VARSINAIS-SUOMI / TURKU – Ruissalosta aloitettiin. Nykyisen Turun Pursiseuran rannassa Ruissalossa toimi Suomen ensimmäinen siviililentokenttä. Ruissalon lentosatama sijaitsi saarella vuosina 1927-1938. Se oli aikaa, kun liikennöitiin vesilentokoneilla.
Lentoliikenteen vilkastuessa oli tarve korvata lentosatamat maalentokentillä.
Turun Artukainen oli valmistuessaan vuonna 1935 Suomen ensimmäinen ja maailman pohjoisin siviililentokenttä. Helsingin Malmin kenttä valmistui vasta vuotta myöhemmin. Ruissalon lentosatamassa toiminta lopetettiin lopullisesti vuonna 1938 ja näin alue vapautui veneilijöille ja Turun Pursiseuran käyttöön.
Artukainen ei ollut itsestään selvyys uudeksi lentokentän paikaksi. Alun perin suunniteltiin jopa kentän rakentamista Ruissaloon ja samalla uusi kenttä olisi voitu yhdistää lentosatamaan. Tämä vaihtoehto osoittautui kuitenkin liian haastavaksi. Pansion alue oli myös esillä yhtenä vaihtoehtona, mutta päädyttiin Artukaisiin. Uusi kenttä koostui neljästä 30 metriä leveästä kiitoradasta.
Tasavallan presidentti P.E. Svinhufvud vihki kentän käyttöön. Paikalla kerrotaan olleen tuhansia vieraita seuraamassa lentonäytöstä. Arvioidaan, että yli 30 000 ihmistä olisi ollut paikalla. Se oli noin puolet sen ajan Turun kaupungin koko väestöstä.
Artukaisista lennettiin yhä Tukholmaan ja Helsinkiin sekä uusina kohteina Poriin että Vaasaan. Jälkimmäisiin kaupunkeihin valmistuivat omat kentät pian Artukaisten kentän rakentamisen jälkeen.
Turun kaupungin hallinnoimaa Artukaisten kenttää suunniteltiin jopa suomalaisen lentoliikenteen tärkeimmäksi keskukseksi, mutta se ei toteutunut. Kun Helsinkiin valmistui Malmin lentokenttä, lentoliikenteen keskus siirtyi pääkaupunkiseudulle.
1960-luvulle tultaessa Artukaisten lentokenttä alkoi käydä koneiden kasvaessa ahtaaksi. Edessä oli muutto Ruskolle vuonna 1955. Harrasteilmailu jatkui Artukaisissa vuoteen 1965, jolloin lentotoiminta täällä loppui kokonaan. Alue vapautui muuhun käyttöön.
Lentokentän alue sopi moottoriradaksi. Sadan Autot Ajot ja evakkoon lähtenyt Ruissalon Ajot olivat säännöllisiä tapahtumia. Vähitellen alkoi messutoiminta. Ensin Farma–maatalousmessut ja lopulta alueelle nousi kiinteitä näyttelyhalleja. Kilpa-ajot siirtyivät 1980-luvun lopulla Alastarolle. Turkuhalli valmistui 1990-luvun alussa.
Myös TS-yhtymä painotaloineen ilmestyi alueelle. Turun Sähkölaitoksella oli kentällä pitkään oma hiilivarasto ja Ruolalla rakennuselementtitehdas. Pohjoispään halleissa oli Turun Saippuan varasto ja kuljetusfirmojen terminaali. Sijaitsipa alueella vielä Aura Golfin 9-reikäinen golfkenttäkin. Golffarit siirtyivät Artukaisista Ruissaloon 1960-luvun lopulla.
Entisistä ajoista muistuttaa muun muassa pääkiitorata, joka on nyt nimetty Artukaisten kiitotieksi.
Oma tarinansa on kerrottavana entisellä lentoaseman paviljonki- ja lennonjohtorakennuksella. Kyltti rakennuksen seinässä kertoo entisaikojen historiasta.
Vuonna 1999 paviljonkiin valmistui pienehkö hotelli, nimeltään Artukaisten Paviljonki. Rapistuneet paikat korjattiin. Muun muassa vanhasta lennonjohtotornista tehtiin sauna, entiseen lentokenttäravintolaan entisöitiin hotellin ravintola ja vanhasta odotussalista tuli kahvila. Rakennuksen yläkertaan kunnostettiin useampi hotellihuone.
Kun funkkistyylinen terminaali oli kunnostettu, rakennettiin sen viereen lisäosa. Viitisenkymmentä hotellihuonetta otettiin käyttöön vuonna 2000. Nyt hotellitoiminta on päättynyt. Ykköskoti Artukaisissa on lääkäritalo Mehiläisen omistama yksikkö. Se tarjoaa ympärivuorokautista ja määräaikaista asumispalvelua mielenterveys- ja päihdepalveluiden asiakkaille.
Lähellä lentokenttää on Pansion lentomajakka, 59 metriä merenpinnan yläpuolelle nouseva torni, joka oli tarkoitettu lentäjien suunnistamisen avuksi.
ARTUKAISTEN LENTOKENTTÄ
Osoite: Messukentänkatu 11, Turku.
