Tuhannet turistit kulkevat päivittäin Euroopan aktiivisimman tulivuoren Etnan huipulle. Välillä laavavirrat hautaavat alleen kyliä ja hotelleja. Kaikki rakennetaan kuitenkin uudestaan.
Bongiorno, toivottaa harmaahapsinen Silvio, sisilialainen hotellinpitäjä illan jo hämärtyessä. 1800-luvulla rakennettu hotelli Villa Astoria on melko vaatimaton. Alakerran pientä baaria koristaa Kimi Räikkosen ja punaisen Ferrarin kuva. Hotellihuoneestani puuttuvat telkkari ja minibaari, mutta sänky on hyvä ja kylpyhuone siisti.
En tullut tänne viettämään hotellielämään vaan tulivuorimaisemien vuoksi. Kukkulan rinteessä sijaitsevan huoneeni ikkunasta avautuu upea näkymä: vasemmalla kuunkajossa kimmeltää Välimeri, oikealla yönpimeydessä näkyy Etnan huipulta alas valuva punahehkuinen laavajuova. Näkymä on suomalaiselle häkellyttävä.
Ensimmäisenä yönä toimivan tulivuoren kupeessa ei tahdo tulla uni silmään. Entäpä, jos Etna päättäisi sylkeä syövereistään juuri tänä yönä tulta ja tulikiveä? Taorminan kylän paikalliset asukkaat nukkuvat sikeästi. Heille Etna on aina ollut osa arkipäivää. Vaikka se on vuosisatojen aikana kylvänyt tuhoa ja kuolemaa, ovat sen alarinteet tarjonneet myös hedelmällisen maaperän.
Aamulla päivän valjettua en erota enää hehkuvaa laavaa, mutta Etnan pääkraatteri tupruttaa savua. Hotelli Villa Astoria on muutaman päivän ajan majapaikkani. Täältä on hyvä tehdä retkiä Etnan huipulle ja muualle Sisiliaan.
Matka ylös laavakentille
Useimmat Sisilian lomakohteiden turistit osallistuvat matkanjärjestäjien organisoimille Etna-retkille. Käynti tulivuoren huipulla on ehdottomasti Sisilia-matkan kohokohta. On myös mahdollista lähteä omatoimisesti Etnan rinteille. Pitää vain muistaa noudattaa määräyksiä, kuten kielletyille alueille ei tule mennä.
Etnalle voi nousta kahta reittiä: itäistä tai pohjoista rinnettä. Jälkimmäisellä Piano Provenzanon puolella kasvillisuus on rehevää. Valitsen idän reitin, koska se johtaa laajoille ja karuille laavakentille.
Ajan autolla läpi hotelleja täynnä olevan Zafferna Etnan kylän ja lähden nousemaan serpentiinitietä kohti korkeuksia. Kasvillisuusvyöhykkeet vaihtuvat korkeuserojen mukaan. Alhaalla hedelmällisessä maaperässä kasvavat viiniköynnökset ja hedelmäpuut. Noin 500 metrin korkeudessa hedelmäpuiden tilalla ovat lehtipuut: tammet, pyökit, koivut, pähkinä- ja mantelipuut. 2000 metrin korkeudessa kasvaa vielä harvakseltaan havupuita, mutta sen jälkeen on enää pensaikkoa. Ylhäällä on silmin kantamattomiin mustanharmaita laavakenttiä. Talvella on myös lunta ja jäätä. Silloin täällä lasketellaan. Tuulta vastaan kannattaa suojautua.
Kiemurainen tie nousee 1900 metriin. Tie päättyy Rifugio Sapienzan parkkipaikalle. Siellä on viimeinen hotelli ja useita matkamuistomyymälöitä sekä ravintoloita. Tästä ylöspäin jatketaan köysiradalla, funivialla 2500 metriin. Tai kävellen, mutta se vaatii hieman kuntoa ja kunnon vaelluskengät. Kaikkien kannattaa ottaa Etna-retkelle tukevat ulkojalkineet, mieluummin jo valmiiksi hieman nuhjaantuneet.
