PIRKANMAA / TAMPERE – Makuuasioista voidaan aina kiistellä. Mikä on Suomen kaunein kirkko? Hyviä vaihtoehtoja on useita. Petäjäveden vanha puukirkko on yltänyt Unescon maailmanperintölistalle. Turun tuomiokirkko on maamme ykköskirkko jo ikänsä ansiosta. Kerimäen kirkko on maailman suurin puukirkko. Temppeliaukion kirkko on Suomen hienoin nykyajan kirkko.
Joidenkin mielestä Suomen kaunein on Tampereen tuomiokirkko.
Tampereen Juhannuskylään oli päätetty rakentaa uusi kirkko ja sitä varten järjestettiin arkkitehtikilpailu. Sen voitti nouseva uusi kyky Lars Sonck, joka nuoresta iästään huolimatta oli voittanut jo aikaisemmin 24-vuotiaana Turun Mikaelinkirkon suunnittelukilpailun. Turun Portsan kupeessa sijaitseva pyhättö oli valmistuessaan varsin erilainen kuin mihin oli aikaisemmin totuttu.
Sonck oli ulkomaanmatkoillaan tutustunut jugend-tyylisuuntaan. Mikaelinkirkko muistuttaa ulkopuolelta ruusuikkunoineen ja suippotorneineen uusgoottilaista katedraalia, mutta sisällä tyylisuunta vaihtuukin jugendiin. Sonck olisi halunnut muuttaa julkisivusuunnitelmia, mutta niihin ei enää suostuttu. Arkkitehdille tarjoutui uusi tilaisuus Tampereella ja tällä kertaa hän toteutti kansallisromantiikkaa huokuvan kirkon saman tyyliseksi sekä sisältä että ulkoa.
Tampereen tuomiokirkko valmistui Venäjän vallan aikana vuonna 1907, tosin alun perin sitä kutsuttiin nimellä Johanneksen kirkko. Jos on kirkon suunnittelija eräs maamme tunnetuimista arkkitehdeistä, sitä on myös kirkon sisätilojen koristelija, symbolistisen maalaustaiteen mestari Hugo Simberg, oman aikakauden taidemaailman hämmentäjä. Simbergin kirkon sisätilojen omalaatuiset toteutukset synnyttivät pahennusta. Kaikki eivät pitäneet taiteilijan omintakeisista ratkaisuista.
Parhaimmalle paikalle, kirkon pääholvin keskelle kattoon, Simberg maalasi synnin vertauskuvaksi käärmeen, joka tuijottaa alaspäin hyvän ja pahan tiedon omena kidassaan. Kirkon lehterikaiteeseen pitkin kirkkosalia hän ikuisti 40 metriä pitkän Köynnöksenkantajat-maalauksen, jossa apostoleita symboloiden kaksitoista alastonta poikaa kannattelee elämänköynnöstä. Kaikki eivät pitäneet tätäkään ratkaisua soveliaana.
Simberg maalasi seinälle freskoiksi myös kaksi tuttua aihetta: Kuoleman puutarhan ja Haavoittuneen enkelin. Jälkimmäinen eroaa Ateneumin vastaavasta teoksesta freskon taustalla olevien Tampereen tehtaiden piipuista. Kuoleman puutarhastakin on olemassa eri versioita.
Kirkon ikkunoita koristavat Simbergin upeat raamatullisia aiheita esittävät lasimaalaukset.
Magnus Enckell ei ehkä ole monille yhtä tuttu nimi kuin Sonck tai Simberg. Alttarifresko on Enckellin käsialaa. Se kuvaa ihmiskuntaa ylösnousemuksen aamuna. Myös teoksen yläpuolella oleva ikkunasommitelma on hänen toteuttamansa.
TAMPEREEN TUOMIOKIRKKO
Osoite: Tuomiokirkonkatu, Tampere.
LUE MYÖS: Amurin työläiskorttelimuseo havainnollistaa, miten työväki aikoinaan asui
LUE MYÖS: Emil Aaltosen museo kertoo menestyvästä liikemiehestä ja innokkaasta taiteentukijasta
LUE MYÖS: Kivimuseossa kivien kauneus tulee esiin
LUE MYÖS: Lauri Viidan Pispalan koti on säilytetty alkuperäisessä asussaan
LUE MYÖS: Lenin-museo on saanut jopa kansainvälistä mainetta
LUE MYÖS: Rupriikki on median ja joukkoviestinnän historiaan keskittyvä museo
LUE MYÖS: Museo Milavida kertoo von Nottbeckien traagisen elämäntarinan
LUE MYÖS: Museokeskus Vapriikki perustettiin entiseen tehdasrakennukseen
LUE MYÖS: Näsinneulasta on tullut Tampereen ikoninen symboli
LUE MYÖS: Pispalasta avautuu komeat järvimaisemat
LUE MYÖS: Suomen pelimuseo tarjoaa peleistä kiinnostuneille jännitystä
LUE MYÖS: Poliisimuseo kiinnostaa myös lapsia
LUE MYÖS: Postimuseon helmi on Postin ensimmäinen auto
LUE MYÖS: Suomen jääkiekkomuseo on lätkäfanin paratiisi
LUE MYÖS: Tampereen luonnontieteellinen museo esittelee pirkanmaalaista luontoa
LUE MYÖS: Työväenmuseo Werstaan mielenkiintoisinta antia on tehtaalla voimalähteenä käytetty Sulzer-höyrykone
LUE MYÖS: Vakoilumuseo paljastaa salaiset agentit
