VARSINAIS-SUOMI / TURKU – Historiallisella paraatipaikalla sijaitseva Akatemiatalo on Turun komeimpia nähtävyyksiä. Uusklassistinen rakennus on kaikille turkulaisille tuttu, tosin useimmille vain ulkopuolelta. Rakennuksen upeisiin sisätiloihin ei noin vaan mennä. Jämerän näköiset ulko-ovet pysyvät ulkopuolisilta lukittuina.
Kyseessä ei ole mikä tahansa monumentaalinen rakennus. Yli 200 vuotta vanha Akatemiatalo on suomalaisen akateemisen sivistyksen kehto. Sen alkujuuret ovat kaukana 1600-luvulla, kun Ruotsin 13-vuotiaan kuningatar Kristiinan holhoojahallitus perusti Turun akatemian kenraalikuvernööri Pietari Brahen avittamana. Jälkimmäinen on ikuistettu patsaaksi jähmettyneenä Tuomiokirkkopuistoon. Kustaa II Aadolfin patsas on Akatemiatalon edustalla.
1800-luvulle tultaessa Turun akatemia oli arvostettu, ei pelkästään maassamme, vaan emämaa Ruotsissakin. Maine oli kiirinyt eri puolille Eurooppaa. Niinpä akatemia tarvitsi uudet isommat tilat.
Rakennuksen suunnitteli ruotsalainen Carl Christoffer Gjörwell. Sen aikaisessa Suomessa koko korttelin kokoinen rakennus sisäpihoineen oli täysin poikkeuksellista. Sille tuli kaksikin koristeellista julkisivua, toinen Hämeenkadun puolelle ja toinen Tuomiokirkon puolelle. Akatemiatalosta tuli valmistuttuaan maamme suurin ei-kirkollinen rakennus.
Töiden edistymistä valvoi Suomeen juuri muuttanut italialainen arkkitehti Charles Bassi. Valvontaa riitti, sillä Akatemiataloa rakennettiin kolmentoista vuoden ajan. Peruskivi muurattiin kesällä 1802. Se hetki onkin jäänyt yhtenä merkittävimpänä tapahtumana Suomen historiaan.
Ei ennen ja harvoin jälkeenkään päin Turussa ole ollut yhtä paljon arvovaltaisia juhlavieraita. Paikalla oli muun muassa Ruotsin kuningas Kustaa IV Adolf puolisoineen, Englannin prinssi Fredrik Wilhelm, iso joukko kreivejä ja kreivittäriä sekä kotimainen yhteiskunnan kerma. Päivän ohjelmaan kuului juhlapuheita, tykinlaukauksia ja illallistanssiaiset.
Akatemiatalon Hämeenkadun puoleisessa päätykolmiossa lukee latinankielinen teksti Primus lapis positus MDCCCII ultimus MDCCCXV. Sen mukaan rakennuksen ensimmäinen kivi asetettiin 1802 ja viimeinen vuonna 1815. Niinpä, kun rakennus lopulta vihittiin käyttöön vuonna 1817, valta oli Suomessa vaihtunut. Ruotsin kuninkaan patsas sai väistyä ja tilalle tuli keisari Aleksanteri I:n suurikokoinen muotokuva. Turun akatemia toimi tästä lähtien Venäjän keisarin alaisuudessa.
Akatemiatalo tunnetaan parhaiten komeasta juhlasalistaan, jota tituleerataan usein Suomen kauneimmaksi. Tynnyriholvattu katto stuccokoristeluineen ja salia kiertävä friisi reliefeineen sekä kaari-ikkunat kiinnittävät vierailijan katseen. Kattoa kannattelevat punagraniittiset joonialaispylväät ovat paikallista tuotantoa. Ne louhittiin Kerttulinmäen kalliosta. Väitetään, että keisari Aleksanteri sai tästä ajatuksen valmistaa samanlaiset Pietarin Iisakinkirkkoon.
Vain kymmenen vuotta ehti kulua Akatemiatalon vihkimisestä, kun edessä oli melkoinen katastrofi. Vuonna 1827 riehunut Turun palo raunioitti kaupungin. Moni arvorakennus Tuomiokirkkoa myöten tuhoutui. Kovan kuumuuden synnyttämä ilmanpaine rikkoi Akatemiatalon ikkunat ja tuli pääsi leviämään yliopiston kirjastoon. Lähes kaikki korvaamattomat maamme keskiaikaiset kirjalliset lähteet paloivat poroiksi.
Itse Akatemiatalo säästyi kuitenkin suurimmilta vaurioilta, joten se päätettiin säilyttää ja korjata. Se ei kuitenkaan turkulaisten harmiksi estänyt keisaria siirtämästä Turun akatemiaa pääkaupunki Helsinkiin. Näin Akatemiatalo jäi vaille alkuperäistä käyttöään ja se lunastettiin valtiolle.
Akatemiatalo kunnostettiin Carl Ludvig Engelin suunnitelmien mukaisesti, minkä jälkeen rakennukseen sijoitettiin valtion virastoja. Talossa on ollut muun muassa maaherran virkahuone, lääninhallitus ja tuomiokapituli. Turun ja Porin läänin keskushallinto viihtyi täällä aina siihen asti, kunnes uusi virastotalo valmistui Aurajokirannan maisemiin.
Suomen vanhin hovioikeus, Turun hovioikeus, on toiminut rakennuksessa Turun palon jälkeisistä vuosista lähtien. Nykyään tilat ovat kokonaisuudessaan hovioikeuden käytössä, lukuun ottamatta juhlasalia, jota hallinnoi Turun yliopisto.
Kun rakennuksella on ikää yli 200 vuotta, korjaustarpeita on tullut vastaan useastikin. Yhdet isoimmat kunnostustyöt tehtiin 1970-luvulla. Myös viime vuosina turkulaiset tottuivat näkemään Akatemiatalon pressujen alla. Senaatti-kiinteistöjen hallussa olevan rakennuksen kunnostus aloitettiin vuoden 2014 lopussa. Remontti kesti kolme vuotta, kunnes 2017 Turun Akatemiatalo vihittiin uudelleen käyttöön. Korjattavaa riittää jatkossakin. Ihan yksinkertaista ei ole ollut nykyajan tekniikan tuominen vahvasti suojeltuun rakennukseen.
Eräs mielenkiintoinen kohta jätettiin tarkoituksellisesti kunnostamatta. Konsistorisaliksi nimetyn huoneen ovien ja ikkunoiden yläpuolella oleviin maalauksiin ei koskettu. Vuonna 1814 tehtyjä koristemaalauksia peittää harmaa savu, joka muistuttaa Turun palosta.
Akatemiatalon juhlasali on yhä käytössä. Se on hieno paikka pitää perhejuhlia, kuten häitä ja syntymäpäiviä tai yritystilaisuuksia. Herkkupiste vastaa tällä hetkellä juhlasalissa järjestetyistä tapahtumista.
TURUN AKATEMIATALO
Osoite: Rothoviuksenkatu 1, Turku.