Köysirata osoittautuu yhdeksi pisimmäksi, missä olet koskaan ollut. Rata kulkee vain muutaman metrin korkeudella maanpinnasta. Kun noustaan ylemmäksi, näkymät muuttuvat upeammiksi. Ylhäältä näkee kymmenien kilometrien päähän kauas merelle.
Hissiaseman yläpäässä on ravintola ja matkamuistomyymälä. Vuoden 2001 purkaus tuhosi ravintolan, mutta se rakennettiin uudestaan. Ravintolassa voi seurata tapahtumien kulkua videofilmiltä.
Tuhkaa ja höyryäviä kraattereita
Hissiasemalta kannattaa jatkaa pikkubussilla lähes 3000 metriin. Osa lähtee urheasti kävelemään, mutta se vaatii aikaa. Tie pujottelee kuumaisemassa aurauskeppien välistä. Musta pöly nousee ilmaan ja nenässä tuntuu pistävä rikin tuoksu. Ilma ei sovi astmaatikoille. Parinkymmenen minuutin päästä saavutaan perille. Ympärillä on kraattereita, osasta tupruaa savua. Maanpinta on upottavaa laavahiekkaa. Se tuntuu käteen lämpimältä. Näe rakennuksen, josta on purkauksen jälkeen jäänyt vain katto näkyviin.
Oppaan johdolla teemme 45 minuutin kävelykierroksen. Osa palaa bussilla takaisin, osa jatkaa merkittyä reittiä pitkin vieläkin ylemmäksi kohti pääkraatteria.
Antiikin jumalten asuinpaikka
Etna sijaitsee Sisilian itärannikolla lähellä Cataniaa ja Messinaa. Suomalaisillekin tuttu Taorminan lomakohde sijaitsee aivan lähellä. Etna on Euroopan suurin ja aktiivisin tulivuori, korkeudeltaan
3350 metriä ja ympärysmitaltaan 140 kilometriä.
Antiikin aikana Etnan purkaukset liitettiin kreikkalaisiin jumaliin. Tulta ja kipinöitä syöksyvä tulivuori oli tulen ja sepäntaidon jumalan Hefaistoksen asuinpaikka. Aiolos, tuulten jumala, vangitsi maailman tuulet Etnan luoliin.
Etnan tiedetään purkautuneen kymmeniä kertoja. Suurempia purkauksia on ollut vuosina 1169, 1329, 1669, 1928, 1949, 1979, 1991, 2001 ja 2004. Kirjallisia todisteita on jo ennen ajanlaskumme alkua. Vuoden 1669 purkaus oli tavanomaista voimakkaampi. Se hävitti useita kyliä ja osan Catanian kaupungista. Vuosituhannen alun purkausten takia Catanian lentokenttä jouduttiin sulkemaan tuhkapilven takia. Laavavirta tuhosi myös köysiradan aseman ja teitä.
Sisilian tuliperäinen toiminta alkoi noin puoli miljoonaa vuotta sitten vedenalaisilla purkauksilla. Vanhimmat purkaukset muodostavat tulivuoren ensimmäiset vulkaaniset kerrokset. Myöhempien purkausten aikana syntyneet kerrostumat ovat tehneet Etnasta kerrostulivuoren.
Etnan kartiomainen huippu muuttaa muotoaan aina purkausten yhteydessä. Toisinaan se kasvaa ja romahtaa. Pääkraatterin lisäksi rinteillä on noin 300 sivukraatteria, joista osa tupruttaa savua ja laavaa.
Hehkuva laava kiehtoo tulivuoribongareita
Tuskin on toista luonnonmullistumaa kuin tulivuoret, jotka ovat matkailua edistäviä. Ihmisiä kiehtoo luonnon alkuvoima, kraatterista sylkevä tuli ja ilmoille sinkoutuvat pommit. Pimeydessä punertavan hehkuva laava on unohtumaton näkymä.
