Tshekin maajoukkueessa puhaltavat uudet tuulet suomalaisvoimin – valmentajaguru Jalonen nauttii nyt kansansuosiosta

Tampereen MM-turnauksen suomalainen kisayleisö kannustaa villisti Tshekin maajoukkuetta ja aplodeeraa joukkueen valmentajalle. Kyse on viime kevään kisojen pronssiottelusta ja Tshekin päävalmentaja Kari Jalosen yhdestä uran hienoimmista hetkistä.

Entinen kestomenestyjä Tshekki ei ollut vuosikymmeneen voittanut mitalin mitalia MM-kisoissa. Suomalaisvalmentajan opein maine on palautettu ja syystäkin Jalonen on sillä hetkellä Tshekin tasavallan suosituin henkilö.

Toki epäilijöitä riitti, kun Tshekeissä päädyttiin suomalaisvalmentajaan – etenkin, kun Jalosella oli aikaa vain noin 90 päivää saada aikaan muutoksia.

”Heinäpään haukan” valmentajaura alkoi tutussa seurassa Turun Palloseurassa. Ura alkoi ensin lyhyen aikaa juniorivalmentajana, kunnes TPS:n uusi päävalmentaja Hannu Jortikka pyysi Jalosta miesten joukkueen apuvalmentajaksi Hannu Virran lisäksi. Loppu onkin melkoista kotimaista kiekkohistoriaa.

Jalosen lista valmentajasaavutuksista on komea. Kolme Suomen mestaruutta on tullut joukkueen apuvalmentajana sekä neljä mestaruutta päävalmentajana. Sveitsistä Jalonen saalisti kaksi kultaa ja yhden pronssin, KHL:stäkin vielä yhden hopean. Hän toimi vuosina 2014–2016 Suomen maajoukkueen päävalmentajana.

Annetaan Jalosen itse kertoa, miten valinta Tshekin päävalmentajaksi oikeasti meni.

– Viime olympialaisten jälkeen sain tshekkiläiseltä agentiltani vihjeen, että Tshekeissä on tapahtumassa muutoksia, jos kisat eivät mene hyvin. Niinpä, kun tulos jäi jälleen kerran piippuun, haluttiin muutosta. Tshekeissä ei ole koskaan aikaisemmin ollut ulkomaalaista valmentajaa, mutta sitä vaihtoehtoa alettiin pohtimaan. Nyt sille tuli aika. Ulkomaisen valmentajan valinta oli heille varmasti vaikea päätös, kertoo Jalonen.

Miksi juuri sinut valittiin Tshekin päävalmentajaksi?

– Miksi minä olin heille yksi vaihtoehdoista, johtui varmasti siitä sillasta, minkä olin rakentanut valmentaessani KHL-joukkue Lev Prahaa vuosina 2013-2014. Joukkueessa oli yli puolet pelaajista Tshekin maajoukkueesta. Etenimme finaaleihin asti. Samalla, kun olin kuukausien ajan Prahassa, olin kiinnostunut maan jääkiekosta. Kävin paikan päällä katsomassa paljon Sparta Prahan Ekstraligan otteluja. Juttelin myös paljon seuran presidentti Petr Brizan kanssa jääkiekosta. Sain häneltä paljon tietoa, missä tshekkiläisessä kiekossa mennään.

Miten Suomen Jääkiekkoliitto suhtautui uuteen pestiisi?

– Pitää tietysti myös kiittää Jääkiekkoliittoa mahdollisuudesta lähteä, sillä minullahan oli jo sopimus kaksikymppisten maajoukkueen vetämisestä. Onhan tämä minulle henkilökohtaisesti kerran elämässä -tilaisuus, kun pääsen valmentamaan Leijonien lisäksi toistakin maajoukkuetta.

Mitä itse ajattelet saamastasi mahdollisuudesta?

