Suomen mielikuvituksellisin museo, Huudi-museo, laittaa vierailijan pään pyörälle

VARSINAIS-SUOMI / TURKU – Museo, jota ei ole, esittelee esineitä, joita ei ole olemassa.

Kyseessä on fikMU, fiktiivisen tieteen ja historian museo, joka on ainoa Pohjoismaiden skodeismiin erikoistunut museo. Sen toimintaa pyörittää mies, jonka ei pitänyt edes syntyä eikä kouluttautua kultasepäksi.

Kas, tässä lähtökohdat Suomen erikoisemmalle museolle, jota kutsutaan myös nimellä Suomen Huudi-museo. Sen kokoelmiin kuuluvat mielikuvitukselliset ajoneuvot ja omituiset laitteet gudumetristä sektoraaliseen kosmometriin.

Huudi-museon tärkeimmät taustahenkilöt ovat tarttolainen tohtori Peter Ossian Gudu sekä ruotsalaissyntyinen asessori Sven-Stencil Björksocker Taalainmaan Hedemorasta.

Kuten jokainen varmasti huomaa kyse on vaikeaselkoisesta asiasta. Huudi-museota onkin vaikea selittää. Se pitää nähdä ja kokea. Mutta siinä se ongelma juuri onkin. Turun Hirvensalossa sijaitseva Huudi-museo on todellinen ”salattu museo”, sillä harva edes tietää Suomen omituisimman museon olemassaolosta.

Yksi asia on ainakin varma. Kun tohtori Gudu tai asessori Björksocker avaavat suunsa, vastuu siirtyy kuuntelijalle. Lopputulos on niin vakuuttava, että osalla vieraista on vaikeuksia oivaltaa eroa, mikä on mielikuvitusta, mikä faktaa.

Turun linnan historiasta tuttu Katariina Jagellonica liittyy myös vahvasti Huudi-museoon, sillä sen kokoelmiin kuuluu Ruotsin kuningattaren vihkisormus. Se ajautui sattumalta Turun edustalla olevan Pikisaaren rantaan laivan haaksirikkoutuessa. Arvokas sormus oli tarttunut kiinni laivasta irronneeseen puupalaan. Muinaismuistolakien mukaan sormus pitäisi olla ihan muualla, mutta museoihmiset eivät ole vielä toistaiseksi oivaltaneet hakea pois arvokasta esinettä.

Löytyypä Huudi-museosta kuninkaalliset käädytkin, jotka oli varattu Suomen ensimmäiselle kuninkaalle. Saksalainen Hessenin prinssi Friedrich Karl ei saapunutkaan Suomeen, mutta seremoniaaliset käädyt olivat jo valmiina.

Huudi-museo haastaa vierailijan tosissaan. Tohtori Gudu esittelee naama peruslukemilla rakentamaansa gudumetriä, joka mittaa polaarista dispersiota gravitaatiokentässä. Rotaatiospektrofotometrillä mitataan kaasujen valoabsorptiota. Tai miltä kuulostaa laite, jonka avulla voi parantua pyromaniasta?

Huudi-museon värikkäintä antia ovat kulkuvälineet, uudelleenmuokatut ja kansainvälisestikin palkitut moottoripyörät. Liikkeelle on lähdetty moottorista ja sen päälle on rakennettu mielikuvitusta käyttäen täysin uudennäköinen kulkuväline. Niiden nimetkin ovat yhtä mielikuvituksellisia kuin itse toteutuskin. Cyclomoteur, Futuromotoeur, Funky Star, Heinäsirkka, Hoikka Raili…

Kaiken tämän hulvattoman mielikuvituksen takana on turkulainen kädentaitaja ja kultaseppä Petri Ruusunen.

Kiukaisissa syntynyt Ruusunen näppäili nuorena kitaraa ja viritteli omia sekä kavereidensa mopoja. Mies otaksuu tulleensa tähän maailmaan puolivahingossa, sillä Petrin sisarukset ovat häntä paljon vanhempia.

Neljän approbaturin ylioppilas ei haaveillut akateemisesta urasta. Käsillä tekeminen kiinnosti enemmän. Opinnot kultasepäksi Lahdessa tapahtui sekin osin sattumalta. Opiskelupaikka irtosi yllättäen varasijalta. Oikea ala kuitenkin löytyi. Petri oli elementissään saadessaan toteuttaa ideoitaan käsillä.