Tulivuorten rinteet tekevät maan hedelmälliseksi, mutta rinteiden kylät elävät myös turismista. Vaikka purkaus välillä tuhoaa hotellit ja ravintolat, kannattaa ne rakentaa aina uudestaan.
Viranomaiset ottavat turvallisuustekijät huomioon. Tulivuorten toimintaa tarkkaillaan ja purkauksia pystytään ennakoimaan. Vaaran uhatessa rinteet, tiet ja hotellit suljetaan. Kun tulivuoren purkausten välillä on rauhallista, pääsee tutustumaan kraattereihin lähempää. Silloin joutuu tyytymään vain suurien mustien laavakenttien ja satunnaisten höyrypilvien ihailuun. Kaikille tämä ei kuitenkaan riitä. Tulivuoribongarit lähtevät silloin liikkeelle, kun alkaa tapahtua. Äärimmäisyydet kiehtovat. On kiinnostavaa tallentaa filmille tapahtumaa, jota kukaan muu ei ole ikuistamassa. Uhkarohkeus vaatii vuosittain useita uhreja.
Maankuori muodostuu litosfäärilaatoista (mannerlaatoista), jotka liikkuvat toisiinsa nähden, joko törmäten tai loitontuen. Tulivuoria, kuten myös maanjäristyksiä, esiintyy laattojen saumakohdissa. Loittonemisvyöhykkeiden tulivuorista suurin osa on meren pohjassa. Islannin kohdalla vulkaaninen toiminta ulottuu pintaan asti. Eniten ihmisille vaarallisia tulivuoria sijaitsee alityöntövyöhykkeillä Amerikan länsirannalla, Japanissa ja Indonesiassa.
Euroopassa on 41 aktiivista tulivuorta, joista 13 on Italiassa. Tunnetuimmat Euroopan tulivuorista ovat Italian Etna, Vesuvius ja Stromboli, Kreikan Santorini ja Islannin Hekla. Vaikka Sisilian Etna on nykyisin aktiivisin, pitävät monet tutkijat Napolin lähellä sijaitsevaa Vesuviusta vaarallisimpana. Se on ollut pitkään hiljaisena, mutta vuonna 79 jKr. se hautasi alleen Pompejin ja Herculaneumin.
Tulivuoriseikkailijoiden omat nettisivut
Australialainen John Seach on maailman johtavin tulivuoriseikkailija. Viimeisen 20 vuoden aikana hän on kiertänyt eri puolilla maapalloa todistamassa yli 100 tulivuoren purkausta. Hänen yllä pitämillä nettisivuilla esitellään maakohtaisesti satoja tulivuoria
John Seach järjestää matkoja tulivuorituristeille. Jokainen matkustaa ryhmässä omalla vastuullaan. Turvallisuudesta ei anneta täyttä taetta, mutta 20 vuoteen ei ole tapahtunut yhtään onnettomuutta.
Tulivuorisanastoa
Magma: Sulaa, melko jähmeää kivimassaa, jota esiintyy maanpinnan alla. Maanpinnalle purkautunutta magmaa kutsutaan laavaksi.
Pyroklastinen virta: Kuumista kaasuista ja vulkaanisesta tuhkasta äkillisesti muodostunut virta. Voi liikkua jopa 150 km/h.
Tefra: Yleisnimitys tulivuoren purkauksessa ilmaan lentäville aineksille. Vulkaaniset pommit ja lapiilit eivät yleensä lennä muutamaa kilometriä kauemmas kraatterista, mutta voivat tappaa purkausta läheltä seuraavan turistin.
Lahari: Vulkaaninen mutavyöry, joka sisältää tulivuoren tuhkaa ja laavaa sekoittuneena veteen.
Kaldera: Kuoppa, joka jää jäljelle tulivuoren purkautuessa räjähdysmäisesti.
