Valikko Sulje

TUTO Hockeyn sensaatiomainen nousu SM-liigaan

OSA 5. Olitko paikalla? TUTO Hockeyn nousu keväällä 1994 SM-liigaan sensaatio. TPS sai kirittäjän naapuriseurasta. Mutta kuinkas kävikään… Tammiselta menivät hermot, kun Tuto ei riittävästi innostunut. Niinpä tuleva Aurinkokuningas otti ja lähti. Hiiret vinkuu - karavaani kulkee.

Juhani Tamminen soitti vanhalle tutulleen TUTO Hockeyn urheilutoimenjohtaja Raimo Määttäselle kesällä 1993. Veljet tunsivat toisensa vuosien takaa, olihan ”Mätsky” ollut jo 1970-luvulla Tammisen valmentaja.

– Vaikka meillä on ikäeroa, ehdin junioritähtenä pelatakin kokeneempaa Määttästä vastaan. Rosenlewin Urheilijat ja Mätsky olivat kantona kaskessa, kun me turkulaiset yritimme voittaa Suomen mestaruutta 1960-luvun loppuvuosina. Määttänen oli joukkueensa kantavia voimia. Seuraavan kerran kohtasimme HJK:ssa. Minä olin pelaaja ja Määttänen valmentaja. Myöhemmin TPS:ssä sekä maajoukkueessa olin Määttäsen joukkueen kapteeni. Vuosien myötä syntyi suuri kunnioitus ja luotto häntä kohtaan.

Puhelinkeskustelut Määttäsen kanssa laittoivat Ruotsissa asuneen Tammisen perheen suunnitelmat uusiksi. ”Tamilla” oli pöydällään useampikin tarjous, mutta kotikaupungista tullut tilaisuus pisti mietteliääksi. Tamminen oli kiertänyt perheineen jo vuosien ajan niin pelaajana kuin valmentajana eri puolilla maailmaa. Nyt oli jälleen mahdollisuus palata kotimaisemiin.

– Lapset alkoivat olla siinä iässä, että heillä oli halu päästä suomalaiseen kouluun. Vaimoni Mari, mainosalan ammattilainen, oli ollut pitkään kotona perheenäitinä. Turun Kuusamakujalle oli valmistunut uusi omakotitalommekin.

TUTO Hockey kaipasi toimintaansa uutta nostetta

Puheenjohtaja Reijo Paksal ja seuran hallituksen puuhamiehet, Heinosen veljekset Esko ja Matti, kokivat, että Tamminen olisi paras mahdollinen henkilö tähän tehtävään. Seuran kassa oli tyhjentynyt ja edellisen valmentaja Rauno Korven aikaiset parhaimmat pelaajat olivat lähteneet toisiin maisemiin.

Tamminen innostui uudesta mahdollisuudesta, vaikka se oli taloudellisesti tarjotuista vaihtoehdoista ylivoimaisesti huonoin. Oli selvää, että ykkösdivisioonatason korvauksilla ei viisihenkistä perhettä elätetä. Palaset napsahtivat kuitenkin paikoilleen, kun Tammiselle avautui mahdollisuus saada Luostarivuoren lukion liikunnanopettajan virka.

Ihan itsestäänselvyys viran saaminen ei ollut, mutta elettiin aikaa, kun moni asia junailtiin niin, että kaikki olivat tyytyväisiä.

– Tapasimme Impivaaran uimahallin kahviossa. Mukana oli Määttäsen lisäksi vaikutusvaltaisia poliitikkoja ja seurajohtajia. Ilmaisin toiveeni palata kotiin ja kerroin nähneeni ilmoituksen liikunnanopettajan virasta. Lupasin vastineeksi valmentaa Tutoa pilkkahinnalla.

Projekti lähti liikkeelle

Tamminen teki kolmea työtä, päivät koulussa, illat jäähallilla sekä muina aikoina hoiti oman yrityksen Eurotamin asioita.

Aluksi ongelmana oli pelaajien puute.

– Ensimmäisiin harjoituksiin ilmestyi kesäkuun alussa kuusi pelaajaa. Yksi heistä oli Risto Siltanen ja toinen Jouni Tuominen. Loput olivat junioreita.

