POHJANMAA / UUSIKAARLEPY – Kyseessä on Uudenkaarlepyyn museo tai paremminkin Josef Herlerin museo. Nimittäin Josef Herler oli henkilö, jonka panos kyseisen museon perustamiselle on ollut aikoinaan korvaamaton.
Josef Herler innosti pikkukaupungin asukkaita keräämään talteen vanhoja esineitä. Hän haaveili museon perustamisesta. Herler itse kulki talosta taloon ja keräsi ison kokoelman. Kun kaupunki ei oikein innostunut tulisieluisen keräilijän ideasta, Herler päätti perustaa museotoimintaa varten yhdistyksen. Nykarleby museiförening, Uudenkaarlepyyn museoyhdistys aloitti toimintansa vuonna 1951. Museo avattiin pari vuotta myöhemmin.
Uudenkaarlepyyn suosituin matkailukohde on Kuddnäs, runoilija Sakari Topeliuksen syntymäkoti. Vierailu kuuluisan merkkihenkilön kotona kuuluu monen matkailijan ohjelmaan. Syystäkin.
Harmi, kun Josef Herlerin perustama museo jää vähemmälle huomiolle. Silti monet siellä vierailleet toteavat, miten tämä museo ainutlaatuisuudessaan tekee todella vaikutuksen. Museon sisätiloissa on häkellyttävä kattaus menneisyyttä ja porvariskodin tunnelmaa. Kun saat mukaasi asiantuvan oppaan, yhdistyksen puheenjohtaja Anna-Maria von Schantzin, on tiedossa upea elämys.
Museo on sisustettu 1800-luvun porvariskodiksi, mutta se on paljon muutakin. Se on täynnä mielenkiintoisia yksityiskohtia ja niihin liittyviä tarinoita.
Herler oli monitaituri. Hänet muistetaan taiteilijana ja Saksassa opiskelleena teatteriohjaajana, mutta myös paikkakunnan kirjakauppiaana. Jäädessään eläkkeelle, Herler oli toiminut 54 vuotta kirjakauppiaana, silloin pisimpään kuin kukaan muu kirjakauppias Suomessa.
Uusikaarlepyy tuhoutui pahoin vuoden 1858 tulipalossa. Eräs kaupungin rakennuksista, nykyinen kaupunginmuseo säästyi. Rakennus toimi Ruotsivallan aikana ensin Tullihuoneena, myöhemmin Venäjän vallan aikana yksityisasuntona. 1950-luvulta lähtien se oli museokäytössä. Eli itse rakennus on jo sellaisenaan historiallisesti arvokas, onhan sen vanhimmat osat 1600-luvulta.
Museorakennuksen eräs erikoisuus on ulkopuolella oleva kivi, joka jätetty paikoilleen. Osa kivestä on talon sisäpuolella eteisessä! Kiveä ei räjäytetty, vaan talo rakennettiin sen ympäri.
Teatterimiehenä Herleriä kiinnostivat puvut. Hän toimi vuosikymmenien ajan Pohjanmaalla ohjaajana nuorisoseuroissa ja keräsi talteen esityksissä käytettyjä pukuja.
Pukukokoelma onkin yksi museon helmistä. Herler on itse ikuistettu aidonkokoisena nukkena yllään puku, mitä hän käytti ennen kuolemaansa vuonna 1968. Josefin nenäkin on kuulemma aidonkokoinen. Moni muistaakin hänet veijarimaisen velikullan näköisenä. Usein Josefilla oli musta baskeri päässä kallellaan ja käveli kaupungilla valkoiset hiukset sen alta vilkkuen.
Osa puvuista on tullut ulkomailta. 1800-luvulla varakkaiden porvarien tyttäret pääsivät ulkomaille opiskelemaan. Kotimatkalla mukaan tuomisina oli usein upeita pukuja. Museon asut ovat kuuluneet aina jollekin uusikaarlepyyläiselle.
Toinen museon esittelemistä henkilöistä on Hilda Olson, jonka elämä oli erittäin mielenkiintoinen ja siihen aikaan naispuoliselle henkilölle täysin poikkeuksellinen. Hänen isänsä oli merikapteeni Olov Olson Norjasta. Hän avioitui suomalaisen naisen kanssa ja pariskunta muutti Uuteenkaarlepyyhyn. Perhe asui tässä museorakennuksessa ja täällä syntyi myös tytär Hilda vuonna 1832.
Hilda oli lahjakas piirtäjä ja pääsi opiskelemaan Suomen Taideyhdistyksen piirustuskouluun Helsinkiin muuttaneen Sakari Topeliuksen avittamana. Lahjakkuus huomattiin akateemisissa piireissä ja Helsingin yliopiston professori Alexander von Nordmann pyysi häntä mukaan Turkkiin ja Krimille. Hildan tehtävänä oli jäljentää hämähäkkejä piirtämällä. Parissa vuodessa syntyi nelisensataa taitavaa piirrosta ja ne ovat yhä tallessa Luonnontieteellisessä keskusmuseossa.
Gustaf Wilhelm Edlund oli suomalainen kirjakauppias ja kirjankustantaja. Hilda Olson suunnitteli ja kuvitti useita Edlundin julkaisemia varhaisia lautapelejä, kuten Huvimatka Aavasaksaan. Vaikka aikaa on 1800-luvulta vierähtänyt, on Hildan peli toimiva yhä tänäkin päivänä.
Eikä tässä vielä kaikki.
Maalaamisen ohella Olson ruotsinsi englanninkielisiä novelleja, joita julkaistiin lehdissä. Varsinaisena ansiotyönään hän työskenteli vuosina Helsingin maistraatin puhtaaksikirjoittajana. Olson muutti vuonna 1878 Lontooseen, jossa hän työskenteli tapettitehtaan mallipiirtäjänä. Hilda ja hänen tuotantonsa jäivät Suomessa tuntemattomiksi.
Hilda Olson kuoli perheettömänä Lontoossa 82-vuotiaana vuonna 1915.
JOSEF HERLERIN MUSEO
Osoite: Pietarsaarentie 5, Uusikaarlepyy.
LUE MYÖS: Kuddnäsin museo tunnetaan satusetä Topeliuksen syntymäkotina
LUE MYÖS: Uudenkaarlepyyn museorautatie vie ajassa yli 100 vuotta taaksepäin
