Suomen mielikuvituksellisin museo, Huudi-museo, laittaa vierailijan pään pyörälle

VARSINAIS-SUOMI / TURKU – Museo, jota ei ole, esittelee esineitä, joita ei ole olemassa.

Kyseessä on fikMU, fiktiivisen tieteen ja historian museo, joka on ainoa Pohjoismaiden skodeismiin erikoistunut museo. Sen toimintaa pyörittää mies, jonka ei pitänyt edes syntyä eikä kouluttautua kultasepäksi.

Kas, tässä lähtökohdat Suomen erikoisemmalle museolle, jota kutsutaan myös nimellä Suomen Huudi-museo. Sen kokoelmiin kuuluvat mielikuvitukselliset ajoneuvot ja omituiset laitteet gudumetristä sektoraaliseen kosmometriin.

Huudi-museon tärkeimmät taustahenkilöt ovat tarttolainen tohtori Peter Ossian Gudu sekä ruotsalaissyntyinen asessori Sven-Stencil Björksocker Taalainmaan Hedemorasta.

Kuten jokainen varmasti huomaa kyse on vaikeaselkoisesta asiasta. Huudi-museota onkin vaikea selittää. Se pitää nähdä ja kokea. Mutta siinä se ongelma juuri onkin. Turun Hirvensalossa sijaitseva Huudi-museo on todellinen ”salattu museo”, sillä harva edes tietää Suomen omituisimman museon olemassaolosta.

Yksi asia on ainakin varma. Kun tohtori Gudu tai asessori Björksocker avaavat suunsa, vastuu siirtyy kuuntelijalle. Lopputulos on niin vakuuttava, että osalla vieraista on vaikeuksia oivaltaa eroa, mikä on mielikuvitusta, mikä faktaa.

Turun linnan historiasta tuttu Katariina Jagellonica liittyy myös vahvasti Huudi-museoon, sillä sen kokoelmiin kuuluu Ruotsin kuningattaren vihkisormus. Se ajautui sattumalta Turun edustalla olevan Pikisaaren rantaan laivan haaksirikkoutuessa. Arvokas sormus oli tarttunut kiinni laivasta irronneeseen puupalaan. Muinaismuistolakien mukaan sormus pitäisi olla ihan muualla, mutta museoihmiset eivät ole vielä toistaiseksi oivaltaneet hakea pois arvokasta esinettä.

Löytyypä Huudi-museosta kuninkaalliset käädytkin, jotka oli varattu Suomen ensimmäiselle kuninkaalle. Saksalainen Hessenin prinssi Friedrich Karl ei saapunutkaan Suomeen, mutta seremoniaaliset käädyt olivat jo valmiina.

Huudi-museo haastaa vierailijan tosissaan. Tohtori Gudu esittelee naama peruslukemilla rakentamaansa gudumetriä, joka mittaa polaarista dispersiota gravitaatiokentässä. Rotaatiospektrofotometrillä mitataan kaasujen valoabsorptiota. Tai miltä kuulostaa laite, jonka avulla voi parantua pyromaniasta?

Huudi-museon värikkäintä antia ovat kulkuvälineet, uudelleenmuokatut ja kansainvälisestikin palkitut moottoripyörät. Liikkeelle on lähdetty moottorista ja sen päälle on rakennettu mielikuvitusta käyttäen täysin uudennäköinen kulkuväline. Niiden nimetkin ovat yhtä mielikuvituksellisia kuin itse toteutuskin. Cyclomoteur, Futuromotoeur, Funky Star, Heinäsirkka, Hoikka Raili…

Kaiken tämän hulvattoman mielikuvituksen takana on turkulainen kädentaitaja ja kultaseppä Petri Ruusunen.

Kiukaisissa syntynyt Ruusunen näppäili nuorena kitaraa ja viritteli omia sekä kavereidensa mopoja. Mies otaksuu tulleensa tähän maailmaan puolivahingossa, sillä Petrin sisarukset ovat häntä paljon vanhempia.

Neljän approbaturin ylioppilas ei haaveillut akateemisesta urasta. Käsillä tekeminen kiinnosti enemmän. Opinnot kultasepäksi Lahdessa tapahtui sekin osin sattumalta. Opiskelupaikka irtosi yllättäen varasijalta. Oikea ala kuitenkin löytyi. Petri oli elementissään saadessaan toteuttaa ideoitaan käsillä.

