VARSINAIS-SUOMI / TURKU – Alku oli vaatimaton. Vain muutama petipaikka. Tosin aikakin oli tyystin toinen kuin nykyisin. Elettiin 1700-luvun puolenvälin aikaa, kun Ruotsin kuningas Adolf Fredrik allekirjoitti lasaretin perustamisasiakirjan. Vuodesta 1756 käynnistyi ei pelkästään Turun, vaan koko Suomen sairaalahistoria.
Kaikki sai alkunsa Turun Lasaretista. Niinpä Turun yliopistollinen keskussairaala on toiminut yhtäjaksoisesti pidempään kuin mikään muu sairaala Suomessa. Se on Pohjoismaiden toiseksi vanhin edelleen toimiva sairaala. Nimi on historian aikana muuttunut. TYKS on hallinnollisesti kehittynyt pienestä Turun lasaretista ensin lääninsairaalaksi, sitten kuntien ja valtion yhteiseksi keskussairaalaksi ja edelleen yliopistolliseksi keskussairaalaksi.
Alkuajoista on muistona vain kadun nimi. Sairaala toimi Linnankadun ja Sairashuoneenkadun kulmassa, johon rakennettiin vuonna 1784 puinen kaksikerroksinen lääninlasaretti, Turun yliopistollisen sairaalan edeltäjä. Tilaa oli kuudelletoista potilaalle. Tämä oli lasaretin ensimmäinen nimenomaan sairaalakäyttöön suunniteltu rakennus. Myöhemmin samalle paikalle nousi koristeellinen kolmikerroksinen tehdasrakennus, tehtailija August Wicanderin korkkitehdas.
Lasaretin toiminta jatkui hetken 1800-luvulla naapurissa, nykyisen Martinsillan pielessä sijainneessa Kliinisessä instituutissa, kunnes koko toiminta siirtyi nykyiselle paikalleen Kiinamyllynmäelle vuonna 1881.
Erikoisella nimellä Kiinamyllynmäki ei ole mitään tekemistä Kiinan kanssa. Kiinanpuu on alun perin kotoisin Etelä-Amerikan Andeilta Perusta. Puun kuoresta jauhettiin kiniiniä, jota käytettiin kuumelääkkeenä malariaa vastaan. Turkulaisen apteekkari Erik Julinin tiedetään jauhattaneen lääkettä ”kiinanmyllyssään” 1800-luvulla. Mylly katosi aikanaan, mutta nimi jäi elämään.
Kun Kiinamyllymäen ensimmäiset sairaalarakennusten valmistuivat, sairaalatoiminta siirtyi sinne Aurajokirannasta. Alkuperäiset rakennukset ovat yhä olemassa, ja kuten muutkin Kiinamyllymäen vanhat rakennukset, ne ovat yhä käytössä sairaalatoiminnassa.
Tilat kävivät nopeasti ahtaiksi, joten tuli aika rakentaa lisää. Funkkistyyliä henkivä A-sairaala siipirakennuksineen valmistui vuonna 1930-luvun lopulla. Se sai lisäosan vuonna 1948.
Hämeenkadun puoleinen 13-kerroksinen U-sairaala otettiin käyttöön vuonna 1968. Arkkitehtikilpailun voitto tuli ehdotuksella ”Kalloporaajan paratiisi”. Arkkitehtien Ragnar Ypyän ja Martta Martikainen-Ypyän suunnittelema rakennus on ensimmäinen Kiinamyllyn tiloista, joka poistuu sairaalakäytöstä. Rakennuksen käyttö piti lopettaa jo 2018, mutta sairaalatoiminta loppunee vasta vuonna 2024.
Sairaala-alue oli aikoinaan aidattu. Kiinamyllynkadun hirsirunkoinen portinvartijan talo valmistui samaan aikaan kuin alueen ensimmäiset sairaalarakennukset. Nimensä mukaisesti se oli porttivahdin perheen käytössä. Kaksi huonetta oli varattu sairaalan rengeille.
Myöhemmin portinvartijan talossa on toiminut psykiatrian ja neurologian poliklinikat ja EEG-keskus. Rakennusta on käytetty myös varastona. Taloon ei ole tehty isoja muutoksia. Niinpä se on säilyttänyt sairaalarakennuksista parhaiten arkkitehtoniset ominaispiirteensä.
Nykyisin rakennuksessa on TYKS:n sairaalamuseo eli Lasarettimuseo. Sen neljässä huoneessa kerrotaan Turun yliopistollisen keskussairaalan ja lääketieteen sekä hoitotyön historiaa. Esillä on lääkärin vastaanottoon, potilashuoneisiin sekä laboratoriotutkimuksiin liittyvää esineistöä. Osa tiloista on varattu vaihtuville näyttelyille.
Kirurgian klinikan opetushoitaja Maija Jansénin työ museotoiminnan käynnistämisessä oli keskeinen. Hän oli aktiivisesti mukana opastamassa vuodesta 1974 vuoteen 2003 asti.
Portinvartijan talon vieressä sijaitsee toinenkin hirsirunkoinen rakennus, alilääkärin asunto. Lääkärillä oli talossaan myös vastaanotto. Rakennus oli alilääkäreiden asuntona vuoteen 1931 saakka. Lääkärit ja hoitohenkilökunta saivat työsuhdeasunnot A-sairaalan C-siivestä.
