TPS 100 vuotta. Turun raastuvanoikeus asetti Turun Palloseuran Jalkapallo ry:n konkurssiin. Syynä olivat erotetun päävalmentaja Raimo Toivasen palkkasaatavat.
Näin kirjoittivat lehdet heinäkuussa 1993.
Valmentaja Toivasen työsopimuksessa luki, että hän saa korvauksena 9 000 markkaa kuukaudessa. Mikäli seura purkaa valmennussuhteen ennen sopimusajan päättymistä, maksetaan Toivaselle kertakorvauksena neljän kuukauden palkka.
TPS irtisanoi Toivasen valmentajasopimuksen ennenaikaisesti, mutta ei maksanut sopimuksen mukaisia korvauksia. Toivasen lopulliset palkkasaatavat eivät olleet vain potkujen jälkeiset neljä kuukautta. Myös sopimuksen sisältyvät kahden viimeisen kuukauden palkka oli jäänyt maksamatta. Yhteissummaksi kertyi kuusi kertaa 9 000 markkaa eli 54 000 markkaa (noin 9 000 euroa). Toivasen lopullinen vaatimus nousi 160 000 markkaan, joista osa oli palkkasaatavia.
Tämä summa oli ehkä vain osasyynä TPS:n jalkapallopuolen konkurssiin liki kolmekymmentä vuotta sitten. Jalkapallo ry:n velat olivat yli miljoona markkaa verottajan ollessa suurimpana velkojana. Tilanne kärjistyi, kun kaikki velkojat eivät olleet tyytyväisiä takaisimaksujen järjestelyihin.
Muutama vuosi ennen jalkapallopuolen konkurssia TPS:n organisaatiouudistuksen mukaan jalkapallo, jääkiekko ja keilailu muutettiin itsenäisiksi tilinpäätösvelvollisiksi yhdistyksiksi. Aiemmin jaostojen tilinpäätökset koottiin yhteen emoseuran alle.
Konkurssi tuli yllätyksenä, vaikka jo vuotta aikaisemmin huomattiin jalkapallopuolen taloudelliset ongelmat. Emo-TPS ja TPS Jääkiekko ry halusivat säilyttää TPS:n maineen ja pelastaa jalkapalloilun juniorityö. Korvattavat summat olivat kuitenkin liian suuria maksettaviksi.
Konkurssin syihin johti monta kilpaurheilusta tuttua tekijää. Menestykseen pyrittiin liian nopeasti ostamalla kalliita pelaajia, katsojamäärät laskivat ja velat kasvoivat liian suuriksi. Turussa pidettiin käsittämättömänä, että tällainen tilanne oli päästetty syntymään. Muutaman kymmenentuhannen markan riita oli monien mielestä liian pieni syy suureen skandaaliin.
Konkurssin myötä tuli myös suuri pelko sarjapaikan säilyttämisestä. Oli tuoreita esimerkkejä, miten konkurssiin mennyt seura oli menettänyt sarjapaikkansa. Päätökset olivat olleet lajiliittokohtaisia. Muun muassa konkurssiin mennyt KalPa sai jatkaa pääsarjassa, mutta myös TPS sai pitää sarjapaikkansa.
Ikävä 1990-luvun alun taloudellinen kupru ei jäänyt jalkapallopuolella viimeiseksi. Vielä samalla vuosikymmenellä konkurssi uhkasi uudestaan. Pelastajaksi tuli isoveli, TPS:n jääkiekkopuoli.
Loppuvuodesta 1999 paljastui, että TPS Jalkapallo oli jälleen taloudellisissa vaikeuksissa. Seurassa oli sovittu konkurssista opittuna, että jalkapallopuoli ei saa tehdä markkaakaan tappiota. Toisin kävi, jälleen kerran. Velkataakka kasvoi vuosi vuodelta. Jos nyt olisi tullut jälleen konkurssi, olisi ollut todennäköistä, että TPS joutuisi aloittamaan uudestaan alasarjoista.
Vuoden 1999 syksyllä oli perustettu uusi osakeyhtiö FC TPS Turku ry, jonka alaisuuteen oli tarkoitus siirtää tulevaisuudessa seuran jalkapallotoiminta. Ensin piti kuitenkin selvittää konkurssiuhka. Ilman jääkiekkopuolen väliintuloa jalkapallolla olisi ollut edessään jälleen konkurssi. Vuoden 1993 tilanteen ei haluttu toistuvan.
TPS:n uudessa organisaatiomallissa konserniyhtiö Icehockeyclub TPS Turku ry omisti kokonaan HC TPS Oy:n, joka puolestaan omisti kokonaan jalkapallotoiminnasta vastaavan FC TPS Oy:n.
Organisaatiomallilla varmistettiin, että konserniyhtiön toimitusjohtaja valvoo, että jalkapallopuoli pysyy taloudellisesti omillaan. Käytännössä ainuttakaan jalkapallopuolen pelaajasopimusta ei tehty ilman toimitusjohtaja Jouko Narvanmaan suostumusta.
Jalkapallopuolen velka oli 1990-luvun aikana kasvanut viiteen miljoonaan markkaan. Jääkiekko joutui maksamaan satojen tuhansien markkojen edestä muun muassa pelaajapalkkioita.
Jalkapallo TPS:n taloudelliset ongelmat johtuivat osaksi kallispalkkaisen saksalaisen Siegfried Melzigin värväämisestä päävalmentajaksi. Pelaajapalkkiotkin olivat kaksinkertaistuneet lyhyessä ajassa. Tulovirta ennakoitiin luottavaisin mielin liian korkeaksi.
Kesän kynnyksellä 2006 kuului jälleen mielenkiintoisia talousuutisia, kun joukko jalkapallosta kiinnostuneita liikemiehiä tuli FC TPS Turku Oy:n taustalle. Jalkapallopuoli halusi samalla päästä eroon suhteestaan jääkiekkoon. Omistus siirtyi osakeantijärjestelyllä Sydän Pelissä -ryhmänä esittäytyneille rahamiehille. Samalla HC TPS Turku Oy eli jääkiekko-TPS luopui kaikista jalkapallo-TPS:n osakkeista.
Osakejärjestelyillä jalkapallon tavoitteet nostettiin pilviin. Tavoitteena oli nostaa TPS Suomen johtavaksi jalkapalloseuraksi, joka pelaisi säännöllisesti kansainvälisiä otteluita. Tavoite oli, että perustettu FIM Akatemiakin olisi tulevaisuudessa yksi johtavista jalkapalloakatemioista koko Pohjoismaissa.
Pääomistajaksi tuli liikemies Seppo Sairanen, joka uskoi, että kahdessakymmenessä vuodessa TPS voisi olla valmis jopa pörssiin. Hänen mukaansa TPS tulisi olemaan nopeastikin Pohjoismaiden paras jalkapalloseura.
Varakkaiden pukumiesten tulo perinteisen turkulaisen jalkapalloseuran taustalle koettiin pelastuksena, niille pelastusoperaatiolle, jolla 1990-luvun lopulla pidettiin TPS-jalkapalloa hengissä konkurssin uhatessa.
Kaikki ei mennyt kuitenkaan tälläkään kertaa ihan suunnitelmien mukaan…Mutta se onkin jo toinen tarina.
