VARSINAIS-SUOMI / TARVASJOKI – Kirkko keskellä kylää! Hämeen Härkätien varrella sijaitseva Tarvasjoen kirkko vaikuttaa tutulta. Eikä ihme, onhan se kuuluisan kirkonrakentaja Mikael Piimäsen rakentama. Isänsä Antin kanssa hän oli eräs Suomen tunnetuimmista kirkonrakentajista. Piimäsen töille tuttu kirkon yhteydessä oleva sipulinmuotoinen kellotorni koristaa myös Tarvasjoen kirkkoa.
Vuonna 1779 valmistunut kirkko oli alkujaan punamullattu. Nyt se on maalattu keltaiseksi. Kirkon ulkoasu on muuttunut vähitellen yli 200 vuoden aikana. Tervattu paanukattokin on vaihtunut peltiseen. Kirkon sisätilat ovat pääosin peräisin 1900-luvun alkuvuosilta.
Vuosien saatossa hautausmaata on laajennettu, viimeksi kirkkomaan lähellä sijaitsevan lainamakasiinin suuntaan. Ruotsin vallan aikana kruunu määräsi seurakuntien ylläpitämään makasiineja, joihin hyvinä satovuosina varastoitiin ylijäämäviljaa. Ylimääräinen vilja saatettiin huutokaupata ja saaduilla rahoilla seurakunta auttoi vähävaraisia.
Viljelymenetelmien kehittyessä lainamakasiinit tulivat tarpeettomiksi. Monet niistä luovutettiin paikallisille kotiseutuyhdistykselle museotoimintaa varten. Näin tehtiin myös Tarvasjoella. Kotiseutuyhdistys järjestää museolla vaihtuvia näyttelyitä.
Tarvasjoen eräs merkittävimmistä taloista on Paimiojoen rannalla sijaitseva Juvan kartano. Se mainitaan ensimmäisen kerran jo 1400-luvulla. Historiansa aikana kartanolla on ollut monta omistajaa. Kuningas Kustaa Vaasa teki siitä 1500-luvulla kuninkaankartanon. Myöhemmin se myytiin kenraalikuvernööri Pietari Brahelle, jonka hallussa kartano oli vuoteen 1680.
Myöhemmältä ajalta kartano muistetaan paikkana, jossa syntyi Ruotsin ja Venäjän armeijoissa palvellut kenraali Gustaf Mauritz Armfelt vuonna 1725. Nykyinen päärakennus on Armfeltin rakennuttama. Juvan kartano on yksityisomistuksessa.
KOTISEUTUMUSEO
Osoite: Kyröntie 25, Tarvasjoki (Lieto).
