Suomen Cupin romantiikka on tehnyt paluun – kisaan osallistuu nykyisin lähes puolet mahdollisista joukkueista eri sarjatasoilta

FC Pehmeet ja Märät, Toukolan Teräs, FC Juvantus, Etu-Töölön Urhot, Espoon Sonnit, Peräkylän Pallo…Kyse on tietysti jalkapallon Suomen Cupista ja siihen osallistuvista monille tuntemattomista kotimaisista jalkapalloseuroista.

Nykyään eletään aikoja, kun vuodesta 1955 alkanut perinne elää uutta nousua. Kisaan osallistuu yli 400 miesjoukkuetta eri sarjatasoilta. Vielä muutama vuosi sitten Suomen Cupin alennustilan aikoina mukaan lähti enää nelisenkymmentä joukkuetta.

Syynä cupin näivettymiseen olivat itse tehdyt päätökset. Perinteen tilalle tuli pääsarjatasoisten joukkueiden kauteen valmistava talvinen ”höntsäsarja”, josta cup-romantiikka oli tipotiessään. Lohkosysteemin vuoksi alasarjajoukkueet eivät enää käytännössä päässeet haastamaan suurseuroja. Niinpä Suomen cupin arvostus hiipui ja joukkuekato oli huomattava.

Käytössä ollut järjestelmä oli myös cupin hengen vastainen järjestelmä, eli pelaamalla tasapelejä, saattoi päästä silti jatkoon. Mutta omituisinta oli se, kun talveen painottuvasta kotimaisesta ”harjoitteluturnauksesta” pystyi yhä ansaitsemaan arvokkaan europaikan.

Vuonna 2022 Suomen Cup palasi perinteiseen tulos tai ulos -systeemiin. Osallistuvien joukkueiden määrä lähti heti nousuun ja futisromantikot saivat mahdollisuudet uusiin muistoihin.

Taas eletään aikaa, kun kylillä voidaan kohista mestaruussarjatasoisen joukkueen saapumisesta vierailulle. Tappio on todennäköinen, mutta se antaa kuitenkin alasarjalaiselle pienen mahdollisuuden tehdä oman kunnan jalkapallohistoriaa.

Yksi jalkapalloromantikon muisto löytyy syksyltä 1965. Turkulaisen jalkapalloseuran ÅIFK:n toimiston seinää koristavat historialliset valokuvat, jotka toimiston nuoremmalle väelle tuskin kertovat mitään.

Turun Palloseura ja paikalliskilpailija ÅIFK olivat selvinneet Suomen Cupin loppuotteluun. Peli pelattiin Helsingin Olympiastadionilla. Harmi, sillä Turussa paikallisotteluun olisi saapunut tuhansia katsojia. Helsingissä jäätiin alle parin tuhannen.

Ottelun lopputulos jäi yhtenä muistona kotimaisen jalkapallohistorian tilastoihin. ÅIFK voitti ottelun 1-0. Erikoista oli silloin se, kun ÅIFK pelasi pääsarjassa (Mestaruussarja) ja TPS toiseksi korkeimmalla sarjatasolla (Suomisarja). Ennen cupin ottelua oli tiedossa, että ÅIFK putoaa pääsarjasta ja TPS oli varmistanut nousun pääsarjaan.

Cupin loppuottelussa Simo Syrjävaara antoi syötön laidalta ja ÅIFK:n legenda Aulis Laine ampui rangaistusalueen rajalta oikeaan yläkulmaan. Seuraavan päivän Turun Sanomien urheilusivuilla oli iso otsikko: Laineen dynamiittilaukaus ratkaisi voiton.

Suomen cupin esikuva on Englannin FA Cup, joka on maailman vanhin jalkapallokilpailu. Varttuneempi väki muistaa kauden kohokohdan, kun selostajalegenda Aulis Virtanen välitti cupin loppuottelun tunnelmia historialliselta Webleyltä kotikatsomoihin. Loppuottelussa mustavalkoruudussa Tottenham erottautui valkoisesta pelipaidasta tummissa pelanneesta Prestonista.

Meillä Suomen cupin ideanikkarit olivat vuorineuvos Juuso Walden, Valkeakosken Hakan jalkapallovaikuttaja sekä paperitehtaan diplomi-insinööri Antero Nyman. Walden itse lahjoitti cupia varten Suomen Palloliitolle Iso-Britanniasta tuomansa pokaalin. Se piti alun perin nimetä Juuson maljaksi, mutta Nymanin kuoltua ennen kuin ensimmäistäkään Suomen cupin ottelua oli pelattu, kiertopalkinto nimettiin Antero Nymanin muistopalkinnoksi.

Nykymuodossaan kotimainen Suomen Cup (yli 400 joukkuetta) pärjää vertailussa suurmaita vastaan. Osallistujajoukkuemäärissä mitattuna vain Englannin FA Cup ja Ranskan Coupe de France ovat edellä. Kymmenet muut Euroopan maat jäävät Suomen taakse. Asukaslukuun suhteutettuna Suomi nousee kärkeen. Lähes puolet mahdollisista miesjoukkueista osallistuu cup-kilpailuun.

Aivan oma yksittäisenä tapahtumana on Suomen Cupin ensimmäinen arvontalähetys. Nelisen tuntia kestävää lähetystä seuraavat tuhannet jalkapallokannattajat. Tammikuun arvontapallojen synnyttämä jännitys on omalaatuinen, mutta erityinen supisuomalainen ilmiö.

TPS

Kultaa         1991, 1994, 2010

Hopeaa       1965, 1979, 1996, 1997, 2005

Inter

Kultaa         2009, 2018

Hopeaa       2014, 2015, 2020, 2022, 2024

Turkulaisittain FC Inter ja TPS pelaavat kaudella 2026 pääsystä kahdeksan parhaan joukkoon. Inter saa Kupittaalle vastustajaksi tiistaina 26.5. Kakkosessa pelaavan EBK:n (Esbo Bollklubb). TPS matkustaa Tampereelle Veikkausliigaseura Ilveksen vieraaksi keskiviikkona 27.5.

HJK:lla on eniten Suomen Cuoin mestaruuksia (15).
ÅIFK voitti Suomen Cupin vuonna 1965. Olympiastadionilla vastustajana oli TPS.
Aulis Laine oli ÅIFK:n kapteeni.

FC Inter selvitti tiensä cupin puolivälieriin. Vastustaja oli oululainen Kakkosen Hercules.
Myös TPS selvitti tiensä cupin puolivälieriin voittamalla Hämeenlinnan Jalkapalloseuran.

Yhteistyössä

Jälkipeli kurkistaa kulissien taakse.
Nostaa esiin urheilun arjen sankareita ja mielenkiintoisia tarinoita, jotka harvemmin saavat julkisuutta. Yli lajirajojen. Herkullisimmatkaan tarinat eivät katoa, vaan löytyvät Jälkipeli-sivuilta. Kerro oma ehdotuksesi, niin Jälkipeli tulee paikalle!