TPS 100 vuotta – Maalivahtivalmentaja Mikko Känkäsen esikuva pikkupoikana oli Dan-Ola Eckerman

Dan-Ola Eckerman otti minua kädestä kiinni ja lähdettiin kauppaan ostamaan jäätelöä. Hän oli luvannut sen minulle, jos otan kolmesta rankkarista kaksi kiinni. Näin jälkeen päin ajateltuna Dani saattoi ehkä antaa minun tahallaan voittaa.

Näin muistelee FC TPS:n nykyinen maalivahtivalmentaja Mikko Känkänen oman jalkapallouransa alkutaivalta. Salossa järjestettiin Milkis-niminen jalkapallokoulu lapsille. Sen yhtenä vetäjänä oli maalivahtilegenda Eckerman Turusta.

– Danin urheilullisuus teki pikkupoikaan suuren vaikutuksen ja siitä alkaen aloin seuraamaan hänen uraansa. Eckermanista tuli esikuvani.

Känkäsen oma maalivahdin ura lähti liikkeelle lahjonnalla.

– Aloitin 5-vuotiaana. Muistan, kun olin hiekkalaatikolla leikkimässä ja minua pyydettiin mukaan jalkapalloharjoituksiin. Pyörällä fillaroitiin viitisen kilometriä kentälle. Kun kukaan ei suostunut menemään maaliin, minut lahjottiin kynällä.

Känkäsen lapsuus oli aikaa, kun lapset liikkuivat omatoimisesti. Pihapelit olivat arvossaan.

– Olen hiekkakenttien kasvatti. Pelasimme kaikkea mahdollista. Kesällä futista ja talvella lätkää. Tarjolla oli monipuolista urheilua. Kävin läpi kaikki SalPan juniorijoukkueet ennen kuin siirryin aikuisten sarjoihin. Pelasin Salossa kolmetoista vuotta. Kun eturistiside meni poikki ja perhettäkin tuli, olin jo lopettamassa, mutta sitten minut saatiin vielä houkuteltua kolmeksi kaudeksi Hankoon.

Pelaajauransa aikana Känkänen ehti saada esimakua, millaista on, kun saa henkilökohtaista maalivahtivalmennusta.

Petri Jakosen lopettaessa pelaajauraansa hän aloitti Salossa systemaattisen maalivahtivalmennuksen. Ne olivat kovia fyysisiä treenejä. Vaikka aika on nyt toinen, osa niistä harjoitteista toimisi vieläkin.

Känkänen on elänyt ajan sekä pelaajana että myöhemmin valmentajana, kun maalivahdin rooli kentällä on muuttunut täysin. Syynä muutokseen on ollut sääntöuudistus. Maalivahti ei voinut enää ottaa palautuspalloa käsiinsä. Jalalla pelaaminen korostui. Entisaikojen yksijalkaiset maalivahdit olivat vaikeuksissa ja modernit maalivahdit opettelivat pelaamaan molemmilla jaloilla.

– Eckerman oli aikaansa edellä, vaikka hänen urallaan palautussääntö ei ollutkaan vielä käytössä. Dani oli taitava jalalla. Hän olisi voinut pelata muuallakin kuin maalissa. Siihen aikaan sepak-niminen aasialainen pallopeli tuli suosituksi. Eckerman oli siinäkin lahjakas.

Nykyään maalivahti on osa joukkuetta. Silloin, kun pallo on omalla joukkueella, hän on yksi pelaajista. Kaukana ovat ajat, jolloin maalivahti vain torjui palloja. Nykyään huippujoukkueet pyrkivät pelaamaan pallonhallinnan kautta. Siinä maalivahdin pelinlukutaito ja jalalla pelaaminen ovat tulleet tärkeiksi. Aktiivisella maalivahdilla voi olla ottelun aikana enemmän pallokosketuksia kuin hyökkääjällä.

– Jos omalla maalivahtiurallani pallo tuli heikommalle jalalleni, potkaisin sen varmuuden vuoksi katsomoon. Kaikki avaukset tehtiin pitkinä. Sääntöuudistus on erinomainen, sillä nyt kollektiivisuus korostuu. Hyviä esimerkkejä nykyajan maalivahdeista ovat muun muassa slovenialainen Jan Oblak ja saksalainen Marc-André ter Stegen.

Kun Känkäsen oma pelaajaura oli ohi, alkoi maalivahtivalmennus.