– Tämä pesti tuli oman valmentajaurallani oikeaan aikaan. Itselläni on tarpeeksi kokemusta menestyksestä kansainvälisesti, esimerkiksi sveitsiläisestä ja tshekkiläisestä mentaliteetista. Olen ollut Venäjällä töissä ja tiedän, miten sielläkin toimitaan. Ilman näitä kokemuksia en olisi voinut ottaa vastaan Tshekin maajoukkueen päävalmentajapestiä. Ennen Tampereen viime kevään MM-kisoja minulla oli 90 päivää aikaa. En voinut yhtään päivää tuhlata, että pääsisimme joukkueen kanssa eteenpäin. Sain hyvän valmennustiimin ympärilleni, muun muassa kokeneita NHL-pelaajia ja seurajohtajia. Fredrik Norrena on nykyinen videovalmentajani.

Tshekin valmennuskulttuuri on ollut aikaisemmin autoritäärinen, eli vahvasti valmentajalähtöinen. Nyt Jalosen myötä valmennuksessa puhaltavat uudet tuulet.

– Kun aloitin, puhuin kopissa niin, että yritin saada pelaajat osallisiksi, mutta sain puhua kaksi viikkoa yksin. Tshekkiläinen pelaaja ei ollut tottunut siihen. Kesti pitkään kunnes pelaajat tajusivat, että toi suomalainen valmentaja oikeasti haluaa tietää, miltä pelaajista tuntuu. Nykyään johdetaan joukkuetta tasavertaisina pelaajien kanssa. En halua, että pelaajat kutsuvat minua nimellä ”Coach”, vaan olen niille ”Kari”. Itsekin opettelen pelaajien lempinimet.

– Tshekeissä tehdään asioita slaavilaisittain ja se on heille ihan normaalia. Nyt johtamisessa tuli iso muutos. En usko, että virheitä näyttämällä videolta, joku oppisi jotain. Uskon siihen, että näyttämällä hyviä asioita, pelaaja oppii paljon paremmin. En mene negatiivisten asioiden kautta enkä määrää. Uskon nykyaikaisessa valmentamisessa siihen, että maailma on muuttunut jääkiekkoperheessäkin.

Mitä vanhaa olet halunnut säilyttää?

– Tärkeintä on säilyttää tshekkiläisen jääkiekon DNA, eli luisteluvoima ja nopeus. Niitä ei saa kadottaa taktisiin muutoksiin. Tshekkiläiset pelaajat ovat taitavia syöttelijöitä ja nopeita luistelijoita. En kuitenkaan uskonut Tshekin aikaisemmin käyttämään pelisysteemiin, joten lähdin muuttamaan tiettyjä asioita.

Missä yksityiskohdissa on ollut suurimmat haasteet?

– Haaste on se, kun ottelussa tunnetila ailahtelee. Silloin, kun pelaamme hyvin, pelaamme kollektiivisesti helvetin hyvää lätkää. Sitten, kun pelaamme huonosti, se on kollektiivisesti sama homma. Silloin hyvätkin asiat hukataan. Niistä me haluamme päästä eroon, koska kansainvälisissä otteluissa menetät pelin juuri niiden takia. Kun jää numerollisesti jälkeen, ei ole mahdollista päästä peliin enää mukaan.

Kuvaile, miten suomalainen ja tshekkiläinen jääkiekkoilija eroavat toisistaan.

– Suomalainen pelaaja on matemaatikko ja tshekkiläinen on taiteilija, mutta molemmat ovat ammattilaisia.

ETUSIVU

Yhteistyössä

Jälkipeli kurkistaa kulissien taakse.
Nostaa esiin urheilun arjen sankareita ja mielenkiintoisia tarinoita, jotka harvemmin saavat julkisuutta. Yli lajirajojen. Herkullisimmatkaan tarinat eivät katoa, vaan löytyvät Jälkipeli-sivuilta. Kerro oma ehdotuksesi, niin Jälkipeli tulee paikalle!