UUSIMAA / HELSINKI – Tunteet kävivät kuumina jo ennen kuin Temppeliaukion kirkko oli valmistunutkaan. Osa vastusti kiihkeästi, osa kannatti ulkonäöltään erikoisen kirkon rakentamista. Vuonna 1969 valmistunut moderni kirkkorakennus syntyi vasta kolmannen arkkitehtikilpailun tuloksena.
Ensimmäisen kerran Etu-Töölössä sijaitsevan kallion päälle suunniteltiin kirkkoa jo 100 vuotta sitten. Kaikki aikaisemmat perinteistä kirkkorakentamista edustavat suunnitelmat kuitenkin raukesivat.
Ensimmäinen arkkitehtikilpailu järjestettiin 1930-luvulla. Ehdotuksia tuli paljon, mutta yksikään niistä ei tyydyttänyt vaalintaraatia. Muutamaa vuotta myöhemmin järjestettiin uusi kilpailu, mutta vieläkään ei jaettu ensimmäistä palkintoa. Arkkitehti Johan Sigfrid Sirénin ehdotus kylläkin hyväksyttiin ja sen pohjalta tontilla aloitettiin louhintatyöt. Sota keskeytti projektin eikä kirkko koskaan valmistunut.
Kolmas arkkitehtuurikilpailu julistettiin pidettäväksi vuonna 1960. Palkintolautakunta antoi ensimmäisen palkinnon ehdotukselle Kivikirkko. Kallioon louhitun Helsingin evankelisluterilaisen kirkon ovat suunnitelleet Timo ja Tuomo Suomalainen. Rakennustyöt aloitettiin vasta 1968 ja se vihittiin käyttöön seuraavana vuonna nimellä Taivallahden kirkko. Pari vuotta myöhemmin nimi muutettiin Temppeliaukion kirkoksi.
Luonnonmukainen ratkaisu synnytti lempinimiä, kuten ”piruntorjuntabunkkeri”. Arkkitehtien tavoitteena oli säilyttää aukion kallio mahdollisimman ennallaan upottamalla kirkko peruskallion sisään. Kalliohalkeamista valuva vesi johdetaan kanavia pitkin muualle.
Temppelinaukion kirkko ei ole pelkästään kirkko, vaan myös eräs Helsingin suosituimmista nähtävyyksistä. Pyhättö on erityisesti ulkomaalaisten suosiossa. Moni kohde olisi ylpeä yhtä suurista kävijämääristä. Vilkkaimpina päivinä Temppeliaukion kirkossa vierailee tuhansia kävijöitä. Niinpä tasainen virta kulkee kohti pyhättöä.
Temppeliaukion kirkkoon astutaan suoraan kadun tasolta ilman portaita. Soikeaan kirkkosaliin saadaan valoa kallioseinämän ja kattokupolin välissä sijaitsevien kattoikkunoiden kautta. Teräsbetonista tehty halkaisijaltaan 24-metrinen kupoli on pinnoitettu kuparilla. Alttaritauluna toimii peruskallion halkeama. Alttaripöytäkin on samaa materiaalia, tasaiseksi sahattua graniittia.
Sisustuksen väreinä on käytetty myös graniitin eri sävyjä. Kirkon lattian on hiottua betonia. Istuimet ovat koivua. Tilaan on 750 hengelle.
Temppeliaukion kirkon akustiikkaa pidetään erittäin hyvänä. Vihkimispaikan ohella kirkko on suosittu konserttisali. Kuoroa ja orkesteria varten on omat tilat. Kirkossa ei ole lainkaan kelloja.
Aikaisemmin sisälle pääsi ilmaiseksi, nyt vierailija joutuu maksamaan neljän euron pääsymaksu. Vierailijat tuovat seurakunnalle vuosittain yli miljoona euron pääsylipputulot. Myös Museokortti käy.
TEMPPELIAUKION KIRKKO
Osoite: Lutherinkatu 3, Helsinki.
