VARSINAIS-SUOMI / TURKU – Turun apulaiskaupunginjohtaja Johannes Koikkalainen jyrähti toteamalla vuonna 1972, että Turun historiallinen Kauppahalli on säilytettävä. Mahdollisesti kaupungin korkealla virkamiehellä oli sen verran sananvaltaa, että sillä oli myös vaikutusta. Turun kaupunki joutuisi joka tapauksessa korkeiden kunnostustöiden maksajaksi.
Ehkä suurin syy Kauppahallin säilymisen kannalta olivat purku-uhasta suivaantuneet turkulaiset. Tällä kertaa kaupunkilaisten protesti onnistui, vaikka lähes saman aikaisesti Hamburger Börs katosi monien harmiksi kaupunkikuvasta.
Suurimman paineen lopulliselle päätökselle asetti kuitenkin terveysviranomaiset vuoden 1975 lopulla. Antamansa ukaasin perusteella Kauppahalli suljettaisiin ellei korjaustoimiin ryhdytä välittömästi.
Kesällä 1978 Kauppahalli avattiin uudistuneena. Tehty remontti ei ollut ensimmäinen eikä myöskään viimeinen. Eri aikakausien terveysmääräykset ovat tuoneet halliin muutoksia useampaan kertaan. Kun rakennuksella on ikää jo yli 100 vuotta, siihen jaksoon mahtuu monta uudistustarvetta. Niinpä vuonna 1896 valmistuneen Kauppahallin historiassa on tehtykin paljon muutoksia.
Toki arkkitehti Gustaf Nyström tunnistaisi yhä suunnittelemansa rakennuksen. Kaunotar on säilyttänyt entisaikojen tunnelmansa. Vaikka katot, seinät ja lattiat on uusittu, on paljon alkuperäistä myös säilynyt, kuten koristeelliset kattorakenteet ja myyntikojujen käytäväseinustojen puuosat.
Kauppahallin rakentaminen Turkuun oli aikoinaan pitkän harkinnan tulos. Ajatusta pohdittiin turkulaiseen tapaan kauan. Kauppahallille oli todellinen tarve. Eikä Turku ollut poikkeus. 1800-luvun lopulta alkaen uusien hygieniavaatimusten mukaisia kauppahalleja syntyi kaikkialle Euroopan kaupunkeihin. Lihan, kalan ja meijerituotteiden myynti haluttiin avotoreilta sisätiloihin. Näin myös Turussa.
Arkkitehti Nyström oli luonnollinen valinta, sillä hän oli jo suunnitellut vastaavan Helsinkiin. Nyström oli tehnyt opintomatkoja Eurooppaan tutustumalla ulkomaisiin halliratkaisuihin. Tiilisten kauppahallien esikuvina pidettiin Englannin, Ranskan ja Saksan kaupunkien halleja. Niinpä esikuviensa mukaisesti Turun Kauppahallinkin ulkoseinät tehtiin tiilestä. Kattorakenteet jätettiin näkyviin.
Päädyt Nyström koristeli kolmioilla ja kaarikuvioilla. Turussa halli rakennettiin korttelin poikki kahden kadun väliin (Linnankatu-Eerikinkatu), joten kustannuksissa tuli säästöä, kun vain päädyt koristeltiin. Poikkileikkaukseltaan basilikanmalliseen rakennukseen saatiin päivänvaloa seinien sekä korotetun keskiosan ikkunoista.
Hallin tekniikka oli yli 100 vuotta sitten tyystin erilainen kuin nykyisin. Aluksi ei ollut edes vesijohtoa. Kauppahalli sai sähköt vasta 1930-luvulla. Samalla kaasuvalot vaihtuivat sähkövaloihin.
Jäähdytys oli alkuaikojen iso ongelma. Eipä kaupunkilaisillakaan ollut kotona vielä jääkaappeja. Maitoa pitikin käydä ostamassa jokaisena päivänä. Vielä 1950-luvullakaan olot eivät vastanneet vaatimuksia. Joten ei ihme, että vähitellen syntyi ajatus hallin purkamisesta. Arkkitehti Unto Toivonen ehti jo laatia uudet piirustukset ajanmukaiselle rakennukselle puretun Kauppahallin paikalle.
2000-luvulla elintarvikelain vaatimukset edellyttivät jälleen uusimista. 1970-luvulla oli jo valmistunut hallin viereen uusi huoltorakennus sosiaalitiloineen ja kalan sekä lihan säilytystiloineen. Vuosikymmenien jälkeen huoltorakennus ei kuitenkaan enää vastannut tämän päivän vaatimuksia, niinpä se kävi läpi täyssaneerauksen. 2010-luvulla halli koki jälleen täydellisen remontin. Samalla rakennuksen toiseen päätyyn tuli uusi ravintolamaailma ja Suomen pienin Alkon myymälä. Halli on myös esteetön jokaiselle kävijälle.
1960- ja 1970 -luvut olivat hallikaupan alamäkeä. Maaltamuuton myötä lisääntyneelle väestölle rakennettiin kaupunkeihin supermarketteja. Kauppakasseja ei tarvinnut enää kantaa kuin marketin parkkipaikalle. Hintakilpailussakaan kauppahallit eivät pärjänneet suurmyymälöille. Myös vanhoihin rakennuksiin suhtauduttiin penseästi. Suurin osa Suomen kauppahalleista sulki ovensa, mutta pieni osa säästyi. Nyt jäljelle jääneet elävät uutta nousuaan.
Turussakin Kauppahallin ovi käy tasaiseen tahtiin. Hallilla on oma vakituinen asiakaskuntansa. Markettien kasvottomaan palveluun kyllästyneet asiakkaat nauttivat hallissa saamastaan henkilökohtaisesta palvelusta. Lisääntynyt kiinnostus ruuanlaittoon ja herkutteluun on lisännyt myös kiinnostusta kauppahalleihin.
Ja on yksi asia, mikä ei ole vuosikymmeniin suuremmin muuttunut. Turun Kauppahallissa on järjestetty vuodesta 1948 alkaen jouluaattoaamuna perinteinen joulunavaus. Ja eiköhän palata vanhaan käytäntöön taas ensi jouluna, kun päästään eroon koronasta.
TURUN KAUPPAHALLI
Osoite: Eerikinkatu 16, Turku.
