VARSINAIS-SUOMI / TURKU – Onhan tämä ihan mieletöntä. En osaa yhtään laulaa ja laulu tulee vielä taustanauhalta. Silti tuhannet ihmiset ulvovat katsomossa.
Näin kommentoi nelinkertainen olympiavoittaja Matti Nykänen Turkuhallin pukuhuoneessa, samalla limonadia siemailen. Matti oli yltänyt samalle estradille kuin Tom Jones ja Bruce Springsteen. Turkuhallin esiintyjälistan ensimmäinen nimi oli kuitenkin Mireille Mathieu. Ranskalaistähtönen esiintyi hallin tunnelmallisissa vihkiäisissä helmikuussa 1991.
Paljon oli kuitenkin ehtinyt tapahtua jo ennen virallisia vihkiäisiä.
”Saatte kisat, jos teillä on kunnon halli”.
Näin turkulaisille luvattiin 1990-luvun alussa. Itse asiassa oli luvattu jo paljon aikaisemminkin. Se oli ollut jääkiekon MM-kisojen edellytys, mutta useammastakin yrityksestä huolimatta kaikki hankkeet olivat Turussa kaatuneet. Kunnes ajatus Suomen ensimmäisestä monitoimihallista sai Turussa kannatusta.
Idean puuhamiehenä toimi TPS:n puheenjohtaja ja kunnallispoliitikko Hannu Ansas. Hänen oma seuransa oli menestysputkessa ja Kupittaan katettu jää oli käynyt perin ahtaaksi.
Uusi mahdollinen halli mielettiin vahvasti Kokoomuksen ja Turun Palloseuran yhteiseksi hankkeeksi. Sen aikainen poliittinen vasemmisto suhtautui uuden hallin rakentamiseen nuivasti. Hallin sijaintipaikasta tuli iso kiista. SDP ei hyväksynyt Kupittaan aluetta. Lopulta kaupunginvaltuusto teki talvella 1988 päätöksen hallin rakentamisesta äänin 34-31.
Kompromissina halli päätettiin rakentaa Artukaisten peltomaisemiin – mahdollisimman kauas kaupunkilaisista. Toisena vaihtoehtona oli nykyisen hotelli Caribian paikka. Myös Kupittaan Citymarketin takana olevaa kallioaluetta mietittiin. Jos halli olisi rakennettu Kupittaalle, sijaitsisi se nyt nykyisen velodromin paikalla. Näin ei käynyt.
Hallihanketta vetänyt Ansas oli perin tuohtunut päätöksestä rakentaa halli Artukaisiin. Hän halusi vetäytyä pettyneenä kokonaan pois hallin rakentamisesta. Lepyttyään Ansas oli uudestaan innokkaasti mukana hallin rakennusvaiheessa ja vielä myöhemminkin.
Turkuhallin suunnitteli arkkitehtitoimisto Casagrande & Haroma ja rakentamisesta vastasi Työyhteenliittymä Järvinen-Ruola. Työt aloitettiin kesällä 1988. Mallia haettiin ulkomailta, sillä Suomessa ei vastaavaa vielä oltu aikaisemmin tehty. Rakennusvaihe sujui ongelmilta ja myös budjetit pitivät. Jäipä jopa rahaa jäljellekin. Ylijäämällä rakennettiin lisää istumapaikkoja ja aitioita. Näin syntyi niin sanottu ”Ansaksen kerros”.
Pieni moka sentään sattui. Mittamiehille oli tapahtunut inhimillinen virhe. Rakennuksen kulma oli mitattu väärästä koordinaatista. Halli on kääntynyt kolmekymmentä astetta sivuun alkuperäisestä paikastaan.
Turkuhallilla on ollut historiansa aikana monta sponsorinimeä (Typhoon, Elysée Arena, HK Areena, Gatorade Center). Yksikään nimi ei juurtunut turkulaisten sanavarastoon. Ei edes hallin ensimmäinen nimi Typhoon, joka sai sponsorinimensä Turun Työväen Säästöpankista. Vähiten siinä todennäköisesti onnistuu hallin nykyinen sponsori Gatograde Center. Turkuhalli, Artukaisten viljasiilo, Nakkikattila ja nykyinen G-piste ehkä iskostuvat paremmin turkulaisten mieliin.
