Valikko Sulje

Suurjuoksijan lapsuudenkoti on harvoin avoinna

Juoksijalegenda Paavo Nurmen lapsuudenkoti Portsassa on harvoin avoinna. Mutta, kun ovet avautuvat, muun muassa Nurmen syntymäpäivänä 13.6., yhden päivän aikana uteliaita käy useita satoja. Museon opas Johanna Aalto (vas.) saa kertoa Paavon tarinan useampaan kertaan.

Uteliaita lappaa sisälle tasaisena virtana jo aamusta alkaen. Kesäkuun kolmastoista päivä on juoksijalegenda Paavo Nurmen syntymäpäivä. Se on myös niitä harvinaisia päiviä, jolloin Nurmen Portsan kotitalo on avoinna yleisölle. Turun erääseen kiehtovimpaan kohteeseen pääsee kurkistamaan harvakseltaan.

Lähes jokaisella tulijalla onkin vakiokysymys: Miksi Paavo Nurmen kotitalo ei ole useimmin avoinna yleisölle?

Vaikka Nurmen ajoista on vierähtänyt jo vuosikymmeniä, on Paavo yhä edelleen parhaiten tunnettu suomalainen ulkomailla. ”Lentävän suomalaisen” useat arvokisamitalit, joista yhdeksän oli kultaista, tekevät turkulaisesta kaikkien aikojen menestyneimmän yleisurheilijan.

Nurmen Jarrumiehenkadun kotitalo oli pitkään lähes salaisena pidetty kohde. Vieläkään moni turkulainen ei tiedä, missä se sijaitsee. Vielä harvempi on onnistunut vierailemaan siellä.

– Kiinteistössä vuokralla oleva Suomen Urheilumuseo ylläpitää Paavo Nurmen kotimuseota ja Visit Turku järjestää halukkaille ryhmille opastuskierroksi, kertoo museon opas Johanna Aalto.

Nurmen kotitalo oli kadota kokonaan Turun katukuvasta, kun rakennusyhtiö Hartela halusi purkaa ränsistymään päässeen korttelin ja rakentaa tilalle kerrostalon. Lopulta kahden puretun puutalon tilalle rakennettiin samantyyliset puutalot, mutta Nurmen asuinrakennus säästettiin.

Asunto oli pitkään tyhjillään, kunnes se sisustettiin kotimuseoksi esineillä ja huonekaluilla, mitkä olivat käytössä 1920-luvulla. Vain osa esineistä on Nurmen perheelle kuuluvia.

Suomen Urheilumuseota on kiittäminen, että Nurmen kotimuseo on ylipäätään olemassa. Kun Turun kaupunki ei ollut järin innostunut vastaamaan yksin museotoiminnasta, apuun tuli Urheilumuseo. Siellä tiedostetaan myös kohteen ongelmat, jotka liittyvät museon säännöllisiin aukioloaikoihin.

– Paavon koti sijaitsee idyllisen pihan perällä. Samassa puutalokorttelissa asuu paljon vakituisia asukkaita. Jos uteliaita museokävijöitä alkaisi olla omalla pihalla enemmänkin, siitä saattaisi tulla ongelma. Meidän tavoite on kyllä, että kotimuseo olisi useammin avoinna, esimerkiksi erilaisten tapahtumien aikana, kertoo Suomen Urheilumuseon johtaja Pekka Honkanen.

Silloin, kun museo on avoinna, yhden päivän aikana väkeä käy useita satoja. Moni kohde olisi ylpeä tällaisista kävijämääristä. Useilla Nurmen lapsuudenkodin vierailijalla on hyvät taustatiedot suurmiehestämme. Osalla on jopa henkilökohtaisia muistoja. Suurjuoksijastamme saisi mukailullisesti kiinnostavan brändin. Paavo Nurmen nimikkokisoistakin on tullut tunnettu tapahtuma maamme rajojen ulkopuolella.

Nurmen kotimuseo on pieni. Huone ja keittiö muodostavat 40 neliömetrin asunnon. Suuria turistimääriä ei voi ottaa sisälle.

– Tämä on ollut taloyhtiön edullisin asunto, sillä ulkovessat ovat sijainneet myös rakennuksen päädyssä. Kun Paavo oli 12-vuotias, hänen isänsä, Johan Nurmi, kuoli. Äiti jäi viiden lapsen kanssa asumaan tähän asuntoon. Isältä oli jäänyt velkaa, ja Paavokin joutui keskeyttämään koulunsa sekä menemään töihin. Hänen ensimmäinen työpaikkansa oli leipuriliikkeessä juoksupoikana. Silti perheen rahat eivät riittäneet ja äiti joutui vuokraamaan keittiön toiselle työläisperheelle. Puitteet olivat hyvin vaatimattomat.

Nurmen koko viisihenkinen perhe asui useamman vuoden ajan pienessä kamarissa. Nukkumista varten oli pukkisänkyjä ja puusohva. Perhe sai ottaa koko asunnon omaan käyttöönsä vasta Paavon palattua Antwerpenin olympiakisoista.

Paavo muutti pois lapsuudenkodistaan mentyään naimisiin Sylvi Laaksosen kanssa 1932. Avioliiton päätyttyä eroon Nurmi asui eri puolilla kaupunkia vuoteen 1935, jolloin hän muutti pysyvästi Helsinkiin.

Äiti Matilda Nurmi asui Portsassa kuolemaansa asti. Paavon naimattomat sisarukset, Siiri ja Martti, asuivat Jarrumiehen kadulla vuoteen 1960.

 

 

 

Moni toivoisi Nurmen kotimuseon olevan useammin avoinna. Asunto sijaitsee kuitenkin idyllisen pihan perällä. Puutalokorttelissa sijaitsee monen täällä vakituisesti asuvan perheen koti.

ETUSIVU