SATAKUNTA / KÖYLIÖ – Legenda Lallista ja piispa Henrikistä lienee tuttu kaikille suomalaisille. Tarina on elänyt vahvana läpi vuosisatojen, vaikka sen todenperäisyydestä ei ole täyttä varmuutta. Suomen kirjoitetun historian voidaan kuitenkin katsoa alkavan dramaattisesta surmasta, joka perimätiedon mukaan tapahtui Köyliöjärven jäällä talvella 1156. Vanhin kirjallinen maininta piispa Henrikin surmasta on kuitenkin vasta 1600-luvulta.
Lalli oli varakas talonpoika, Kirkkosaaressa sijainneen Köyliökartanon isäntä. Ruotsista Suomeen matkannut piispa Henrik oli vierailut Lallin kotona isännän ollessa muualla. Kerttu, Lallin vaimo, väitti miehelleen piispan ottaneet korvauksetta ruokaa, olutta ja heiniä. Kiukustunut Lalli lähti piispan perään ja surmasi hänet kirveellään.
Surmapaikkana pidetään Köyliöjärven pohjoispäässä sijaitsevan Kirkkokarin lähellä olevaa paikkaa. Saarella on ollut aikoinaan kirkko, nykyisin vain muistokivi. Legendan mukaan Lalli kuoli seuraavana kesänä hiirilauman ajettua murhamiehen järven rannalla kasvaneen puun latvaan, josta Lalli putosi järveen ja hukkui. Köyliön pohjoisosassa on Lallin asumus, piilopaikaksi väitetty muinaisjäänne.
Talonpoika Lalli on jättänyt Köyliöjärven alueelle jälkensä. Hänen nimensä on ikuistettu muun muassa paikallisen urheiluseuran nimeen. Konkreettisin kohde lienee professori Aimo Tukiaisten veistämä Lallin patsas Köyliön keskustassa Kepolassa. Muistomerkki paljastettiin vuonna 1989. Juhannusaaton perinteisiin on kuulunut, miten Lalli renkeineen on kerännyt vapaaehtoista siltaveroa Kirkkosaareen johtavalla sillalla. Varat käytetään hyväntekeväisyyteen.
Köyliönkartano on yhä olemassa. Surmatyön jälkeen kirkko otti tilan haltuunsa, mutta myöhemmin uskonpudistuksen jälkeen kartanon omistus siirtyi valtiolle. Nykyisin Köyliönkartano on yksityisomistuksessa.
TALONPOIKA LALLIN PATSAS
Osoite: Köyliötien ja Kirkkosaarentien risteys, Köyliö (Säkylä).
LUE MYÖS: Pelimannimäki on yhden miehen unelma – kohteen anti tarinoineen on suorastaan pökerryttävä
LUE MYÖS: Räisälä-keskus kertoo suomalaisista, jotka joutuivat jättämään kotinsa
LUE MYÖS: Tuiskulan torpparimuseon miljöötä käytetään hyväksi kesäteatterin toiminnassa
