UUSIMAA / JÄRVENPÄÄ / TUUSULA – Jean Sibelius, Juhani Aho, Eino Leino, Aleksi Kivi, J.H. Erkko, Pekka Halonen, Eero Järnefelt… Tuskin on toista seutua, joka tarjoaa yhtä paljon suomalaista kulttuurihistoriaa. Rantatien taiteilijayhteisö on vaikuttanut merkittävästi maamme kulttuurihistoriaan.
Tuusulanjärven ympäristössä sijaitsee kulttuurimatkailijan runsaudensarvi. Järveä ympäröi kaksi kuntaa, Järvenpää ja Tuusula. Koska nähtävää on niin paljon, kannattaa tehdä etukäteen suunnitelma. Suurin osa vierailee Ainolassa, Halosenniemellä ja Lotta-museossa.
Vielä 1800-luvulla Tuusulanjärven ympäristö oli syrjäistä maaseutua. Helsingin ja Heinolan välinen maantie kulki järven rantamaisemissa. 1860-luvulla rautatien myötä alueelle alkoi nousta huviloita. Kirjailija Juhani Aho ja vaimonsa taiteilija Venny Soldan-Brofeldt tulivat ensimmäisinä. He vuokrasivat talon, jota alettiin pian kutsua Aholaksi.
Heidän jälkeensä tuli moni muukin. Tulijat ostivat maatiloilta rantatontteja ja rakensivat niille huviloitaan. Moni vietti koko kesänsä Tuusulanjärven maisemissa. Elettiin kansallisromantiikan aikaa.
Taidemaalari Eero Järnefeltin Suviranta valmistui 1901. Taidemaalaari Pekka Halonen muutti Halosenniemeen seuraava vuonna. J.H. Erkon Erkkola ja Jean Sibeliuksen Ainola valmistuivat 1904. Nyt Suomen kulttuurihistoriaan kuuluvien merkkihenkilöiden kodit on avattu yleisölle. Maanantaisin kohteet ovat kiinni.
Tuusulan noin kolmen kilometrin pituinen Rantatie nimitettiin museotieksi 1982. Perusteluina olivat tien historiallinen tausta, maisemalliset arvot ja taiteilija-asutuksen luoma omaleimaisuus.
TUUSULAJÄRVEN RANTATIE
ALUEEN NÄHTÄVYYKSIÄ
ALEKSIS KIVEN KUOLINMÖKKI ON VAATIMATON, MUTTA SUOSITTU KÄYNTIKOHDE
Kansalliskirjailijamme Aleksis Kivi vaikutti eri aikakaudella kuin Tuusulanjärven taiteilijayhteisö. Kivi sai elää lyhyen elämän. Hän kuoli 1872 vain 38-vuotiaana Tuusulanjärven maisemissa.
ERKKOLA TÄYDENTÄÄ TUUSULAN RANTATIEN KULTTUURITARJONTAA
Moni on kuullut nimen J.H. Erkko, mutta harva muistaa, mistä tulevat kirjaimet J.H. Juhana Heikki Erkko (1849 -1906) oli suomalaisrunoilija, sanomalehtimies, näytelmäkirjailija ja kulttuurivaikuttaja.
HALOSENNIEMI ON TUUSULAN RANTATIEN VAIKUTTAVIN RAKENNUS
Kirjailija Juhani Aho saapui ensimmäisenä. Mukavana seuramiehenä tunnettu Aho houkutteli muitakin kulttuuri-ihmisiä muuttamaan Tuusulanjärven maalaismaisemiin. Taiteilija Pekka Halonen saapui seuraavien joukossa.
ILMATORJUNTAMUSEON TARJONTA ON MONIPUOLINEN JA LAADUKAS
ItK/23 Oe, 40 ItK/15 V, 76 ItK/14. Mystisiä koodeja. Ainakin asiasta tietämättömälle. Kyseessä on ilmatorjuntakalustoa. Vaikka ei olisi innostunut aseharrastelija, on vierailu Tuusulan Ilmatorjuntamuseossa mielenkiintoinen.
KLAAVOLAN KOTISEUTUMUSEON SISUSTUS HENKII ITSENÄISYYTEMME ALKUTAIPALEEN TUNNELMAA Tyylikkäästi sisustetun salin pöytä on katettu sinisävyisillä posliiniastioilla. Pöytäpiano seinän vierustalla ei juurikaan vie tilaa tilavasta salista. Seuraavassa huoneessa kuunnellaan vastahankitusta radiosta lähetystä Berliinin olympiakisoista.
LOTTAMUSEO ON ERÄS TUUSULANJÄRVEN SUOSITUIMMISTA KÄYNTIKOHTEISTA – EIKÄ IHME
Lottamuseo yllättää. Museo Tuusulan Rantatiellä Syvärannan tilalla on toteutettu uusinta multimediatekniikkaa hyväksi käyttäen. Näyttelyissä on yhdistetty havainnollisesti aitoja sodanaikaisia esineitä, elokuvaa, valokuvaa ja ääntä.
TUUSULAN TYÖLÄISKOTIMUSEOTA ON YLLÄPIDETTY SUURELLA SYDÄMELLÄ – LOPPUTULOS ON HIENO
Lähes Tuusulan kirkkoa vastapäätä sijaitsevalla mäellä on pieni, mutta sitäkin sievempi museo. Rakennuksen vaatimaton ulkonäkö hämää, sillä sisätiloista paljastuu poikkeuksellisen mielenkiintoinen kohde.
TUUSULAN AUTOMUSEO ON RAIMO STENVALLIN SILMÄTERÄ
Raimo Stenvall, syntynyt 1937. Chevrolet vuosimallia 1937. Tästä alkoi tuusulalaisen Stenvallin keräilyharrastus. Hän halusi museokokoelmansa ensimmäiseksi autoksi ikäisensä auton. Nyt museon suojissa on jo useampi menopeli.
KELLOKOSKEN PRINSESSAN ERILAINEN TARINA
1930-luvulla Kellokosken sairaala sai kuninkaallisia arvovieraita. Englantilainen prinsessa tuli saamaan hoitoa skitsofreniaan ja kaksisuuntaiseen mielialahäiriöön. Hoitojaksosta tulikin ennakoitua pidempi, yli 50 vuotta. Todellisuudessa kyse ei ollut oikeasta prinsessasta, vaan Kuopiossa syntyneestä Anna Lappalaisesta.
JUHANI AHON JA VENNY SOLDAN-BROFELDTIN AHOLA
Jean Sibeliuksen Ainolasta on näköyhteys Aholaan. Kirjailija Juhani Aho ja taidemaalari Venny Soldan-Brofeldt muuttivat Tuusulanjärven rannalle jo ennen säveltäjämestaria. Aho vuokrasi järvenrannasta talon, jota alettiin kutsua Aholaksi.
SIBELIUKSEN AINOLA ON KOTIMUSEOIDEN KLASSIKKO
Säveltäjä Jean Sibeliuksen koti Ainola lienee Suomen kansainvälisesti tunnetuin kotimuseo. Tuusulanjärven pohjoispäässä Järvenpään puolella sijaitseva hirsistä rakennettu Ainola on Tuusulan Rantatien suosituin kohde.
VIERAILU JÄRVENPÄÄN TAIDEMUSEOSSA TÄYDENTÄÄ TUUSULANJÄRVEN KULTTUURITARJONNAN
Tutustuminen Tuusulanjärven kulttuurikohteisiin ei olisi täydellinen ilman vierailua Järvenpään taidemuseossa. Eero Järnefelt (1863-1937) ja Venny Soldan-Brofeldt (1863-1945) ovat tunnettuja nimiä.
