VARSINAIS-SUOMI / TURKU – Taistellaan! Näin kehottaa ritarihaarniskaan pukeutunut nuorimies miekka tanassa ja kilpi toisessa kädessä. Pukeutuminen ritariksi tai peräti kuningattareksi on takuuvarmaa viihdettä lapsille.
Turun linnan järjestämät teemakierrokset hämärissä huoneissa ja kapeissa käytävissä on oiva lisä aikuisten linnakierrokseen. Historiallisia asioita oppii ymmärtämään helpommin, kun oppaatkin ovat pukeutuneet vanhan ajan tyyliin. Heidän kertomien tarinoiden henkilöt heräävät eloon.
Turun linnan historia ulottuu kauas 1280-luvulle. Sillä on ollut aina merkittävä osa, ei pelkästään Turun, vaan koko Suomen historiassa. Alun perin linna, yksinkertainen suorakaiteen muotoinen leirikasteli, rakennettiin pienelle saarelle Aurajoen suulle. Strategisesti tärkeän sijaintinsa ansiosta linnasta voitiin tarkkailla Aurajoen laivaliikennettä sekä suojata Tuomiokirkon ympärille syntynyttä Turun keskiaikaista kaupunkia. Linnaan oli myös hyvä sijoittaa kansalta kerätyt verorahat ennen kuin ne lähettiin lahden yli Ruotsin kuninkaan hoviin.
Paljon on tapahtunut vuosisatojen aikana. Maa on noussut ja alkuperäisestä saaresta ei ole merkkiäkään. Linnan vartiotornista voi tähystellä lähinnä satamaan saapuvia Ruotsinlaivoja. Vankejakaan ei ole säilytetty enää vuosikymmeniin linnan tyrmissä. Turun linna muutettiin museoksi jo yli 100 vuotta sitten. Turun yksi tärkeimmistä nähtävyyksistä on myös eräs koko Suomen suosituimmista matkailukohteista.
Vaikka kulissit ovat komeat, ei Turun linna kuitenkaan pärjää värikkyydessä monelle keskiajan eurooppalaisille linnoille. Turussa elettiin vuosisatojen ajan melko vaatimatonta elämää, kunnes kuningas Kustaa Vaasan poika Juhana nimitettiin Suomen herttuaksi.
Vaikka tulevan kuninkaan Turku-vierailu jäi muutamaan vuoteen, ehdittiin herttuan hovissa elää suomalaisittain poikkeuksellisen loistokasta hovielämää. Tästä lankeaa kiitos Juhana puolalaiselle puolisolle Katariina Jagellonicalle. Juhanan monivuotinen jalkavaimo Kaarina Hannuntytär siirrettiin syrjään.
Katariina Jagellonican Turku-visiitti jäi sekin kovin lyhyeksi. Hän asui Turun linnassa vain joulukuusta (v. 1562) seuraavan vuoden elokuuhun (v. 1563). Viihtyäkseen koleassa linnassaan Katariina toi mukanaan ulkomaalailta muodikkaita verhoja, seinätapetteja, kultaa ja jalokiviä. Turussa äimisteltiin ensimmäistä kertaa haarukkaa. Muotitietoisen hallitsijan apuna oli 600 palvelijaa.
Linna oli 1500-luvulle tultaessa menettänyt sotilaallisen merkityksensä. Siitä tehtiin herttuapariskunnalle renessanssityylinen asuinpalatsi. Muun muassa kuninkaansalin holvattu katto muutettiin muodinmukaisesti tasakattoiseksi. Uudistuneessa linnassa vietettiin loisteliaita juhlia.
Herttuaparin kohtalo oli kuitenkin julma. Kustaa Vaasan toinen poika, kuninkaaksi noussut luterilainen Eerik, ei voinut sietää vääräuskoista katolista Katariinaa. Veljesten välinen riita äityi sodaksi. Turun linna antautui Eerikin joukoille vuonna 1563. Herttuapari vangittiin.
Osat vaihtuvat kuitenkin muutaman vuoden kuluttua. Juhanasta tuli kuningas ja Eerik passitettiin vaimonsa Kaarina Maununtyttären kanssa vangiksi Turun linnaan. Lopulta Eerik myrkytettiin. Kaarina jäi asumaan Turkuun. Hän onkin ainoa Ruotsin kuninkaallinen, joka on haudattu Turun tuomiokirkkoon.
Juhanan jälkeen Turun linnassa käskynhaltijana oli Klaus Fleming. Hän oli uskollinen Juhanan pojalle Sigismundille, josta oli tullut ensin Puolan kuningas ja myöhemmin Ruotsin kuningas. Kustaa Vaasan kolmas poika, Kaarle, sekaantui valtataisteluun. Hän vuorostaan valloitti Turun linnan.
Kaarlen vastustaja Klaus Fleming ehti kuolla jo ennen kuninkaan saapumista. Episodiin liittyy Turun linnassa esillä oleva Albert Edelfeltin kuuluisa maalaus. Kaarle-herttua avasi Flemingin arkun. Vetäisemällä parrasta hän varmisti, että Fleming oli todella kuollut.
