FC Interin kauden 2021 viimeinen ottelu on pelattu. Pelaajien kaulaan ei ripustettu pronssimitaleja. Turussa olisi osattu nykyisin arvostaa tätä saavutusta, sillä eri palloilusarjoissa on jo pitkään turkulaisten menestys ollut valtakunnallisesti vaatimatonta. Nyt himmeinkin mitali olisi kelvannut.
Turkua on joskus tituleerattu perinteiseksi palloilukaupungiksi. Nykyään se on vain kaunis muisto, mikäli mittarina käytetään voitetut Suomen mestaruudet. Isommissa palloilulajeissa turkulaisten torijuhlat ovat olleet perin vähissä. Interin vuoden 2008 mestaruudestakin on kulunut jo vuosia.
Kuka olisi syksyllä 1975 uskonut, että erään Suomen perinteikkäimmän jalkapalloseuran TPS:n mestaruuden uusimiseen menee aikaa ainakin seuraavat 50 vuotta. Hieman lyhyempi aika on kulunut TPS jääkiekon Suomen mestaruudesta, joka oli keväällä 2010 suuri yllätys.
Osa sentään vielä muistaa Hannu Jortikan ja Vladimir Jursinovin kultavuodet ja Turun NMKY:n dominointi kotimaisilla koripallokentillä.
Vielä surullisempi tilasto on turkulaisnaisten puolella. Pitää oikein pinnistellä muistaakseen historian hämäryyteen jääneet mestaruudet. Turun seudulla palloilukultaa on viimeksi juhlittu naisissa yli 30 vuotta sitten.
Menestys on ollut naisissa sen jälkeen muutenkin vaatimatonta. Pistää miettimään, miksi vuoden 1995 jälkeen Turun alueelle on tullut naisten isoimmissa palloilulajeissa vain neljä SM-mitalia, ja nekin vain yhdestä lajista eli jalkapallosta. Kaksi hopeaa ja kaksi pronssia ovat kuitenkin enemmän kuin muissa lajeissa, jotka eivät ole saavuttaneet yhtäkään mitalia.
Pyrkivän naiset saivat jalkapallossa pronssia ja hopeaa vuosituhannen vaihteessa, mutta pian sen jälkeen seuran rahat loppuivat. Liigapaikka siirtyi Raisioon, kunnes SC Raisiolta (yksi pronssi) loppuivat pelaajat. TPS sai vapautuneen liigapaikan. Vuonna 2016 joukkue voitti hopeaa, mutta sen jälkeen suunta kääntyi alaspäin.
Vastaavasti Tampereelle on mennyt vuoden 1995 jälkeen yhteensä peräti viitisenkymmentä mitalia!
Kautta aikojen Turun seudulle on naisten palloilusarjoissa tullut vain kolme Suomen mestaruutta. Tampereella mestaruuspyttyä on nostettu nelisenkymmentä kertaa. Kyse ei liene sattumasta, mutta hankalampi on vastata, mistä moinen menestymättömyys johtuu.
Turussa on viimeksi juhlittu naisten Suomen palloilukultaa, kun Neuvostoliitto oli vielä Neuvostoliitto. Keväällä 1990 Turun Riennon naiset voittivat Samppalinnan palloiluhallissa koripallon Suomen mestaruuden.
Kovin hiljaista oli jo ennen Riennon koripallomestaruuttakin. Lännen Pallon naiset olivat ykkösiä kesällä 1982. Seuran naisjoukkue pelasi SM-sarjassa vuoteen 1986 asti, kunnes pelaajapulan takia toiminta hiipui kokonaan.
Kolmas turkulaisnaisten voittama mestaruus löytyy tilastoista vieläkin kauempaa. Naisfutiksen alkuaikoina TPS:n mimmit voittivat Suomen mestaruuden 1978. Se oli seurahistorian ensimmäinen ja viimeisin. Nyt sen ajan mestarinaiset voisivat olla nyky-TPS:n pelaajien isoäitejä.
Salohallissa Salossa, Turkua paljon pienemmässä kaupungissa, on mestaruusviirejä pitkä rivi. Pelkästään naisten lentopallojoukkue LP Viesti on voittanut kymmenen kertaa Suomen mestaruuden. Viestin ohella Vilpas on ollut viime vuosina koripallossa salolainen kestomenestyjä.
Käytännössä Turussakin pitäisi olla kaikki edellytykset menestyä. Turku iso on opiskelukaupunki, joka tarjoaa myös työpaikkoja. Naispalloilussa rahallakaan ei ole samanlaista merkitystä kuin miesten puolella. Naiset eivät siirry paikkakunnalta toiselle isojen pelaajapalkkioiden toivossa.
Menestys kuitenkin kiinnostaa ja moni lahjakas turkulainen naispalloilija on siirtynyt muualle, pelikenttien ”vihreämmälle” puolelle. Esimerkiksi naisten maajoukkue Helmarit ja Kansallisen liigan parhaimmat joukkueet vilisevät turkulaislähtöisiä naispelaajia.
Naisten Suomen mestaruutta on jatkossakin tuskallista odottaa Turkuun, sillä suosituimmissa palloilusarjoissa vain salibandyssä on liigatasolla turkulaisedustus, tosin tuplaten. FBC Loisto ja TPS ovat molemmat voittaneet Suomen Cupin, mutta sarjassa menestystä ei ole suuremmin tullut.
Jalkapallossa TPS:n naiset pelaavat toiseksi korkeimmalla sarjatasolla. Nousu pääsarjaan oli tavoitteena, mutta kesä osoitti, että se ei ollutkaan realistinen tavoite. Turun Weikot putosi kauden päätteeksi Kakkoseen.
Koripallossa Turun Riento on 1. divisioonan häntäpäässä voittamatta vielä yhtäkään ottelua.
Lentopallossa Raision Urheilijat kuuluu Ykkössarjan kärkijoukkueisiin, mutta joukkueella ei ole tavoitteena nousu liigatasolle. Raisiossa tiedostetaan, miten kävi aikoinaan paikalliselle naisten lentopallon liigajoukkueelle. Tuisku Volley meni nurin jo kolme vuotta perustamisensa jälkeen.
Pesäpallossa Mynämäen Vesattaret pelasi kaksi kautta Superpesiksessä. 66 ottelusta tuli vain kuusi voittoa. Pöytyän Urheilijat nousi Vesattarien tilalle. Ensi kesä näyttää, onko toisen pienen paikkakunnan menestys yhtään sen parempi kuin Mynämäellä.
Jääkiekossa TPS:n naiset pelaavat liigassa, mutta lajin harrastajamäärät ovat vähäiset verrattuna suosituimpiin palloilulajeihin.
Jos veikata saa, niin mitalikantaan Turussa ylletään naisten puolella seuraavaksi salibandyssä. Suomen mestaruuden voittaminen kuulostaa kuitenkin, ainakin toistaiseksi, perin kaukaiselta unelmalta.
