VARSINAIS-SUOMI / TURKU – Tuskin yhtäkään artikkelia ei ole kirjoitettu Turun Kaupunginteatterin ja itse teatteritalon historiasta ilman mainintaa Seitsemästä veljeksestä. Ei tehdä poikkeusta nytkään.
Varttuneempi teatteriyleisö muistaa hyvin, mutta nuoremmalle saattaa olla vaikea edes kuvitella, millaisesta ilmiöstä olikaan aikoinaan kysymys.
Eletään aikaa 1970-luvulla, 50 vuotta sitten, kun Itäisellä Rantakadulla oli usein toistuva hämmentävä näky. Parisataa metriä pitkä ihmismeri jonotti useita tunteja lippukassan avautumista. Esityspäivänä Jokiranta täyttyi lukuisista busseista, jotka toivat Turkuun teatteriyleisöä eri puolilta Suomea. Lähellekään vastaavaan ei ole ylletty myöhemmin.
Teatterinjohtajat Kalle Holmberg ja Ralf Långbacka aloittivat Turun Kaupunginteatterissa vuonna 1971. Siitä alkoi Turussa kuuden vuoden ajanjakso, Kotkien kausi, josta muualla voitiin vain haaveilla. Yleisömäärät moninkertaistuivat ja katsojapohjakin laajeni aivan uusiin ihmisryhmiin. Vuoden 1975 yleisöennätystä on nykyään vaikea rikkoa.
Teatterijohtajien Holmbergin ja Långbackan merkitys oli suuri, mutta sitä se oli myös heidän luottonäyttelijöillä. Nimet Esko Salminen, Juha Hyppönen, Heikki Kinnunen, Heikki Alho, Aarno Virtanen, Ilari Paatso, Juha Muje ja Vesa-Matti Loiri kertovat, millainen kattaus Turun kaupunginteatterilla oli tarjottavanaan.
Kun muistellaan vielä 1970-luvun ohjelmatarjontaa, nousee monella yhä iho kananlihalle. Kiven Seitsemän veljestä, Shakespearen Kuningas Lear, Brechtin Galilein elämä ja Setshuanin hyvä ihminen, Gorkin Viholliset, Büchnerin Dantonin kuolema…
Vaikka menestys oli suurta, ei ilman kitkerää kritiikkiäkään selvitty. Lehtien yleisönosastot täyttyivät kipakoista kirjoituksista. Niitä kirjoittivat jopa alueen valtalehden omat toimittajat salaa nimimerkin takaa. Syynä oli tietysti Holmbergin ja Långbackan mukanaan tuoma poliittinen ilmapiiri.
Vuonna 1962 valmistuneesta Turun Kaupunginteatterista tuli nopeasti oleellinen osa turkulaista Aurajokimaisemaa. Kuparilevyillä pinnoitetun rakennuksen olivat suunnitelleet arkkitehdit Aarne Hytönen, Risto-Veikko Luukkonen ja Helmer Stenros. Uuden teatterirakennuksen myötä päättyi myös Turun Kaupunginteatterin vuosia kestänyt ensimmäinen evakkotaival.
Turun Kaupunginteatteri perustettiin sodan jälkeen vuonna 1946, kun porvarillinen Turun Teatteri ja Turun Työväen Teatteri yhdistyivät. Syynä oli sodanjälkeinen taloudellinen epävakaa tilanne. Yhdistymisen myötä syntyi myös Suomen ensimmäinen täyskunnallinen teatteri.
Uuden teatterin näyttämötoiminta käynnistyi entisen Turun Teatterin tiloissa, Alvar Aallon suunnittelemassa Lounais-Suomen Maalaistentalossa. Kun vuonna 1954 Maalaistentalon näyttämö paloi, oli edessä muutto muualle. Uudet korvaavat tilat löytyivät Turun konserttitalosta ennen muuttoa nykyiselle paikalleen Aurajokirantaan.
Seuraava evakkotaival koitti, kun Kaupunginteatteri toimi muutaman vuoden Logomon tiloissa. Paluu tapahtui syksyllä 2017, kun teatteri palasi takaisin Aurajoen rannalle. Syynä evakkoon siirtymiseen oli teatteritalon peruskorjaus ja laajennus. Tavoitteena oli saada teatteri vastaamaan nykypäivän tarpeita.
