Turun linnan järjestämät teemakierrokset hämärissä huoneissa ja kapeissa käytävissä on oiva lisä aikuisten linnakierrokseen. Historiallisia asioita oppii ymmärtämään helpommin, kun oppaatkin ovat pukeutuneet vanhan ajan tyyliin. Heidän kertomien tarinoiden henkilöt heräävät eloon.
Turun linnan historia ulottuu kauas 1280-luvulle. Sillä on ollut aina merkittävä osa, ei pelkästään Turun, vaan koko Suomen historiassa. Alun perin linna, yksinkertainen suorakaiteen muotoinen leirikasteli, rakennettiin pienelle saarelle Aurajoen suulle. Strategisesti tärkeän sijaintinsa ansiosta linnasta voitiin tarkkailla Aurajoen laivaliikennettä sekä suojata Tuomiokirkon ympärille syntynyttä Turun keskiaikaista kaupunkia. Linnaan oli myös hyvä sijoittaa kansalta kerätyt verorahat ennen kuin ne lähettiin lahden yli Ruotsin kuninkaan hoviin.
Paljon on tapahtunut vuosisatojen aikana. Maa on noussut ja alkuperäisestä saaresta ei ole merkkiäkään. Linnan vartiotornista voi tähystellä lähinnä satamaan saapuvia Ruotsinlaivoja. Vankejakaan ei ole säilytetty enää vuosikymmeniin linnan tyrmissä. Turun linna muutettiin museoksi jo yli 100 vuotta sitten. Turun yksi tärkeimmistä nähtävyyksistä on myös eräs koko Suomen suosituimmista matkailukohteista.
Vaikka kulissit ovat komeat, ei Turun linna kuitenkaan pärjää värikkyydessä monelle keskiajan eurooppalaisille linnoille. Turussa elettiin vuosisatojen ajan melko vaatimatonta elämää, kunnes kuningas Kustaa Vaasan poika Juhana nimitettiin Suomen herttuaksi.
Vaikka tulevan kuninkaan Turku-vierailu jäi muutamaan vuoteen, ehdittiin herttuan hovissa elää suomalaisittain poikkeuksellisen loistokasta hovielämää. Tästä lankeaa kiitos Juhana puolalaiselle puolisolle Katariina Jagellonicalle. Juhanan monivuotinen jalkavaimo Kaarina Hannuntytär siirrettiin syrjään.
Katariina Jagellonican Turku-visiitti jäi sekin kovin lyhyeksi. Hän asui Turun linnassa vain joulukuusta (v. 1562) seuraavan vuoden elokuuhun (v. 1563). Viihtyäkseen koleassa linnassaan Katariina toi mukanaan ulkomaalailta muodikkaita verhoja, seinätapetteja, kultaa ja jalokiviä. Turussa äimisteltiin ensimmäistä kertaa haarukkaa. Muotitietoisen hallitsijan apuna oli 600 palvelijaa.
Linna oli 1500-luvulle tultaessa menettänyt sotilaallisen merkityksensä. Siitä tehtiin herttuapariskunnalle renessanssityylinen asuinpalatsi. Muun muassa kuninkaansalin holvattu katto muutettiin muodinmukaisesti tasakattoiseksi. Uudistuneessa linnassa vietettiin loisteliaita juhlia.
Herttuaparin kohtalo oli kuitenkin julma. Kustaa Vaasan toinen poika, kuninkaaksi noussut luterilainen Eerik, ei voinut sietää vääräuskoista katolista Katariinaa. Veljesten välinen riita äityi sodaksi. Turun linna antautui Eerikin joukoille vuonna 1563. Herttuapari vangittiin.
Osat vaihtuvat kuitenkin muutaman vuoden kuluttua. Juhanasta tuli kuningas ja Eerik passitettiin vaimonsa Kaarina Maununtyttären kanssa vangiksi Turun linnaan. Lopulta Eerik myrkytettiin. Kaarina jäi asumaan Turkuun. Hän onkin ainoa Ruotsin kuninkaallinen, joka on haudattu Turun tuomiokirkkoon.
Juhanan jälkeen Turun linnassa käskynhaltijana oli Klaus Fleming. Hän oli uskollinen Juhanan pojalle Sigismundille, josta oli tullut ensin Puolan kuningas ja myöhemmin Ruotsin kuningas. Kustaa Vaasan kolmas poika, Kaarle, sekaantui valtataisteluun. Hän vuorostaan valloitti Turun linnan.
Kaarlen vastustaja Klaus Fleming ehti kuolla jo ennen kuninkaan saapumista. Episodiin liittyy Turun linnassa esillä oleva Albert Edelfeltin kuuluisa maalaus. Kaarle-herttua avasi Flemingin arkun. Vetäisemällä parrasta hän varmisti, että Fleming oli todella kuollut.
1500-luvun loistopäivien jälkeen Turun linna pääsi näivettymään. Sitä käytettiin satunnaisesti muun muassa maaherrojen asuntona, viljavarastona ja kasarmitiloina. Vankilan toiminta jatkui, kunnes viimeiset vangit siirrettiin vuonna 1891 valmistuneeseen Kakolaan.
Turun linnan sotilaallinen merkitys päättyi jo vuosisatoja sitten. Se ei estänyt venäläisten pommituksia. Jatkosodan aikana puna-armeija pommitti satama-aluetta. Kaksi pudotetuista pommeista osui linnan katolle. Seurauksena oli linnan puurakenteiden tuhoutuminen. Sodan jälkeen tehtiin korjaustöitä Erik Bryggmanin johdolla. Linna avattiin kunnostettuna vuonna 1961.
TURUN LINNA
Osoite: Linnankatu 80, Turku.
