Huomio lapsiperheet ja kaikki kiskoliikenteestä kiinnostuneet. Suomessa on tarjolla useita kohteita, joissa junat ja veturit ovat pääosissa. Näissä kohteissa päivä vierähtää nopeasti niin kiskoliikenteen harrastajilla kuin myös lapsiperheillä. Rantapölkyistä huokuva kreosiinin tuoksu, sininen Lättähattu ja mustaksi maalattu höyryveturi tuovat maallikollekin mieleen lapsuusajan muistot. Vanhat höyryveturit ovat jättäneet lähtemättömän hajujäljen muistin sopukoihin. Alla on esiteltynä useampikin kohde.
1. Jokioisten museorautatie huokuu entisaikojen nostalgiaa
JOKIOINEN – Kesäinen sunnuntaipäivä on paras vierailuajankohta. Silloin on ajopäivä. Halukkaat voivat ostaa biletin nostalgiaa huokuvalle kapearaiteiselle junamatkalle. Museojunat liikennöivät kesä-, heinä- ja elokuussa. Matkan voi aloittaa Humppilasta, Jokioisista tai Minkiön asemalta, jossa on nähtävänä alkuperäinen asemaympäristö kalustohalleineen…
2. Suomen Rautatiemuseon todellinen helmi on keisarillinen salonkivaunu
HYVINKÄÄ – Suomen Rautatiemuseo on kiskoliikenteen ystävien paratiisi. Erikoismuseo on toteutettu tyylikkäästi ja asiantuntevasti. Museo esittelee havainnollisesti rautateiden historiaa aidossa rautatiemiljöössä, kunnostetun vanhan asemarakennuksen ja varikon ilmapiirissä. Sieraimissa aistii tutun tuoksun. Vanhat höyryveturit ovat jättäneet lähtemättömän hajujäljen muistin sopukoihin. Kaikesta näkee, että vanhoilla junilla on Suomessakin paljon ystäviä…
3. Savon radan museo sijaitsee Venäjän vallan aikaisessa asemarakennuksessa
PIEKSÄMÄKI – Tänne jäin, tänne jäin tuska mielessäin. Pieksämäen asemalla soi blues. Juice Leskisen tunnelmat Pieksämäellä ovat tyystin toisenlaiset kuin Esa Pakarisen Lentävässä kalakukossa. Savon rata on tärkeä osa, ei pelkästään suomalaista rautatiehistoriaa, vaan se kertoo myös kotimaamme suurista yhteiskunnallisista muutoksista…
4. Toijalan Veturimuseossa voi ihastella toistakymmentä vanhaa veturia
TOIJALA – Vuonna 1862 valmistunut Helsinki-Hämeenlinna-rata oli Suomen ensimmäinen. Turku-Tampere-Hämeenlinna -rata, eli Turun rata, rakennettiin vuosina 1874-1876. Se liitti kaksi tärkeää kauppa- ja teollisuuskaupunkia, Turun ja Tampereen, toisiinsa. Risteysasemaksi tuli Toijala…
5. Täyttä höyryä eteenpäin – Haapamäen Höyryveturipuisto
HAAPAMÄKI – Maallikolle veturien nimet Dr 12 ja Tr1 1082 tai tavaravaunun nimi Ggk 33841 eivät juuri kerro mitään. Asiantuntijoille kyseiset nimet ovat arkipäivää. Sen sijaan Haapamäen museovarikon rantapölkyistä huokuva kreosiinin tuoksu, sininen Lättähattu ja mustaksi maalattu höyryveturi tuovat maallikollekin mieleen lapsuusajan muistot…
6. Marskin salonkivaunu – avoinna kerran vuodessa
MIKKELI – Mannerheimilla oli käytössään erikoisjuna. Vuonna 1942 marsalkan viettäessä syntymäpäiviään, hän matkusti junalla Imatralle Kaukopäätehtaille. Tehdasalueen ratapihalla Marski vastaanotti salonkivaunussaan yllätysvierailulle tulleen valtakunnankansleri Adolf Hitlerin. Nyt samainen salonkivaunu on nähtävillä Mikkelin rautatieasemalla…
7. Sporan kyydissä Stadissa – poikkea Ratikkamuseossa
HELSINKI – Vanhaan vaunuhalliin sijoitettu näyttely kertoo ratikkahistoriaa matkustajan näkökulmasta. Idea museon perustamisesta syntyi jo 1960-luvulla liikennelaitoksen työntekijöiden keskuudessa. Ratikoihin liittyvää perinnettä oli tallennettu jo 1930-luvulta alkaen. Kynnys nostalgiseen vierailuun on tehty matalaksi, sillä museoon on vapaa pääsy…
8. Pienoisrautatiemuseo Semaforo on Suomessa harvinaisuus
KOUVOLA – Kouvola kasvoi 1800-luvulla rautateiden risteyskohtaan. Junat loivat uusia työpaikkoja ja houkuttelivat uusia asukkaita Kouvolan seudulle. Mikä olisikaan siis parempi paikka mielenkiintoiselle pienoisrautatiemuseolle. Sveitsissä syntyneen Erwin Stämpflin oma unelma on kaikkien nähtävänä…
