VARSINAIS-SUOMI / KAARINA – Turkulainen tähtitieteilijä, yliopiston professori Yrjö Väisälä, oli idean isä. Yliopiston tähtitornille piti löytää uusi paikka. Olosuhteet Iso-Heikkilässä olivat käyneet vaikeaksi. Kaupunginvalot haittasivat yötaivaan ilmiöiden tutkimista. Iso-Heikkilän tähtitornin ympärille nousi 1950-luvulla kerrostaloja. Lisääntyneen valosaasteen johdosta tuli tarve hakea pimeämpi paikka uudelle tähtitornille.
Uusi paikka löytyi Piikkiöstä Tuorlan korkean kallion Laukkavuoren laelta. Tuorla sijaitsi siihen aikaan maaseudulla kaukana asutuksesta. Matkaa Turusta oli kuitenkin vain reilu kymmenen kilometriä ja bussitkin kulkivat tiuhaan sekä pysähtyivät aivan vieressä. Uusi observatorio valmistui vuonna 1952. Väisälä toimi Tuorlan observatorion johtajana kuolemaansa vuoteen 1971 asti.
Vaikka Tuorlassakin olosuhteet olivat alkeelliset, saavutetut tutkimustulokset olivat kansainvälisesti alansa huippua. Väisälä tutkijatovereineen keräsi maailmanlaajuista mainetta. Suomi oli siihen aikaan eräs tähtieteen tutkimuksen eturivin maista. Väisälän saavutukset eivät olleet vain tiedemiehen oivalluksia, vaan hän oli myös taitava käsistään. Optiikan alalla Väisälä sai mainetta taitavana linssien hiojana.
Tuorlassa havainnoitiin pikkuplaneettoja ja komeettoja. Yhdessä Suomen ensimmäisen naispuolisen tähtitieteestä väitelleen Liisi Oterman kanssa Väisälä löysi ja nimesi pikkuplaneettoja Väisälä ja Oterma löysivät enemmän uusia pikkuplaneettoja aurinkokunnasta, kuin sinä aikana kaikki muut observatoriot yhteensä. Aurinkokunnassamme kiertää lukuisia Väisälän nimeämiä asteroideja, muun muassa Turku.
Väisälän ajoista Tuorlan toiminta laajentui optiikan hiomiseen, radiotähtitieteeseen, galaksien tutkimiseen jne. Nykyisin Opteon Oy:n optiikkahiomossa hiotaan laadukkaita tuotteita. Eli Tuorlassa tehdään edelleen maailman tarkimpia peilejä ja linssejä.
Tähtitieteestä kiinnostuneelle Tuorla tarjoaa mielenkiintoisen käyntikohteen. Observatorio eli nykyinen Avaruuspuisto Väisälä on koululaisryhmien suosittu käyntikohde. Tuorlassa käy suuri määrä koululaisia vuoden aikana ihmettelemässä avaruuden saloja.
Pilvinen sääkään ei haittaa, sillä avaruuden saloihin tutustutaan sisätiloissa. Ryhmille järjestetään tutustumiskierroksia, jonka aikana näkee muun muassa Suomen suurimman kaukoputken. Observatoriokierroksella tutustutaan paikan historiaan. Kierroksella käydään muun muassa kalliotunnelissa, joka toimi Väisälän optisena laboratoriona.
Tuorlan planetaariossa esitellään suosittuja elokuvia tähtitieteen ilmiöistä ja kerrotaan kuvin ja sanoin tähtitaivaan tapahtumista. Valittavana on useita erilaisia elokuvia. Planetaarioon mahtuu kerralla 38 ihmistä. Aikataulut ja kulloinkin esitettävät elokuvat voi tarkastaa planetaarion nettisivuilta. Samalla voi tehdä myös varauksen vierailulleen.
Observatorion alueelle on pystytetty noin 500 metriä pitkä planeettapolku. Kierroksen voi kiertää oma-aloitteisestikin. Samalla saa tietoa aurinkokunnastamme ja voi hahmottaa planeettojen kokoeroja suhteessa toisiinsa ja niiden välisiä etäisyyksiä.
Ennen Tuorla-vierailua kannattaa tutustua Avaruuspuisto Väisälän informatiivisiin sivuihin. Niiden avulla selviää tarkemmin, mitä on nähtävänä.
Tuorla tarjoaa Avaruuspuisto Väisälän tarjonnan lisäksi Tuorlan Majatalolla ruokailu- ja majoitusmahdollisuuden.
Turun ensimmäinen tähtitorni valmistui Vartiovuorenmäelle vuonna 1819. Sen suunnitteli, Carl Ludwig Engel. Turun palon jälkeen Turun Akatemia muutti Helsinkiin. Tähtitorni jäi kuitenkin palosta selvinneenä Vartiovuorenmäen laelle ja on yhä yksi Turun maamerkeistä. Akatemian muuton jälkeen Turussa tähtitieteen tutkimus loppui, kunnes Väisälästä tuli vuonna 1923 fysiikan professori vastaperustettuun Turun Yliopistoon.
TUORLAN OBSERVATORIO, AVARUUSPUISTO VÄISÄLÄ
Osoite: Väisäläntie 20, Piikkiö (Kaarina).
Peetu Sillanpää.
LUE MYÖS: Kuusiston linnanrauniot on oiva retkikohde
LUE MYÖS: Ravattulan kylän Ristimäki on eräs arvokkaimmista Suomen arkeologisista löydöistä
