Raision Urheilijoiden naisten 1-sarjan lentopallojoukkue sijoittui runkosarjassa hienosti toiseksi, jääden pisteen päähän sarjan voittaneesta HEL Volleysta. Molemmat joukkueet kulkivat läpi kauden lähes voitosta voittoon. RaisU:n kohtaloksi tuli kuitenkin pudota heti pudotuspelien ensimmäisellä kierroksella.
Raisiolaisten hieno kausi päättyi tylysti, kun puolivälierävastustaja, sarjanousija ja ennakkoon altavastaajaksi noteerattu Vaasan Kiisto, eteni välieriin. Tähän tarvittiin yksi ainoa voitto. Lentopallon kevään 2021 poikkeuksellisten sääntöjen avittamana RaisU:n pitkän kauden unelma romuttui yhtenä päivänä yhteen otteluun.
Monista muista palloilusarjoista poiketen lentopallossa päätettiin koronan pelossa reippaasti typistää sarjoja. Näin syntyi tilanne, joka lajia ulkopuolelta seuraavalle vaikuttaa äärimmäisen epäurheilulliselta. Asioilla tuppaa kuitenkin olemaan aina kaksi puolta. Niin nytkin. TUTO Volleyn urheilutoimenjohtaja Oskari Eko valottaa tilannetta seuransa kannalta.
– Kilpailuryhmä teki päätöksen. Vaikka mitään virallista kyselyä ei tehty, niin taustalle saatiin useamman seuran näkemys asiasta. Itse olin myös vahvasti sitä mieltä, että pudotuspelejä tiivistetään. Päätöstä tehtäessä koronatilanne oli silloin eri kuin nyt. Puhuttiin liikkumisrajoituksista ja jopa ulkonaliikkumiskiellosta tartuntamäärien kasvaessa hurjaa vauhtia. Yleinen tahtotila oli ja on edelleen, että saamme ratkaisun pelaamalla, että ei kävisi samalla tavalla kuin viime keväänä, kertoo Eko.
– Ottelusarjoja ei lopulta kovin merkittävästi edes typistetty, sillä kahdella voitolla olisi edennyt jatkoon alun perinkin. Nyt mahdollinen kolmas ottelu muutettiin kultaiseksi eräksi ja samalla ottelupäivät tiivistettiin samalle viikonlopulle.
Antaako typistetty pudotuspelisarja väljähtäneen maun?
– Nyt lentopallossa on ollut heti toisessa pelissä kovat panokset. Jos pelataan paras seitsemästä sarjaa, niin pari ensimmäistä ottelua eivät ole niin tärkeitä. Kun pelataan kahdesta voitosta, on pakko voittaa viimeistään toinen ottelu.
TUTO Volley voitti runkosarjan ylivoimaisesti. Jopa niin ylivoimaisesti, että vastaavaa harvoin nähdään nykyään kotimaisessa palloilussa. Joukkue voitti kaikki parikymmentä runkosarjan otteluaan. Yli puolet otteluista Tuto voitti suoraan erin 3–0.
Runkosarjan voitto ei kuitenkaan riitä kabineteissa, kun päätetään mahdollisista nousijoista Mestaruusliigaan. Uskottavuuteen vaaditaan myös 1-sarjan pudotuspelien finaalien voittaminen. Tuton puolivälierävastustaja oli Napapiirin Palloketut. Jatkoon menijä ratkaistiin joukkueiden yhteisellä päätöksellä yhden ottelun perusteella. TUTO Volley voitti ja eteni välieriin.
Syntyi mielikuva, että TUTO Volley otti melkoisen riskin suostumalla vain yhteen puolivälieräotteluun. Tappiolla Tuton liigaunelma olisi siirtynyt tulevaisuuteen.
Koitko itse, että TUTO Volley otti ison riskin suostumalla NaPa:n kanssa erikoisjärjestelyihin?
– Olihan siinä oma riskinsä, etenkin, kun ottelun alku meni meiltä huonosti. Siinä kävi aluksi juuri niin kuin urheiluromantikot haluavat. Kävimme ennen ottelua kokeneen joukkueemme kanssa asian läpi ja he ymmärsivät, mistä on kysymys. Ehkä se kääntyi niin päin, että into kasvoi. Tiedettiin, että sarja on kerrasta poikki. En näe, että lyhyt sarja latistaa jännitystä. Ratkaisu oli ajan hengen mukainen, kun olosuhteet ovat poikkeukselliset.
Napapiirin Palloketut matkusti pitkän matkan vain yhtä ottelua varten Turkuun. Joukkue olisi halutessaan saanut pelata vielä kotiottelun Tutoa vastaan Rovaniemellä – ilman suuria kustannuksia.
Miksi NaPa suostui pelaamaan vain yhden vieraspelin?
– Asiaa pohdittiin joukkueiden välillä jo silloin, kun pelasimme runkosarjaottelun Rovaniemellä. NaPa:lle sopi, että pelaamme vain yhden ottelun, jos kohtaamme pudotuspeleissä. He kokivat sen heidän etuna. Altavastaajana on helpompi yllättää yhdessä ottelussa kuin kahdessa.
