Suomen jalkapallomaajoukkueen kannattajat ovat yhtä isoa perhettä

Ottelun alkuun on vielä useampi tunti, mutta turkulaisen Bar Innon sisätilat täyttyvät innokkaista Huuhkajien kannattajista. Suomen Maajoukkueen Kannattajat (SMJK) on yhdistys, joka on ollut jo vuosien ajan kotimaisen kannatuskulttuurin soihdunkantaja. Suomi ei ehkä olekaan enää maailman hiljaisin urheilukansa.

Tapana on, että kannattajat kokoontuvat hyvissä ajoin ennen ottelua etukäteen valittuun anniskelupaikkaan kohottamaan tunnelmaa. Kun Helsingin Olympiastadion on ollut jo pidempään remontissa, A-maajoukkueemme on lähtenyt maakuntiin evakkoon. Niinpä Turkukin ja turkulaiset ovat päässeet nauttimaan kansainvälisistä ottelutapahtumista.

Pari tuntia ennen Suomi-Armenia -ottelun alkua iloinen ja perin äänekäs kannattajajoukko lähtee isona kulkueena vaeltamaan kohti Kupittaan jalkapallostadionia. Koska Turussa on juuri silloin ruuhka-aika, poliisi ohjaa Huuhkaja-fanit kyltteineen sivukatuja pitkin stadionille. Porukalle on varattu Kupittaan jalkapallostadionilta omat katsomo-osat.

SMJK on perustettu jo vuonna 2002, mutta juuri nyt eletään yhdistyksen historiassa täysin poikkeuksellisia aikoja. Innokkaimmankin kannattajan into on ollut jo useamman vuoden koetuksella, koska Huuhkajien menestys on ollut nihkeää. Onpa yhteiseen matkaan mahtunut myös poikkeuksellisen karvaita ottelun viime hetken tappioitakin.

Osa nykyisistä kannattajista oli jo mukana yli parikymmentä vuotta sitten Olympiastadionilla Suomen kohdatessa Unkarin. Suomen jatkokarsintahaaveet murenivat ikimuistoisella tavalla vastustajan tehdessä kaatosateessa tasoitusmaalin ottelun lisäajalla.

Suomipoikaa koeteltiin kovalla kädellä myös EM-karsintaottelussa vuonna 2011. Maajoukkueemme kannattajia oli matkustanut sankoin joukoin Ruotsiin todistamaan naapurimaamme antamaa selkäsaunaa. Sinikeltaiset isännät murjoivat suomalaiset 5–0 Zlatan Ibrahimovicin tehdessä kolme maalia.

Toista on nyt. Suomi taistelee ensimmäistä kertaa tosissaan arvokisoihin pääsystä. Tosin epäuskoisimmille maajoukkueen konttaaminen Bosniaa vastaan toi ehkä mieleen muistot sateiselta Olympiastadionilta.

– Kyllähän maajoukkueen menestyminen näkyy myös kannattajayhdistyksen toiminnassa. Mediakin on meistä enemmän kiinnostuneita. Jäsenmäärämme on kasvanut. Yhdistyksessä on noin 2 500 jäsentä, mutta enemmänkin voisi olla, kertoo Joni Haltia, joka on yksi kannattajien puuhamiehistä.

Koska SMJK:n tavoitteena on edistää Suomen jalkapallojoukkueiden kannatusta, on Suomen Palloliitto oiva yhteistyökumppani. Kumppanuus mahdollistaa kannattajille hyvät puitteet otteluiden seuraamiselle ja toiminnan mahdollistamiselle. Palloliitto on varannut Olympiastadionilla fanikatsomolle pohjoispäädystä tilan, jota on alettu kutsumaan nimellä Pohjoiskaarre. Vaikka maaotteluita on pelattu nyt muualla, Pohjoiskaarre-banderolli on seurannut kannattajien mukana ottelupaikkakunnille.

Kannattajat osaavat ottaa myös kipakasti kantaa. Aikoinaan ihmeteltiin Hans Backen valintaa maajoukkueen valmentajaksi. Samoin Palloliiton vaikeneminen kansainvälisen jalkapalloliiton Fifan korruptioskandaalista herätti kriittistä palautetta. Eniten närää syntyi, kun Palloliitto kielsi katsomon ylle levitettävät lakanat eli niin sanotut overhead-tifot maaotteluissaan.

Monet SMJK:n jäsenistä ovat oman seurajoukkueensa kannattajia. Maailmalla on vaikeaa yhdistyä yhteisen joukkueen tueksi pahimpien viholliskannattajien kanssa. Muualla maajoukkueen kannattajaryhmät ovat pieniä verrattuna seurajoukkueiden kannattajaryhmiin. Suomessa innostutaan jo maajoukkueen karsintapelivaiheessakin.

– Suomalaiset ovat usein ”gloryhuntereita”. Television välityksellä näkee nykyään Euroopan huippujoukkueiden otteluita. On helpompi kannattaa esimerkiksi FC Barcelonaa, kun tietää joukkueen todennäköisesti menestyvän. Vastaavasti kun otaksutaan, että suomalainen seurajoukkue ei kuitenkaan pärjää, ei kannattaminenkaan innosta. Negatiivinen ajattelu tarttuu helposti.

Alun perin SMJK:n jäsenet olivat pääkaupunkiseudulta kotoisin olevia nuoria miehiä. Vähitellen toiminta on laajentunut Etelä-Suomen suuriin kaupunkeihin. Samalla myös ikärakenne on muuttunut. Kannattajakatsomossa näkyy myös vanhempaa porukkaa. Naisia ja lapsiperheitäkin on tullut mukaan.

Jalkapallosta lähtenyt kannatuskulttuurin muutos siirtyi myös kori- ja lentopalloon. Arvokisat synnyttivät näissä molemmissa lajeissa poikkeuksellisen ilmiön, mutta uudenlaista kannatuskulttuuria ei onnistuttu siirtämään kotimaan sarjoihin.

Mielenkiintoista nähdä, mitä tapahtuu, jos Suomi pääsee ensimmäisen kerran jalkapallon arvokisoihin. Maailmalla marginaalissa oleva jääkiekko on ollut meillä seuratuin urheilulaji. ”Pohjoiskaaren” toiminta ennustaa murrosta suomalaisessa kannatuskulttuurissa. Tapahtuuko vallanvaihto, jos arvokisoihin pääsyn myötä Kuningas jalkapallo alkaa Suomessakin menestyä?

Illan isäntä Bar Innon Timo Kauppinen, piinkova futismies, valmiina palvelemaan Suomen maajoukkueen kannattajia. Timon takana on juniori Kauppinen.
Ennen maaottelun alkua kannattajilla on tapana kokoontua yhteiseen paikkaan. Turussa Bar Into valikoitui kokoontumispaikaksi. Jo hyvissä ajoin ennen ottelua baari oli täyttynyt täpötäyteen Huuhkajien faneja. Alix Kalliojärvi ja Siiri Anttila ovat saapuneet Turkuun Kustavista.
Kotijoukkueen voitto kruunaa kannattajienkin illan.

ETUSIVU

Yhteistyössä

Jälkipeli kurkistaa kulissien taakse.
Nostaa esiin urheilun arjen sankareita ja mielenkiintoisia tarinoita, jotka harvemmin saavat julkisuutta. Yli lajirajojen. Herkullisimmatkaan tarinat eivät katoa, vaan löytyvät Jälkipeli-sivuilta. Kerro oma ehdotuksesi, niin Jälkipeli tulee paikalle!