Sveitsi ei ole tarkoitettu vellihousuille – pummista voi tulla sankari yhdessä yössä.

On vain kahdenlaisia valmentajia. Niitä, jotka ovat saaneet potkut ja niitä, jotka tulevat saamaan potkut.

Tuttu sanonta on todellisuutta erityisesti Sveitsissä. Juhani Tammisen sanoin, keittiöön ei kannata mennä, jos ei kestä kuumuutta. Tami on niitä harvoja suomalaisia valmentajia, jotka ovat kestäneet useamman vuoden ajan alppimaan ”kuumuutta”. Sveitsissä tulosta pitää tulla nopeasti. Pummista voi tulla sankari yhdessä yössä. Jos menestyt, olet koko kaupungin sankari. Jos epäonnistut, olet sylkykuppi.

Sveitsissä ulkomaalaiset pelaajat ja valmentajat on pitkään ostettu isolla rahalla ratkaisemaan seurojen ongelmia. Haasteellisen tehtävän etuna on muhkea tilipussi. Sveitsissä maksettavat korvaukset ovat moninkertaiset kotimaisiin pelaaja- ja valmentajapalkkioihin verrattuna.

– Kaikki eivät ymmärrä, että Sveitsi on historiallisesti kova kiekkomaa. Se on voittanut Euroopan mestaruuksia 1940- ja 1950 -luvuilla. Rahaa on ollut käytössä kautta historian. Maassa on ollut hyvä ulkomaalaispelaajakulttuuri, joka on muodostunut lähinnä kanadalaisista.

Enemmän yleisöä kuin Suomessa

Maassa on vanhat jääkiekkoperinteet. Venäjän KHL:n jälkeen Sveitsissä on maksettu Euroopan parhaimpia korvauksia. Monet pitävät maata jääkiekon lilliputtina, mutta todellisuudessa pääsarjatason otteluissa, NLA-liigassa, käy enemmän yleisöä kuin Suomen Liigassa. Kun Sveitsin liigassa pelataan nykyään tasokasta jääkiekkoakin, on medianäkyvyys maassa suuri.

– Ulkomaalaiset ovat dominoineet Sveitsin markkinoita vuosikymmenien ajan. Ensimmäiset kanadalaiset tulivat jo heti sotien jälkeen.

Suomalaiset ovat saapuneet Sveitsiin jälkijunassa. Pelaajista Jorma Peltonen oli heistä eräs ensimmäisistä. 1980-luvulla Tammisen pelaajavalmentajauran jälkeen myös Alpo Suhonen siirtyi Sveitsiin valmentajaksi. Heidän jalanjälkiään seurasivat Juhani Wahlsten ja Timo Lahtinen.

Kun Tammisen sopimus päättyi Japanissa keväällä 1984, hän suunnitteli palaavansa takaisin Turun Palloseuraan. Näin ei käynyt, sillä TPS ei kaivannut 34-vuotiaan entisen kapteeninsa palveluksia. Seuran johdon mielestä Tamminen oli liian vanha eikä sopinut seuran uusiin suunnitelmiin. Uusi työpaikka löytyi Sveitsistä. Maan toiseksi korkeimmalla sarjatasolla pelaava EHC Visp tarvitsi pelaajavalmentajaa.

– Peltonen oli ollut pelaajavalmentajana Sveitsissä. Hän kysyi minulta, kiinnostaako lähteä sinne. Minuahan kiinnosti todella paljon. Kävin Zürichin lentokentällä allekirjoittamassa vuoden sopimuksen.

Visp on pieni muutaman tuhannen asukkaan kaupunki Sveitsin lounaiskolkassa saksankielisellä alueella. Sveitsiläisittäin alue kuuluu maan syrjäseutuihin, jossa jääkiekolla on ollut paikallisille aina iso merkitys.

Tammisen ensimmäinen, mutta ei vaikein haaste, oli paikallinen kieli. Sveitsiläiset arvostavat, kun valmentaminen tapahtuu maan kielellä. Tässä tapauksessa saksaksi. Lukion lyhyt saksa ei ollut paras mahdollinen lähtökohta, mutta nykyään kuutta eri kieltä puhuvalle Tammiselle saksakin tarttui nopeasti.

