VARSINAIS-SUOMI / TURKU – Museo, jota ei ole, esittelee esineitä, joita ei ole olemassa.
Kyseessä on fikMU, fiktiivisen tieteen ja historian museo, joka on ainoa Pohjoismaiden skodeismiin erikoistunut museo. Sen toimintaa pyörittää mies, jonka ei pitänyt edes syntyä eikä kouluttautua kultasepäksi.
Kas, tässä lähtökohdat Suomen erikoisemmalle museolle, jota kutsutaan myös nimellä Suomen Huudi-museo. Sen kokoelmiin kuuluvat mielikuvitukselliset ajoneuvot ja omituiset laitteet gudumetristä sektoraaliseen kosmometriin.
Huudi-museon tärkeimmät taustahenkilöt ovat tarttolainen tohtori Peter Ossian Gudu sekä ruotsalaissyntyinen asessori Sven-Stencil Björksocker Taalainmaan Hedemorasta.
Kuten jokainen varmasti huomaa kyse on vaikeaselkoisesta asiasta. Huudi-museota onkin vaikea selittää. Se pitää nähdä ja kokea. Mutta siinä se ongelma juuri onkin. Turun Hirvensalossa sijaitseva Huudi-museo on todellinen ”salattu museo”, sillä harva edes tietää Suomen omituisimman museon olemassaolosta.
Yksi asia on ainakin varma. Kun tohtori Gudu tai asessori Björksocker avaavat suunsa, vastuu siirtyy kuuntelijalle. Lopputulos on niin vakuuttava, että osalla vieraista on vaikeuksia oivaltaa eroa, mikä on mielikuvitusta, mikä faktaa.
Turun linnan historiasta tuttu Katariina Jagellonica liittyy myös vahvasti Huudi-museoon, sillä sen kokoelmiin kuuluu Ruotsin kuningattaren vihkisormus. Se ajautui sattumalta Turun edustalla olevan Pikisaaren rantaan laivan haaksirikkoutuessa. Arvokas sormus oli tarttunut kiinni laivasta irronneeseen puupalaan. Muinaismuistolakien mukaan sormus pitäisi olla ihan muualla, mutta museoihmiset eivät ole vielä toistaiseksi oivaltaneet hakea pois arvokasta esinettä.
Löytyypä Huudi-museosta kuninkaalliset käädytkin, jotka oli varattu Suomen ensimmäiselle kuninkaalle. Saksalainen Hessenin prinssi Friedrich Karl ei saapunutkaan Suomeen, mutta seremoniaaliset käädyt olivat jo valmiina.
Huudi-museo haastaa vierailijan tosissaan. Tohtori Gudu esittelee naama peruslukemilla rakentamaansa gudumetriä, joka mittaa polaarista dispersiota gravitaatiokentässä. Rotaatiospektrofotometrillä mitataan kaasujen valoabsorptiota. Tai miltä kuulostaa laite, jonka avulla voi parantua pyromaniasta?
Huudi-museon värikkäintä antia ovat kulkuvälineet, uudelleenmuokatut ja kansainvälisestikin palkitut moottoripyörät. Liikkeelle on lähdetty moottorista ja sen päälle on rakennettu mielikuvitusta käyttäen täysin uudennäköinen kulkuväline. Niiden nimetkin ovat yhtä mielikuvituksellisia kuin itse toteutuskin. Cyclomoteur, Futuromotoeur, Funky Star, Heinäsirkka, Hoikka Raili…
Kaiken tämän hulvattoman mielikuvituksen takana on turkulainen kädentaitaja ja kultaseppä Petri Ruusunen.
Kiukaisissa syntynyt Ruusunen näppäili nuorena kitaraa ja viritteli omia sekä kavereidensa mopoja. Mies otaksuu tulleensa tähän maailmaan puolivahingossa, sillä Petrin sisarukset ovat häntä paljon vanhempia.