Määttänen ja Tamminen käärivät hihansa ja pian alkoi tapahtumaan.

– Kaksi vanhaa konnaa, Määttänen ja minä, tiesimme, että nousuja ei ratkaista syyskuussa. Uusille näytönhaluisille pelaajille tarjottiin mahdollisuus osallistua avoimelle harjoitusleirille.

Tammisen ideoimaan Training campiin osallistui yli viisikymmentä pelaajaa. Heistä kasattiin tuleva joukkue. Kauden aikana kokoonpanoa myös vahvistettiin.

Suurin osa Tuton pelaajista kävi normaalisti päivätöissä. Ainoat poikkeukset olivat kapteeni Siltanen ja jo 38-vuotias maalivahti Jim Bedard.

Tunnettuna julkkispersoonana Tamminen otti median haltuunsa kertomalla seuran kovista suunnitelmista. Ei liene yllätys, että moni taho suhtautui kunnianhimoiseen projektiin varsin epäileväisesti.

Elettiin myös aikaa, kun Artukaisten Turkuhalli oli vastavalmistunut. Kaupungin toinen joukkue TPS eli vahvoja menestysvuosiaan puheenjohtaja Hannu Ansaksen ja valmentaja Hannu Jortikan johdolla. Jortikan seuraaja Vladimir Jursinov jatkoi Palloseuran menestystä. Tuskin kukaan muu kuin kaksikko Määttänen -Tamminen uskoi Tuton mahdollisuuksiin. Tavoite oli kuitenkin selvä: TUTO Hockey nostetaan SM-liigaan.

Tuton uusi joukkue alkoi vähitellen hahmottua

Ikääntyneen Bedardin värvääminen herätti ihmetystä. ”Jimin” parhaat pelivuodet olivat kaukana takana. Kanadalainen oli jopa pelannut yhtä aikaa Tammisen kanssa samassa joukkueessa 1980-luvulla. Viimeksi alasarjoissa pelanneelle entisaikojen huippumaalivahdille oli kertynyt tuhdisti ylimääräistä painoa.

– Meillä oli nuori maalivahti, Jukka Mäkitalo, jonka varaan nousua ei voitu pelkästään rakentaa. Houkuttelin Jimin mukaan joukkueeseen. Ahkeran harjoittelun ja laihdutuskuurin myötä Bedardin kilot karisivat ja kunto nousi kohisten. Kun pelattiin ratkaisupelejä, Jimi hoiti homman.

Valtakunnan toiseksi korkein sarjataso oli tähän aikaan nimeltään Finlandia-sarja. SM-Liiga oli avoin eli pääsarjaan oli mahdollista nousta pelaamalla.

– Nousu oli kuitenkin äärimmäisen vaikeaa, sillä divarin runkosarjan kolme parasta joukkuetta ja SM-liigan hännänhuippu pelasivat keskenään kaksinkertaisen sarjan. Vain sen voittaja sai paikan SM-liigasta.

Keväällä 1994 runkosarjan päättyessä ykkösdivisioonan kolme parasta joukkuetta olivat TUTO Hockey Turusta, Joensuun Jokipojat ja Lappeenrannan SaiPa. Liigan sarjataulukon viimeinen Lahden Kiekko-Reipas oli karsintasarjan neljäs joukkue.

Tutolle tarjoutui kuuden ottelun sarjassa ratkaista nousu pääsarjaan jo toiseksi viimeisellä kierroksella, ja vieläpä kotihallissaan. Ottelupaikka oli vanha legendaarinen Kupittaan jäähalli. Voitto sunnuntai-illan vastustajasta Kiekko-Reippaasta takaisi nousun SM-liigaan ennen viimeistä kierrosta.

Kupittaan jäähalli oli ratkaisevana pelipäivänä loppuunmyyty

Viimeksi näin oli muutamia vuosia sitten, kun TPS pelasi samaisessa hallissa SM-liigan loppuotteluita. Runkosarjan voittaja TUTO Hockeyn oli yhden voiton päässä tavoitteestaan.