LUE MYÖS: Alvar Aallon ateljee on kuuluisan arkkitehdin kohteista eräs suosituimmista
LUE MYÖS: Alvar Aallon Riihitien kotitalossa on säilynyt alkuperäinen tunnelma
LUE MYÖS: Arkkitehtuurimuseo sijaitsee komeassa rakennuksessa
LUE MYÖS: Designmuseo Helsinki – Suomi tunnetaan maailmalla suunnittelijoista
LUE MYÖS: Diakonissalaitoksen museo on omistettu perustajansa Aurora Karamzinin elämäntyölle
LUE MYÖS: Ehrensvärd-museo esittelee linnoituksen ruotsalaisen kauden historiaa
LUE MYÖS: Elisan puhelinmuseo on monipuolinen, mutta se on harvoin avoinna
LUE MYÖS: Helsingin kaupunginmuseo yllättää ensivierailijan – lapsiperheet ovat erityisen tervetulleita
LUE MYÖS: Helsingin Luonnontieteellinen museo on lapsiperheiden ykkösmesta
LUE MYÖS: Helsingin observatoriosta tuli esikuva monelle muulle tähtitornille
LUE MYÖS: Helsingin taidehalli – Kaija Aarikka saa vierailijalle hymyn huulille
LUE MYÖS: Hesalaisia hemmotellaan – Herttoniemen kartanomuseolla on värikäs historia
LUE MYÖS: Kuolleiden kaupunki – Hietaniemen hautausmaa on löytöretki Suomen historiaan
LUE MYÖS: Luksushotelli Kämp on osa Suomen historiaa – Madonnakin on viihtynyt Mannerheimin sviitissä
LUE MYÖS: Hotelli- ja ravintolamuseo tarjoaa nostalgisen aikamatkan läpi vuosikymmenien
LUE MYÖS: Uudistunut Kaapelitehdas ja Valokuvataiteen museo
LUE MYÖS: Kaisaniemen kasvitieteellinen puutarha on rauhallisuuden keidas keskellä Helsinkiä
LUE MYÖS: Helsingin palomuseo on lapsiperheen pelastus sadepäivänä
LUE MYÖS: Pelastusarmeijan museo – soppaa, saippuaa ja sielunhoitoa
LUE MYÖS: Päivikki ja Sakari Sohlbergin kotimuseo on eräs Helsingin mielenkiintoisimmista museoista
LUE MYÖS: Päivälehden museo kertoo, miten lehdenteko on mullistunut
LUE MYÖS: Helsingin päärautatieasemasta on tullut kaupunkilaisten viihtyisä olohuone
LUE MYÖS: Sporan kyydissä Stadissa – poikkea Ratikkamuseossa
LUE MYÖS: Seurasaaressa on rakennuksia eri puolilta Suomea
LUE MYÖS: Kohutusta Sibelius-monumentista tuli eräs Helsingin suosituimmista nähtävyyksistä
LUE MYÖS: Suomen kansallismuseon näyttelyt ovat käyneet läpi melkoisen uudistuksen
LUE MYÖS: Pääsy Suomen Pankin Rahamuseoon on ilmainen
LUE MYÖS: Sotamuseon Maneesissa on esillä Suomen koko sotahistoria
LUE MYÖS: Sukellusvene Vesikko – ei ahtaanpaikankammoisille
LUE MYÖS: Retrohenkinen Tamminiemi oli presidentti Kekkoselle ennen kaikkea koti
LUE MYÖS: Visuaalisesti toteutettu Teatterimuseo laittaa mielikuvituksen liikkeelle
LUE MYÖS: Tekniikan museo ei ole kiireisen kohde
LUE MYÖS: Tiedekeskus Heureka on eräs Suomen suosituimmista matkailukohteista
LUE MYÖS: Tullimuseo paljastaa salakuljettajien erikoisimmatkin kikat
LUE MYÖS: Helsingin tuomiokirkosta on tullut pääkaupungin symboli
LUE MYÖS: Uudistettu Urheilumuseo on toteutettu perin nykyaikaisella tavalla
LUE MYÖS: Virkin kotimuseo on piristävä tuulahdus vuosikymmenien takaa
LUE MYÖS: Väestönsuojelumuseo kertoo elävästi Helsingin pommituksista