Tammisen pesti alkoi EHC Vispin valmentajan roolissa, mutta kun kaukalossa pelit eivät sujuneet, piti keksiä luovia ratkaisuja. Ainoa tavoite oli sarjapaikan säilyttäminen.

– Alku oli vaikea. Joukkue oli yksinkertaisesti umpisurkea.

Kun tappioita tuli peräjälkeen, oli sylkykuppi helposti löydettävissä. Joukkueen ajautuessa kriisiin, Tammisen potkut olivat vain ajan kysymys. Suomalaisvalmentajan ratkaisu umpisolmun avaamiseen oli yksinkertainen: hän hyppäsi itse kaukaloon. Tamminen oli pitänyt valmentamisen ohella myös itsensä pelikunnossa.

– Haistoin, että kohta tulee Tammisen perheelle lähtö, jos en toimi. Joukkueessa oli kaksi kanadalaista. Ulkomaalaisia sai olla joukkueessa yhteensä vain kaksi. Seuran päättävä elin oli seitsemän hengen komitea. Tiistaisin ja lauantaisin pelattiin. Maanantaina oli komitean kokous. Esitin heille, että korvaisin toisen, heikkotasoisen ulkomaalaisen. Ehdotus hyväksyttiin.

Ensimmäisessä ottelussaan Vispin voittaessa 10-7 Tamminen teki seitsemän maalia ja syötti kaksi. Pelistä tuli Tammisen perheelle käännekohta. Vielä ei tarvinnut pakata laukkuja kotimatkaa varten. Seuraavassa 6-5 voitto-ottelussa Tamin saldo oli 5+1.

– Pienessä kylässä paikalliset lehdet innostuivat. Pääsimme valtakunnallisiinkin otsikoihin. Pelasin muutaman peli loppukaudesta ja pelastin näin oman nahkani. Päätin kuitenkin, että en halua jäädä sinne pidemmäksi ajaksi.

Sarjapaikan myötä rauha palasi pieneen Alppikylään ja Tamminen perheineen saattoi palata huojentunein mielin Suomeen ensimmäiseltä vuoden kestäneeltä Sveitsin keikaltaan.

Kohti valmentajauran yhtä huippuhetkeä

Tammisen toinen Sveitsin matka ei mennyt enää opintomatkaksi. Valmentajarooli EHC Vispin organisaatiossa opetti jo paljon. Sveitsin jälkeinen kolmivuotinen jakso (1985-1988) TPS:n peräsimessä oli jääkiekkovalmentaja Tammiselle korkeakoulu, josta oli hyvä ponnistaa uudestaan Sveitsiin ja yhä vaativimpiin tehtäviin.

Tamminen teki keväällä 1988 yhden vuoden sopimuksen maan toiseksi korkeimmalla sarjatasolla pelanneen HC Sierren kanssa. Ilmeisen hyvin kuitenkin meni, sillä Tamminen viihtyi Sveitsissä useamman vuoden ajan.

Sierre sijaitsee alueella, jota moni pitää yhtenä Sveitsin kauneimpana.

– Paikka on aivan häikäisevä. Ei niin upeaa paikkaa ole muualla. Siellä paistaa aurinko pilvettömältä taivaalta keskimäärin 330 päivää vuodessa.

Syrjäinen Valais’n laakso on maan ranskankielistä aluetta, joten valmentaja Tammisella oli jälleen uuden kielen opetteleminen. Ranskan kielen hallitseminen osoittautui myöhemmin arvokkaaksi Tammisen siirtyessä Ranskan maajoukkueen päävalmentajaksi.

– Minulla kävi tuuri, nimittäin kesällä ennen lähtöäni huomasin lehdessä ilmoituksen, missä ilmoitettiin kauppakorkeakoulussa järjestettävästä ranskan kielen intensiivikurssista. Se oli kuin taivaanlahja minulle. Opettajana oli ”Pose” Sundelin, TPS:n maalitykki Matti Sundelinin veli. Opettelin kurssin avulla ranskan puhekielen alkeet. Tiesin kokemuksesta, että minulla ei olisi mitään jakoa, jos en osaa paikallista kieltä. Lapsenikin olen aina laittanut paikalliseen kouluun oppimaan kieltä ja paikallista kulttuuria.

