VARSINAIS-SUOMI / TURKU – Turun tuomiokirkko on Suomen kansallispyhättö ja maamme luterilaisen uskontokunnan pääkirkko. Ainakin mikäli on uskomista Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymän mielipiteeseen.
Perustelut ovat ainakin vakuuttavat. Tuomiokirkko tarjoaa aikamatkan kauas maamme historiaan aina 1300-luvulle asti. Kirkon 700-vuotinen menneisyys käy läpi Suomen kansan vuosisataiset vaiheet.
Kristinusko saapui Suomeen Turun kautta piispa Henrikin ansiosta. Hän oli Suomen ensimmäinen piispa, kunnes Lalli iski hänet hengiltä Köyliöjärven jäällä. Samoihin aikoihin, 1200-luvulla, Suomen hiippakunnan pääkirkko siirrettiin Koroisten niemeltä nykyiselle paikalleen Unikankareen kummulle. Vuonna 1300 vihityn kirkon suojelupyhimykset olivat Neitsyt Maria ja marttyyrikuoleman kärsinyt Pyhä Henrik.
Turun tuomiokirkko on yhä nykyisinkin kaupungin tärkein maamerkki ja niin sanottu nollapiste, mistä etäisyydet lasketaan. Jokainen suomalainen tunnistaa kirkon eteläisen julkisivun 85 metriin nousevan tornin ja Suomen vanhimman julkiselle paikalle sijoitetun kellon.
Kun jo useamman vuoden ajan liikennettä on rajoitettu kirkon ympärillä, pääsee kansallispyhättömme oikeuksiin. Kirkon pihamaalla Mikael Agricolan patsas toivottaa etenkin toukokuussa runsaslukuiset luokkaretkeläiset tervetulleeksi.
Turun tuomiokirkon nykyinen ulkoasu ja sisustus on Turun palon jälkeiseltä ajalta. Silminnäkijöiden mukaan torni paloi kuin soihtu ennen romahtamistaan. Carl Ludvig Engel suunnitteli tuhoutuneen barokkitornin tilalle uuden, paremmin kirkon tyyliin sopivan. Tornin puolessa välissä on yhä jäljellä mustuneita tiiliskiviä muistona vuoden 1827 tulipalosta.
Koska tuomiokirkon rakentaminen aloitettiin 700 vuotta sitten, on sen ulkomuoto vaihtunut useaan kertaan. Nykymuodossaan se edustaa useita eri tyylisuuntia, kuten romaanista, goottilaista ja uusgoottilaista.
Vaikka Turun tuomiokirkko ei ylläkään keskieurooppalaisten runsaasti koristeltujen goottilaispyhättöjen tasolle, on se tunnelmaltaan harras ja aistikas. Laajat korjaustyöt saatiin valmiiksi vuonna 1979. Sisätilojen hämyinen ilmapiiri tekevät vaikutuksen ulkomaalaiseenkin matkailijaan. Kirkon pelkistetty sisustus on enimmäkseen Turun palon jälkeiseltä ajalta.
Tuomiokirkon freskot ja lasimaalaukset vetävät vertoja Keski-Euroopan vastaaviin. Alttarikuorin seiniä ja kattoja koristavat freskot kuvaavat Suomen kirkkohistorian merkittäviä tapahtumia. Toisessa maalauksessa kirkon tärkein pyhimys piispa Henrik kastaa suomalaisia, toisessa Mikael Agricola luovuttaa ensimmäisen suomenkielisen testamentin kuningas Kustaa Vaasalle. Ruotsalaisen Fredrik Westin maalaama alttaritaulu kuvaa Kristuksen kirkastumista.
Ennen 1600-luvun uskonpuhdistusta Turun tuomiokirkko oli katolinen. Silloin se oli myös mahtavimmillaan. Rikkaat lahjoittivat kalleuksiaan kirkon koristeluun. Siitä palkkiona monet arvovaltaiset henkilöt ja 30-vuotisen sodan sankarit ovat saaneet kansallispyhätöstämme viimeisen leposijan.
Kirkkoon on haudattujen henkilöiden tarkkaa lukumäärää ei tiedetä, mutta merkkisukujen hautakappelit ovat kirkon tärkeimpiä nähtävyyksiä. Näistä mainittakoon Horn-, Tavast-, Tott– ja Gezelius -sukujen hautakammiot. Tunnetuin hautamuistomerkeistä on Eerik XIV:n puolison kuningatar Katariina Maununtyttären sarkofagi.
Satamakaupunkien tapaan myös Turun tuomiokirkossa on niin sanottu votiivilaiva, jonka on lahjoittanut Turun Laivapäällikköyhdistys vuonna 1968. Sen rakensi tunnettu nauvolainen laivamallirakentaja Åke Sandvall. Vanhemmat kirkkolaivat tuhoutuvat Turun palossa.
