UUSIMAA / KARKKILA – Högfors amme on ilonamme! Suomen Valimomuseo yllättää. Mielikuva tylsästä valimoteollisuuden vaiheista kertovasta museosta osoittautuu vääräksi. Vaikka valimotekniikan prosessit ovat useimmille vieraita, ovat valimon arkiset lopputuotteet kaikille tuttuja. Högforsin pannut, liedet, kamiinat, silitysraudat, padat, jopa hautaristit ovat tunnettuja kotimaisia valurautatuotteita. Museon yhteydessä toimiva Högfors-museo esittelee yrityksen valutuotteita 200 vuoden ajalta.
Karkkilan ruukkimuseo Senkka on valimohistorian erikoismuseo. Valimomuseon ohella alueella on Masuuni ja Työläismuseo. Mielenkiintoista nähtävää on niin paljon, että muutama tunti vierähtää helposti. Opastetuilla kierroksilla valimoteollisuuden historia tulee eläväksi.
Högforsin ruukin perustaminen tuli mahdolliseksi, kun Karkkilan läheltä Kulonsuonmäeltä löydettiin rautaa 1800-luvun alussa. Kalliosta louhittua rautamalmia jalostettiin takkiraudaksi. Kulosuomäen rauta ei kuitenkaan ollut riittävän laadukasta takomiseen. Ruukinpatruuna Joseph Bremer oivalsi aloittaa valimotoiminnan, johon paikallinen rautamalmi soveltui hyvin. Vähitellen vuorimalmi korvattiin järvimalmilla ja Ruotsista tuodulla laadukkaammalla rautamalmilla.
Valimomuseon alakerta on omistettu tekniikan kehittymiselle. Kierros etenee historian alkuhämärästä nykypäivää. Työpisteiden avulla selviää, kuinka lopullinen esine valmistuu raaka-aineista. Esillä on erilaisia työkaluja ja laitteita. Täällä selviää myös, mikä väline on senkka, josta ruukkimuseo on saanut nimensä.
Museossa voi tutustua myös siihen, miten hiekasta tehtyjä muotteja valmistettiin ja miten niitä käytettiin sulan raudan muovaamisessa. Kuuluisan emalipintaisen kylpyammeen valmistus hiipui 1970-luvulla kansainvälisen energiakriisin seurauksena. Näyttöpäätteeltä esitetyt vanhat TV-mainokset saavat hymyn hyylille.
Valimomuseossa järjestetään myös vaihtuvia taidenäyttelyitä.
SUOMEN VALIMOMUSEO
Osoite: Bremenintie, Tehtaanpuisto, Karkkila.
LUE MYÖS: Högforsin vaikuttava masuuni on entisöity alkuperäisen näköiseksi
LUE MYÖS: Karkkilan Työläismuseo kertoo ruukkilaisten elämästä ja asuinoloista 1800-luvulta 1960-luvulle
