PIRKANMAA / TAMPERE – Tampereen kauppahalli tuli tarpeeseen, kuten muissakin isoimmissa Suomen kaupungeissa yli 100 vuotta sitten. Elintarvikkeiden myynti haluttiin hygieenisistä syistä siirtää avoimilta toreilta sisätiloihin.
Suomen ensimmäiset kauppahallit perustettiin 1800-luvun loppupuolella. Tampereella hallin rakentaminen aloitettiin vuonna 1889 ja valmista tuli jo pari vuotta myöhemmin, vuonna 1901. Valmistuessaan siitä tuli Pohjoismaiden suurin kauppahalli.
Maassamme oli 1900-luvun taitteessa menossa taloudellinen nousukausi ja jugend tyylisuuntana oli arkkitehtuurissa hyvin suosittu. Arkkitehti Hjalmar Åbergin piirtämässä arvorakennuksessa onkin paljon jugendtyylisiä koristeellisia yksityiskohtia. Monet pitävät Tampereen kauppahallia Suomen kauneimpana.
Åberg osallistui arkkitehtikilpailuun ehdotuksella Mercato. Mukana kilpailussa oli useita sen ajan maamme eturivin arkkitehtejä, kuten Alexander Nyström, Lars Sonck ja arkkitehtikolmikko Gesellius, Lindgren, Saarinen. Nyströmin suunnitelma ehdittiin jo valita, mutta kauppahallin lopullisen paikan siirtyessä nykyiselle paikalleen Nyströmin idea jäi toteutumatta.
Tampereen kauppahalliin on kaksi sisäänkäyntiä, Hämeenkadun ja Hallituskadun puolelta. Komea pääjulkisivu avautuu jälkimmäiseen suuntaan. Toinen sisäänkäynti Hämeenkadulle on Virastotalon yhteydessä, joka kuuluu samaan Åbergin suunnittelemaan rakennuskokonaisuuteen. Molempien sisäänkäyntien yläpuolelle oli alun perin sijoitettu kaupankäyntiä suojelevan jumalan Merkuriuksen kasvot. Hallituskadun puolella Merkurius on yhä paikoillaan.
Kauppahallin sisätilat ovat valoisat ja tilat tuntuvat avarilta. Teräksinen kattorakenne muiden kauppahallien tavoin on täälläkin jätetty näkyviin. Yleisilme värimaailmoineen on yhä hyvin samankaltainen kuin hallin valmistuessa yli reilusti yli 100 vuotta sitten. Myyntikojutkin kyltteineen muistuttavat alkuperäisiä.
Kauppahallin avautuessa viime vuosisadan taitteessa, se ei aluksi ollut kaupunkilaisten erityisessä suosiossa. Moni halusi tehdä ostoksensa yhä edelleen torilla. Hinnatkin olivat siellä edullisemmat kuin kauppahallissa. Vähitellen hallista tuli kuitenkin tamperelaisten suosituin ostospaikka. Se tarjosi kaikkina vuoden aikoina monipuolisesti raaka-aineita ruoan valmistukseen.
1930-luvun lama ja maailmansodat tyrehdyttivät kauppahallien toiminnan Suomessa, mutta 1950-luvulta alkaen elettiin hallien kulta-aikaa. Iso taantuma koettiin 1960-luvun lopulla, kun Tampereellekin perustettiin ajan hengen mukaisesti nykyaikaisia isoja marketteja. 1970-luvun hiljaisimpina aikoina iso osa hallin tiloista oli vuokraamatta. Tämä oli aikaa, kun pohdittiin vakavasti koko kauppahallin purkamista. Näin ei kuitenkaan tapahtunut. Rakennus sai suojelupäätöksen 1970-luvulla.
Vaikka perinteiset tuotteet, kuten kala, liha, hedelmät ja leivonnaiset, ovat edelleen suosittuja, on ajan myötä hallin tarjonta muuttunut. Tänne tullaan etenkin viikonloppuisin viettämään aikaa, syömään ja juomaan kahvit. Myyntipaikoista yli puolet on kahvila- ja ravintolakäytössä. Paikallisten lisäksi Tampereelle saapuneet matkailijat käyvät mielellään nauttimassa kauppahallin tunnelmasta.
Tampereen kaupungin omistamaa kauppahallia odottaa lähivuosina iso peruskorjaus. Toki hallia on olemassaolonsa aikana useasti nykyaikaistettu, mutta rakennusta ei ole aiemmin korjattu yhtä perinpohjaisesti.
TAMPEREEN KAUPPAHALLI
Osoite: Hämeenkatu 19, Tampere.