Neljän approbaturin ylioppilas ei haaveillut akateemisesta urasta. Käsillä tekeminen kiinnosti enemmän. Opinnot kultasepäksi Lahdessa tapahtui sekin osin sattumalta. Opiskelupaikka irtosi yllättäen varasijalta. Oikea ala kuitenkin löytyi. Petri oli elementissään saadessaan toteuttaa ideoitaan käsillä.
Kun kultasepän lisäksi Ruususen tittelivalikoimaan kuuluu myös gemmologi, jalokivien asiantuntija, se oli hyvä lähtökohta oman kultasepänliikkeen perustamiselle. Turun Humalistonkadulla sijaitsevan Kultasarvi-nimessä perheyrityksessä työskentelee myös gemmologi Liisa Ruusunen, Petrin puoliso.
Päivät töitä tehden liikkeessä ja illat omassa verstaassa mielikuvituksen synnyttämiä härveleitä rakentaen. Siinä on kädentaitaja Ruususen normaali viikkorytmi. Petrin mukaan luksusta ei ole se, että voi löhöillä, vaan sitä, että voi luoda omin käsin jotain uutta.
Ruususen ammattitaito näkyy lopputuloksissa. Vierailija lähinnä äimistelee ja pidättää hengitystään. Jokainen yksityiskohta on toteutettu, ei pelkästään mielikuvituksellisesti, vaan myös äärimmäisen taitavasti. Huudi-museo pursuaa lukemattoman määrän kauniita yksityiskohtia. Museon anti mielikuvitustarinoineen on suorastaan pökerryttävä.
Petrin laitteet eivät ole vain hyvännäköisiä, sillä ne myös toimivat. Eli niillä voi ajaa. Tosin Suomen katsastusviranomaiset eivät anna lupaa. Paitsi erikoisluvalla saa ajaa esimerkiksi näyttelyihin. Poikkeuksen tekee Hoikka Raili -niminen menopeli, joka toimii sähköllä. Toisinaan Ruusunen pukeutuu tohtori Guduksi ja lähtee Aurajokirantaan jätskille omituisella ajoneuvollaan. Turkulaisten päät kääntyvät, kun tohtori kurvaa tuunatulla pyörällään paikalle.
Ruususen ideat syntyvät osin sattumalta. Hän käyttää ylimääräisestä aististaan nimeä ”yläviisto”, joka sijaitsee 10-15 astetta pään yläpuolella. Siellä syntyy hahmotelma tulevasta. Petrin mukaan se on kuin unimaisema, joka kulkee ohi. Mennessään se jopa tuoksuu, pitää ääntä, näyttää ja tuntuu joltain. Se tunne on ihan konkreettinen.
Moni vierailija ihmettelee museon nimeä. Mistä tulee sana ”huudi”? Selitys on yhtä selkokielinen kuin itse museokin. Huudi on kaasumuodossa oleva alkuaine, joka läpäisi 1940-luvulla maan ilmakehän erään planeetan äkkinäisen laajentumisen seurauksena. Siitä tuli Svobadanmaa, missä alettiin valmistaa kaikenlaista. Erityistä on se, että kun ihminen altistuu huudi-kaasulle, hänestä tulee luova ihminen. Altistunut ihminen alkaa muuttaa esineiden muotoa ja käyttötarkoitusta.
Entä mikä on alussa mainittu skodeismi, johon Huudi-museo on erikoistunut? Skodeismi on faktan ja fiktion välissä oleva kapea tila. Sen filosofia perustuu massan tilaan ja ilmavuuteen…kuten todettua, ymmärtämisen vastuu on yhä kuuntelijalla.
Ruususen museo on avoinna vain sopimuksen mukaisesti. Kannattaa lukea Huudi-museon informatiivisia internet-sivuja. Petri esittelee aikaansaannoksiaan myös Facebookissa sekä omassa Huudi-lehdessään.
HUUDI-MUSEO
Osoite: Pikikurjentie 16, Turku.