Vaikka lopputulos on nyt varmasti kaikkien mielestä onnistunut, oli teatteritalon peruskorjaus laajennuksineen melkoinen näytelmä jo itsessään. Haasteita riitti koko projektin ajan, ja mikä pahinta, töiden hinta-arvio kaksinkertaistui. Kustannusarvioksi asetettiin aluksi runsaat 25 miljoonaa euroa, mutta lopulta päädyttiin 45 miljoonaan euroon.
Koska Kaupunginteatteri ja sen päänäyttämön yllä oleva torni ovat olleet vuosikymmenien ajan tärkeä osa Aurajokimaisemaa, piti peruskorjaus ja laajennus toteuttaa rakennuksen arkkitehtuuri huomioiden.
Alkuperäisinä materiaaleina käytetyt Kupittaan savitiili, isot lasipinnat ja ajan patinoima kupari olivat lähtökohtana laajennusosan teräsrakenteille. Uudisosasta haluttiin tehdä tyylikkään minimalistinen. Teräselementti Oy vastasi julkisivurakentamisesta yhdessä Skanska Talonrakennus Oy:n ja LPR-arkkitehdit Oy:n kanssa.
Yllätyksiltäkään ei vältytty. 1960-luvun rakenteita purettaessa muun muassa asbestia löytyi ennakoitua enemmän.
Suurimmat muutokset ja uudistukset eivät näy yleisölle lukuun ottamatta uutta näyttämöä. Alkuperäinen päänäyttämö ja Sopukka saivat rinnalleen 250-paikkaisen Pienen näyttämön.
Teatterin ilmanvaihto, sähkötekniikka ja valaistus sekä teatteritekniikka uudistettiin. Näyttelijöiden pukuhuoneet päivitettiin ja esteettömyyttä parannettiin. Puu- ja metallityötilat, maalaamo ja kokoonpano saivat kokonaan uudet asianmukaiset tilat. Hissi ja aiempaa isommat oviaukot helpottavat nyt tavaroiden kuljettamista.
Myös organisaatiota muutettiin. Kaupunginteatteri muuttui Turun kaupungin omistamaksi osakeyhtiöksi. Samalla palattiin takaisin kahden johtajan malliin. Turun Kaupunginteatteri Oy:tä johtavat nyt toimitusjohtaja Arto Valkama ja taiteellinen johtaja Mikko Kouki.
Turun Kaupunginteatteri tarjoaa näytösten ulkopuolisia yleisötapahtumia kiinnostuneille. Niiden avulla pääset kurkistamaan kulissien taakse teatterin maailmaan. Esimerkiksi opastetut kierrokset ovat olleet suosittuja. Niitä järjestetään useampia kuukaudessa.
On äärimmäisen kiehtovaa nähdä teatterikulissien taakse. Kierroksen aikana esitellään muun muassa peruskorjatun ja laajennetun teatteritalon tiloja, joihin muuten ei ole pääsyä. Ryhmät voivat varata oman opastetun kierroksen.
Kierroksen aikana eteen avautuu maailma, jossa käytössä olevat tilat pursuavat luovien ihmisten aikaan saavaa luovuutta. Pukuvarastot, kampaamo, meikkaus, vaatteiden ja itse kulissien teko jne. Miltä kuulostaa ”likaamo” eli paikka, jossa näytelmissä tarvittavaa rekvisiittaa vanhennetaan ja likaistaan, jotta se näyttäisi käytetyltä.
Vain kädentaitajien mielikuvitus on rajana, kun saa seurata, mitä kulissien takana toteutetaan. Nykyaikainen teatteri on sisätiloiltaan täysin poikkeuksellinen rakennus. Niinpä tekniset ratkaisutkin ovat täysin normaalista poikkeavia.
Teatterikierrokset ovat maksullisia ja niihin ostetaan liput etukäteen teatterin verkkokaupasta.
TURUN KAUPUNGINTEATTERI
Osoite: Itäinen Rantakatu 14, Turku.