Kun kultasepän lisäksi Ruususen tittelivalikoimaan kuuluu myös gemmologi, jalokivien asiantuntija, se oli hyvä lähtökohta oman kultasepänliikkeen perustamiselle. Turun Humalistonkadulla sijaitsevan Kultasarvi-nimessä perheyrityksessä työskentelee myös gemmologi Liisa Ruusunen, Petrin puoliso.

Päivät töitä tehden liikkeessä ja illat omassa verstaassa mielikuvituksen synnyttämiä härveleitä rakentaen. Siinä on kädentaitaja Ruususen normaali viikkorytmi. Petrin mukaan luksusta ei ole se, että voi löhöillä, vaan sitä, että voi luoda omin käsin jotain uutta.

Ruususen ammattitaito näkyy lopputuloksissa. Vierailija lähinnä äimistelee ja pidättää hengitystään. Jokainen yksityiskohta on toteutettu, ei pelkästään mielikuvituksellisesti, vaan myös äärimmäisen taitavasti. Huudi-museo pursuaa lukemattoman määrän kauniita yksityiskohtia. Museon anti mielikuvitustarinoineen on suorastaan pökerryttävä.

Petrin laitteet eivät ole vain hyvännäköisiä, sillä ne myös toimivat. Eli niillä voi ajaa. Tosin Suomen katsastusviranomaiset eivät anna lupaa. Paitsi erikoisluvalla saa ajaa esimerkiksi näyttelyihin. Poikkeuksen tekee Hoikka Raili -niminen menopeli, joka toimii sähköllä. Toisinaan Ruusunen pukeutuu tohtori Guduksi ja lähtee Aurajokirantaan jätskille omituisella ajoneuvollaan. Turkulaisten päät kääntyvät, kun tohtori kurvaa tuunatulla pyörällään paikalle.

Ruususen ideat syntyvät osin sattumalta. Hän käyttää ylimääräisestä aististaan nimeä ”yläviisto”, joka sijaitsee 10-15 astetta pään yläpuolella. Siellä syntyy hahmotelma tulevasta. Petrin mukaan se on kuin unimaisema, joka kulkee ohi. Mennessään se jopa tuoksuu, pitää ääntä, näyttää ja tuntuu joltain. Se tunne on ihan konkreettinen.

Moni vierailija ihmettelee museon nimeä. Mistä tulee sana ”huudi”? Selitys on yhtä selkokielinen kuin itse museokin. Huudi on kaasumuodossa oleva alkuaine, joka läpäisi 1940-luvulla maan ilmakehän erään planeetan äkkinäisen laajentumisen seurauksena. Siitä tuli Svobadanmaa, missä alettiin valmistaa kaikenlaista. Erityistä on se, että kun ihminen altistuu huudi-kaasulle, hänestä tulee luova ihminen. Altistunut ihminen alkaa muuttaa esineiden muotoa ja käyttötarkoitusta.

Entä mikä on alussa mainittu skodeismi, johon Huudi-museo on erikoistunut? Skodeismi on faktan ja fiktion välissä oleva kapea tila. Sen filosofia perustuu massan tilaan ja ilmavuuteen…kuten todettua, ymmärtämisen vastuu on yhä kuuntelijalla.

Ruususen museo on avoinna vain sopimuksen mukaisesti. Kannattaa lukea Huudi-museon informatiivisia internet-sivuja. Petri esittelee aikaansaannoksiaan myös Facebookissa sekä omassa Huudi-lehdessään.

HUUDI-MUSEO

Osoite: Pikikurjentie 16, Turku.

KARTTA

Lue lisää

ETUSIVU

SISÄLLYSLUETTELO

LUE MYÖS: Rettigin palatsin kiehtova tarina – Aboa Vetus & Ars Nova on keskellä Turkua

LUE MYÖS: Turun Apteekkimuseo on idyllinen keidas keskellä kaupunkia

LUE MYÖS: Betel-kirkko eli Jumalan talo on Turun parhaiten varjeltu salaisuus

LUE MYÖS: Turun biologinen museo on ainutlaatuinen – vastaavanlaista ei ole edes koko Euroopassa

LUE MYÖS: Kakskerran Brinkhallin kartano on maamme kartanomuseoiden parhaimmistoa

LUE MYÖS: Funikulaarilla lisäjännitystä Turku-reissuun – rinnehissistä on tullut suosittu nähtävyys