Mikä oli hallin ensimmäinen lätkämatsi ja kuka oli ensimmäinen maalintekijä? Moni päätyy vastauksessaan marraskuun 1990 TPS – SaiPa -otteluun ja Ari Vuoreen. Todellisuudessa ensimmäinen oli A-nuorten jääkiekko-ottelu TPS – Kiekko-Espoo. Avauskiekon A-nuorten ottelussa pudotti rakennusprojektia johtanut Juhani Lunden. Näin hallin toimivuutta testattiin muutamaa päivää ennen SaiPa-peliä.
Se ei liene yllätys, että ensimmäisen SM-liigan jääkiekko-ottelun aloituskiekon pudotti Ilkka Kanerva, sen aikainen liikenneministeri.
Moni olisi halunnut piirtää ensimmäiset uurteet uuden hallin valkoisena hohtavaan jäänpintaan. Etukäteen oli sovittu, että tämä kunnia suodaan Reijo Paksalille, entiselle jääkiekkoilijalle ja rakennusaikaisen kiinteistöyhtiön toimitusjohtajalle. Asia otettiin niin vakavasti, että vartijan tehtäväksi tuli varmistaa, että kukaan ei mene jäälle aikaisemmin.
Niinpä Paksal kaarteli hallin jäällä ylpeänä TuTo-paita yllään salamavalojen räiskeessä. Myöhemmin selvisi, että kyseinen vartiointiin palkattu vartija oli vetäissyt aikaisemmin omat hokkarit jalkaansa ja kokeillut liukkaan jään luistoa!
Hallin viralliset avajaiset pidettiin vasta helmikuussa 1991. Noin 8 000 katsojaa oli tullut tapahtumaan, jossa esiintyi ranskalainen Mathieu. Kevään suurin tapahtuma oli tietysti jääkiekon MM-kisat, viimeiset, missä Neuvostoliitto oli vielä mukana.
Hallin alkuvuosina jääkiekkopeleissä 10 000 katsojan raja ylitettiin useasti. Moni muistaa TPS:n ja Jokerien väliset legendaariset 1990-luvun loppuottelut, mutta osa on ehkä jo unohtanut, miten TuTokin aikoinaan pelasi Turkuhallissa.
TuTo nousi yllättäen liigajoukkueeksi vuonna 1994. Ensimmäinen kausi meni vielä Kupittaan vanhassa jäähallissa, mutta seuraavalle kaudelle TuTo siirtyi Turkuhalliin. Yhteistyö sujui, sillä molemmat joukkueet pystyivät harjoittelemaan ja pelaamaan samassa hallissa. Ainoastaan laitamainosten jatkuva vaihtaminen aiheutti ylimääräistä työtä. Ensimmäisessä TPS:n ja Tuton paikalliskohtaamisessa paikalla oli yli 9 000 katsojaa. Tuton pudottua myöhemmin Mestikseen, joukkue palasi Kupittaalle.
Koettiinpa hallissa TuTo-kaudella eräs erikoisuuskin. Ottelussa Jokereita vastaan hallissa oli TuTo-pelissä 10 000 katsojaa. NHL-sulun ansiosta helsinkiläisten joukkueessa pelasivat muun muassa Jari Kurri ja Teemu Selänne.
Hjallis Harkimo pilasi kuitenkin Turkuhallin menestystarinan. Helsinkiin rakennetusta Hartwall Areenasta tuli maamme ykkösmesta. Megatähdet jäivät nyt Kehä Kolmosen sisäpuolelle.
Vuoden 1997 jääkiekon MM-turnaus myönnettiin Suomelle. Harkimon hallihanke oli jumissa ja Turussa oltiin varmoja, että oma halli saisi jälleen olla kisojen päänäyttämö. Kisoja odotellessa Turkuhallissa tehtiin mittavia uudistuksia ja laajennuksia, muun muassa rakennettiin uusia ravintoloita ja edustustiloja. Samalla saatiin toinen käytäväkehä ja toinen sisäänkäynti. Suunniteltu harjoitushalli jäi kuitenkin rakentamatta. Turkulaisten harmiksi Hartwall-areena ehti kuitenkin valmistua ennen kisoja.