Tuomiokirkon lehtereillä on museo, joka kertoo kirkon historiasta ja rakennusvaiheista. Esillä on muun muassa esineistöä, jotka säästyivät tuhoisalta tulipalolta. Tutustumiskierroksen päätteeksi voi pistäytyä porrastasanteen kahvilla Domcaféssa.
TURUN TUOMIOKIRKKO
Osoite: Tuomiokirkonkatu 1, Turku.
LUE MYÖS: Rettigin palatsin kiehtova tarina – Aboa Vetus & Ars Nova on keskellä Turkua
LUE MYÖS: Turun Apteekkimuseo on idyllinen keidas keskellä kaupunkia
LUE MYÖS: Betel-kirkko eli Jumalan talo on Turun parhaiten varjeltu salaisuus
LUE MYÖS: Turun biologinen museo on ainutlaatuinen – vastaavanlaista ei ole edes koko Euroopassa
LUE MYÖS: Kakskerran Brinkhallin kartano on maamme kartanomuseoiden parhaimmistoa
LUE MYÖS: Funikulaarilla lisäjännitystä Turku-reissuun – rinnehissistä on tullut suosittu nähtävyys
LUE MYÖS: Förillä pääsee ilmaiseksi Turusta Åboon – jokilautta on luokkaretkeläisten suosiossa
LUE MYÖS: Ett Hem kertoo, miten kaupungin porvaristo aikoinaan asui
LUE MYÖS: Suomen mielikuvituksellisin museo, Huudi-museo, laittaa vierailijan pään pyörälle
LUE MYÖS: Maailmanmestari Jarno Saariselle omistettu kotimuseo on katseilta piilossa
LUE MYÖS: Nauti Aurajokimaisemista perinteisen sightseeing-aluksen miellyttävässä kyydissä
LUE MYÖS: Jouko Kurrin ainutlaatuinen perämoottorikokoelma on yksi Forum Marinumin helmistä
LUE MYÖS: Kakolanmäen museo kertoo kiehtovia tarinoita vankien kohtaloista
LUE MYÖS: Koroistenniemi Turussa on historiallisesti arvokasta Aurajokilaakson kulttuurimaisemaa
LUE MYÖS: Kaiken kokenut Kupittaa on turkulaisten rakas urheilukeskus
LUE MYÖS: Kesällä on vilkkainta, mutta myös joulun odotus on Kuralan Kylämäessä kiireistä aikaa
LUE MYÖS: Turun Lasarettimuseo on tärkeä osa Kiinamyllymäen sairaalahistoriaa
LUE MYÖS: Luostarinmäen käsityöläismuseo on eräs Suomen tärkeimmistä matkailukohteista
LUE MYÖS: Maarian kirkon tunnelma on ainutlaatuinen – täällä voit tehdä aikamatkan keskiajalle
LUE MYÖS: Martinkirkko – kuin pala Italiaa keskellä Turkua
LUE MYÖS: Forum Marinum kertoo ajasta, kun miehet olivat rautaa ja laivat puuta
LUE MYÖS: Satulinnaa muistuttava Mikaelinkirkko on Turun suosituimpia nähtävyyksiä
LUE MYÖS: Harvinaista herkkua – Paavo Nurmen kotitalo Turussa avoinna suurjuoksijan syntymäpäivänä
LUE MYÖS: Turun paloaseman kätköissä on Museotila Kellari, palolaitoksen oma museo
LUE MYÖS: Ruissalon kasvitieteellisessä puutarhassa on nyt rakkautta ilmassa
LUE MYÖS: Sibeliusmuseo – talo täynnä musiikkia
LUE MYÖS: Boren lippulaiva Nolla-Bore tarjoaa nostalgiasta tunnelmaa Aurajoen laiturissa
LUE MYÖS: Ukkopekka on wanhan hyvän ajan höyrylaiwa
LUE MYÖS: Kovia kokenut Suomen Joutsen on huippukohde entisaikojen purjehdusromantiikkaa etsiville
LUE MYÖS: Suomen Partiomuseolla on ikää jo yli 60 vuotta
LUE MYÖS: Turun Automuseo on Reinon tärkeä harrastus – yhden miehen kokoelma on komea
LUE MYÖS: Turun linnan suosio säilyy nähtävyytenä vuodesta toiseen
LUE MYÖS: Turun taidemuseo tarjoaa laadukkaan taide- tai kahvilaelämyksen
LUE MYÖS: Turun Terveydenhuoltomuseossa, entisessä Kuppalassa, voi nykyään vierailla hyvillä mielin
LUE MYÖS: Turun tuomiokirkkomuseon kokoelma on Suomen mittakaavassa ainutlaatuinen
LUE MYÖS: Vepsä on mainio päiväretkikohde, mutta voi siellä yöpyäkin
