Teksti-TV s. 263 – ”Ei isi. Ei aina noita numeroita”

Yle aloitti Teksti-TV:n vuonna 1981. Salibandy pääsi mukaan syksyllä 1992.

Maailma oli erilainen. Ottelutulosten metsästäminen oli haastavaa aikakaudella, kun ei ollut kännyköitä ja internetiä. Kun syksyllä 1992 salibandyssäkin siirryttiin yksittäisiin otteluihin, oli ajantasainen tulospalvelu aluksi ongelma.

Sarjapelit pelattiin ennen turnausmuotoisesti. Tiedonkulku oli helppoa, kun kaikki joukkueet olivat viikonlopputurnauksessa mukana. Pelaajat seurasivat toistensa otteluita. Niinpä tulokset ja päivitetty sarjataulukko olivat kaikkien tiedossa.

Paperisesta ottelupöytäkirjasta lähti kopio Salibandyliittoon. Myös molemmat joukkueet saivat omansa. Mutta, kun yksittäisiä otteluita pelattiin eri puolilla Suomea, oltiin pitkään tietämättömiä, miten muualla oli pelattu. Seuraavan päivän lehdestä oli turha etsiä salibandytuloksia. Niitä ei julkaistu. Innokkaimmat soittivat joukkueiden pelaajille, huoltajille ja valmentajille. Joskus piti turvautua ottelutuloksen metsästyksessä soittamalla lankapuhelimella mahdollisesti paikalla olleelle katsojalle.

Ratkaisu löytyi Ylen uudesta palvelusta, Teksti-TV:stä. Salibandyn SM-sarjan tulosten saaminen Teksti-TV:n sivuille ei kuitenkaan ollut itsestäänselvyys. Pikemminkin päinvastoin.

Yleisradio aloitti Teksti-TV-lähetykset syksyllä 1981. Uusi tekniikka vaati myös uudenlaisen TV-vastaanottimen ja niitä oli vielä Suomessa harvassa. Palvelun sisältöjä olivat muun muassa uutiset, sää, ohjelmatiedot ja urheilu. Jälkimmäisestä tuli nopeasti suosituin sivusto.

Alkuvuosina urheilutulosten ja sarjataulukkojen päivittäminen tapahtui täysin manuaalisesti. Kirjaaminen tehtiinkin pitkään käsityönä. Teksti-TV:n Juha Alasen johtamalle toimitukselle soitettiin ja kerrottiin tuloksia. Saatettiin käyttää myös faksia. Reaaliaikaisten tuloksien ja sarjataulukkojen päivittyminen ruudulle oli kuitenkin uutta ja mullistavaa. Ennen vastaavia tietoja saattoi tarkastella vasta seuraavan aamun sanomalehdestä.

Jääkiekossa SM-liigan tuloksien reaaliaikainen seuranta alkoi 1980-luvun lopulla. Pian mukaan pääsi moni muukin kotimainen palloilusarja. Salibandy ei ollut ensimmäisten joukossa.

Kiitos pesäpallovaikuttajien ja Markku Uusipaavalniemen tilastoinnissa tapahtui iso uudistus. Jälkimmäinen on tosin tunnettu ihan muista yhteyksistään. Uusipaavalniemi oli aikaansa edellä oleva ATK-asiantuntija ja hän ehdotti Pesäpalloliitolle sähköistä ottelupöytäkirjaa. Tehtävä oli vaikea toteuttaa sen aikaisilla tietokoneilla, mutta siinä onnistuttiin ensimmäisenä maailmassa. Kun ottelun toimitsija kirjasi pelin tapahtumia sähköiseen pöytäkirjaan, ne siirtyivät automaattisesti Ylen Teksti-TV:n tulossivuille.

Pesäpallo lajina otti uuden tekniikan, automaattisen tulospalvelun, ensimmäisenä käyttöönsä, mutta muut lajit seurasivat pian perässä.