Turkuhallissa vuosien aikana esiintyvien maailmantähtien lista on vaikuttava. Alkuaikoina juna toi pääkaupungin minkkiturkkiin pyntättyä juhlakansaa suoraan hallille. 1990-luvun alkuvuosina Turkuhallissa saikin bongata ison joukon valtakunnan julkkiksia ja valtaapitäviä. AY-pomo Lauri Ihalainen vaati aina päästä ottelun jälkeen Jokereiden pukukoppiin.
Esiintyjät ovat kilvan kiitelleet Turkuhallin akustiikkaa. Alkuaikojen yleisömäärät niin lätkämatseissa kuin yleisötapahtumissa olivat korkeat. Epäonnistumisia toki sattui. Richard Claydermanin herkkä pianomusiikki ei sopinut alkuunkaan suureen halliin. Jerry Lee Lewis jätti saapumatta kokonaan. Siinä vaiheessa, kun artistin piti astua lavalle, hän makasi sammuneena turkulaisessa hotellihuoneessa.
Jose Carreras, Palcido Domingo, Kiri Te Kanava, Barbara Hendricks ja Karita Mattilakin ovat esiintyneet useastikin. Tässä vielä lisää nimiä: Elton John, Sting, John Fogerty, Status Quo, Janet Jackson, Santana, Red Hot Chili Peppers, Paul Anka sekä useat kotimaiset artistit Matista ja Teposta Katri Helenaan.
Konserttien ja jääkiekon lisäksi Turkuhallissa on pelattu lentopalloa, salibandyä, koripalloa, tennistä, luisteltu muodostelmaluistelussa ja ajettu motocrossia.
Turkuhalli ei ole koskaan ollut varsinainen rahasampo. Etenkin Hartwall Areenan rakentamisen jälkeen on ollut useita taloudellisesti tiukkoja vuosia. Niinpä Turkuhallia pyörittävää yritysorganisaatiota on rukattu uusiksi moneen kertaan. Ulkopuolisille hallintouudistukset ovat olleet niin sekavia, että on ollut vaikea ymmärtää, kuka Turkuhallia kulloinkin oikeasti pyörittää ja kuka sen omistaa.
Maailma on nyt toinen kuin Turkuhallin valmistuessa vuonna 1990. Hallin alkuaikoina ei ollut Suomessa edes mahdollista myydä alkoholia jääkiekko-otteluissa. Tarjoilu vapautui juuri hallin valmistuttua. Rakennusvaiheessa kellään ei tullut edes mieleen rakentaa halliin isoja ravintolatiloja.
Halli vastasi myöhemmin haasteeseen laajentamalla ravintolatarjontaa. Anniskelupaikkojen lisääntyessä lisääntyivät myös järjestyksenvalvojien työt. Anniskelualueet olivat aluksi erotettu vain köysillä. Kaljaa yritettiin alkuaikoina viedä usein katsomoihin. Monasti homma meni painimiseksi. Poliisi kävikin tasaiseen tahtiin hakemassa räyhääjiä jäähallin putkasta omiin tiloihinsa.
Vanhoista valokuvista näkee, miten Turkuhallin yleisilme on pysynyt liki samanlaisena. Uudistuksia on toki tehty. Vuoden 1997 jääkiekon MM-kisoihin Turkuhallia uudistettiin voimakkaasti. Rakennettiin lisäosa ja ravintolatiloja lisättiin entisestään. Uudistukset lähtivät liikkeelle naisten vessoista, kuinkas muuten. Täälläkin niitä oli alun perin aivan liian vähän.
Ja jälleen kauden 2016-17 alettua Turkuhallissa tehtiin uudistuksia. Osalle on yhä tärkeintä se, mitä tapahtuu kaukalossa, mutta osa haluaa ”seurata” peliä klubitilan ravintolapöydästä samalla kolmen ruokalajin illallista nauttien ja TPS-punaviiniä siemailen. Ihan halpaa tämä lysti ei ole. Tilaa nautiskelulle saatiin häätämällä muun muassa lätkätoimittajat vanhoista pressitiloista hallin hissittömälle piippuhyllylle.
Entisaikoina lapset kirmailivat hippasilla lätkämatseissa Kupittaan betonisten seisomakatsomorakenteiden alla. Nyt heitä varten on rakennettu Turkuhallin alakertaan oma viihtymiskeskus peuhupaikkoineen.
TURKUHALLI
Osoite: Artukaistentie 8, Turku.