Alku Sierressä oli jälleen hankala. Tammisen aloittama muutos oli suuri, joten vastarinta oli kovaa. Jo pelkästään pelaajien harjoittelukulttuurin muuttaminen vaativammaksi synnytti ongelmia. Joukkueen minimitavoite oli sarjapaikan säilyttäminen. Tälläkin kertaa se onnistui, kun 38-vuotias valmentaja Tamminen hyppäsi ratkaisupelissä itse kaukaloon.

– Toinen ulkomaalaispelaajamme loukkaantui. Uuden saaminen olisi kestänyt liian kauan. Pelasin itse ja saimme tappioputken poikki. Pelasin muutaman pelin, kunnes sain Jali Wahlstenin avuksi.

Sarjapaikan säilyttämisen myötä suomalaisvalmentajan työpaikka oli varmistettu seuraavallekin kaudelle. Siitä tulikin Tammisen valmentajauran eräs hienoimmista kokemuksista.

Seuran tavoitetta nostettiin

– Se oli nousu A-liigaan.

Vaikka epäilijöitä oli paljon, oli vahva pohja luotu jo edellisellä kaudella. Ensimmäinen tavoite, pääsy runkosarjan neljän joukkoon, täyttyi helposti. HC Sierre oli kolmas ja ylsi monien yllätykseksi nousukarsintaan.

Sierren etuna on sijainti. Se sijaitsee kaukana pitkän ja hankalan matkan päässä Sveitsin periferiassa. Joukkue oli vaikeasti voitettavissa kotona. Nousukarsinnan viimeinen ja ratkaiseva ottelu pelattiin Sierressä. Paikallinen Graben-halli oli täpötäynnä. Kotijoukkue tyrmäsi vastustajan ja nousu Sveitsin pääsarjaan oli tosiasia. Kaupunkilaiset hullaantuivat. Tamminen ei ollut kokenut vastaavaa aikaisemmin. Pieni sveitsiläinen kyläjoukkue oli noussut hämmästyttävällä tavalla maan pääsarjaan.

– Nousu oli suorastaan sensaatio. Emme olleet etukäteen lähelläkään ennakkosuosikin asemaa. Kotiareenamme oli vanhanajan peltihalli. Kun sinne ahtautui tuhansia ihmisiä, vastustajalla oli löysät housuissa.

”Valais’n laakson ihme” oli Tammiselle jättipotti. Hän sai kutsun Sveitsin alle 23-vuotiaiden valmentajaksi ja A-maajoukkueen kakkosvalmentajaksi ruotsalaisen Hans ”Virus” Lindbergin oikeaksi kädeksi. Tamminen nähtiin kotikaupungissaan Turun MM-kisoissa Sveitsin maajoukkueen kakkosvalmentajana keväällä 1991, mutta uran jatko oli vieläkin erikoisempi.

Yllättäen Sveitsin päävalmentajaksi

Heti MM-kisojen jälkeen sveitsiläiseen tapaan Lindberg sai potkut kesken sopimuskauden ja Tamminen valittiin tilalle.

– Turun kisat oli Sveitsin kiekon läpimurto. Pidin itsestään selvänä, että Lindberg jatkaa, mutta hänen potkunsa on hyvä esimerkki sveitsiläisestä kähminnästä. En tiennyt, että valmentajakuvioita neuvoteltiin uusiksi Lindbergin selän takana. Minulle ehdotettiin päävalmentajapaikkaa jo Turun kisojen aikana. Sveitsiläiset julkaisivat sopimukseni kertomatta ensin Virukselle. Onneksi ystäväni Lindberg on tottunut siihen, että missään ei ole niin paljon käärmeitä kuin sveitsiläisessä jääkiekossa.

Tammisesta tuli ensimmäisen kerran vieraan maan päävalmentaja. Tavoite oli menestyä kevään 1992 Prahan MM-kisoissa. Sitä ennen oli vielä välitavoite, Albertville olympialaiset.

Sveitsiläinen lehdistö nosti tavoitteet korkealle jo olympialaisissa, kun harjoitusottelut olivat sujuneet hyvin.

