELÄ-POHJANMAA / SEINÄJOKI – Vierailu Suojeluskunta- ja Lotta Svärd -museossa mahdollistaa kaksi asia. Samalla, kun tutustuu itsenäisen Suomen historiaan, voi tutustua myös Alvar Aallon arkkitehtuuriin.
Etelä-Pohjanmaan suojeluskuntapiirin uusklassismia edustava vihreä rakennus, nykyinen Suojeluskunta- ja Lotta Svärd -museo, on kansainvälisestikin arvostetun arkkitehti Aallon suunnittelema. Osa sisustuksesta, huonekaluista, valaisimista ja koristeiden yksityiskohdista ovat myös Aallon ideoimia. Rakennus lukeutuu Aallon varhaistuotantoon Pohjanmaalla.
Ja, kun Seinäjoella ollaan, Aallon kädenjälki näkyy muuallakin kaupunkikuvassa. Lakeuksien Risti???, kaupungintalo, Seinäjoen teatteri, teatteriravintola (suljettu kesällä), pääkirjasto, seurakuntakeskus ja virastotalo. Aalto-kierroksen voi aloittaa Seinäjoen Aalto-keskuksesta (Koulukatu 21).
Vuonna 1918 perustettu Suojeluskuntajärjestö, vapaaehtoinen maanpuolustusjärjestö, oli suurimmillaan vuonna 1941, jolloin sillä oli toista sataa tuhatta jäsentä. Järjestön toiminta päättyi liittoutuneiden valvontakomission määräyksellä vuonna 1944.
Sama kohtalo oli myös Lotta Svärd -järjestöllä. Vuonna 1920 perustettu naisten vapaaehtoisuuteen pohjautuva maanpuolustustyön tukijärjestö lakkautettiin jatkosodan jälkeen.
Lottiin keskittyviä museoita on Seinäjoen ohella myös Tuusulassa, Lappeenrannassa ja Tampereella.
Suojeluskuntatalo piharakennuksineen rakennettiin vuosina 1924-1926. Hirsirunkoisen rakennuksen sisätilat ovat alkuperäisessä asussaan. Kadunvarren päärakennuksen pohjakerroksessa on komea pyöreä juhlasali. Päärakennuksessa sijaitsevat muun muassa näyttelytilat ja museokauppa. Nähtävänä on myös jääkäreistä kertova näyttely.
Päärakennuksen takana on myöhemmin valmistunut valkoiseksi rapattu kaksikerroksinen piharakennus, jossa on alkuaan ollut autotalli, vartiotupa ja asevarasto. Myös alueen puutarha istutuksineen on Alvar Aallon suunnittelema.
Sisäpihalla on kuvanveistäjä Pentti Papinahon tekemä Suojeluskuntalainen-patsas ja siihen liittyvä Suojeluskuntapoika– ja lottareliefi.
Piharakennuksessa on näyttelytiloja, joista osa on varattu marsalkka Mannerheimille ja Etelä-Pohjanmaan suojeluskuntapiirin päällikkö, jääkärieversti sekä talvi- ja jatkosodan rykmentinkomentaja Matti Laurilalle (1895-1983). Hänen isänsä oli niin ikään suojeluskunnan päällikkö Lapualla.
Laurilan vaimo Eeva toimi Lotta Sväd -järjestössä piirin puheenjohtajana ja sihteerinä. Pariskunta asui päärakennuksen yläkerrassa sijainneessa asunnossa. Armeijauran jälkeen Laurila oli Vakuutusyhtiö Tarmon Vaasan konttorin johtaja ja yhtiön Pohjois-Suomen apulaishankintapäällikkö.
Lauriloiden toive oli, että suojeluskuntarakennus muutettaisiin museoksi heidän kuolemansa jälkeen.
SUOJELUSKUNTA- JA LOTTA SVÄRD -MUSEO
Osoite: Kauppakatu 17, Seinäjoki.
LUE MYÖS: Sairaalamuseolla on karmaiseva historia
LUE MYÖS: Törnävän museoalue ja Etelä-Pohjanmaan museo – kaikki sai alkunsa ruukista ja ruutitehtaasta
