Turun Lasarettimuseo on tärkeä osa Kiinamyllymäen sairaalahistoriaa

VARSINAIS-SUOMI / TURKU – Alku oli vaatimaton. Vain muutama petipaikka. Tosin aikakin oli tyystin toinen kuin nykyisin. Elettiin 1700-luvun puolenvälin aikaa, kun Ruotsin kuningas Adolf Fredrik allekirjoitti lasaretin perustamisasiakirjan. Vuodesta 1756 käynnistyi ei pelkästään Turun, vaan koko Suomen sairaalahistoria.

Kaikki sai alkunsa Turun Lasaretista. Niinpä Turun yliopistollinen keskussairaala on toiminut yhtäjaksoisesti pidempään kuin mikään muu sairaala Suomessa. Se on Pohjoismaiden toiseksi vanhin edelleen toimiva sairaala. Nimi on historian aikana muuttunut. TYKS on hallinnollisesti kehittynyt pienestä Turun lasaretista ensin lääninsairaalaksi, sitten kuntien ja valtion yhteiseksi keskussairaalaksi ja edelleen yliopistolliseksi keskussairaalaksi.

Alkuajoista on muistona vain kadun nimi. Sairaala toimi Linnankadun ja Sairashuoneenkadun kulmassa, johon rakennettiin vuonna 1784 puinen kaksikerroksinen lääninlasaretti, Turun yliopistollisen sairaalan edeltäjä. Tilaa oli kuudelletoista potilaalle. Tämä oli lasaretin ensimmäinen nimenomaan sairaalakäyttöön suunniteltu rakennus. Myöhemmin samalle paikalle nousi koristeellinen kolmikerroksinen tehdasrakennus, tehtailija August Wicanderin korkkitehdas.

Lasaretin toiminta jatkui hetken 1800-luvulla naapurissa, nykyisen Martinsillan pielessä sijainneessa Kliinisessä instituutissa, kunnes koko toiminta siirtyi nykyiselle paikalleen Kiinamyllynmäelle vuonna 1881.

Erikoisella nimellä Kiinamyllynmäki ei ole mitään tekemistä Kiinan kanssa. Kiinanpuu on alun perin kotoisin Etelä-Amerikan Andeilta Perusta. Puun kuoresta jauhettiin kiniiniä, jota käytettiin kuumelääkkeenä malariaa vastaan. Turkulaisen apteekkari Erik Julinin tiedetään jauhattaneen lääkettä ”kiinanmyllyssään” 1800-luvulla. Mylly katosi aikanaan, mutta nimi jäi elämään.

Kun Kiinamyllymäen ensimmäiset sairaalarakennusten valmistuivat, sairaalatoiminta siirtyi sinne Aurajokirannasta. Alkuperäiset rakennukset ovat yhä olemassa, ja kuten muutkin Kiinamyllymäen vanhat rakennukset, ne ovat yhä käytössä sairaalatoiminnassa.

Tilat kävivät nopeasti ahtaiksi, joten tuli aika rakentaa lisää. Funkkistyyliä henkivä A-sairaala siipirakennuksineen valmistui vuonna 1930-luvun lopulla. Se sai lisäosan vuonna 1948.

Hämeenkadun puoleinen 13-kerroksinen U-sairaala otettiin käyttöön vuonna 1968. Arkkitehtikilpailun voitto tuli ehdotuksella ”Kalloporaajan paratiisi”. Arkkitehtien Ragnar Ypyän ja Martta Martikainen-Ypyän suunnittelema rakennus on ensimmäinen Kiinamyllyn tiloista, joka poistuu sairaalakäytöstä. Rakennuksen käyttö piti lopettaa jo 2018, mutta sairaalatoiminta loppunee vasta vuonna 2024.

Sairaala-alue oli aikoinaan aidattu. Kiinamyllynkadun hirsirunkoinen portinvartijan talo valmistui samaan aikaan kuin alueen ensimmäiset sairaalarakennukset. Nimensä mukaisesti se oli porttivahdin perheen käytössä. Kaksi huonetta oli varattu sairaalan rengeille.

Myöhemmin portinvartijan talossa on toiminut psykiatrian ja neurologian poliklinikat ja EEG-keskus. Rakennusta on käytetty myös varastona. Taloon ei ole tehty isoja muutoksia. Niinpä se on säilyttänyt sairaalarakennuksista parhaiten arkkitehtoniset ominaispiirteensä.

Nykyisin rakennuksessa on TYKS:n sairaalamuseo eli Lasarettimuseo. Sen neljässä huoneessa kerrotaan Turun yliopistollisen keskussairaalan ja lääketieteen sekä hoitotyön historiaa. Esillä on lääkärin vastaanottoon, potilashuoneisiin sekä laboratoriotutkimuksiin liittyvää esineistöä. Osa tiloista on varattu vaihtuville näyttelyille.

Kirurgian klinikan opetushoitaja Maija Jansénin työ museotoiminnan käynnistämisessä oli keskeinen. Hän oli aktiivisesti mukana opastamassa vuodesta 1974 vuoteen 2003 asti.

Portinvartijan talon vieressä sijaitsee toinenkin hirsirunkoinen rakennus, alilääkärin asunto. Lääkärillä oli talossaan myös vastaanotto. Rakennus oli alilääkäreiden asuntona vuoteen 1931 saakka. Lääkärit ja hoitohenkilökunta saivat työsuhdeasunnot A-sairaalan C-siivestä.

Niin ja…

Lasarettimuseon eräs erikoisuus on komea kokoelma peräruiskeastioita. Kyse on ikivanhasta hoitomenetelmästä, jota käytettiin vaivaan kuin vaivaan matojen karkotuksesta mielisairauteen.