– Korona-aikana ykkössarjajoukkueet ovat olleet tukien osalta väliinputoaja. Kausi ja kustannukset ovat pyörineet täysin normaalisti, mutta taloudellisia tukia on näkynyt kovin vähän. Kilpailuryhmän antama mahdollisuus ratkaista voittaja yhdellä ottelulla antoi seuroille mahdollisuuden pieneen taloudelliseen säästöön koronaoptimoinnin lisäksi. NaPan kanssa laskimme kaikki kulut kasaan ja jaoimme menot puoliksi, mutta ratkaisu ei ollut kuitenkaan vain taloudellinen.
Lentopalloliiton Pääsarjaryhmä päätti kaudelle 2020-2021, että Mestaruusliigasta ei suoraan pudota alempaan sarjaan. Lisäksi 1-sarjan voittaja voi hakea liigapaikkaa kaudelle 2021-2022. Käytännössä tämä tarkoitti sitä, että liigakarsintaotteluita ei tällä kaudella järjestetä. Näin paljon parjattu jääkiekon suljettu Liiga sai seuraajan lentopallonkin puolelta. Eri asia on, kuinka moni nykyisistä liigajoukkueistakaan täyttää kaikki liigakriteerit.
Miten koet, kun liigakarsintojen puuttuminen vei kevään tärkeimmän huipennuksen 1-sarjajoukkueiden osalta?
– Harmittaa, ja vielä pitkään. Olisihan se ollut kiva päästä pelaamaan karsintapelejä. Etenkin, kun Suomen cupin ottelussa pelasimme hyvin Savo Volleyta vastaan. Harjoituspelissäkin voitimme Raision Loimun. Toivon, että karsintapelejä pelataan jatkossa.
Vaikka Mestaruusliigasta ei putoa yksikään joukkue, kabinetin kautta voi nousta liigaan. Viime aikoina eri palloilulajeissa on enemmänkin ollut haluja pienentää pääsarjajoukkueiden määrää. Tällä taataa sarjan pysyvän kilpailullisempana ja laadukkaampana.
Miten koet tilanteen, jos lentopallossa liigajoukkueiden määrää lisätään, sillä se tarkoittaa myös liigan tason putoamista?
– Koen laajentamisen hyvänä lajin kannalta. Saadaan mukaan uusi paikkakunta ja uusi seura. Liigan kokonaisuus laajenee. Toki jostain pitää tulla kaksitoista liigapelaajaa, mutta kyllä Suomessa pelaajia riittää. Enemmänkin koen sen niin, että yhden joukkueen lähtö liigaan on 1-sarjalle iso menetys.
Lentopalloa lukuun ottamatta kotimaiset palloilusarjat pyörivät normaalisti tai lähes normaalisti. Keväisiä pudotuspelejä pelataan pitkillä ottelusarjoilla. Mestaruuspokaalia ei nosteta ilmaan yhden tai kahden tuurivoiton tuomana.
Miten koet, kun lentopallo menetti kevään tärkeimmän medianäkyvyyden samalla, kun muut lajit saavat maksimaalisen hyödyn?
– Normaaliaikanakin lentopallon sarjat ovat päättyneet ennen kuin esimerkiksi koripallon finaalipelit ovat alkaneet. Isossa kuvassa, kun kalenteria katsoo, ei lentopallossa ole tapahtunut suurta muutosta. Ja olihan Mestaruusliigan finaalit muutaman päivän vahvasti esillä. Kun pelattiin vain kahdesta voitosta, olivat panokset heti kovat. Syksyllä on Suomessa lentopallon EM-kisat, joten en ole huolissani lajin näkyvyydestä.
Muissa palloilulajeissa pudotuspelien aikana joukkueet matkustavat pitkiä matkoja ympäri Suomea. Jopa myös arkipäivinä. Pudotusotteluita pelataan tiuhaan, jopa parin päivän välein. Amatöörisarjoissa se vaatii pelaajilta suurta sitoutumista joukkueen toimintaan.
Kun lentopallossa päädyttiin toisenlaiseen ratkaisuun, tuleeko tehdystä ratkaisusta imagotappio lentopallolle? Vaikuttaako typistetty sarja lyhyine pudotuspelisarjoineen lajin uskottavuuteen?
– En usko, että yhden kauden poikkeusratkaisu vaikuttaisi suuresti lajin uskottavuuteen tai olisi imagotappio. Kyse on kuitenkin vain yhdestä, täysin poikkeuksellisesta kaudesta. Miksi yhtä kautta pitäisi venyttää äärettömän pitkälle, kun seuraava kausi odottelee jo syksyllä? Tilanne olisi eri, jos juuri tältä kaudelta jaettaisiin vaikka olympiapaikkoja, mutta nyt kun näin ei ole, niin pelataan tämä kausi pois ja keskitytään seuraavaan.
Parasta jälkiviisautta on se, kun nähdään, mitkä palloilusarjat tulivat oikeasti pelattua loppuun asti. Nyt ei ole vielä oikea aika arvioida, mikä olikaan oikea ratkaisu. Vaikka tällä hetkellä saattaa tuntua, että lentopallon ratkaisu antaa väljähtäneen maun, niin tilanne on eri, jos lentopallo onkin ainoa, joka sai ratkaistua paremmuuden pelaamalla.
