VARSINAIS-SUOMI / TURKU – Äänekästä puheensorinaa ja värikästä teatterinäytelmää. Paikka, missä kaupungin kerma kokoontuu ahkerasti.
Ei, kyseessä ei ole Turun kaupunginvaltuuston kokous.
Paikka on toki sama, Aurajokirannan Seurahuone, kaupungin ykkösmesta 1800-luvun alkuvuosikymmeninä. Paljon on kuitenkin tapahtunut muutoksia niistä ajoista, kun nykyisen Turun kaupungintalon tiloissa toimi suosittu hotelli- ja ravintola Seurahuone. Rakennuksen ulkonäkökin on muuttunut tyystin toiseksi siitä, mikä sillä oli valmistuessaan vuonna 1812 Suomen ollessa vielä osa Venäjän suurruhtinaskuntaa.
Arkkitehti Charles Bassin suunnittelema uusklassismin mukainen rakennus nousi jokirantaan Aurasillan kupeeseen. Paikasta tuli heti turkulaisen eliitin kokoontumispaikka. Tanssiaisia, naamiaisia, teatterinäytöksiä ja konsertteja järjestettiin toinen toisensa perään. Arvokkaimmissa juhlissa oli mukana jopa Venäjän tsaari Aleksanteri I.
Turun palo vuonna 1827 muutti kaiken.
Vaikka tuhon jäljet olivat kaupungissa mittavat, Fortunaksi nimetyn korttelin Seurahuone säästyi tuhoilta. Hotelliravintolatoiminta saattoi siis jatkua. Tilanne kuitenkin muuttui, kun Aleksanterintorin eli nykyisen Kauppatorin ylälaitaan valmistui uusi hotelli Phoenix. Seurahuone sai kilpailijan, joka lopulta syrjäytti jokirannan seuraelämän keskuksen.
Vanha raatihuone, kaupunginvaltuuston kokoontumispaikka, kärsi sekin sen verran suuria vahinkoja, että rakennus ei enää soveltunut hallintokäyttöön. Turku tarvitsi uuden Kaupungintalon.
Arkkitehti Carl Ludvig Engel suunnitteli komea rakennuksen torin ylälaidalle, kaupungin paraatipaikalle, mutta keisari Nikolai I torppasi suunnitelman. Kyseiselle paikalle tuli rakentaa ortodoksinen kirkko.
Tyhjäksi jäänyt Seurahuone tuli myyntiin ja Turun kaupunki tarttui tilaisuuteen. Kiinteistö siirtyi uudelle omistajalle vuoden 1878 lopulla. Sellaisenaan entinen Seurahuone ei soveltunut kaupungin tarpeisiin, joten edessä oli mittavat muutostyöt.
Suunnittelutehtävä annettiin arkkitehti F. A. Sjöströmille, joka ottikin tehtävän sen verran tosissaan, että lopputulosta on vaikea tunnistaa samaksi rakennukseksi. Jo ulkonäkö muuttui täysin. Hieman tylsäksi koettu uusklassismi sai väistyä koristeellisemman ja värikkäämmän uusrenessanssin myötä. Sisältä ja ulkoa perusteellisesti saneerattu talo otettiin uudestaan käyttöön vuonna 1885.
Toisin kuin nyt arvorakennus oli muutostöiden jälkeen muussakin käytössä kuin kaupunginvaltuuston kokoontumispaikkana. Toinen kerros oli varattu kaupunginvaltuuston istuntosali-, toimisto- ja juhlahuoneistokäyttöön, mutta alakerrassa toimi muun muassa kunnallinen huutokauppakamari ja Arbetets Vänner -yhdistyksen lastentarha. Rantakadun puolelle puhkaistiin kolme uutta ulko-ovea. Myöhemmin kaupungin maistraatti ja raastuvanoikeuskin muutti rakennuksen alakertaan.
Vaikka rakennuksen muutostyöt jatkuivat vuosikymmenien ajan, uuden kaupungintalon rakentamissuunnitelmat olivat koko ajan vireillä. Sopivaa paikkaa ei vain tuntunut löytyvän. Lopulta entinen Seurahuone, nykyinen Turun kaupungintalo, päätettiin olla purkamatta. Rakennuksen nykyaikaistaminen jatkui, esimerkiksi kaakeliuunit korvattiin keskuslämmityksellä ja sisätiloihin sijoitettiin vesivessat. Yläkerran juhlasali muutettiin kiinteäksi valtuustosaliksi.
Kaupungin päättävät elimet saivat lisätilaa, kun ensin vuonna 1975 maistraatti muutti muualle ja myöhemmin vuonna 1999 käräjäoikeus siirtyi uuteen oikeustaloon Sairashuoneenkadulle. Vapautuneisiin tiloihin saatiin työtilat kaupunginhallituksen ja valtuuston puheenjohtajille ja kokoontumistilat eri puolueille.
Kaupungintalon seinille on ikuistettu entisiä kaupunginhallituksen puheenjohtajia. Aitiopaikalla on Albert Edelfeltin maalaama öljymaalaus. Valtuuston ensimmäinen puheenjohtaja Samuel Wener von Troil on kuvattuna kynä kädessään valmiina tekemään päätöksiä.
Muita maalauksiin ikuistettuja valtuuston puheenjohtajia ovat Arvi Konttu, Arvo Toivonen, Einar F.N. Gandolin, Väinö Hannula, Johannes Koikkalainen, Heikki Munter, Heikki Löyttyniemi, Jukka Mikkola, Pertti Paasio, Pekka Ruola ja Seppo Lehtinen.
Esillä on myös lahjoituksina saatuja esineitä, kuten Neuvostoliiton presidentti Leonid Brežnevin lahjoittama satama-aiheinen maalaus ja USA:n presidentti Lyndon B. Johnsonin lahjoittama puheenjohtajan nuija.
Kaupungintalon upeisiin sisätiloihin pääsee tutustumaan vain rajoitetusti. Turun päivänä on ollut avoimet ovet. Sen sijaan valtuustosalia pääsee ihailemaan saapumalla yleisöksi kaupunginvaltuuston kokoukseen. Turun päättäjät kokoontuvat valtuustosaliin kerran viikossa maanantaisin.
TURUN KAUPUNGINTALO
Osoite: Aurakatu 2, Turku.