”Lisää peräruiskeeseen suopaa, kauraliimaa tai kamomillankukkia. Peräruiskeena voidaan antaa myös maitoa, lihalientä tai muuta nestemäistä ravintoa, jos potilas ei pysty nauttimaan ruokaa suun kautta”. (Sairaanhoitajattaren oppikirja 1930-luvulta)

TURUN LASARETTIMUSEO

Osoite: Kiinamyllynkatu 4, Turku.

KARTTA

Lue lisää

ETUSIVU

SISÄLLYSLUETTELO

LUE MYÖS: Rettigin palatsin kiehtova tarina – Aboa Vetus & Ars Nova on keskellä Turkua

LUE MYÖS: Turun Apteekkimuseo on idyllinen keidas keskellä kaupunkia

LUE MYÖS: Betel-kirkko eli Jumalan talo on Turun parhaiten varjeltu salaisuus

LUE MYÖS: Turun biologinen museo on ainutlaatuinen – vastaavanlaista ei ole edes koko Euroopassa

LUE MYÖS: Kakskerran Brinkhallin kartano on maamme kartanomuseoiden parhaimmistoa

LUE MYÖS: Funikulaarilla lisäjännitystä Turku-reissuun – rinnehissistä on tullut suosittu nähtävyys

LUE MYÖS: Förillä pääsee ilmaiseksi Turusta Åboon – jokilautta on luokkaretkeläisten suosiossa

LUE MYÖS: Ett Hem kertoo, miten kaupungin porvaristo aikoinaan asui

LUE MYÖS: Suomen mielikuvituksellisin museo, Huudi-museo, laittaa vierailijan pään pyörälle

LUE MYÖS: Maailmanmestari Jarno Saariselle omistettu kotimuseo on katseilta piilossa

LUE MYÖS: Nauti Aurajokimaisemista perinteisen sightseeing-aluksen miellyttävässä kyydissä

LUE MYÖS: Jouko Kurrin ainutlaatuinen perämoottorikokoelma on yksi Forum Marinumin helmistä

LUE MYÖS: Kakolanmäen museo kertoo kiehtovia tarinoita vankien kohtaloista

LUE MYÖS: Koroistenniemi Turussa on historiallisesti arvokasta Aurajokilaakson kulttuurimaisemaa

LUE MYÖS: Kaiken kokenut Kupittaa on turkulaisten rakas urheilukeskus

LUE MYÖS: Kesällä on vilkkainta, mutta myös joulun odotus on Kuralan Kylämäessä kiireistä aikaa

LUE MYÖS: Luostarinmäen käsityöläismuseo on eräs Suomen tärkeimmistä matkailukohteista

LUE MYÖS: Maarian kirkon tunnelma on ainutlaatuinen – täällä voit tehdä aikamatkan keskiajalle

LUE MYÖS: Martinkirkko – kuin pala Italiaa keskellä Turkua

LUE MYÖS: Forum Marinum kertoo ajasta, kun miehet olivat rautaa ja laivat puuta

LUE MYÖS: Satulinnaa muistuttava Mikaelinkirkko on Turun suosituimpia nähtävyyksiä

LUE MYÖS: Harvinaista herkkua – Paavo Nurmen kotitalo Turussa avoinna suurjuoksijan syntymäpäivänä

LUE MYÖS: Turun paloaseman kätköissä on Museotila Kellari, palolaitoksen oma museo

LUE MYÖS: Ei mennyt niin kuin arkkitehti Carl Ludvig Engel oli suunnitellut – Kauppatorin laitaan tuli ortodoksinen kirkko, ei kaupungintaloa

LUE MYÖS: Ruissalon kasvitieteellisessä puutarhassa on nyt rakkautta ilmassa

LUE MYÖS: Sibeliusmuseo – talo täynnä musiikkia

LUE MYÖS: Boren lippulaiva Nolla-Bore tarjoaa nostalgiasta tunnelmaa Aurajoen laiturissa

LUE MYÖS: Ukkopekka on wanhan hyvän ajan höyrylaiwa

LUE MYÖS: Kovia kokenut Suomen Joutsen on huippukohde entisaikojen purjehdusromantiikkaa etsiville

LUE MYÖS: Suomen Partiomuseolla on ikää jo yli 60 vuotta

LUE MYÖS: Turun Automuseo on Reinon tärkeä harrastus – yhden miehen kokoelma on komea

LUE MYÖS: Hautakarttapalvelun avulla hautabongari löytää – Turun hautausmaalla lepää merkkihenkilöitä tunnetuista arkkitehdeistä olympiavoittajiin

LUE MYÖS: Turun linnan suosio säilyy nähtävyytenä vuodesta toiseen

LUE MYÖS: Turun taidemuseo tarjoaa laadukkaan taide- tai kahvilaelämyksen

LUE MYÖS: Turun Terveydenhuoltomuseossa, entisessä Kuppalassa, voi nykyään vierailla hyvillä mielin

LUE MYÖS: Turun tuomiokirkkomuseon kokoelma on Suomen mittakaavassa ainutlaatuinen

LUE MYÖS: Turun tuomiokirkko on kaupungin suosituin nähtävyys

LUE MYÖS: Vepsä on mainio päiväretkikohde, mutta voi siellä yöpyäkin

LUE MYÖS: Vesilaitosmuseo kertoo turkulaisen vesijohtoveden tarinan – on eletty aikoja, kun vesi todella maistui

Yhteistyössä

Suomi on täynnä toinen toistaan kiehtovampia tutustumiskohteita.
Salatut Museot on vieraillut lukemattomissa kotimaisissa museoissa, suurissa ja pienissä. Ja lisää kertyy. Monet ovat piilossa pölyisten teiden päässä, mutta osa löytyy ihan nurkan takaa. Tämän sivuston avulla niiden löytäminen on helpompaa.