PIRKANMAA / TAMPERE – Finlayson on eräs Suomen tunnetuimista tuotemerkeistä. Alku ei ollut kuitenkaan kovin lupaava. Skotlantilainen koneenrakentaja James Finlayson saapui Tammerkosken rannalle 1820. Innokkaan yrittäjän valmistamat koneet eivät kuitenkaan menneet kaupaksi. Niinpä koneiden valmistus vaihtui puuvillan ja villalangan kehräämiseen sekä kankaan kudontaan. Vaikka omistajat aikanaan vaihtuivat, maineikas nimi säilyi.
Finlaysonista kehittyi eräs merkittävimmistä tekstiiliteollisuusyrityksistä. Tehtaan toiminta oli alusta alkaen poikkeuksellisen edistyksellistä. Pohjoismaiden ensimmäiset sähkövalot syttyivät suuressa Plevnan kutomasalissa vuonna 1882.
Finlaysonilla pidettiin työntekijöistä hyvää huolta. Tehdasalueelle rakennettiin asuntoja, oma koulu, kirjasto, kirkko, osuuskauppa ja tehtaan työntekijöille tarkoitettu sairaala. Töitä riitti ja Finlaysonista kasvoi eräs Pohjoismaiden suurimmista yrityksistä.
Nyt Tampereen ydinkeskustassa sijaitsevan Finlaysonin alueen teollinen toiminta on hiljentynyt. Entiset tehdassalit ovat muuttuneet museotiloiksi ja eri yritysten toimitiloiksi. Rakennuskanta on säilynyt entisellään. Punatiilinen tehtaanpiippu kohoaa yhä kymmenien metrien korkeuteen.
Työväenmuseo Werstas on sosiaalihistorian ja työelämän erikoismuseo. Nimensä mukaisesti se kertoo tavallisten ihmisten, työväestön ja teollistumisen historiasta näyttelyiden avulla. Werstaan Tekstiilimuseo esittelee kankaiden valmistuksen historiaa tamperelaisissa tehtaissa. Kaupungissa toimi parhaimmillaan lukuisia tekstiilitehtaita.
Werstaan mielenkiintoisinta antia on Finlaysonin tehtaalla voimalähteenä käytetty Sulzer-höyrykone. Yli 100 vuotta vanha suurin Suomessa koskaan käytetty höyrykone on yhä alkuperäisellä paikallaan. Höyry kehitettiin halkoja polttamalla, myöhemmin hiillellä. Kapearaiteista rautatietä pitkin Pässi-niminen sähköveturi toi polttopuut Näsijärven rannasta.
Werstas-museoon on vapaa pääsy.
TYÖVÄENMUSEO WERSTAS
Osoite: Väinö Linnan aukio 8, Tampere.
LUE MYÖS: Amurin työläiskorttelimuseo havainnollistaa, miten työväki aikoinaan asui
LUE MYÖS: Emil Aaltosen museo kertoo menestyvästä liikemiehestä ja innokkaasta taiteentukijasta
LUE MYÖS: Kivimuseossa kivien kauneus tulee esiin
LUE MYÖS: Lauri Viidan Pispalan koti on säilytetty alkuperäisessä asussaan
LUE MYÖS: Lenin-museo on saanut jopa kansainvälistä mainetta
LUE MYÖS: Rupriikki on median ja joukkoviestinnän historiaan keskittyvä museo
LUE MYÖS: Museo Milavida kertoo von Nottbeckien traagisen elämäntarinan
LUE MYÖS: Museokeskus Vapriikki perustettiin entiseen tehdasrakennukseen
LUE MYÖS: Näsinneulasta on tullut Tampereen ikoninen symboli
LUE MYÖS: Pispalasta avautuu komeat järvimaisemat
LUE MYÖS: Suomen pelimuseo tarjoaa peleistä kiinnostuneille jännitystä
LUE MYÖS: Poliisimuseo kiinnostaa myös lapsia
LUE MYÖS: Postimuseon helmi on Postin ensimmäinen auto
LUE MYÖS: Suomen jääkiekkomuseo on lätkäfanin paratiisi
LUE MYÖS: Tampereen luonnontieteellinen museo esittelee pirkanmaalaista luontoa
LUE MYÖS: Tampereen tuomiokirkko on eräs Suomen kauneimmista kirkoista
LUE MYÖS: Vakoilumuseo paljastaa salaiset agentit