LUE MYÖS: Rettigin palatsin kiehtova tarina – Aboa Vetus & Ars Nova on keskellä Turkua
LUE MYÖS: Turun Apteekkimuseo on idyllinen keidas keskellä kaupunkia
LUE MYÖS: Betel-kirkko eli Jumalan talo on Turun parhaiten varjeltu salaisuus
LUE MYÖS: Turun biologinen museo on ainutlaatuinen – vastaavanlaista ei ole edes koko Euroopassa
LUE MYÖS: Kakskerran Brinkhallin kartano on maamme kartanomuseoiden parhaimmistoa
LUE MYÖS: Funikulaarilla lisäjännitystä Turku-reissuun – rinnehissistä on tullut suosittu nähtävyys
LUE MYÖS: Förillä pääsee ilmaiseksi Turusta Åboon – jokilautta on luokkaretkeläisten suosiossa
LUE MYÖS: Ett Hem kertoo, miten kaupungin porvaristo aikoinaan asui
LUE MYÖS: Maailmanmestari Jarno Saariselle omistettu kotimuseo on katseilta piilossa
LUE MYÖS: Nauti Aurajokimaisemista perinteisen sightseeing-aluksen miellyttävässä kyydissä
LUE MYÖS: Jouko Kurrin ainutlaatuinen perämoottorikokoelma on yksi Forum Marinumin helmistä
LUE MYÖS: Kakolanmäen museo kertoo kiehtovia tarinoita vankien kohtaloista
LUE MYÖS: Koroistenniemi Turussa on historiallisesti arvokasta Aurajokilaakson kulttuurimaisemaa
LUE MYÖS: Kaiken kokenut Kupittaa on turkulaisten rakas urheilukeskus
LUE MYÖS: Kesällä on vilkkainta, mutta myös joulun odotus on Kuralan Kylämäessä kiireistä aikaa
LUE MYÖS: Turun Lasarettimuseo on tärkeä osa Kiinamyllymäen sairaalahistoriaa
LUE MYÖS: Luostarinmäen käsityöläismuseo on eräs Suomen tärkeimmistä matkailukohteista
LUE MYÖS: Maarian kirkon tunnelma on ainutlaatuinen – täällä voit tehdä aikamatkan keskiajalle
LUE MYÖS: Martinkirkko – kuin pala Italiaa keskellä Turkua
LUE MYÖS: Forum Marinum kertoo ajasta, kun miehet olivat rautaa ja laivat puuta
LUE MYÖS: Satulinnaa muistuttava Mikaelinkirkko on Turun suosituimpia nähtävyyksiä
LUE MYÖS: Harvinaista herkkua – Paavo Nurmen kotitalo Turussa avoinna suurjuoksijan syntymäpäivänä
LUE MYÖS: Turun paloaseman kätköissä on Museotila Kellari, palolaitoksen oma museo
LUE MYÖS: Ruissalon kasvitieteellisessä puutarhassa on nyt rakkautta ilmassa
LUE MYÖS: Sibeliusmuseo – talo täynnä musiikkia
LUE MYÖS: Boren lippulaiva Nolla-Bore tarjoaa nostalgiasta tunnelmaa Aurajoen laiturissa
LUE MYÖS: Ukkopekka on wanhan hyvän ajan höyrylaiwa
LUE MYÖS: Kovia kokenut Suomen Joutsen on huippukohde entisaikojen purjehdusromantiikkaa etsiville
LUE MYÖS: Suomen Partiomuseolla on ikää jo yli 60 vuotta
LUE MYÖS: Turun Automuseo on Reinon tärkeä harrastus – yhden miehen kokoelma on komea
LUE MYÖS: Turun linnan suosio säilyy nähtävyytenä vuodesta toiseen
LUE MYÖS: Turun taidemuseo tarjoaa laadukkaan taide- tai kahvilaelämyksen
LUE MYÖS: Turun Terveydenhuoltomuseossa, entisessä Kuppalassa, voi nykyään vierailla hyvillä mielin
LUE MYÖS: Turun tuomiokirkkomuseon kokoelma on Suomen mittakaavassa ainutlaatuinen
LUE MYÖS: Turun tuomiokirkko on kaupungin suosituin nähtävyys
LUE MYÖS: Vepsä on mainio päiväretkikohde, mutta voi siellä yöpyäkin