Ratkaisuottelu oli turkulaisten näytös. Tuto murskasi Kiekko-Reippaan 7-3 ja Turku sai toisen liigajoukkueen. Määttänen ja Tamminen näyttivät epäilijöilleen ja vastajännäreille, miten utopistisesta unelmasta tuli todellisuutta. Tamminen valittiin kauden päätteeksi Vuoden valmentajaksi.

Pekka Virta voitti sekä maali- että pistepörssin, tehden 46 ottelussa komeat 91 pistettä. Timo Nykopp teki puolustajista eniten maaleja ja syöttöpisteitä, yhteensä 42 pistettä. Edellä mainitut sekä Juha Virtanen valittiin sarjan tähdistökentälliseen.

Muita joukkueessa pelanneita olivat muun muassa seuraavat: puolustajat Sami Leinonen, Kai Ortio, Roni Mesikämmen, Kristian Taubert, Juha Kuusisaari, Tommy Grönlund ja Pasi Huura, hyökkääjät Ilkka Kares, Jukka Suomalainen, Vesa Karjalainen, Markku Kallio, Jouko Myrrä, Jouni Kantola, Esa Tommila, Tommi Kiiski, Petri Niukkanen, Ari Kylmänen, Sakari Palsola, Tommi Pullola ja Samu Lindström.

Tuto nousi päävalmentaja Tammisen johdolla SM-liigaan, mutta 44-vuotias valmentajavelho suuntasi yllättäen kuitenkin muualle.

– Taustalla oli se, että itse puhkuin intoa tehdä kotikaupunkiini toinen liigajoukkue, joka haastaa TPS:n taistelussa kaupungin kiekkoherruudesta. Valitettavasti puheenjohtaja Paksalin kunnianhimo oli vaatimaton. Kun halusin luoda Turkuun omien peliaikojeni malliin kovan keskinäisen kilpailutilanteen TPS:n ja TuTon välillä, oli puheenjohtajan ajatusmaailma aivan toisella tasolla. Kiekkomaailmaan kuuluu, että kovimmista ammattilaisista kamppaillaan.

Hyviä tarjouksia oli jälleen tullut useampia

Ensin oli tarjolla Saksan maajoukkueen päävalmentajan paikka. Lentoliput Müncheniin oli jo varattu, kun Ranskasta tuli yllätyssoitto. Sielläkin kaivattiin uutta maajoukkuevalmentajaa. Tietysti myös Tuto tarjosi jatkosopimusta.

– Kiirehdin Ranskasta tulleen soiton jälkeen nopeasti Aninkaistenkadulla sijaitsevaan Finnairin toimistoon ja varasin edestakaiset liput Pariisiin. Jo seuraavana päivänä, lauantaina, neuvoteltiin, kerroin vaatimukseni ja laitoimme lopuksi nimet alle.

Näin tuleva Aurinkokuningas Tamminen valitsi Ranskan. TUTO Hockey jäi toiseksi.

Ennen päätöstään Tamminen teki oman ehdotuksensa Tuton kehittämiseksi laadukkaaksi liigajoukkueeksi. Seuran taloutta olisi pitänyt oleellisesti vahvistaa. Tamminen itse oli valmis sijoittamaan rahaa ja osaamistaan seuraavaksi kolmeksi vuodeksi. Hänen asettama kunnianhimoinen tavoite luoda Turkuun toinen huippujoukkue koettiin seuran puolesta liian vaativaksi.

– Itselläni oli visio tulevaisuudesta valmiina. Kaupunkiin syntyisi kova paikalliskilpailija. Mutta, jos oma visioni oli sata, niin seuran visio oli miinus kymmenen. Alkoi mennä hermot, kun vielä kesän aikana toteutin visiotani täysillä, mutta seura ei innostunut.

Tuton vierailu SM-liigassa jäi melko lyhyeksi. Joukkue putosi takaisin divariin toisen liigakauden päätteeksi. Kausi 1995–1996 on jäänyt seuran toistaiseksi viimeiseksi pääsarjatasolla.

ETUSIVU