Kun kultasepän lisäksi Ruususen tittelivalikoimaan kuuluu myös gemmologi, jalokivien asiantuntija, se oli hyvä lähtökohta oman kultasepänliikkeen perustamiselle. Turun Humalistonkadulla sijaitsevan Kultasarvi-nimessä perheyrityksessä työskentelee myös gemmologi Liisa Ruusunen, Petrin puoliso.

Päivät töitä tehden liikkeessä ja illat omassa verstaassa mielikuvituksen synnyttämiä härveleitä rakentaen. Siinä on kädentaitaja Ruususen normaali viikkorytmi. Petrin mukaan luksusta ei ole se, että voi löhöillä, vaan sitä, että voi luoda omin käsin jotain uutta.

Ruususen ammattitaito näkyy lopputuloksissa. Vierailija lähinnä äimistelee ja pidättää hengitystään. Jokainen yksityiskohta on toteutettu, ei pelkästään mielikuvituksellisesti, vaan myös äärimmäisen taitavasti. Huudi-museo pursuaa lukemattoman määrän kauniita yksityiskohtia. Museon anti mielikuvitustarinoineen on suorastaan pökerryttävä.

Petrin laitteet eivät ole vain hyvännäköisiä, sillä ne myös toimivat. Eli niillä voi ajaa. Tosin Suomen katsastusviranomaiset eivät anna lupaa. Paitsi erikoisluvalla saa ajaa esimerkiksi näyttelyihin. Poikkeuksen tekee Hoikka Raili -niminen menopeli, joka toimii sähköllä. Toisinaan Ruusunen pukeutuu tohtori Guduksi ja lähtee Aurajokirantaan jätskille omituisella ajoneuvollaan. Turkulaisten päät kääntyvät, kun tohtori kurvaa tuunatulla pyörällään paikalle.

Ruususen ideat syntyvät osin sattumalta. Hän käyttää ylimääräisestä aististaan nimeä ”yläviisto”, joka sijaitsee 10-15 astetta pään yläpuolella. Siellä syntyy hahmotelma tulevasta. Petrin mukaan se on kuin unimaisema, joka kulkee ohi. Mennessään se jopa tuoksuu, pitää ääntä, näyttää ja tuntuu joltain. Se tunne on ihan konkreettinen.

Moni vierailija ihmettelee museon nimeä. Mistä tulee sana ”huudi”? Selitys on yhtä selkokielinen kuin itse museokin. Huudi on kaasumuodossa oleva alkuaine, joka läpäisi 1940-luvulla maan ilmakehän erään planeetan äkkinäisen laajentumisen seurauksena. Siitä tuli Svobadanmaa, missä alettiin valmistaa kaikenlaista. Erityistä on se, että kun ihminen altistuu huudi-kaasulle, hänestä tulee luova ihminen. Altistunut ihminen alkaa muuttaa esineiden muotoa ja käyttötarkoitusta.

Entä mikä on alussa mainittu skodeismi, johon Huudi-museo on erikoistunut? Skodeismi on faktan ja fiktion välissä oleva kapea tila. Sen filosofia perustuu massan tilaan ja ilmavuuteen…kuten todettua, ymmärtämisen vastuu on yhä kuuntelijalla.

Ruususen museo on avoinna vain sopimuksen mukaisesti. Kannattaa lukea Huudi-museon informatiivisia internet-sivuja. Petri esittelee aikaansaannoksiaan myös Facebookissa sekä omassa Huudi-lehdessään.

HUUDI-MUSEO

Osoite: Pikikurjentie 16, Turku.

KARTTA

Lue lisää

VALOKUVIA

ETUSIVU

SISÄLLYSLUETTELO

Yhteistyössä

Suomi on täynnä toinen toistaan kiehtovampia tutustumiskohteita.
Salatut Museot on vieraillut lukemattomissa kotimaisissa museoissa, suurissa ja pienissä. Ja lisää kertyy. Monet ovat piilossa pölyisten teiden päässä, mutta osa löytyy ihan nurkan takaa. Tämän sivuston avulla niiden löytäminen on helpompaa.