LUE MYÖS: Förillä pääsee ilmaiseksi Turusta Åboon – jokilautta on luokkaretkeläisten suosiossa

LUE MYÖS: Ett Hem kertoo, miten kaupungin porvaristo aikoinaan asui

LUE MYÖS: Maailmanmestari Jarno Saariselle omistettu kotimuseo on katseilta piilossa

LUE MYÖS: Nauti Aurajokimaisemista perinteisen sightseeing-aluksen miellyttävässä kyydissä

LUE MYÖS: Jouko Kurrin ainutlaatuinen perämoottorikokoelma on yksi Forum Marinumin helmistä

LUE MYÖS: Kakolanmäen museo kertoo kiehtovia tarinoita vankien kohtaloista

LUE MYÖS: Koroistenniemi Turussa on historiallisesti arvokasta Aurajokilaakson kulttuurimaisemaa

LUE MYÖS: Kaiken kokenut Kupittaa on turkulaisten rakas urheilukeskus

LUE MYÖS: Kesällä on vilkkainta, mutta myös joulun odotus on Kuralan Kylämäessä kiireistä aikaa

LUE MYÖS: Turun Lasarettimuseo on tärkeä osa Kiinamyllymäen sairaalahistoriaa

LUE MYÖS: Luostarinmäen käsityöläismuseo on eräs Suomen tärkeimmistä matkailukohteista

LUE MYÖS: Maarian kirkon tunnelma on ainutlaatuinen – täällä voit tehdä aikamatkan keskiajalle

LUE MYÖS: Martinkirkko – kuin pala Italiaa keskellä Turkua

LUE MYÖS: Forum Marinum kertoo ajasta, kun miehet olivat rautaa ja laivat puuta

LUE MYÖS: Satulinnaa muistuttava Mikaelinkirkko on Turun suosituimpia nähtävyyksiä

LUE MYÖS: Harvinaista herkkua – Paavo Nurmen kotitalo Turussa avoinna suurjuoksijan syntymäpäivänä

LUE MYÖS: Turun paloaseman kätköissä on Museotila Kellari, palolaitoksen oma museo

LUE MYÖS: Ei mennyt niin kuin arkkitehti Carl Ludvig Engel oli suunnitellut – Kauppatorin laitaan tuli ortodoksinen kirkko, ei kaupungintaloa

LUE MYÖS: Ruissalon kasvitieteellisessä puutarhassa on nyt rakkautta ilmassa

LUE MYÖS: Sibeliusmuseo – talo täynnä musiikkia

LUE MYÖS: Boren lippulaiva Nolla-Bore tarjoaa nostalgiasta tunnelmaa Aurajoen laiturissa

LUE MYÖS: Ukkopekka on wanhan hyvän ajan höyrylaiwa

LUE MYÖS: Kovia kokenut Suomen Joutsen on huippukohde entisaikojen purjehdusromantiikkaa etsiville

LUE MYÖS: Suomen Partiomuseolla on ikää jo yli 60 vuotta

LUE MYÖS: Turun Automuseo on Reinon tärkeä harrastus – yhden miehen kokoelma on komea

LUE MYÖS: Hautakarttapalvelun avulla hautabongari löytää – Turun hautausmaalla lepää merkkihenkilöitä tunnetuista arkkitehdeistä olympiavoittajiin

LUE MYÖS: Turun linnan suosio säilyy nähtävyytenä vuodesta toiseen

LUE MYÖS: Turun taidemuseo tarjoaa laadukkaan taide- tai kahvilaelämyksen

LUE MYÖS: Turun Terveydenhuoltomuseossa, entisessä Kuppalassa, voi nykyään vierailla hyvillä mielin

LUE MYÖS: Turun tuomiokirkkomuseon kokoelma on Suomen mittakaavassa ainutlaatuinen

LUE MYÖS: Turun tuomiokirkko on kaupungin suosituin nähtävyys

LUE MYÖS: Vepsä on mainio päiväretkikohde, mutta voi siellä yöpyäkin

Yhteistyössä

Suomi on täynnä toinen toistaan kiehtovampia tutustumiskohteita.
Salatut Museot on vieraillut lukemattomissa kotimaisissa museoissa, suurissa ja pienissä. Ja lisää kertyy. Monet ovat piilossa pölyisten teiden päässä, mutta osa löytyy ihan nurkan takaa. Tämän sivuston avulla niiden löytäminen on helpompaa.