Turkulainen Erika Rautiainen on maamme aerobicin huippuja

Hymy on herkässä ja se tulee pyytämättä. Vartalo taipuu valokuvausta varten erilaisiin asentoihin niin, että pahaa tekee. Turun Urheiluliiton Erika Rautiaisen laji on kilpa-aerobic, ja hän on siinä valtakunnan aivan absoluuttista kärkeä.

Lajia vähemmän tietävälle tulee sanasta aerobic ensimmäiseksi mieleen Tuuli Matinsalo ja Tiia Piili, aerobicin moninkertaiset Euroopan ja maailmanmestarit. Rautiainen opastaa heti toimittajaa, miten hänen harrastamansa aerobic on todellisuudessa täysin eri laji.

– Vuonna 2005 aerobic siirtyi Kansainvälisen voimisteluliiton alaisuuteen. Yhteistä nykyisellä ja vanhalla on enää nimitys kilpa-aerobic. Olemme nykyään enemmän voimistelullisempia. Ennen mukana oli fitness-elementtejä, kilpa-asutkin olivat bikinit. Meillä on kilpailuasuna voimistelupuku. Tuulin ja Tiian aikana vartaloa ei juurikaan taivutettu. Nyt saa tehdä akrobaattisia liikkeitäkin, kuten voltteja, kertoo vuonna 2015 Suomen mestaruuden voittanut Rautiainen.

Aerobic on varhaisen erikoistumisen laji. Osalla urheilutaustana voi olla joukkuevoimistelu tai telinevoimistelu, mutta monet tulevat suoraan lajiin.

– Nykyään tullaan lajin pariin nuorena. Tosin maailmalla moni telinevoimistelija on siirtynyt aerobiciin, kun lajit ovat nyt lähellä toisiaan.

Kilpa-aerobic on näyttävä arvostelulaji. Siinä tarvitaan fyysistä voimaa, notkeutta, koordinaatiota ja aerobista kestävyyttä. Intensiivisessä ohjelmanumerossa korostuu luovuus, kun yhdistetään musiikkia, koreografiaa ja akrobaattisia elementtejä.

– Tärkeimmät ominaisuudet ovat notkeus, räjähtävä voima, esiintymisen karisma ja taito tehdä haastavia liikkeitä. Kaikkea voi oppia vielä ”vanhoillakin päivillä”, tosin kilpa-aerobicissa tullaan huipulle yhä nuorempana. Itse 25-vuotiaana olen jo vanha, mutta on lajissa ollut 30-vuotiaitakin maailmanmestareita.

Erika muutti Turkuun Valkeakoskelta. Voimistelu on ollut sellukaupungissa aina suosittua. Pahimmat kotimaiset kilpakumppanitkin ovat tulleet sieltä. Voimistelu-ura alkoi joukkuevoimistelulla. Siirto aerobicin puolelle ei tapahtunut ongelmitta.

– Pidin joukkuevoimistelusta, mutta ryhmämme hajosi. Valmentajamme ehdotti kilpa-aerobicia. Kiukuttelin aluksi, mutta ei mennyt kauaa, kun huomasin, että aerobic on minun lajini.

Turkuun muutto tuli ajankohtaiseksi, kun Erika kaipasi uralleen uusia tuulia. Vaikka hänellä oli jo tradenomin tutkinto suoritettuna, jatko-opiskelut kiinnostivat. Siihen Turku tarjoaa hyvät mahdollisuudet.

– Moninkertainen Suomen mestari Mira Keränen on ollut esikuvanani jo nuoresta tytöstä alkaen. On upeaa, kun idolini on ollut Turussa mukana valmennustiimissäni. Toinen esikuvani on ollut Miran kanssa samaan aikaan kilpaillut brasilialainen maailmanmestari Marcela Lopez.

Rautiainen elää nyt Turussa huippu-urheilijan arkea. Osa päivästä sujuu Turun seudun urheiluakatemian tiedottajana. Muu aika on varattu enimmäkseen lajiharjoittelulle.

– Aamulla 7.30 alkaa parin kolmen tunnin harjoitukset. Sen jälkeen menen urheiluakatemian tiloihin töihin muutamaksi tunniksi. Illalla on päivän toiset harjoitukset. Vapaapäivä kaikesta urheilusta on lauantai. Silloin avantouinti on palautumiseen hyvä.

Kilpa-aerobicissa kilpaillaan seuraavissa luokissa: miehet yksilö, naiset yksilö, parit, joukkueet (kolme henkilöä) ja ryhmät (viisi henkilöä). Kilpailusuorituksen kesto on 1 minuutti ja 20 sekuntia. Lisäksi on kahdeksan hengen aerodance, joka on tanssillisempaa ilman arvosteltavia vaikeusliikkeitä.

Rautiaisen lähitulevaisuuden urheilulliset tavoitteet ovat selvät. Kansainvälisiin arvokisoihin osallistuu yli 50 maata eri puolilta maailmaa. Kovimmat kilpailijat tulevat Itä-Euroopan vahvoista voimistelumaista, mutta myös esimerkiksi Italiasta, Espanjasta ja Brasiliasta. Päästäkseen kansainvälisiin kisoihin, pitää kuitenkin ensin menestyä Suomessa.

– Keväällä on EM-kisojen kaksiosaiset karsinnat. Niiden perusteella valitaan kaksi kilpailijaa edustamaan Suomea yksilölajissa. EM-kisat ovat toukokuussa Azerbaidžanin Bakussa. Suomen mestaruus ratkotaan kesäkuussa Turussa.

Jos Erikan urheilulliset tavoitteet ovat kovat, ovat myös siviiliasiat mietitty pitkälle.

– Nyt opiskelen puolen vuoden ajan psykologiaa vapaaoppilaspaikalla Helsingin yliopistossa. Kaupallisten opintojen lisäksi psykologia kiinnostaa. Kilpailu-uran jälkeen olisi mielenkiintoista työskennellä nuorten urheilijoiden psyykkisessä valmennuksessa.

ETUSIVU

Yhteistyössä

Jälkipeli kurkistaa kulissien taakse.
Nostaa esiin urheilun arjen sankareita ja mielenkiintoisia tarinoita, jotka harvemmin saavat julkisuutta. Yli lajirajojen. Herkullisimmatkaan tarinat eivät katoa, vaan löytyvät Jälkipeli-sivuilta. Kerro oma ehdotuksesi, niin Jälkipeli tulee paikalle!