Niin ja…
Lasarettimuseon eräs erikoisuus on komea kokoelma peräruiskeastioita. Kyse on ikivanhasta hoitomenetelmästä, jota käytettiin vaivaan kuin vaivaan matojen karkotuksesta mielisairauteen.
”Lisää peräruiskeeseen suopaa, kauraliimaa tai kamomillankukkia. Peräruiskeena voidaan antaa myös maitoa, lihalientä tai muuta nestemäistä ravintoa, jos potilas ei pysty nauttimaan ruokaa suun kautta”. (Sairaanhoitajattaren oppikirja 1930-luvulta)
LASARETTIMUSEO
Osoite: Kiinamyllynkatu 4, Turku.
LUE MYÖS: Rettigin palatsin kiehtova tarina – Aboa Vetus & Ars Nova on keskellä Turkua
LUE MYÖS: Turun Apteekkimuseo on idyllinen keidas keskellä kaupunkia
LUE MYÖS: Betel-kirkko eli Jumalan talo on Turun parhaiten varjeltu salaisuus
LUE MYÖS: Turun biologinen museo on ainutlaatuinen – vastaavanlaista ei ole edes koko Euroopassa
LUE MYÖS: Kakskerran Brinkhallin kartano on maamme kartanomuseoiden parhaimmistoa
LUE MYÖS: Funikulaarilla lisäjännitystä Turku-reissuun – rinnehissistä on tullut suosittu nähtävyys
LUE MYÖS: Förillä pääsee ilmaiseksi Turusta Åboon – jokilautta on luokkaretkeläisten suosiossa
LUE MYÖS: Ett Hem kertoo, miten kaupungin porvaristo aikoinaan asui
LUE MYÖS: Suomen mielikuvituksellisin museo, Huudi-museo, laittaa vierailijan pään pyörälle
LUE MYÖS: Maailmanmestari Jarno Saariselle omistettu kotimuseo on katseilta piilossa
LUE MYÖS: Nauti Aurajokimaisemista perinteisen sightseeing-aluksen miellyttävässä kyydissä
LUE MYÖS: Jouko Kurrin ainutlaatuinen perämoottorikokoelma on yksi Forum Marinumin helmistä
LUE MYÖS: Kakolanmäen museo kertoo kiehtovia tarinoita vankien kohtaloista
LUE MYÖS: Koroistenniemi Turussa on historiallisesti arvokasta Aurajokilaakson kulttuurimaisemaa
LUE MYÖS: Kaiken kokenut Kupittaa on turkulaisten rakas urheilukeskus
LUE MYÖS: Kesällä on vilkkainta, mutta myös joulun odotus on Kuralan Kylämäessä kiireistä aikaa
LUE MYÖS: Luostarinmäen käsityöläismuseo on eräs Suomen tärkeimmistä matkailukohteista
LUE MYÖS: Maarian kirkon tunnelma on ainutlaatuinen – täällä voit tehdä aikamatkan keskiajalle
LUE MYÖS: Martinkirkko – kuin pala Italiaa keskellä Turkua
LUE MYÖS: Forum Marinum kertoo ajasta, kun miehet olivat rautaa ja laivat puuta
LUE MYÖS: Satulinnaa muistuttava Mikaelinkirkko on Turun suosituimpia nähtävyyksiä
LUE MYÖS: Harvinaista herkkua – Paavo Nurmen kotitalo Turussa avoinna suurjuoksijan syntymäpäivänä
LUE MYÖS: Turun paloaseman kätköissä on Museotila Kellari, palolaitoksen oma museo
LUE MYÖS: Ruissalon kasvitieteellisessä puutarhassa on nyt rakkautta ilmassa
LUE MYÖS: Sibeliusmuseo – talo täynnä musiikkia
LUE MYÖS: Boren lippulaiva Nolla-Bore tarjoaa nostalgiasta tunnelmaa Aurajoen laiturissa
LUE MYÖS: Ukkopekka on wanhan hyvän ajan höyrylaiwa
LUE MYÖS: Kovia kokenut Suomen Joutsen on huippukohde entisaikojen purjehdusromantiikkaa etsiville
LUE MYÖS: Suomen Partiomuseolla on ikää jo yli 60 vuotta
LUE MYÖS: Turun Automuseo on Reinon tärkeä harrastus – yhden miehen kokoelma on komea
LUE MYÖS: Turun linnan suosio säilyy nähtävyytenä vuodesta toiseen
LUE MYÖS: Turun taidemuseo tarjoaa laadukkaan taide- tai kahvilaelämyksen
LUE MYÖS: Turun Terveydenhuoltomuseossa, entisessä Kuppalassa, voi nykyään vierailla hyvillä mielin
LUE MYÖS: Turun tuomiokirkkomuseon kokoelma on Suomen mittakaavassa ainutlaatuinen
LUE MYÖS: Turun tuomiokirkko on kaupungin suosituin nähtävyys
LUE MYÖS: Vepsä on mainio päiväretkikohde, mutta voi siellä yöpyäkin