Salibandyn lajipioneeri Jukka Tervo, Salibandy-lehden päätoimittaja, otti yhteyttä Teksti-TV:n pomo Alaseen ja ehdotti, että myös salibandy otettaisiin mukaan tarjontaan. Alanen, vanhan liiton toimittaja, suhtautui uuteen hömppälajiin nuivasti. Laji, joka ei hänen mukaansa kiinnosta ketään, ei saanut myötätuntoa.

Tervo ei luovuttanut, vaan otti myöhemmin uudestaan yhteyttä. Alanen lupasikin lähteä mukaan, kun kevään mitalipelit alkavat. Suunnitelma kuitenkin muuttui paremmaksi, sillä Yle lupasi välittää salibandytuloksia laajemminkin. Ehtona kuitenkin oli, että Tervo itse keräisi etukäteen kaikki tulokset ja lähettäisi ne kerralla Teksti-TV:n toimitukselle. Takaraja oli iltayhdeksän. Ja tämänkin kaikki vain koeajalla. Jatkoa tulisi, jos Tervo hoitaisi oman ruutunsa. Omat sivut salibandy saisi vasta, jos kaikki menisi ongelmitta.

Helppo arvata, millaisesta haasteesta olikaan kysymys ja miten siinä käytännössä kävi – aikana, kun harvalla oli kännykkää.

Jokaisen SM-joukkueen velvollisuutena oli ilmoittaa välittömästi ottelun jälkeen lopputulos Tervolle hänen kotiinsa. Tehtävään oli ”nakitettu” myös Tervon puoliso. Hänkin otti vastaan puhelimella seurojen lähettämiä tuloksia. Usein tietysti kävi niin, että tietoa ei tullutkaan, varsinkin silloin, kun joukkue sattui häviämään ottelunsa. Lopputulosta jouduttiin usein metsästämään. Siinä oli vain mielikuvitus rajana.

Mutta niin vain lokakuussa 1992 TV-ruutuun ilmestyivät Suomen ensimmäiset salibandyn SM-sarjan tulokset. Myöhemmin, kun koeaika oli onnistunut, salibandy sai Teksti-TV:stä omat sivut.

Oli uudistuksella toinenkin seuraus. Monet oivalsivat, että Tervon tiedossa oli ensimmäisenä illan valtakunnalliset salibandytulokset. Tervon puhelin soi kotona taukomatta. Etenkin alkuvaiheessa uteliaita riitti, kun monet halusivat saada tiedon yksittäisestä ottelusta jo ennen sen ilmaantumista TV-ruutuun.

Teksti-TV:n kulta-aika oli 2000-luvun taitteessa, ennen internetin yleistymistä. Myöhemmin moni oli varma siitä, että nykyaikainen internet tietäisi Teksti-TV:n kuolemaa. Näin ei käynytkään, vaikka sen ensimmäisenä käyttöönsä vuonna 1976 ottanut BBC lakkautti koko palvelun syksyllä 2019.

Ylen Teksti-TV:tä käyttää nykyään reilusti yli miljoonaa käyttäjää viikossa. Heistä kaksi kolmasosaa seuraa urheilusivuja. Eri lajien sarjat, tapahtumat ja turnaukset hamuavat pääsyä Teksti-TV:n sivuille.

40 vuoden ikäiselle Teksti-TV:n suosiolle on selvä syy. Se välittää valtavasta tietotulvasta nopeasti vain olennaiset asiat. Sisältö on tarjolla selkeästi, ilman klikkiotsikoita ja pelkoa virheellisistä tiedoista.

ETUSIVU

Yhteistyössä

Jälkipeli kurkistaa kulissien taakse.
Nostaa esiin urheilun arjen sankareita ja mielenkiintoisia tarinoita, jotka harvemmin saavat julkisuutta. Yli lajirajojen. Herkullisimmatkaan tarinat eivät katoa, vaan löytyvät Jälkipeli-sivuilta. Kerro oma ehdotuksesi, niin Jälkipeli tulee paikalle!