Kajaani, Oulu, Kalajoki, Uusikaarlepyy, Seinäjoki, Kotka, Jyväskylä…Tuhansia kilometrejä bussissa istumista. Lopulta aamuyöstä kotiin, lyhyet unet ja sitten töihin tai koulunpenkille. Kuulostaa järjettömältä, mutta jääkiekon Suomi-sarjassa onkin kyse intohimosta lätkään.
Valtakunnan kolmanneksi korkeimmalla sarjatasolla reissataan ympäri Suomea. Vieraspelimatkat ovat pidempiä kuin liigapelaajilla. Jääkiekon Suomi-sarjaa tituleerataan maailman kovimmaksi amatöörisarjaksi. Korvauksia ei makseta. Päinvastoin, pelaajat maksavat ison osan lystistä omasta lompakostaan!
– Seura antaa peliasun, kypärän ja hanskat. Loput varusteet pelaajat maksavat itse. Ei siis ihme, jos pelaajalta palaa käämit, kun parin sadan euron maila lyödään ottelussa poikki. Se on iso lovi opiskelijan kukkarossa, kertoo HCIK joukkueenjohtaja Reima Kivinen.
HC Indians Kaarina (HCIK) on Kaarinan Kiekko-Poikien (KaKiPo) edustusjoukkue. Talkoovoimin toimiva joukkue on vakiinnuttanut paikkansa Suomi-sarjassa. Noususta sarjaporrasta ylemmäksi Mestikseen ei edes unelmoida. Sen esteenä on jo Kaarinan jäätilanne. Nykyinen halli ei täytä Mestiksen vaatimuksia.
– Suomi-sarja on meille hyvä sarjataso. Tavoitteena on kuitenkin yltää kevään pudotuspeleihin eli sijoittua sarjassa keskitason yläpuolelle. Vielä emme ole sinne yltäneet, vaikka joka vuosi olemme menneet eteenpäin. Pudotuspelien myötä saisimme lisää yleisöä.
Suomi-sarjan ero Mestikseen on suuri. Ylöspäin hamuavien seurojen pitää tehdä isoja panostuksia.
– Jos haluaa nousta, pitää kerätä kova porukka. Ongelma on kuitenkin se, kehittävätkö Suomi-sarjan ottelut pelaajia riittävästi Mestiksen tasolle. Jääkiekossa sarjatasojen välinen kuilu on suuri.
KaKiPo:n oma juniorituotanto ei vielä riitä tuottamaan pelaajia edustusjoukkueeseen. Indiansin runko muodostuu TPS:n ja TuTo:n juniori-ikäluokat läpi käynneistä pelaajista, jotka haluavat vielä aikuisiälläkin jatkaa harrastustaan. Osa pelaajista on Turun alueelle muualta opiskelu- tai työpaikan takia muuttaneita. Joukkueen vaihtuvuus on pieni, sillä moni sitoutuu Suomi-sarjaan pidemmäksikin ajaksi.
Suurin osa Suomi-sarjan pelaajista on jonkun ison seuran kasvatteja. Ja se myös näkyy peleissä. Vauhtia ja taklauksia riittää. Suomi-sarja ei ole ei tarkoitettu jäähdyttelijöille. Kuudentoista joukkueen sarjassa pelataan otteluita tiiviissä tahdissa pitkälle kevääseen. Sarjan urheilullisuutta lisää mahdollisuus nousta ja pudota.
Vaikka vieraspelimatkat ovat Suomi-sarjassa rankkoja, on pelaajien sitoutuminen niihin hyvä.
– Tämä on työssäkäyvien ja opiskelijoiden sarja, joten joskus tulee ylivoimaisia esteitä. Pitkät vieraspelimatkat ja hotelliyöpymiset koetaan kuitenkin positiivisina, sillä se lisää joukkueen yhteenkuulumisen tunnetta. Uudet pääsevät paremmin joukkueen sisälle.
HCIK:n toiminnan pyörittämiseen tarvitaan paikallisia yhteistyökumppaneita. Ilman sponsoreita kymmeniä tuhansia euroja maksavaa kautta ei voida viedä läpi. Pelkästään jääaika on kallista.
– Kotiottelun järjestäminen maksaa jää- ja tuomarimaksuineen 900 euroa. Pääsylipuilla katetaan osa menoista. Vieraspeli lähialueille tuleekin meille edullisemmaksi kuin kotiottelun järjestäminen, kertoo KaKiPo:n puheenjohtaja Veli-Matti Lehtonen.
Osa seuran varainhankinnasta tulee hallin kioskista. Siellä on tarjolla huurteistakin.
– Myyntitulot ovat tärkeitä, mutta kioskin toiminta lisää myös seuran yhteisöllisyyttä. Pian meillä on täällä seuran siivouspäivä. Silloin pääsee tutustumaan junioreiden vanhempiin. Kioskista on tullut seuralaisten mukava kohtaamispaikka.
