Turun Ukkokodin ja Akkakodin Parkkimäki on säilyttänyt viehättävyytensä

”Saariston Sirkka, muistatko viel. Päivän kauniin, kesällä kerran. Nimesi rakkaan kirjoitin siel. Rantaaan, santaan, muistatko viel”

Molli-Jorin eli Georg Malmsténin saaristohenkinen klassikko soi palvelukodin viihtyisällä ulkoterassilla. Talon iäkkäät asukkaat ilmiselvästi nauttivat leppoisasta iltapäivän lepohetkestään.

Erityistä on se, että Parkkimäen ”Ukkokoti” ja ”Akkakoti” sijaitsevat aivan Turun kaupungin ytimessä. Vaikka ruuhkainen ja meluisa Aninkaistenmäki on vain kivenheiton päässä, täällä senioreiden puutarhamaisessa korttelissa vallitsee seesteinen ilmapiiri. Kaupungin melusta ja kiireestä ei ole tietoakaan.

Mennään kuitenkin ajassa taakse päin.

Vielä yli 100 vuotta sitten Suomessa vanhustenhoito oli alkutekijöissään. Tapana oli, että isovanhemmat hoitivat lapsenlapsiaan, kunnes jossain vaiheessa vuoro vaihtui. 1800-luvulla ei ollut vielä varsinaista vanhustenhuoltoa. Tai oli, mutta niin sanotut köyhäin- eli vaivaistalot oli tarkoitettu vain perheettömille vanhuksille, jotka eivät pystyneet huolehtimaan itsestään. Niinpä valtaosa ikääntyvistä asui omien perheittensä kanssa.

Ongelma syntyi, kun kaupungissa alkoi olla yhä enemmän perheettömiä vanhuksia. Vanhustenhoitoon löytyi ratkaisu, kun äveriäät turkulaiset avasivat kukkaronnyörejään.

Kirjanpainaja ja kustantaja Gustaf Wilhelm Wilén ja hänen vaimonsa lahjoittivat vuonna 1892 ison summan rahaa Gubbhemmet i Åbo -yhdistyksen perustamista varten. Moni muu lahjoittaja seurasi perässä. Yhdistys oli voittoa tavoittelematon hyväntekeväisyysjärjestö. Kun vielä Turun kaupunki luovutti ison tontin Parkkimäeltä, oli aika rakentaa Ukkokoti turkulaisille ikämiehille.

Valmista tuli 1908. Arkkitehti Frithiof Strandellin piirtämä kolmikerroksinen jugendkaunotar saattoi ottaa vastaan talon ensimmäiset asukkaat. Nimensä mukaisesti Ukkokoti majoitti pelkästään miehiä. Naisia varten kaupungissa oli jo oma, Sirkkalankadun yksityinen naisten vanhainkoti Hemmet.

Parkkimäki, kuten Parkinmäkeä alun perin kutsuttiin, oli säästynyt Turun palon tuhoilta. Vaikka kaupungin suuresti tuhonnut palo sai alkunsa läheltä, tuulen suunta oli otollinen. Parkkimäen hökkeliasutus säästyi liekeiltä. Puiset rakennukset saivat kuitenkin väistyä, kun niiden tilalle rakennettiin Akkakoti eli Palvelijatarkoti, nykyinen Cadolinien Palvelukoti.

Parkkimäki oli saanut nimensä korttelin nahkureista ja nahan parkitsemiseen käytetyistä parkkialtaista. Eräs nahkureista oli Carl Efraim Candolin, menestynyt liikemies, jolla itsellään oli kodissaan useitakin palvelijoita. Myös hän päätti vaimonsa kanssa lahjoittaa alkupääomaa ikääntyneiden palvelijattarien vanhainkodin perustamiseen. Sopiva tontti löytyi Ukkokodin naapurista.

Arkkitehti Albert Richardtsonin suunnittelema kolmikerroksinen rakennus otettiin käyttöön vuonna 1913. Rakennus sopi ympäristöönsä hyvin, olihan sekin jugendia. Kun vielä kaupunginpuutarhuri Harald Söderberg sai tehtäväkseen suunnitella tyhjälle Parkkimäen laelle kansallisromanttiseen tyyliin puutarhan, tuli alueesta rauhan tyyssija keskelle kaupunkia.

Alkuperäiset Ukko- ja Akkakodit ovat yhä Parkkimäen komistuksia. Eroa alkuperäiseen ajatukseen on se, että nyt jo useamman vuoden ajan ukot ja akat ovat olleet yhdessä. Molemmissa taloissa on sekä mies- että naisasukkaita. Vuonna 2016 nämä historialliset palvelutalot yhdistyivät Parkinmäen Palvelutaloksi. Ukkokodin nimikin on vaihtunut Palvelutalo Wileniaksi, vaikka turkulaiset yhä puhuvat siitä sen alkuperäisellä nimellään.

Yli 100 vuotta sitten rakennetut vanhainkodit kävivät vuosien myötä ahtaiksi. Niinpä oli tarve lisärakentamiselle. Arkkitehti Eero Ponkalan suunnittelema lisärakennus sopi hyvin taloon majoittuville pariskunnille. Sekään ei riittänyt, vaan tarvittiin lisätilaa. Sitä varten yhdistys myi Parkin kentän puoleisen alueen rakennusliikkeelle, jonka rakentamasta kuusikerroksisesta talosta osa asunnoista on varattu palvelutalon asukkaille.

Uuden kerrostalon rakentaminen herätti närää, sillä se peitti Parkinmäen koristeelliset jugendlinnat. Samalla myös osa Söderbergin suunnittelemasta puutarhasta katosi uudisrakennuksen tieltä. Modernit talot pyrittiin kuitenkin sovittamaan historialliseen maisemaan mahdollisimman hyvin. Lopputuloksena on se, että puistomainen kortteli, joka palvelutaloineen on jäänyt ammattikoulun taakse piiloon, on yhä hämmästyttävän idyllinen keidas keskellä kaupunkia.

Ainakin toistaiseksi…

TURUN UKKOKOTI JA AKKAKOTI

Osoite: Multavierunkatu 5, Turku.

KARTTA

Lue lisää

ETUSIVU

SISÄLLYSLUETTELO

Yhteistyössä

Suomi on täynnä toinen toistaan kiehtovampia tutustumiskohteita.
Salatut Museot on vieraillut lukemattomissa kotimaisissa museoissa, suurissa ja pienissä. Ja lisää kertyy. Monet ovat piilossa pölyisten teiden päässä, mutta osa löytyy ihan nurkan takaa. Tämän sivuston avulla niiden löytäminen on helpompaa.