– Voitimme harjoitusottelussa viikkoa ennen olympiakisoja ensin Saksan ja Venäjän, joka pelasi siinä vaiheessa nimellä IVY. Joukkue vilisi maailman tähti: Vjatšeslav Bykov, Vjatšeslav Fetisov, Andrei Homutov jne. Lehdessä oli ennakoiva otsikko: Viimeinkin mitali!

Sveitsi jäi Albertvillen turnauksessa sijalle kymmenen.

– Olimme lohkossamme viides, kun neljä pääsi jatkoon. Tulos koettiin suurena pettymyksenä. Vuoden sopimukseni oli helppo irtisanoa.

Olympiakisojen jälkeen kritiikki oli Sveitsissä melkoinen ja se tietysti kohdistui joukkueen suomalaiseen valmentajaan. Tamminen haukuttiin alimpaan helvettiin. Siihen päättyi Tammisen kuuden vuoden jakso alppimaan jääkiekossa, mutta jälleen vain toistaiseksi.

Potkut olivat Tammisen uran ensimmäiset

Sopimus Sveitsin maajoukkueen kanssa oli alun perin vuoden mittainen ja sen piti päättyä MM-kisoihin. Nyt ne tulivat hieman aikaisemmin.

Kolmannen kerran Sveitsiin

Vaikka Tammisen toinen Sveitsin jakso päättyi suureen pettymiseen, se ei estänyt kunniahimoisen turkulaisen palaamista vielä kerran alppimaisemiin. Tämä tapahtui keväällä 2006, kun kriisiseura Zürich Lions kutsui Tammisen avukseen.

Vaasan Sportia jääkiekon Mestiksessä valmentanut Tamminen siirtyi kesken kauden Sveitsiin.

– Ei kukaan voi epäröidä, jos Zürich Lions tarjoaa valmentajasopimusta, etenkin jos olet Mestis-valmentaja. Siellä pyörii isot rahat. Zürich on eurooppalaisen pankkimaailman keskus.

Suurseura Lions oli alppimaan liigassa kolmanneksi viimeisenä. Pudotuspelit olivat jäädä haaveksi Sveitsin kestomenestyjältä. Uuden valmentajan tehtäväksi annettiin joukkueen nostaminen kahdeksan parhaan joukkoon.

Tamminen valmensi joukkuetta 20:ssa ottelussa, joista joukkue sai kasaan 23 pistettä. Se tarkoitti reilua parannusta alkukauden menestykseen. Zürich nousikin ensi kertaa Tammisen tulon jälkeen pudotuspeliviivan yläpuolelle kahdeksanneksi. Suomalainen sai parannettua joukkueen peliä, mutta pudotuspeleihin vauhti ei lopulta ihan riittänyt.

– Muutos tapahtui, mutta aika loppui kesken.

Edessä oli Sveitsin liigan play out -sarja, missä ”Leijonat” joutuivat karsimaan paikastaan pääsarjassa. Lions hävisi sarjan Geneven Servettelle voitoin 4-2 joutuen näin jatkossa karsimaan Fribourgin kanssa. Jatkopelit eivät enää koskettaneet Tammista, sillä hänen osaltaan valmennuspesti päättyi ennen sitä.

Vaikka ura Sveitsissä tuli päätökseen, jäi alppimaasta mukavat muistot.

– Ehdottomasti. Mutta kokeneena kiekkomiehenä pitää ymmärtää seuraukset. Mihin tahansa menet, jos on tiedossa isot rahat, sieltä voi tulla kenkää, milloin tahansa. Pitää osata nauttia niistä hetkistä, kun menee hyvin. Olin aikoinaan TPS:ssä eräs Suomen parhaimmin palkatuista valmentajista, mutta Sveitsin B-liigassa tienasin nelinkertaisesti enemmän.

ETUSIVU

Yhteistyössä

Jälkipeli kurkistaa kulissien taakse.
Nostaa esiin urheilun arjen sankareita ja mielenkiintoisia tarinoita, jotka harvemmin saavat julkisuutta. Yli lajirajojen. Herkullisimmatkaan tarinat eivät katoa, vaan löytyvät Jälkipeli-sivuilta. Kerro oma ehdotuksesi, niin Jälkipeli tulee paikalle!