UUSIMAA / ESPOO – Ruuhka-Suomesta ei ole tietoakaan. Glimsin tila sijaitsee keskellä espoolaista maaseutua, Karvasmäen kylässä. Samalla paikalla viljeltiin maata jo keskiajalla. Peder Nilsson oli ensimmäinen nimeltä tunnettu Glimsin isäntä. Vanhimmat säilyneet rakennukset, päärakennus ja pihapiirin vilja-aitta, ovat 1700-luvulta. Talomuseon alueella on yksitoista alkuperäistä rakennusta.
Glims oli vireä tila vielä 1900-luvun alussa. Tilan omisti 150 vuoden ajan Lönnbergin suku. Viimeisten asukkaiden muutettua pois tila siirtyi Espoon kaupungin omistukseen. Museotoiminta aloitettiin 1958.
Glims sijaitsi vilkkaan Turusta Viipuriin johtavan Kuninkaantien varrella. Glimsin kohdalla Kuninkaantiestä erkani tie myös Helsinkiin. Teiden varsilla sijaitsi kestikievareita tarjoten kulkijoille lepopaikan ja tarvittaessa kyydityksen seuraavaan kestikievariin. Kievareissa piti olla tilat nukkumista varten. Hevosille ja kärryille tarvittiin talli ja vaunuvaja.
Glimsin kestikievari sijaitsi hyvällä paikalla, sillä se oli hevosella kuljettaessa vain päivämatkan päässä Helsingistä. Kievareita piti olla teiden varsilla noin parinkymmenen kilometrin välein. Moni olisi halunnut toimia kievarina, mutta paikat valittiin tarjousten perusteella. Edullisin tarjous oli vahvoilla.
Aatelistolle ja rahvaalle täytyi olla erilliset makuupaikat. Vieraille tarjottiin maksua vastaan ruokaa ja juomaa sekä hevosille heiniä. Taksat piti naulata kievarin ulkoseinään tulijan nähtäväksi.
Glims toimi kestikievarina useampaan otteeseen. 1800-luvun lopulla viimeinen isäntäperhe oli tuomari Johan Lönnberg ja vaimonsa Aurora. Glimsin tilalla oli käytössä useita hevosia kyydityksiä varten. Tilan vaunuvaja on säilynyt. Nyt sen suojissa voi nähdä entisaikojen kyytivaunuja ja työkärryjä. Esillä on myös talvella käytettyjä rekiä.
Glimsin päärakennus valmistui vuonna 1790. Myöhemmin 1800-luvun lopulla se muutettiin kaksikerroksiseksi rakentamalla ullakko. Pihan puolelle ilmestyi myös lasikuisti. Rakennus on toiminut asunnon lisäksi muun muassa lastenkotina ja neuvolana. Nyt sen tiloissa järjestetään vaihtuvia näyttelyitä.
Glimsin tuvassa on säilynyt vanhan ajan tunnelma. Katto on tumma, koska tupaa valaisivat pitkään liesi ja päreet. Öljylamppu yleistyi vasta 1800-luvun jälkipuoliskolla. Tuvan perällä oli viimeisen isäntäparin Johan ja Aurora Lönnbergin makuuhuone. Sekin on entisöity alkuperäisen näköiseksi. Glims oli vauras tila, joten huoneen sisustuskin vaikuttaa komealta. Osa huoneen esineistä ja huonekaluista ovat talon alkuperäisiä.
Lönnbergin parsikunnalla oli kolme tytärtä, Elin, Martha ja Anna. Yksi huoneista on sisustettu perheen nuorimman Annan kamariksi. Hän valmistui sairaanhoitajaksi ja kävi töissä läheisessä Muuralan sairaalassa. Huoneen sängyn päällä oleva kirjailtu yöpaitapussi on Annan itsensä tekemä.
Glimsin pihapiirissä on iso tallirakennus. Sen tunnistaa ulkoapäin katolla olevasta vellikellosta. Tallissa on tilaa useammalle hevoselle. Pilttuun perällä on heinähäkki hevosten heiniä varten. Rakennuksen päädyssä on ajosilta, mitä pitkin pääsi ylisille. Sen lattialuukuista heitettiin heinään suoraan alla oleviin heinähäkkeihin.
TALOMUSEO GLIMS
Osoite: Glimsintie 1, Espoo.
LUE MYÖS: Bodomjärven mysteeri – murha ei vanhene koskaan
LUE MYÖS: Futuro-talo oli oman aikakauden idea tulevaisuuden kodista
LUE MYÖS: Helinä Rautavaaran museo on nykyään sijoitettu kauppakeskukseen
LUE MYÖS: Espoon automuseo herättää paljon muistoja
LUE MYÖS: Espoon kaupunginmuseo KAMU:n vanhin esine on mammutin hammas
LUE MYÖS: Mauri Kunnas -näyttely sopii kaiken ikäisille – myös lapsimielisille aikuisille
LUE MYÖS: Modernin taiteen museo Emma on pinta-alaltaan Suomen suurin taidemuseo
LUE MYÖS: Museo Leikki yhdistää eri sukupolvet – museon suosikki on hienosti toteutettu pienoisrautatie
LUE MYÖS: Suomen kello- ja korumuseo Kruunu on täysin uusi museokohde
LUE MYÖS: Suomen Luontokeskus Haltia tarjoaa omanlaisensa elämyksen
LUE MYÖS: Tarvaspään oli Akseli Gallen-Kallelan ateljeekoti
LUE MYÖS: Villa Elfvikin luontotalo houkuttelee lapsiperheitä ja tunnelmallisen kahvilan ystäviä
