Turun kaupungilla on lähitulevaisuudessa kaksi visaista liikuntatiloihin liittyvää ongelmaa. Toinen on Artukaisten pellolle rakennettu mahdollisesti tyhjäksi jäävä jäähalli ja toinen on elinkaarensa päähän tullut Samppalinnan palloiluhalli.
Vaihtoehtoja on mietitty useita, mutta poissuljettu ei ole edes rakennusten kokonaan purkaminen. Turkuhallin kohdalla se on epätodennäköisempää, mutta Samppalinnan palloiluhallin kohdalla jopa toivottavaa.
Turkuhallin tuleva kohtalo kytkeytyy Turun ratapihalle suunnitellun elämyskeskuksen toteutumiseen. NHL-eläkeläisen Saku Koivun ja Supercell-miljonäärien Mikko Kodisojan ja Ilkka Paanasen visio modernista monitoimitilasta on edennyt myötätuulessa. Uutta kompleksia suunnitellaan kovasti Turun keskustaan. Tavoitteena on, että liki puoli miljardia maksava elämyskeskus avaa ovensa jo vuonna 2022.
Typhoon, Elysée Arena, HK Areena, Gatorade Center…Turkuhallilla on ollut lyhyen historiansa aikana jo useita nimiä. Aika näyttää, jääkö Gatorade Center hallin viimeiseksi nimeksi.
Sijoittajakolmikko on vahvasti mukana myös HC TPS:n taustajoukoissa, joten Turkuhallin suurkäyttäjä ehkä nostaa kytkintä ja siirtyy uusiin tiloihin lähemmäksi keskustaa. Sen jälkeen Turun kaupungille jää mietittäväksi, mitä tehdä Artukaisten pellolle rakennetulle jättirakennukselle.
Vuonna 1990 valmistunut Turkuhalli on hyvässä kunnossa. Vuosien myötä rakennusta on laajennettu ja uudistettu, mutta yleisilme on säilynyt. Turkuhalli pystytettiin aikana, jolloin rakennettiin hyvin. Purkaminen on yksi vaihtoehto, mutta, onko siinä järkeä. Hallille pitäisi löytää uudet omistajat ja mahdollisesti uusi käyttötarkoitus. Vesipuisto, kirpputori, kiipeilypaikka, asuntoja, e-urheilua…monenlaista on ehdotettu.
Tosin moni ihmettelee tarvetta uusiokäytölle, koska jääajasta on Turussa muutenkin pulaa. Eri asia on, mitä tehdään yli 10 000 hengen katsomotiloille, jos keinojää kaukaloineen halutaan säilyttää.
Hallin muuttaminen uusiokäyttöön on tosi kallis urakka. On puhuttu välipohjan rakentamisesta, joka mahdollistaisi pienemmän jääareenan ja sen yläpuolelle jäävän liikuntatilan toteuttamisen. Välipohja on varmasti teknisesti mahdollinen, mutta moni syystäkin epäilee ratkaisua jo pelkästään sen kalleuden takia. Vaikka saataisiinkin välipohjan avulla uusiotilaa, halli sijaitsee tulevien mahdollisten käyttäjien kannalta yhä väärässä paikassa ja hankalien kulkuyhteyksien päässä.
Turun kaupunki on sitoutunut Ratapiha-hankkeeseen niin sanotun kumppanuussopimuksen mukaisesti. Kaavoitus on edennyt jouhevasti, mutta tuskin kellään on vielä tarkkaan tiedossa, kuinka suuri on kaupungin rahallinen sijoitus, esimerkiksi tilavuokrina.
Miljonäärien hake edellyttäisi Turun kaupungilta pitkäaikaiseen vuokrasuhteeseen sitoutumista. Kaupungin yksittäisellä toimialalla, esimerkiksi liikuntapalvelulla, ei olisi mahdollista sitoutua tällaiseen rahoitukseen.
Itäisellä Pitkälläkadulla sijaitsee toinen ratkaisua odottava murheenkryyni. Yli neljäkymmentä vuotta vanhan Samppalinnan palloiluhallin korjausvelka on kasvanut jo niin suureksi, että olisi aika ryhtyä tekoihin.
Hallin sijainti palvelee mainiosti lähikoulujen päivätarpeita. Iltakäyttäjien ohella hallissa on myös toimintaa päivällä. Turun kaupungin kasvatus- ja opetuslautakunta on päätynyt kannattamaan hallin peruskorjausta 3-4 miljoonalla eurolla.
Eri asia on, onko Samppalinnan palloiluhallin peruskorjaus enää järkevää. 1970-luvun betonirakennus on vaikeasti muunneltavissa nykyajan tarpeisiin. Samppalinnan palloiluhallin alkuperäiset betonirakenteet eivät mahdollista mullistavia muutoksia.
Korjaussuunnitelmien mukaan mitään suuria muutoksia ei tulla tekemään. Seiniä on vaikea siirtää, joten katsomosta ei näkyisi jatkossakaan koko kenttää. Tarpeelliset kentän ulkopuoliset turva-alueetkin jäisivät toteutumatta.
Saisiko yhtä suurella summalla uuden tämän päivän tarpeita vastaavan liikuntahallin?
Muun muassa Vehmaalle, Nousiaisiin, Laitilaan ja Mynämäelle on rakennettu kokonaan uudet liikuntahallit samoilla hinnoilla, kuin mitä Samppalinnan peruskorjaus maksaisi. Reilun kolmen miljoonan euron budjetilla on saatu viime vuosina aikaiseksi myös yksityisiä jopa kaksinkertaisen kokoisia kahden kentän halleja. Esimerkiksi Laitilan upean monitoimihallin kokonaisbudjetti oli 3,8 miljoonaa euroa.
Oli sitten edessä peruskorjaus tai hallin purkaminen, osa Samppalinnan käyttäjistä olisi väliaikaisesti vaikeuksissa. Pihkaongelman ansiosta käsipalloilijoihin suhtaudutaan nuivasti muissa palloiluhalleissa. Väliaikaisten tilojen löytäminen olisi vaikeaa. Jos päädytään uuden hallin rakentamiseen, pitäisi päättää, tuleeko se samalle tontille tai jonnekin muualle. Jälkimmäisessä tapauksessa lienee vaikea löytää lähialueilta soveliasta vapaata tonttia.