– Aloitin vuonna 2006. En ollut siinä vaiheessa käynyt vielä minkäänlaisia valmennuskursseja, vaan keksin itse erilaisia harjoitteita. Kun yksi valmennettavani tyttö eteni maajoukkuetasolle, innostuin lähtemään kursseille.

Känkänen siirtyi Salosta Turun Palloseuraan samalla, kun SalPan valmentaja Tommi Pikkarainen nimitettiin TPS:n päävalmentajaksi. Vaikka joukkueen valmennuskuviot ovat menneet uusiksi, Känkänen on jatkanut raitapaitojen maalivahtivalmentajana.

Känkänen valmentaa joukkueen kolmea maalivahtia itsenäisesti, mutta hänen pitää huomioida myös muun joukkueen harjoitusohjelma. TPS:n organisaatioon siirtyneen irlantilaisen Jon Dalyn rooli on ollut siinä tärkeä.

– Viimeistään edeltävänä iltana Jonilta tulee kaikki harjoitukset animaatioina. Sen pohjalta itselläni on helppo tehdä omat suunnitelmat maalivahdeille.

TPS:n tavoite on nousta mahdollisimman pian takaisin Veikkausliigaan. Joukkueen maalivahdeista se ei ainakaan jää kiinni. Känkäsellä on käytettävissään Ykkösen tasolle poikkeuksellisen laadukas kolmikko, Jere Koponen, Ville Seppä ja Santeri Aaltonen. Heistä jälkimmäinen on tuttu Känkäselle jo Salon ajoilta.

Koponen saapui Tepsiin kesken viime kauden ja lunasti nopeasti ykkösmaalivahdin paikan. Putoamisesta huolimatta Koponen pelasi ehkä uransa parhaan kautensa. Ilman hänen torjuntojaan, TPS:n tilanne sarjassa olisi ollut vieläkin tukalampi.

Seppä edusti TPS:ää jo kaudella 2017, kun seura nousi Veikkausliigaan. Lyhyen kierroksen jälkeen Seppä palasi takaisin Turkuun. Känkäsen laadukas valmennus kiinnosti.

SalPan kasvatti Aaltonen oli mukana TPS:ssä jo viime kaudella. Tosin kausi meni osin pilalle selkävaivojen takia. Nyt mies on kunnossa ja valmis haastamaan joukkueen muut maalivahdit. Känkäsellä onkin positiivinen ongelma, sillä käytössä on kolme hyvää maalivahtia.

– Koponen on iso puu kaadettavaksi. Kylmä fakta on, että vain yksi voi pelata. Jere pystyy pelaamaan voittavia pelejä, vaikka viime vuonna hän oli lähinnä tulituksessa.

Kun kolme tasavahvaa veskaria kisaa ykkösmaalivahdin paikasta, siinä tarvitaan myös Känkäseltä pelisilmää.

– Tärkein ominaisuus on, että valmentaja on avoin. Hän ei anna turhia lupauksia peliajasta. Jokainen ymmärtää, jos toisella on hyvä flow päällä, hän jatkaa. Ei myöskään yhden virheen takia ole syytä vaihtaa maalivahtia. Tärkeää on myös pitää monipuolisia harjoituksia. Paras treeni on se, kun kaikki kolme ovat aktiivisia.

Känkäsen vastuulla on myös TPS:n reservijoukkue, joka pelaa Kolmosessa. Tavoitteena on nousu seuraavalle sarjatasolle. Jos peliaikaa ei tule Ykkösessä, Känkäsen kolmikosta yksi saa aina vastuuta reservijoukkueessa. Mutta sielläkin on kova kilpailu pelipaikoista. TPS kehittää laadukkaita maalivahteja myös tulevaisuudessa.

– Nuoremmissa ikäluokissa on tulossa erinomaisia maalivahteja. He ovat innokkaita harjoittelijoita ja tekevät jo nyt paljon duunia.

(Tämä haastattelu tehtiin keväällä 2021. Paljon on tapahtunut sen jälkeen. TPS ei ole noussut Veikkausliigaan, valmennus ja pelaajat ovat vaihtuneet, mutta Känkänen jatkaa.)

Jere Koponen.
Ville Seppä.
Santeri Aaltonen.

ETUSIVU

Yhteistyössä

Jälkipeli kurkistaa kulissien taakse.
Nostaa esiin urheilun arjen sankareita ja mielenkiintoisia tarinoita, jotka harvemmin saavat julkisuutta. Yli lajirajojen. Herkullisimmatkaan tarinat eivät katoa, vaan löytyvät Jälkipeli-sivuilta. Kerro oma ehdotuksesi, niin Jälkipeli tulee paikalle!