1500-luvun loistopäivien jälkeen Turun linna pääsi näivettymään. Sitä käytettiin satunnaisesti muun muassa maaherrojen asuntona, viljavarastona ja kasarmitiloina. Vankilan toiminta jatkui, kunnes viimeiset vangit siirrettiin vuonna 1891 valmistuneeseen Kakolaan.
Turun linnan sotilaallinen merkitys päättyi jo vuosisatoja sitten. Se ei estänyt venäläisten pommituksia. Jatkosodan aikana puna-armeija pommitti satama-aluetta. Kaksi pudotetuista pommeista osui linnan katolle. Seurauksena oli linnan puurakenteiden tuhoutuminen. Sodan jälkeen tehtiin korjaustöitä Erik Bryggmanin johdolla. Linna avattiin kunnostettuna vuonna 1961.
TURUN LINNA
Osoite: Linnankatu 80, Turku.
LUE MYÖS: Rettigin palatsin kiehtova tarina – Aboa Vetus & Ars Nova on keskellä Turkua
LUE MYÖS: Turun Apteekkimuseo on idyllinen keidas keskellä kaupunkia
LUE MYÖS: Betel-kirkko eli Jumalan talo on Turun parhaiten varjeltu salaisuus
LUE MYÖS: Turun biologinen museo on ainutlaatuinen – vastaavanlaista ei ole edes koko Euroopassa
LUE MYÖS: Kakskerran Brinkhallin kartano on maamme kartanomuseoiden parhaimmistoa
LUE MYÖS: Funikulaarilla lisäjännitystä Turku-reissuun – rinnehissistä on tullut suosittu nähtävyys
LUE MYÖS: Förillä pääsee ilmaiseksi Turusta Åboon – jokilautta on luokkaretkeläisten suosiossa
LUE MYÖS: Ett Hem kertoo, miten kaupungin porvaristo aikoinaan asui
LUE MYÖS: Suomen mielikuvituksellisin museo, Huudi-museo, laittaa vierailijan pään pyörälle
LUE MYÖS: Maailmanmestari Jarno Saariselle omistettu kotimuseo on katseilta piilossa
LUE MYÖS: Nauti Aurajokimaisemista perinteisen sightseeing-aluksen miellyttävässä kyydissä
LUE MYÖS: Jouko Kurrin ainutlaatuinen perämoottorikokoelma on yksi Forum Marinumin helmistä
LUE MYÖS: Kakolanmäen museo kertoo kiehtovia tarinoita vankien kohtaloista
LUE MYÖS: Koroistenniemi Turussa on historiallisesti arvokasta Aurajokilaakson kulttuurimaisemaa
LUE MYÖS: Kaiken kokenut Kupittaa on turkulaisten rakas urheilukeskus
LUE MYÖS: Kesällä on vilkkainta, mutta myös joulun odotus on Kuralan Kylämäessä kiireistä aikaa
LUE MYÖS: Turun Lasarettimuseo on tärkeä osa Kiinamyllymäen sairaalahistoriaa
LUE MYÖS: Luostarinmäen käsityöläismuseo on eräs Suomen tärkeimmistä matkailukohteista
LUE MYÖS: Maarian kirkon tunnelma on ainutlaatuinen – täällä voit tehdä aikamatkan keskiajalle
LUE MYÖS: Martinkirkko – kuin pala Italiaa keskellä Turkua
LUE MYÖS: Forum Marinum kertoo ajasta, kun miehet olivat rautaa ja laivat puuta
LUE MYÖS: Satulinnaa muistuttava Mikaelinkirkko on Turun suosituimpia nähtävyyksiä
LUE MYÖS: Harvinaista herkkua – Paavo Nurmen kotitalo Turussa avoinna suurjuoksijan syntymäpäivänä
LUE MYÖS: Turun paloaseman kätköissä on Museotila Kellari, palolaitoksen oma museo
LUE MYÖS: Ruissalon kasvitieteellisessä puutarhassa on nyt rakkautta ilmassa
LUE MYÖS: Sibeliusmuseo – talo täynnä musiikkia
LUE MYÖS: Boren lippulaiva Nolla-Bore tarjoaa nostalgiasta tunnelmaa Aurajoen laiturissa
LUE MYÖS: Ukkopekka on wanhan hyvän ajan höyrylaiwa
LUE MYÖS: Kovia kokenut Suomen Joutsen on huippukohde entisaikojen purjehdusromantiikkaa etsiville
LUE MYÖS: Suomen Partiomuseolla on ikää jo yli 60 vuotta
LUE MYÖS: Turun Automuseo on Reinon tärkeä harrastus – yhden miehen kokoelma on komea
LUE MYÖS: Turun taidemuseo tarjoaa laadukkaan taide- tai kahvilaelämyksen
LUE MYÖS: Turun Terveydenhuoltomuseossa, entisessä Kuppalassa, voi nykyään vierailla hyvillä mielin
LUE MYÖS: Turun tuomiokirkkomuseon kokoelma on Suomen mittakaavassa ainutlaatuinen
LUE MYÖS: Turun tuomiokirkko on kaupungin suosituin nähtävyys
LUE MYÖS: Vepsä on mainio päiväretkikohde, mutta voi siellä yöpyäkin
